00:00Tervehdys Vartin katsojat! Onko tällä kertaa kaikki toisin? This time is different. Pohditaan tätä tässä Vartissa. Kuten viime jaksossa lupasin. Kuten kuvasta näkyy, mä oon ulkotoimistossa, en sentään vielä ulkoruokinnassa. Mä unohdin myös tietysti kotiin jonkin verran kuvausvälineitä, ja tällä hetkellä mä oon improvisoinut kamerajalustankin niin, että se on oikeastaan kepin päällä kiveä vasten ja kävyt on asettaneet sen oikeaan kulmaan. Mutta eihän se tietysti haittaa itse tätä sisältöä, vaikka onkin vähän maanläheisempi asetelma, kuten mä oon viime Vartissa tuonut paljon esiin. Pörssissä on paljon sellaista spekulatiivista, railakasta tunnelmaa, mikä tuo monien meidän suuhun kysymyksen: onko tällä kertaa tosiaan kaikki toisin? Toisinaan on sellaista ajattelua tosi paljon liikenteessä. Tässä Vartissa jälleen kerran mukana paljon tosi herkullisia, mielenkiintoisia käppyröitä ja havaintoja. Toivottavasti nautit kyydistä! Tuttuun tyyliin pidän pököttää Varttia. Se piristää mieltä sekä algoritmeja.

00:54This time is different -sanonta liitetään legendaariseen sijoittajaan John Templetoniin, joka kutsui näitä sijoittamisen neljäksi kalleimmaksi sanaksi. Vanhat talouden ja arvonmäärityksen säännöt eivät enää päde. On tämän ajatuksen ydin, esimerkiksi pysyvä korkea taso osakkeissa 1929, ja sijoittajat puhuu paljon. Ja sen jälkeenhän Yhdysvaltain osakemarkkina romahti peräti 89 prosenttia alaspäin. Internet muuttaa kaiken 1999 tunnetuin seurauksin osakemarkkinalle, tai asuntojen hintojen loputon nousu 2006, tai MMT-ajattelu 2021, jonka kanssa meitsikin flirttaili monissa Varteissa, ja niin edelleen. Eli tällaista ajattelua tuppaa tulemaan aina, varsinkin nousumarkkinoiden kypsässä vaiheessa, kun sijoittajat alkaa miettiä, että vanhat lait eivät todellakaan enää päde, ja he keksivät uusia syitä, minkä takia olemme jatkuvan loputtoman nousun vasta alkumetreillä. No onks nyt tämmöistä ajattelua ilmassa? Mun mielestä on relevantti kysymys, ja vastaus on, että ainakin jonkin verran. Toki tää on aina vähän subjektiivinen mielipide, ja mihin perustaa tämmöisen väitteen, että tämmöistä ajattelua on ilmassa. Mä näytän kohta taas muutamia tilastoja, ja mun mielestä ne tukee sitä näkemystä, että tällaista ajattelua ehdottomasti on ilmassa, mutta totta kai se riippuu myös paljon vaikka siitä, missä sosiaalisen median kaikukammiossa kukin tuppaa sijaitsemaan. Jossakin kaikukammiossahan aina ollaan superpessimistisiä. On tosi muodikasta tehdä sosiaaliseen mediaan aina tosi karhumaisia sisältöjä, koska algoritmit ja klikkaukset palkitsee siitä. Ihmiset kun tuppaa olemaan mun mielestä vähän negatiivisuusharhaisia, eli me harhaudutaan herkästi materiaaleihin. Itse yritän pitää tällaista tasaista kultaista keskitietä. Katsotaanko, hyvin tässä olen onnistunut.

02:29Mut joka tapauksessa mun mielestä voidaan sanoa, että tällaista ajattelua on ilmassa, ja mä perustelen sen sillä, että esimerkiksi sijoittajat on innostuneempia kuin koskaan, ainakin tietyistä sektoreista. Kas kummaa, sana tekoäly tulee väkisin nousemaan tässäkin Vartissa paljon esiin. Esimerkiksi jos katsotaan rahavirtoja ETF:iin, jotka sijoittaa teknologiasektorille, ne on käytännössä kaikkien aikojen ennätystasoilla, ja sellaisten teknologia-ETF:ien markkinaosuus kaikista ETF:istä on kasvanut jo yli 50 prosenttiin. Eli ainakin teknologian suhteen sijoittajat äänestävät omilla rahoillaan sen puolesta, että tämä sektori on nyt poikkeuksellisen hyvä. Tai tämä legendaarinen kuvaaja Topdown Chartsilta. Myös puolijohdeosakkeiden osuus koko Yhdysvaltain markkinasta on yhtäkkiä noussut neljästä prosentista käytännössä 14 prosenttiin. Aina kun näkee tämmösiä pystysuoria nousuja tai tosi radikaaleja liikkeitä siinä, mihin ihmiset sijoittaa rahansa, niin herättäähän se kysymyksen siitä, että onko tällä kertaa oikeasti kaikki toisin. Toisinaan tämä toimii. Tietysti hinnoittelukertoimet herättää näitä kysymyksiä. Viime Vartissahan mä paljon kävin näitä läpi, että varsinkin amerikkalaispörssit näyttävät suhteellisen kalliilta esimerkiksi suhteessa vapaaseen kassavirtaan, suhteessa toteutuneeseen tulokseen tai moneen muuhun hinnoittelumittariin. Ja mä en toista tätä teemaa sen enempää tässä Vartissa. Mutta tää on siis yksi syy, minkä takia tässä Vartissa sitten käsitellään tätä teemaa.

03:44Alkumetreillä pitää jälleen muistuttaa, että kun puhutaan osakemarkkinasta, niin sehän ei itse asiassa ole osakemarkkina vaan osakkeiden markkina. Esimerkiksi eihän semmoista tällä kertaa, kaikki on toisin -ajattelua näy hirveästi vaikka, sanotaan, Euroopan pankkisektorilla, joka edelleen on itse asiassa, kun katsoo pankkisektorin kannattavuuslukemiaan tai hinnoittelukertoimia, niin kertoimineen toipumassa periaatteessa finanssikriisin jälkeisestä rakenteellisesta romahduksesta, minkä sektori koki. Tai ihan vaikka suomalaisten pienyhtiöiden osalta sentimentti ei edelleenkään ole ollenkaan railakas, vaikka sielläkin on näkynyt aika rajujakin pohjista elpymisiä viime aikoina. Monissa Inderesin yhteisön suosikkiosakkeissa kyse. Tällä kertaa toisin -ajattelu näkyy erityisesti mun mielestä teknologiasektorilla ja erityisesti kaiken kukkuraksi vielä Yhdysvalloissa, missä näitä teknologiayhtiöitä tietysti on eniten, ja jossain määrin just näin viime Varteissa mainituissa vaikka Etelä-Korean tai Japanin markkinoilla.

04:35Ja yksi sektori, jossa erityisesti keskustellaan siitä, että tällä kertaa on kaikki toisin, on tietysti nää muistiosakkeet, kärjessä Micronit, Samsungit, Hynixit ynnä muut, jotka on raketoineet tosi pomppuisasti, mutta raketoineet yhtä lailla. Nehän on monet kymmenkertaistuneet ihan vaan vuoden päivissä. Ja härkäargumentti mun käsittääkseni kuuluu, että tekoälyn käytön tuoma rakenteellinen kysyntä on rikkonut ton aiemman syklisyyden. Tämä sektorihan on tunnettu aiemmin siitä, että se menee jatkuvasti semmoiseen boom-and-bust-sykliin, missä sektorin kannattavuus romahtaa ylikapasiteetin takia, mutta ainakin lähivuosiksi muistifirmojen strateginen asemahan näyttää parantuneen, koska nämä firmat solmii tosi pitkiä myyntisopimuksia tai ostosopimuksia. Eli jotkut Applet ja muut ostaa tosi pitkän aikaa näiltä muistisiruja, eikä suurillakaan ole varaa rikkoa niitä. Tätä sektoria vuosia seurannut Gavin Baker, jonka juttuja mäkin oon seurannut vuosia, argumentoi just äsken hyvin yhdessä podcastissa, että ennen vanhaan joku Apple pystyi aina rikkomaan jonkun Micronin tai Hynixin kanssa diilejä, koska se tiesi, että se on markkinan isoin ostaja, joten aina sen toisen on pakko käytännössä vaan hyväksyä Apple uudelleen asiakkaakseen, vaikka ne tietää, että Apple tulisi pettämään heidät ja puukottamaan oikein kunnolla selkään taas seuraavana päivänä. Mutta nyt yhtäkkiä kun hyperskaalaajat kysyykin hirveästi muistia mukaan, ja sit toisaalta kaikki tekoälystartupit ynnä muut, niin yhtäkkiä sitä kysyntää onkin niin paljon, että jollain Applellakaan, vaikka se on gorilla, ei oo enää varaa puukottaa selkään noita muistiyhtiöitä, ja siinä mielessä noiden strateginen asema on parantunut tosi merkittävästi. Mä oon havainnut, että yleensä kun ihmiset argumentoi vaikka just puolijohdeyhtiöiden tekoälyn puolesta, niin ne argumentit yleensä palautuu Gavin Bakeriin, joka on lausunut just äskettäin jossain podcastissa. Jos te tiedätte jonkun lähteen, josta vuorostaan Gavin Baker keksii nää ajatukset, ne ei ole hänen omia, niin kertokaa ihmeessä mulle. Mutta oon huomannut, että aika usein nämä ajatukset itse asiassa palaa siihen, miten Gavin Baker on suvainnut mennä sanomaan. Ja tietysti tän strategisen aseman parantumisen lisäksi meillähän on nyt päällä loputon muistinkysyntä, koska tekoälyboomihan ei näytä lainkaan loppumisen merkkejä. Tästä voi olla perustellusti montaa mieltä. Jos ja kun tekoälyn käyttö halpenee ja mallit kehittyy, niin niillähän voi ratkoa hajanaisempia ongelmia, ja tämähän ruokkii tietysti lisää kysyntää raudalle. Eli myös sitten muistille, jota tarvitaan sen tekoälyn rouskuttamiseen. Ja joskushan toimialat muuttuu ihan aidosti paremmiksi. Ihan tilastoista ja historiasta näkee, että monilla toimialoilla, jotka on huonoja, niin ne tuppaa pysymään aina huonoina, ja hyvät toimialat tuppaa pysymään hyvinä. Mutta joskushan tapahtuu tämmöstä rakenteellista pitkäaikaista muutosta, kuten ollaan just nähty vaikka Euroopan pankkisektorilla, jota mä tykkään käyttää esimerkkinä. Ennen finanssikriisiä se oli kuuma sektori 15 vuotta, sen jälkeen tosi huono, ja nyt jälleen kerran se tekee paluuta.

06:59Tosin markkinakin on jossain määrin skeptinen muistiyhtiöitä kohtaan, esim. Micronhan treidaa joku P/E 6 eteenpäin katsovin ennustein, joten pörssi ei todellakaan usko siihen, että se tulee ylitienaamaan tällä uudella voitokkaalla asemalla ihan loputtomasti. Tosin jos katsotaan vaikka Microninkin tasehinnoittelua, niin ennen tätä tekoälysykliä se oli noin kaksi kertaa tasearvon verran hinnoiteltu, kun nyt se on 11. Eli kyllä sijoittaja ehdottomasti uskoo, että uusi Micron on paljon kannattavampi kuin se vanha. Ja tämä tulee kestämään jos jonkin aikaa, vai? Kukaan ei tiedä tietystikään tarkasti kuinka pitkään. Tulevaisuutta on tietysti mahdoton ennustaa, ja sehän voi olla, että meillä jatkuu valtava datakeskusinvestointibuumi seuraavat 20 vuotta, mihin liittyy paljon kysymysmerkkejä, mitä olen käsitellyt viime Varteissa paljon. Mutta täytyy muistaa, että edelleen tää on mun käsittääkseni kuitenkin suhteellisen bulkkiala, missä on tietysti korkean luokan teknologiaa, mutta se ei ole täysin mahdotonta kopioida sitä, ja toiseksi se on edelleen aika altis sille kapasiteettisyklille, eli kuinka paljon kilpailijat samaan aikaan lietsoo uutta kapasiteettia maan päälle. Ja itseäni ainakin nostattaa kulmakarvoja tämmöiset uutiset. Esimerkiksi Elon Musk aikoo rakentaa maailman suurimman rakennuksen, tuon Tera-Fabin, Texasiin, joka tuottaa ihan loputtomasti muistisiruja ja haastaa, joskus lähivuosina valmistuu. Ylipäätään se, että Elon Musk on ottanut jonkun rahakkaan ongelman kiikariinsa, herättää kysymyksiä siitä, että pystyykö siellä kukaan tekemään överikestävästi voittoja, kun tommonen hullu nero tulee apajille, tai vaikkapa tää sijoittajien rakastama SK Hynix. Viimeisin uutinen, että investoi 40 miljardia uuteen fabiin. Ja ehkä vielä enemmän on olemassa sellainen maa kuin Kiina, jolla on tapana tappaa länsimaisten firmojen marginaaleja aloilla, minne se tunkee sähköautoista aurinkopaneeleihin. Ja Kiinahan on tavallaan edennyt tässä teknologisessa arvoketjussa yhä korkeammalle, ja nyt maa on tehnyt tekoälystä ja siihen liittyvistä rauta-asioista strategisen prioriteetin itselleen, ja itse asiassa just on ollut Bloombergilla uutisia, miten Kiina yrittää mobilisoida sen 30 biljoonan osakemarkkinan ja kotitalouksien säästöt kanavoidakseen niitä säästöjä vuorostaan tekoälyinvestointeihin, myös paljon muistipuolelle. Eli Kiinakin tulee tuolle tontille ihan ryminällä. Eli vaikka tavallaan muistiyhtiöhärät olisi ihan oikeassa sen suhteen, että muistin kysyntä tulee pysyä tosi korkealla lähivuosina, niin samaan aikaan sitä kapasiteettia saattaa viiden vuoden sisään tulla yllättäenkin todella paljon, ja siinä mielessä tämä toimiala ei välttämättä olekaan muuttunut niin paljon. En ole tietysti itsekään mikään muistialan överiekspertti, joten vasta tulevaisuus näyttää miten tässä käy. Mutta kunhan joka kerta kun te näette tämmösiä investointiuutisia, niin kannattaa olla huolissaan, jos oma näkemys on siis tosi härkämäinen näiden yhtiöiden puolesta.

09:21Toki muistutuksena: tekoälyn kanssa kannattaa muutenkin olla ehkä vähän varovainen liian jyrkkien näkemysten kanssa. Tässä on ihan esimerkki vaan kymmenestä suurimmasta yhtiöstä vuositason liikevaihdolla mitattuna, mikä on itse ilmoitettu. Niiden annual revenue rate tällä hetkellä käytännössä on, ja Anthropic pyörii jossain tuossa 5 miljardin hujakoilla. OpenAI ilmoitti, että taso on 40 miljardia. Monet raportoinnit vähän eri tavalla. Eli te saatatte löytää eri medialähteistä vähän eri tasoa, mutta mun mielestä tää sivu, mistä mä poimin, laskee sen ihan semijärkevästi, ja yhteensä tää top 10 on vähän vajaa 100 miljardia liikevaihtoa. 100 miljardiahan ei ole mitään verrattuna siihen, että tekoälyyn investoidaan tällä hetkellä biljoonia. Eli ne aiemmat mun kommentit vaikka siitä, että ne investoinnit ei näytä tuottavan ainakaan toistaiseksi hirveästi, niin pitää ihan paikkansa. Mutta samaan aikaan pitää muistaa, että tämä lukema oli käytännössä nolla dollaria vielä muutama vuosi sitten. Eli jos nämä jatkaa tällaista eksponentiaalista kasvua, niin kyllähän tää yhtälö saattaa muuttua. Eikä kukaan tiedä, kuinka paljon kielimallit oikeasti pystyy kehittymään seuraavan viiden vuoden aikana, kun ne on viimeiset 5 vuotta kehittyneet näinkin railakkain askelin. Sen takia kannattaa olla epistemologisesti ja tulevaisuuden suhteen suhteellisen nöyrä aina näissä kommenteissa.

10:23Yksi tärkeä pilari amerikkalaisosakkeiden arvostukselle on semmoinen S&P 500:n kannattavuus on tullut jäädäkseen, tällä kertaa kaikki on toisin -argumentti. Tää on teema, mitä mä aina välillä myös pureudun Varteissa, ja eli S&P 500:n kannattavuus mitattuna vaikka liikevoittomarginaalilla tai tossa, mulla näkyy oman pääoman tuotto, on noussut peräti jo yli kahteenkymmeneen prosenttiin, mikä on kaikkien aikojen korkein taso ja herättää kysymyksiä siitä, onko kilpailu mennyt kapitalistisessa markkinataloudellisessa järjestelmässä aivan lopullisesti rikki. Yksi syy tietysti tähän parantuneeseen kannattavuuteenhan on se, että teknologiayhtiöiden paino on kasvanut indeksissä, ja teknologiayhtiöthän on olleet hyvässä suhdanteessa viime vuosina. Mutta se, että teknologiasektori aina printtaa hirveästi rahaa, niin sehän ei siis ole mikään luonnonlaki lainkaan, vaan niillä on ollut hyvin suotuisat vuodet nämä viimeiset parikymmentä vuotta. Mutta täytyy huomauttaa, että muutkin firmat itse asiassa tekee yhä alati paranevaa kannattavuutta. Mä voisin vaan nopeasti vilauttaa tätä kuvaajaa, mitä mä poimin äskettäin Bloombergilta. S&P 500:n nettotuloshan on paisunut viime vuosina tosi paljon, mutta itse asiassa jos te erotatte teknologiasektorin, jätätte kaikki muut yhtiöt omaksi ryppääkseen, mikä on toi sininen viiva, niin sekin on noussut tosi railakkaasti, ja itse asiassa ne on kasvanut melkein samaa vauhtia kuitenkin viime vuosina. Eli siis kyllä muutkin kuin teknologiayhtiöt siellä kasvaa ja kannattaa.

11:30Yksi selitys rakenteellisesti parantuville kannattavuuksille voi olla se, että pörssiyhtiöiden määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä, ja se alkaa vaikuttaa siltä, että kilpailu vähän jähmettyy. Eli samoilla aloilla toimii aina ne samat mastodonttifirmat, jotka putsaa kaikki lilliputtikilpailijat pois. Mä käsittelin tätä kilpailun teemaa vuosi sitten Vartissa. Tosin siitähän on todistusaineistoa vähän eri suuntiin. Ja itse asiassa jos katsoo S&P 500 -yhtiön keskimääräistä elinikää indeksissä, mikä on romahtanut vaikka viime vuosikymmenten aikana. Tällä hetkellä keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä indeksissä on noin 15 vuotta, kun vaikka 50-luvun lopulla se oli noin 60 vuotta, niin ehkä oikeampi muotoilu on se, että voittajat vie kaiken, mutta sit ne voittajat vaihtuu yhä tiuhemmin. Eli hetken aikaa aina ne voittajafirmat tekee ihan hirveesti rahaa, mutta sitten toisaalta sieltä tulee aina joku yllättävä uusi kilpailija puskan takaa. Kannattaa muuten pitää aina mielessä, jos sijoittaa paljon teknologiayhtiöihin. Tämähän on myös tosi vahva argumentti indeksisijoittamisen puolesta. Missä ei tartte stressata sitä, kuka on seuraava voittaja, vaan nousee aina sinne indeksiin sitten kuitenkin lopuksi suurimmiksi. Täähän on tosi iso teema. Mä käsittelin tosiaan tätä paljon laajemmin silloin vuosi sitten Vartissa, mutta mä halusin vaan tuoda tän jälleen kerran esiin. Et ei välttis kannata olettaa kuitenkaan, että kannattavuus on tullut pysyvästi korkealle jäädäkseen, koska kyllähän se kilpailu edelleen on olemassa, ja nämä viimeisen parinkymmenen vuoden suotuisat olosuhteet pörssille ei välttämättä ole kestäviä. Menemättä aiheeseen tällä kertaa sen syvemmin.

12:45Jonkin verran on mun mielestä tunnistettavissa myös ajattelua talouden ja talouskasvun suhteen, ja miten tekoäly tulee mullistamaan talouskasvun tuottavuuden kasvun kautta ja miten se luo ennennäkemätöntä vaurautta. Vähän niin kuin Elon Musk meni jo repäisemään jossain vaiheessa sanoa, että ihmisten ei tarttis enää säästääkään. Vähän ironinen kommentti, koska itse tekoälyboomihan tarvitsee nimenomaan ihan hirveästi ihmisten säästöjä, jotta se voidaan rahoittaa. Joka tapauksessa, toistaiseksihan tutkimustietoa, itse asiassa näyttö tekoälyn vaikutuksesta tuottavuuteen, on tosi varhaista ja hajanaista. Meillä on paljon mikrotason esimerkkejä, miten yksittäisissä tehtävissä ihmisten tuottavuus voi kasvaa kymmeniä prosentteja tai jopa moninkertaistua, mutta niistä on hirveän vaikea yleistää kuitenkaan kokonaismakrotasolle. Vähän niin kuin yksittäisen muurahaisen logiikasta ei oikein selviä se koko muurahaispesän toimintalogiikka. Yleensä ottaenhan meillä ihmisillä on tendenssi kuvitella muiden työ aina helpommaksi automatisoida kuin mitä se oikeasti on. Ja tästä teknologiasta eniten puhuu näiden yhtiöiden edustajat, näihin sijoittaneet sijoittajat sekä devaajat, joiden työ on ihan oikeasti muuttunut paljon tuottavammaksi, joten voi olla, että tämä tietty porukka. Heillä on ensinnäkin intressi yleistää aika paljon tekoälyilosanomaa, että se tulee muokkaamaan tuottavuutta kaikkialla, koska heillä on paljon rahaa pelissä, ja toistaiseksi heidän oma kokemus on sellainen. Mutta siitähän ei itse välttämättä voi yleistää vaikka sen legendaarisen vaikka Sari-sairaanhoitajan työhön, koska ei siinä taas terveydenhuollon saralla olla nähty mitään hirveitä tuottavuushyppyjä viime vuosina. Ja tuskin teknologia överisti tulee tätä hetkessä muuttamaan.

14:02Taloushistoria tuntee tosi paljon mullistavia teknologioita, suuria muutoksia, mutta silti talouskasvu valuu yli ajan. Hirveän tasaista, samoin tuottavuuskasvu. Tuossa oikealla näette Yhdysvaltain yksityisen sektorin tuottavuuden kehityksen, ja se oli noin 2 prosenttia vuodessa 50-luvulta 70-luvulle. Sitten tuli 70-luvun öljykriisit, ja sen jälkeen se on kasvanut. Itse asiassa enää vain noin 1 prosenttia vuodessa. Ysäriltä tähän päivään asti. Siitä huolimatta, että robotisaatio on edistynyt valtavasti, internet on tullut, tietokoneet ovat yleistyneet, älypuhelimet ovat tulleet, monia laitteita, mitkä on tavallaan tehnyt periaatteessa yksilöt paljon tehokkaammiksi. On iso mysteeri edelleen taloustieteessä, että meneekö se kaikki aika vaan jonnekin. Kissagiffien katseluun tai IG-feedin selailuun vai mihin, mutta periaatteessa tämä valtava teknologinen harppaus ei ole näkynyt viime vuosikymmeninä kuitenkaan itse asiassa tuottavuuskasvun kiihtymisenä, ja sen takia mä oon vähän skeptinen, tuleeko tekoälykään lopulta näkymään ihan överisti, koska nämä aiemmatkaan suuret mullistukset eivät ole siinä niin voimakkaasti näkyneet. Sen lisäksi täytyy muistaa, että teknologianhan pitääkin kehittyä koko ajan tosi voimakkaasti, koska meidän yhteiskunnat ja teknologia muuttuu koko ajan kompleksisemmaksi. Joten ne asiat, joita me ratkotaan ja yritetään tehdä jokapäiväisessä talouden oravanpyörässä, on tosi paljon monimutkaisempia. Niitä ei enää pysty ratkaisemaan pelkällä lapiolla ja höyrykoneella ja muilla, ja sen takia tavallaan, vaikka teknologinen kehitys on tosi huikeaa, mitä tulee laboratorioista ulos monella eri tieteen saralla, niin samaan aikaanhan ne oikean elämän ongelmat, joita me yritetään ratkoa ja kasvattaa taloutta, on myös paljon suurempia. Eli tässä voi olla vähän sellaista ns. S-käyrää, mitä näkee monessa kehityksessä. Eli vaikka periaatteessa tehdään hienoja läpimurtoja, niin sen loppuvaikutus on itse asiassa aika semmoinen. Ei nyt pettymys, mutta vaimeampi, mitä ehkä kuvittelisi.

15:33Taloushistoriaa kun on opiskellut, niin mä en malta olla tuomatta myös tätä esimerkkiä esille. Tässä on Iso-Britannian BKT:n kasvu viimeiseltä 300 vuodelta eli 1700-luvulta tähän päivään asti, ja Iso-Britannia sen takia, että sieltä löytyy ensinnäkin hyviä tilastoja ja toisekseen se, että sehän on ensimmäinen maa, joka teollistui, ja se oli itse teknologisen kehityksen etuharjalla nämä vuosisadat aina jonnekin 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle asti. Vaikka tietysti nykyään monille varmaan mielikuva briteistä on se, että se on sellainen stagnoitunut, vetäytynyt saari. Mutta siis onhan sillä taloushistoriallisesti ollut tosi loistokaskin historia, toki monine varjopuolineen, mutta niitä me ei käsitellä näissä Varteissa, missä me pysytään kiltisti sijoittamisen saralla. Huolimatta siitä, että Iso-Britannia teollistui ensimmäisenä, ja siellä on keksitty höyrykoneita ynnä muita ja otettu käyttöön niitä. Siis eniten höyrykoneen keksijästä, lopullisesta keksijästä voi olla montaa mieltä, niin itse. Iso-Britannian talous on kasvanut noin kaksi prosenttia viimeiset 300 vuotta, ja 1800-luvulla talouskasvu oli myös itse asiassa noin 2 prosenttia. Ja täytyy muistaa, että siinä 1700-luvun alusta 1800-luvun se, että se on lopusta alkoi ensimmäinen teollinen vallankumous. Tuli näitä kaikkia kehruukoneita, mitkä on siihen aikaan ihan valtavasti lisännyt tuottavuutta. Ja tosiaan höyrykoneet. Ja sitten 1800-luvun lopullahan alkoi tulla öljyä, terästuotantoa, valtavia keksintöjä. Itse asiassa, vaikka nykyään ne otetaan itsestäänselvyyksinä, mutta siihen aikaan ne on kokonaan muovannut sen vanhan agraarisen yhteiskunnan teolliseksi, ja siitä huolimatta talouskasvu on ollut pitkässä juoksussa vain 2 prosenttia. Toi on siis reaalisesti eli inflaatio huomioitu. Tuossa 1903–1933 ei ollut lainkaan BKT:n kasvua, koska oli kaikennäköisiä kriisejä. Ja sitten tulee tää toisen maailmansodan jälkeinen jakso, kun talouskasvu olikin itse asiassa 3 prosenttia 1940–2000. Tän takia mä luulen, että kaikilla boomereilla ja vähän mun vanhemmilla ihmisillä on sellainen ruusuinen kuva, että normaali talouskasvu on kolmea pinnaa, koska he ovat eläneet nimenomaan tuona aikana. Mutta jos katsotaan näitä pitkiä aikasarjoja, niin kolme prosenttia on itsessään anomalia. Ei taloudet normaalisti kasva noin lujaa. Toi on myös aika, kun tavallaan internet ja robotit alkoi yleistyä, mutta silti 2000-luku on ollut tämmöistä stagnaatiota, ja viimeiset 10 vuotta sitten Brexitin. Britannian talouskasvu on vaipunut tuonne yhteen prosenttiin, eli massiivisia teknologisia kehityksiä ja keksintöjä viimeiset sadat vuodet. Ja siitä huolimatta se lopputulos on se, että talous on Briteissäkin kasvanut tuon pari pinnaa. Eli vaikka tulis kaikkia mullistavia juttuja, niin se BKT:n kasvu kuitenkaan tuskin kiihtyy sinne 10 pinnaan edes tekoälyn kanssa, ainakaan pitkällä aikavälillä kestävästi.

17:51Loppuun vielä yksi näkökulma noihin hinnoittelukertoimiin. Paljonhan näkee sitä argumentointia, että koska nyt tulokset kasvaa niin överinopeasti, talous pauhaa ja tekoälyn tuoma magia ja kaikki tuottavuus-buumit on ihan just kulman takana. Ehkä, ehkä ei. Niin, osakkeiden historiassa nähden paljon korkeampiin hinnoittelukertoimiin on itse asiassa täysin perusteltua, mutta vauhdikaskaan talouskasvu ei itse asiassa aina välttämättä ole osakkeelle ihan överipositiivista. Ja tämä nouseva korkotasohan voi viedä terää hinnoittelun nousulta, kuten se on itse asiassa saattanut jo alkaa tekemään. Pörssi näyttää tosiaan nyt ihan pysäyttämättömältä, mutta itse kiihtyvä talouskasvu, mitä nyt näkyy ympäri maailmaa, oli se sitten ihan normaalia taloussykliä vai alkaako siinä oikeasti näkyä tekoälyn tuomat hyödyt. Sehän on kaksiteräinen miekka. Toisaaltahan tietysti talouskasvun sisällä tulokset pystyy kasvamaan, eli vauhdikas talouskasvuhan muuttuu myös vauhdikkaaksi tuloskasvuksi herkästi, mutta toisaaltahan se nostaa korkoja, ja korot on aina vaihtoehto osakkeille eli se nostaa osakkeiden tuottovaatimusta. Mä kävin tuota korkojen ja talouden dynamiikkaa läpi vähän enemmän aiemmassa Vartissa, mutta kuten oon näyttänyt monesti, niin jos talouskasvu kiihtyy, niin myös korot tuppaa nousemaan, ja korot heijastelee talouskasvua ja inflaatiota. Itse historiallista aineistoa on toki melko vähän, mutta jos oikealla näette kuvaajan vaikka, missä mä oon rinnastanut Yhdysvaltain nimellisen talouskasvuvauhdin ja S&P 500:n P/E-luvun, niin historiallisesti korkeampi nimellinen talouskasvu eli siis korkeampi inflaatio + korkeampi talouskasvu on itse asiassa painanut hinnoittelukertoimia. Toki tuota aineistoa on liian vähän, mutta saman argumentin voisi viedä kotiin myös sillä, että hahmottelisi sitä vaikka jonkun yksittäisen kassavirtamallin kautta, missä sitten leikkisi kasvu- ja korko-oletuksella, mutta se menee ehkä liian tekniseksi Varttiin. Mä halusin näyttää enemmän historiaa ennen tätä kautta, että se on jollain tavalla ymmärrettävämpi. Tossa alhaalla näkyy toi talouskasvuvauhti ja tossa yläpalkissa vuorostaan toi P/E-luku. Ja niin kuin näkyy, niin vaikka 70-luvulla kun inflaatio ja talouskasvu oli tosi vauhdikasta eli siis peräti 15 pinnaa, tosin suurilta osin inflaatiosta johtuen, niin itse S&P 500:n P/E-luku painui jonnekin seitsemään, kahdeksaan. Mä en sano, että nyt tullaan menemään ihan tuonne asti, mutta on hyvä muistaa, että jos talouskasvu merkittävästi kiihtyy, etenkin kun nyt investoidaan niin hirveästi vaikka datakeskuksiin ja se näyttää jo kiihdyttävän talouskasvua ainakin Yhdysvalloissa, ja miksei muuallakin maailmassa, niin itse asiassa se nostattaa myös korkotasoa. Siitä huolimatta, että tulokset kasvaa, niin se ei välttämättä enää translaidu niin hyviksi tuotoiksi osakkeille. Huom. Se ei myöskään tarkoita, että osakkeiden pitäisi romahtaa. Jälleen kerran mä muistutan. Aina Suomessa näkee niitä juttuja, että korot nousee niin osakkeet romahtaa. Ei se pidä myöskään paikkaansa. Niin voi käydä ehkä, jos korot nousevat ihan liian korkealle ja tulee jotain muita ryppyjä talouteen. Mutta lähtökohtaisesti vaikutus pitäisi enemmänkin näkyä siinä, että osakkeet ei välttämättä nouse enää ihan yhtä nopeasti kuin tulokset ja niiden hinnoittelusuhde maltillistuu, kuten itse asiassa on käynytkin viime kuukausina.

20:31Huhhuh, olipas vähän möhkäle Vartti. Jos mä saisin selittää nää asiat vähän selkeästi. Ja täytyy myöntää, että mun mielestä ei oo ehkä ihan 100-prosenttisen selkeää this time is different -ajattelua. Muutamassa ehkä saanut tähän vielä koherentimman narratiivin tähän Varttiin. Mutkaton. Ois mielenkiintoista kosketella tuota aihetta. Ja kun viime Vartissa myös lupasin, että haluan näitä kysymyksiä käsitellä, niin toivottavasti saitte tästä jotain irti. Tässä on viikon meemi. Ainakin itse hymähdin tälle. Tässä on nimimerkki Aijalta venäläisen verkkokaupan pilvisiirtymä. Niin kuin näkyy. Siellä on mennyt kieltämättä pilveen tai savuna ilmaan useita verkkokauppoja viime aikoina. Kiitos Vartin katsomisesta, lue analyysia. Tehkää hyviä osakepoimintoja. Tehkää myös hyviä osakemyyntejä, jos hyviä myyntipaikkoja ilmenee.