Vaikutat käyttävän laajaa näyttöä, haluatko laajentaa myös videosoittimen näkymän?
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa videon transkriptin pohjalta. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Tervehdys Vartin katsojat. Fomottaako? Jos fomottaa, olet tullut ihan oikeaan paikkaan. Kysytään myös tässä vartissa, onko oikeasti minkään pörssiteeman missaaminen pilannut sijoittajan tuottoja lopullisesti. FOMO tulee sanoista fear of missing out, eli suomeksi pelkoa siitä, että missaa jotakin pörssin kontekstissa. Se on pelkoa siitä, että missaa messevät tuotot. Käsitellään tässä vartissa FOMOa ja sitä, kuinka yleistä se on tällä hetkellä. Kun pörssi nousee lähinnä vain tekoälyteemaisesti jättäen käytännössä kaikki muut osakkeet ihan pölyyn makaamaan. Tässä alussa on kuva Baswaren osakeannista keskellä IT-kuplaa. Tuohon aikaan listautumismerkinnät piti suorittaa vielä tälleen fyysisesti pankkiin kävelemällä, ja käytännössä voi aistia FOMO:n tuossa legendaarisessa kuvassa yli neljännesvuosisadan takaa. Tänä päivänä se ei näy tietysti samalla tavalla, koska ihmiset hoitavat osakekauppansa digitaalisesti, mutta yhtä lailla siellä näppäimistöjen ja puhelimien takana ihmisillä on nämä samat psykologiset tunteet. Ihmiset eivät siinä mielessä muutu. Aina fomottaa, kun pörssit nousevat pystysuoraan ja toiset tekevät enemmän rahaa kuin sinä tai minä. Tuttuun tyyliin PyDn pökättä varten. Se piristää mieltä sekä algoritmeja.
Viime aikojen pörssikehitystä on tosiaan leimannut pystysuorat nousut eräissä tekoälyteemaisissa osakkeissa. Esimerkiksi meillä kotimaassa Nokia on noussut kolmesta eurosta melkein viiteentoista euroon, muistivalmistaja Micron kymmenkertaistunut, muistivalmistaja Samsung, joka tunnetaan myös puhelimista. Se on monialayhtiö, mutta ehkä parhaiten katsojat tietävät sen. Puhelimista ja elektroniikasta, on yhtä lailla kymmenkertaistunut, tai vaikkapa meidän hakukonejätti Alphabet, joka yhtäkkiä Gemini-malleilla kiilasikin tekoälykisan kärkeen, on myöskin moninkertaistunut. Jos sijoittajalla ei ole salkussa viime aikoina ollut tällaisia osakkeita, on auttamatta jäänyt kyllä bileistä jälkeen, eikä ole mikään ihme, jos se alkaa kaivertamaan mieltä. Mutta et ole suinkaan tunteesi kanssa yksin. Mä kysyin Inderesin sijoitusfoorumilla sekä X:ssä ihmisiltä, että onko teillä tällä hetkellä semmoista tekoälyosake-FOMOa foorumilla? 45 % vastaajista, joita oli yhteensä 239, myönsi, että he tuntevat tällä hetkellä FOMOa, ja vuorostaan X:ssä, missä vastaajia mä sain 203 kappaletta, 65 % myönsi, että he tuntevat FOMOa. Mä sain meidän moderaattori Sijoittaja-Alokkaalta vitsailut Slackissa, että tommosen kysyminen on vähän kuin kysyisi ihmisiltä aina, että ootko keskivertoa parempi autokuski. Kuka sitä myöntäisi? Mutta siitä huolimatta nää on aika korkeat. Prosentteja, et voi sanoa hyvinkin karkealla otoksella, että semmoisista aktiivisijoittajista puolet kärsii FOMOsta tällä hetkellä.
Tämä on siinäkin mielessä todella korkea lukema, että monet varmasti harrastavat indeksirahastosijoittamista, ja itse asiassa tekoälyteema on tunkenut väkisinkin kaikkiin indekseihin. Jos sä sijoitat esimerkiksi maailmaindeksiin, niin sä luulet varmaan, että sä saat itsellesi kattavan hajautuksen maailman osakkeita ympäri maapalloa, mutta se ei itse pidä paikkaansa. MSCI-maailmaindeksin kymmenen suurinta yhtiötä on käytännössä kaikki tekoälyteemaisia yhtiöitä. Nvidia suurimpana ja Micron porukan pienimpänä. Siis tosta top 10:stä. Tai jos te ootte vaikka ajatellut, että hei, mä haluan sijoittaa vihreään teemaan ja ympäristöystävälliseen indeksiin, mikä pitäisi sijoittaa periaatteessa yhtiöihin, joiden liiketoiminta on. Ympäristöystävällistä. Niin arvatkaa, mitkä tän indeksin suurimmat osakkeet on? Nvidia ja Tesla. Ja sen jälkeen tuolta alkaa tulla vasta enemmän tuollaisia vihreitä yhtiöitä. Tai ihan vaan kolmas esimerkki: MSCI syklisten osakkeiden indeksi jälleen kerran. Nimen perusteella ainakin luulisi, jos sijoittaisin syklisten osakkeiden ETF:ään, että kyseessä on esimerkiksi. Raksa- ja teollisuusyhtiöön sijoittava indeksi, mutta ei. Itse top 10 -yhtiöt on noi samat maailmaindeksin kaikki tekoälyteemaisia yhtiöitä, hyperskaalaajia ja Nvidia. Toisin sanoen tekoälyteema on kaikkialla. Silti ihmiset eivät saa siitä tarpeekseen.
Tällä sivulla on tämä Vartin suola ja vastaus vartin alussa esitettyyn kysymykseen: onko minkään teeman missaaminen pilannut lopullisesti sijoittajan tuottoja? Vastaus on aivan yksiselitteisesti ei. Mä mietin tässä viimeiset pari päivää tosi pitkään, ja mä en keksinyt yhtään historiallista sijoitusta tai treidiä, minkä jälkeen ei olisi tullut taas uusia mahdollisuuksia. Eli sijoittaja on voinut missata käytännössä kaikki maailman junat, ja hän voisi silti aika suurella todennäköisyydellä olettaa, että aina tulee uusia junia. Tossa oikealla te näette S&P 500 -indeksin kehityksen logaritmisella asteikolla. Esimerkiksi kaikki todennäköisesti missasivat 1920-luvun huikean lopullisen nousumarkkinan, jonka lopulla puhuttiin siitä, ettei osakkeet laske enää koskaan. Ihan vaan siitä syystä. Ovat siis sen missanneet, etteivät he todennäköisesti ole syntyneet vielä silloin. Mutta silti. Hyviä tilaisuuksiahan on tullut ihan jäätävästi vuosittain myös senkin jälkeen. Tai missasitte sitten, kun vaikka älypuhelinbuumin Applea sai vielä PE 10:llä, eli siis 10 kertaa tuloksen verran, eli tosi halvalla, vuonna 2016. Ja siinä vaiheessahan se oli jo varma voittaja. Ostamalla tälleen myöhemmin se todennäköisesti olisi myös välttänyt sen spekulatiivisen kisan. Etkä olisi ostanut Nokiaa, mikä olisi tietysti ollut virheosto, koska se hävisi älypuhelimissa Applelle, tai takavuosilta. Vetybuumi? Kannabisbuumi. Mä en edes jaksa puhua näistä enempää. Jos sä missasit niiden nousut, niin sä vältit varmasti myös niiden roimat laskut.
Internethän on ollut myös yksi massiivinen megatrenditeema. Mutta jos sä ostit Amazonia ja Alphabetia vaikka vasta vuonna 2015, niin olisit silti 17- ja 14-kertaistanut sun sijoituksen. Eli jälleen kerran internet-teemaan pääsi mukaan yli 20 vuotta sen jälkeen, kun se alkoi kunnolla popularisoitumaan sijoittajamielessä. Juuri koskaan ei ole siis liian myöhäistä, ja hyvää riski-tuottosuhdetta voi saada siis myöhemminkin. Tässä on lisää lääkesoppaa FOMOa. Moneen huippufirmaan on päässyt itse listautumishintaa halvemmalla myöhemminkin kyytiin. Tää on äärimmäisen hyvä pitää mielessä, kun meillä on tulossa esimerkiksi. SpaceX:n listautuminen, joka aiheuttaa varmasti monessa FOMOa, koska se on niin huikea hiekkalaatikkoyhtiö. Tai sitten Anthropic ja OpenAI ovat myös suunnittelemassa listautumista hyvinkin piakkoin. Esimerkiksi tällä hetkellä paljon hypetetty Micron-osake dippasi tosi rajusti listautumisensa jälkeen 80-luvulla, ja pääsi halvemmalla kyytiin. Amazon pannutti 90 % alas IT-kuplan poksahtaessa. Siihen. Ei päässyt ihan listautumishinnalla kyytiin, mutta halvalla pääsi pitkään aikaan joka tapauksessa.
Tämä on vaikkapa Metahan pannutti tunnetusti 2010-luvun alkupuolella heti kun se listautui pörssiin, eli siihenkin. Ja sehän pannutti uudelleen myös tuossa takavuosina tuon metaverse-sekoilun takia, joten hyviinkin yhtiöihin pääsee aina välillä halvalla kyytiin myös myöhemmin. Absoluuttinen kurssitasohan voi olla korkeampi, mutta teidän riski-tuottosuhde voi olla parempi siinä mielessä, että yhtiö voi olla kypsemmässä, vähän varmemmassa vaiheessa, ja sitä voi saada vähän halvemmilla hinnoittelukertoimilla, jos vielä fomottaa. Tässä on vielä vähän boomer-mittari, nimittäin Shillerin PE, joka on PE-luku, mutta laskettuna niin, että se on laskettu viimeisen 10 vuoden inflaatiokorjatun tuloksen keskiarvolla. Tiedän, että mittaria voi kritisoida tosi monelta kantilta. Kun tulokset tuppaavat kasvamaan yli ajan, niin miksi ihmeessä katsoa 10 vuoden liukuvaa keskiarvoa tuloksissa, mutta tässä on idis periaatteessa se, että katsotaan tuloksia vähän yli syklin. Tällä hetkellä Shillerin PE olisi teknisen analyysin termein murtautumassa ylös uusiin huippuihin, mutta sehän ei ole hyvä asia, koska tämähän on hinnoittelukerroin, joka itse lähestyy nyt tällä hetkellä IT-kuplan 2000-luvun taitteen tasoja tuossa tasolla 43, missä se pörrää tällä hetkellä. Jotenkin näkeminen pitäisi hillitä niitä pahimpia fomoja. Te tuskin ootte missaamassa mitään, ja historia osoittaa, että aina tulee uusia, ehkä jopa parempia ostopaikkoja.
Kiitos Vartin katsomisesta. Tässä on viikon toinen meemi, City Senye. It says: raging bull market? No, I truly am a genius. Loistava meemi kuvaamaan tätä aikaa. Kiitoksia Vartin katsomisesta. Toivottavasti tää vähän rauhoitti sun FOMO:n tunteita. Ensi viikolla palataan kevätkauden päätös-Vartin parissa. Mä aion käsitellä toista kertaa, onko pörssissä tekoälykupla. Mä tein aiheesta puoli vuotta sitten jakson. Kannattaa katsoa ehdottomasti se pohjalle tässä vaiheessa. Kaikille kivaa kesän aloitusta ja lukujen analyysiä. Tehkää hyviä osakepoimintoja. Tehkäämme hyviä osakemyyntejä, jos myyntipaikkoja ilmenee.
Tutkitusti* yli puolet sijoittajista fomottaa Suomessa.
SpaceX listautumis-Vartti https://www.inderes.fi/videos/spacex-kaikkien-aikojen-listautuminen
Aiempi Vartti Onko AI pörssikupla https://www.inderes.fi/videos/tekoaly-tuskin-on-porssikupla-or-vernerin-vartti
00:00 Fomo
01:11 Pystysuoria nousuja
01:52 Fomo on yleistä
02:35 Tekoäly on kaikkialla
03:45 Missaaminen
05:25 Myöhemmin saa halvalla
06:23 Shiller PE
*Vernerin epätieteellinen kyselytutkitus kesäkuun 2026 alussa.