Hyvää päivää ja tervetuloa tähän Koskisen yhtiön esittelyyn Pörssisijoittajan viikossa. Mukava olla täällä kertomassa teille Koskisesta yhtiönä ja sijoituskohteena. Mun nimi on Jukka Pahta. Olen Koskisen toimitusjohtaja ja ollut siinä positiossa nyt kymmenisen vuotta. Mikä on Koskisen? Me ollaan vuonna 1909 perustettu, alun perin perheyhtiö, joka on aloittanut perinteisessä sahaliiketoiminnassa ja kasvattanut sitä sitten vuosikymmenten aikana. Ja sitten tuossa 60–70-luvun vaiheilla tuli myös merkittävä osa levyteollisuuden liiketoimintaa mukaan, ja silloin alun perin Koskisen saha. Nimi muuttui Koskiseksi, koska levyteollisuus tosiaan tuli sinne portfolioon, ja siitä saakka ollaan sitten oltu.

Ja toimittu nimellä Koskisen. Me ollaan kansainvälinen yhtiö. Meidän liikevaihto viime vuonna oli noin 355 miljoonaa euroa. Työntekijöitä meillä on hieman reilu tuhat, ja me viedään meidän tuotteita yli 70 maahan maailmanlaajuisesti, eli kilpaillaan globaaleilla markkinoilla erittäin korkean laadun tuotteilla. Meidän kannattavuus näkyy tuossa, eli korona-aikana tietysti oli hyvinkin poikkeukselliset ajat. Tehtiin hyvin vahvaa tulosta, ja siitä sitten ollaan tultu tälle nykyiselle tasolle. Viime vuoden käyttökate oli tuommoinen reilu kahdeksan prosenttia ja noin 29 miljoonaa euroa. Liikevaihto maittain. Meillä on, niin kuin sanoin, sahateollisuutta ja levyteollisuutta.

Ja jos me katsotaan, mihin sahateollisuuden tuotteet menee, niin niistä yli 80 % menee vientiin. Kotimaan markkina on noin 18 %, ja siellä keskeisin markkina meille on Japanin markkina, joka on suurin yksittäinen markkina ja meidän ydinaluetta, jossa me kilpaillaan niillä vahvuustekijöillä, joita meillä on. Eli erittäin vahva asiakaspalvelu ja myöskin erittäin laadukkaat tuotteet. Levyteollisuuden puolella meillä on useampia eri tuoteryhmiä. Niistä päätuoteryhmät ovat vaneri, koivuvanerituotteet ja lastulevytuotteet, eli rakentamiseen ja kalustamiseen menevät tuotteet, ja lastulevystä pääosa jää kotimaahan. Meillä on yli 50 %:n markkinaosuus täällä Suomessa, ja tästä vaneripuolesta taas sitten lähes 100 % ja 95 prosenttia menee ulkomaille vientiin, päämarkkina-alueena Keski-Euroopan maat. Tuossa näkyy tuo liikevaihdon jakauma vuodelta 2005. Vahva kasvu tuolla sahateollisuudessa, kohta siitä lisää. Sahateollisuuden osuus on vajaa 60 %. Ja levyteollisuus tällä hetkellä 40 %.

Mikä on se meidän strategia ja prosessi? Tuossa keskellä sanotaan synergiset liiketoiminnat ja integroitu tuotantoprosessi. Meillä on erittäin vahva tuotantopresenssi tuossa Lahden lähellä Järvelässä, jossa meidän päätuotantolaitokset on. Siellä kohta puhutaan noista laitosten modernisoinneista, mutta hyvin moderni tuotantolaitos. Sahateollisuus. Me ollaan kasvatettu sitä voimakkaasti viimeisten vuosien aikana, ja se kasvava volyymi antaa meille mahdollisuuden sitten myöskin vahvistaa edelleen tätä meidän oman puunhankinnan sekä maantieteellistä että volyymillista scopea Suomessa. Ja tämän laajentamisen kautta me pystytään sitten syöttämään myöskin tuonne koivuvaneriteollisuuteen tarvittavat raaka-aineet. Loppupeleissä sahatavaralevytuotteet ja sitten tuolla Puolassa tämmöistä jatkojalostusta tekevät yksiköt tuottaa markkinoille tuotteita, jotka itse asiassa on hyvinkin hajanainen kysyntäportfolio. Ja tämä tekee tietysti meistä hieman erilaisen.

Kun katsotaan muutoin mekaanista metsäteollisuutta, niin me ei olla ihan pelkästään tuon rakentamisen varassa, sen kysynnän varassa, vaan meille erityisesti levyteollisuuden puolella logistiikkasektori on hyvin merkittävä loppukysyntäkohde, ja sitten myös huonekalu- ja kalusteet sekä sisustus. Sitten tuolla levytuotepuolella, tuolla hyötyajoneuvopuolella, niin erityisesti tämä kysyntävetoinen, sirpaloitunut logistiikka on meille se, joka kasvattaa tämän Puolan bisneksen kysyntää. No miksi me ollaan kiinnostava yhtiö? Me toimitaan hyvinkin kasvavissa markkinoissa. Niin kuin sanoin, globaalisti, jos me katsotaan esim. tuota havusahatavaraa, niin tämä nyt on muutaman vuoden vanha tämä kalvo. Mutta 350 miljoonaa kuutiota on se globaali kysyntä, ja se kasvaa. Voi sanoa, että kaksi prosenttia ei ole kovin suuri kasvu, mutta jos mietitään 2 % 350:stä, niin se kasvu. Vuotuinen kasvu on 6–70 % koko Suomen sahateollisuuden tuotannosta, ja Suomi on yksi maailman suurimpia sahatavaran viejiä. Eli käytännössä katsoen se meille käytettävissä oleva markkina kasvaa voimakkaasti, ja me pystytään siellä sitten ottamaan se oma osuutemme, koivuvaneripuolilla yhtä lailla.

Niin, se on enemmän Eurooppa-painotteinen markkina, mutta kasvaa, ja siellä myöskin se potentiaali meille on hyvä erityisesti niissä hyvin korkealaatuisissa, korkean hintapisteen tuotteissa. Mikä sitä kasvattaa? Sitä meidän markkinaa. Ensinnäkin kestävyys, luonnollisesti täysin uusiutuva, vastuullinen materiaali meidän kaikkien tuotteiden raaka-aineena. Niin kauan kuin me vastuullisesti toimitaan ja vastuullisesti käytetään niitä raaka-aineita. Tehdään raaka-ainehankintaa vastuullisesti. Niin se kestävyys on kyllä meidän tuotteissa oikeastaan täysin ylivoimainen. Meidän tuotteet, jos vaikka sahatavaraa katsotaan, niin se sitoo lähes kolme kertaa niin paljon hiiltä lopputuotteena kuin mitä sen tuotannosta vapautuu sen koko arvoketjun aikana. Eli erittäin suuri hiilinielupotentiaali. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta kaupungistuminen, vaikkakin tällä hetkellä tietysti johtuen erilaisista epävarmuustekijöistä ja korkoympäristöistä, niin rakentaminen maailmanlaajuisesti on tällä hetkellä alaviritteinen.

Kaupungistumisen ennustetaan kasvavan jatkuvasti, ja se tarkoittaa sitä, että rakentaminen tulee kasvamaan, tulee säilymään ja erityisesti kasvamaan jatkossa merkittävästi. Ja siellä, jos halutaan tavoitella niitä päästötavoitteita, joita regulatiivisesti on asetettu esimerkiksi rakentamisen sektoriin, niin ei ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin korvata nykyisiä vähemmän ilmastoystävällisiä raaka-aineita uusiutuvilla raaka-aineilla. Ja siinä puupohjaiset tuotteet on oikeastaan ainoa ratkaisu, joka pystyy tuomaan teollisen mittakaavan ratkaisuja näihin kasvavaan kysyntään. Kasvavaan kysyntään, ja myös kaupan ja kuljettamisen muutos, niin raskaiden ajoneuvojen pääsy esim. kaupunkialueille tullaan, ja on jo hyvin paljon rajoitettu, ja logistiikka tulee pirstaloitumaan, ja niissä kevyissä pienemmissä kuljetusajoneuvoissa erityisesti vanerituotteet ja lastulevytuotteet niiden ajoneuvojen sisustamisessa on erittäin lupaava ja hyvä tuote.

Tässä katsaus meidän nykytilanteeseen. Eli tämä on toisen kvartaalin tulos. Liikevaihto- ja käyttökatenäkökulmasta konsernissa edelleen kasvettiin, eli oltiin noin 210 miljoonaa 1,6 kuukautta liikevaihtoa, ja se kasvu näkyy tuosta, niin tulee erityisesti sahateollisuuden puolelta, siitä kohta vähän lisää. Myös levyteollisuus. No oikeastaan pieni kasvu siellä levyteollisuuden puolella, mutta. Kutakuinkin samalla tasolla kuin viime vuonna. Kannattavuudessa mentiin viime vuoteen verrattuna väärään suuntaan, eli käyttökate aleni sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Ja erityisesti tämä näkyy tuossa sahateollisuuden tilanteessa, jossa tällä hetkellä meitä rasittaa erityisen paljon. Suomalaisen puumarkkinan, voi sanoa, jopa toimimattomuus, eli siellä tällä hetkellä kauppaa käydään hyvin paljon meille tärkeän sahatavaran raaka-aineen eli tukin hinnalla, ja kuituliiketoim. Kuitukauppa on hyvin hidasta, ja myöskin kuidun hinta on romahtanut, niin se vaikuttaa tähän meidän kustannuspohjaan.

Levyteollisuuden puolella kannattavuus on pysynyt paremmalla tasolla, ja tietysti suhteellinen kannattavuus ei ole riittävällä tasolla, mutta kuitenkin kannattelee meidän konsernin kannattavuutta. Ja tämä onkin oikeastaan se, mitä me ollaan sanottu ihan sieltä listautumisesta saakka, että kun meitä katsoo mekaanisen metsäteollisuuden toimijana, niin meillä on itse asiassa business-portfoliossa kaksi toisiaan syklisesti kompensoivaa liiketoimintaa, hieman kasvusta vuoden 27 loppuun mennessä. Olemme luvanneet, että meidän liikevaihto on, tai meillä on kyky tehdä 500 miljoonan euron liikevaihtoa, tarkoittaen, että vuoden 28 liikevaihtotavoite pitäisi olla vähintään 500 miljoonaa. Kannattavuus yli syklisesti 15 %:n tasolla. Käyttökate ja vahva taseen säilyttäminen. Tässä oikeastaan se suurin viesti on tuossa se, että me olemme aloittaneet tämän kasvuun panostamisen jo 2,5 vuotta sitten, eli 24 vuoden keväällä tehtiin uusi strategia, jossa sanottiin, että me halutaan kasvaa 270 miljoonasta 500 miljoonaan.

Ja siitä lähtien me ollaan tehty tätä hyvin järjestelmällisesti, tätä kasvupolkua eteenpäin, ja 10 peräkkäistä kasvuneljännestä, ja siellä tosiaan nyt ollaan sitten viimeisen 12 kkn tasolla tuolla 390 miljoonassa. Nostettiin tähän myöskin tämä fakta, että ei ainoastaan me olla kasvettu, mutta ollaan myös kasvettu kilpailijakenttää ja suomalaista yrityskenttää nopeammin. Ja mun mielestä tämä on kokonaisuuden kannalta tärkeä viesti. Eli kasvua Suomi tarvitsee, ja kasvu voi tapahtua myös muissa kuin uusissa bisneksissä, ja sen pitääkin tapahtua myös niissä meille perinteisissä ja jo vahvoissa bisneksissä. Järvelän sahan osalta me ollaan investoitu noin 90 miljoonaa tässä viimeisten vuosien aikana, ja ollaan viritetty itsemme siihen kuntoon, että kun sykli tästä lähtee vahvistumaan, niin meillä on kaikki edellytykset ottaa sieltä erinomainen oma osuutemme ja erinomainen kannattavuus. On hyvä muistaa, kun me katsottiin tuossa vuoden 2002 lukuja, jossa me tehtiin hyvin vahvaa yli 20 prosentin käyttökatetta, niin silloin meidän sahateollisuuden kapasiteetti oli noin 50 % tästä nykyisestä tasosta, jopa alle. Ja me ollaan teknologisesti viety itsemme aivan uudelle tasolle. Me ollaan energiantuotantoa uusittu. Me ollaan täysin biopohjainen. Meillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita lainkaan.

Ollaan tuplattu jalostuskapasiteetti Suomessa, tuotu valtava määrä uutta automaatiota ja tuotantoprosessien tehokkuutta tuonne sahalinjaan, uusintaan ja tukkien lajittelulinjalle, ja nyt ollaan viimeisiä pullonkauloja avaamassa niin, että tämä meidän uusi laitos pystyy tuottamaan tästä syksystä lähtien kuukausitasolla sellaista tuotantotasoa, että se nousee tuonne 450 000 kuutiota vuodessa. Kun meidän lähtökohta silloin, kun me lähdettiin vanhasta tuotantolaitoksesta, oli alle 300 000 kuutiota. Samaan aikaan nämä prosessin osat, joita me ollaan uusittu tässä näin, niin todella niiden tuottavuus on noussut, output on noussut 50 % ja niihin käytetty miestyövoima on pudonnut 40 %. Eli erittäin merkittävä tuottavuusloikka. Me myös tehtiin epäorgaaninen transaktio vuoden 2005 syksyllä, ostettiin Iisveden Metsän liiketoiminta Iisvedeltä. Tämä on merkittävä siinä näkökulmasta. Se vahvistaa meidän Italian ja Japanin markkinoita ja myös antaa meille mahdollisuuden kasvattaa sitä meidän omaa puunhankinnan organisaatiota tuonne pohjoisemman suuntaan. Ja se on erityisen tärkeää myös tämän levyteollisuuden raaka-ainehuollon näkökulmasta.

Me ollaan myöskin tuonne levyteollisuuteen investoitu tässä viimeisten vuosien aikana noin 25 miljoonaa euroa. En noita yksityiskohtia tuosta käy läpi, mutta siinä keskeinen viesti on se, että se on iso organisaatio, sillä on hyvä potentiaali, erittäin laadukkaat tuotteet, ja nyt me ollaan oikeastaan sekä sahateollisuuden että levyteollisuuden osalta päädytty näiden investointisyklien jälkeen tilanteeseen, jossa me tullaan pienentämään vuosittaisia investointeja normaalimmalle tasolle, ja nyt keskitytään nimenomaan näistä investoinneista niillä tavoiteltavien hyötyjen saavuttamiseksi ja maksimoimiseksi. Ja siellä meillä varmasti on hyvää potentiaalia ihan oman tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämisessä. Viimeisenä meidän osakkeestamme, me tosiaan listauduttiin. Niin kuin sanoin, me ollaan 117 vuotta vanha yhtiö, mutta listauduttiin 22. Vuonna vuoden lopussa tuonne päälistalle. Listautumishinta oli 6.14, ja siinä näkyy meidän osakkeen kurssikehitys. Siitä hetkestä ei montaa kertaa olla alle listautumishinnan oltu tuolla. Ihan tuossa viime keväällä käytiin jo yli kymmenessä eurossa.

Me jaetaan osinkoa. Meillä on osinkopolitiikka, eli vähintään kolmannes nettotuloksesta jaetaan ulos, ja tietysti pyrimme tekemään sitä tulosta niin, että osinkoa syntyy. Mutta myöskin tietysti tämä kasvu vaatii oman rahoituksensa, ja näin osin halutaan pitää tase myöskin vahvana. Eli kasvavilla markkinoilla ollaan erittäin vahvassa omassa tekemisen meiningissä ja valmiudessa ottaa sitten se oma osuutemme ja nostaa se kannattavuus sillä kilpailukyvyllä, joka meillä on. Niin aivan. Sitten taas uudelle tasolle, kun markkina tästä lähtee kääntymään. Kiitoksia mielenkiinnosta ja hyvää päivänjatkoa!

No niin, kiitos esityksestä, toimitusjohtaja Jukka Pahta. Tervetuloa haastatteluun vielä tänne suunnalle hetkeksi. Jos aloitetaan sivuten tuossa esityksessä tätä metsäsektorin vaikeaa tilannetta. Puhuit puumarkkinan toimimattomuudesta, niin onko tässä tilanteessa nyt mitään valoa tunnelin päässä tai positiivista ajuria tällä hetkellä näköpiirissä?

No ihan välittömästi en näe, että siinä hirveästi on. On semmoista positiivista, vahvaa positiivista muutosta. Jos puhutaan ihan puhtaasti siitä puumarkkinan toiminnasta, että siihenhän liittyy hyvin pitkälti selluteollisuuden tilanne tällä hetkellä. Eli jos me katsotaan, mitä on tapahtunut siellä metsässä metsänomistajan näkökulmasta, niin viime syksynä hyvinkin voimakkaasti kaikki me kemiallisen metsäteollisuuden yhtiöt lähti näihin säästöohjelmiin, niin kuin muistetaan, ja myöskin käyttöpääoman tämmöisiin alentamisohjelmiin, ja sieltä hyvin nopeasti tuli sinne puumarkkinaan hyvin voimakas viesti, että kuitua ei enää osteta niin paljon kuin aikaisemmin, ja myöskin se hinnan pitää laskea. No, se on tehnyt sitten sen, että kuidun hinta on romahtanut 25–30 % siellä metsässä, jolloin puukaupan tavallaan se tekeminen on pohjautunut hyvin pitkälti siihen tukkiraaka-aineen hintaan, ja sillä käydään sitä kauppaa, että saataisiin sieltä kauppoja aikaan. Ja puun omistajat, siis metsänomistajat, varmastikin tällä hetkellä vähän jarruttelee niitä kauppoja sen takia, että he kokevat, että sille kuidulle, joka kuitenkin siellä leimikossa, se kuidun osuus on suurempi määrä puuta kuin tukin itse asiassa keskimäärin, niin sille kuidulle he eivät saa riittävästi kompensaatiota, ja näin ollen sitä kauppaa ei synny. Meidän toimialan näkökulmasta tämä on johtanut tilanteeseen, jossa meidän raaka-aineen hintataso itse asiassa on saavuttanut sellaisen tason, että meidän teollisuus ei kestä enää korkeampaa hintaa, jolloin se, että se kauppa lähtisi käyntiin, niin kyllä se hyvin pitkälti liittyy siihen, että se kuidun hinta sieltä jossain vaiheessa lähtee nousuun. Olen ymmärtänyt, että sitä halukkuutta ei hirveästi ole tietenkään nostaa sitä hintaa, ja muun muassa Suomeen tällä hetkellä tuodaan kuitua ulkomailta huomattavasti kalliimmalla kuin mitä Suomesta. Sitä saisi vain sen takia, että Suomen hintataso pysyisi siinä missä se on.

No milloin te itse odotatte tämän tilanteen helpottavan? Onko mitään sellaista?

No katsoisin sitä. Oikeastaan tuo puumarkkinatilanne tuli tuossa oikeastaan, että sitten katsoin sitä enemmän sieltä kysyntäpuolelta. Eli meillehän se on tietysti tärkeää, että me saadaan. Niin kuin sanoin, tuossa me toimitaan täysin globaaleilla markkinoilla ja varsinkin siellä sahateollisuudessa hyvin standardeilla tuotteilla, korkeatasoisilla mutta standardeilla tuotteilla, jolloin me kisataan siellä ulkomaalaisten toimijoiden kanssa. Ja silloin tietysti se hinnoitteluvoima siellä yksittäiselle toimijalle ei ole kovinkaan vahva. Ja silloin sen kysynnän ajurit astuu erittäin merkittävään asemaan, että miten sen kysynnän käy tulevaisuudessa, ja nyt maailmanlaajuisesti on rakennettu varmasti kohta. Siis Jenkeissähän on rakennettu finanssikriisin jälkeen jatkuvasti liian vähän. Eli siellä on valtava patoutunut asuntokysyntä, ja samanlainen tilanne parhaillaan on Euroopassa monissa maissa. Jossain Hollannissa olen kuullut, että siellä tarvitsisi yli miljoona uutta asuntoa. Mutta.

Tällä hetkellä vain se rakentaminen ei vedä. Eli tällaisia taskuja. Kysyntätaskuja on monessa paikassa, ja jos erityisesti korkotaso lähtee tulemaan alaspäin ja sellainen epävarmuus poistuu, niin siellä on. Siellä on todella merkittävä mahdollisuus sellaiselle laaja-alaiselle elpymiselle, ja silloin ollaan aika lähellä samantyyppistä tilannetta kuin mitä me oltiin korona-aikana. Eli. Eli tavallaan kun meillä on hyvin ohuet varastot koko arvoketjussa tällä hetkellä, niin kun se kysyntä tulee, niin se psykologia siellä markkinoilla voi toistaa itsensä, joka silloin oli. Eli käytännössä katsoen silloin tuli se tilanne, että siellä ihan oikeasti uskottiin, että sahatavara loppuu maailmasta. Tämä samanlainen tilanne on siis ehkä vielä todennäköisempi siinä mielessä, että sen tilanteen jälkeen on valtavasti suljettu kapasiteettia ja tuotantokapasiteettia, eli tällaisille laadukkaille raaka-ainepohjille, mitä täällä Suomessa ja Pohjoismaissa on, niin sen sellaisen laadukkaan tuotteen tarjonnan kyky tarjota sellaisia tuotteita on paljon rajoittuneempi. Eli siinä on tavallaan kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino. Parhaimmillaan tulee tiukentumaan erittäin paljon, mutta se vaatii sen, että ensinnäkin jenkkien koron pitää tulla alaspäin, ja se korkolukko, joka siellä tällä hetkellä on, niin se jarruttaa koko tätä hommaa tällä hetkellä.

Joo, silloin kun julkaisitte toisen kvartaalin tuloksen, niin silloin tuloshaastattelussa et vielä nähnyt rakennusalalla merkkejä virkistymisestä. Niin onko tässä kuukaudessa tilanne nyt mitenkään muuttunut? Nyt on kuultu Googlen ja Fortumin datayhteistyöstä, ja sitten puolustusinvestointien on sanottu kirittävää rakennus. Onko nämä heijastumassa?

Koskiseen. Näkisin, että tämän tyyppisillä uutisilla on yleistä psykologista vaikutusta. Sitä kaivataan, että tulee sitä uskoa tehdä. Nyt tämä on enemmän sinne yrityssektoriin, mutta erityisesti kuluttajasektoriin pitäisi saada se psykologinen varmuus, että hei, me voidaan tehdä asioita ja että se ruokkii sitä kasvua. Mutta ihan suoraan meidän toimialan kysyntään noilla ei välttämättä niin hirveästi ole. Totta kai siellä on jonkun verran puutuotteita, levytuotteita ehkä niissä datakeskuksissa, mutta kyllä se vipu, kun meille kotimaan markkina ja muutenkin suomalaisille mekaanisen metsäteollisuuden yhteydessä kotimaan markkinat totta kai on tärkeä, mutta se on pieni. Jos mietitään, että me tehdään 12 miljoonaa kuutiota valmista sahatavaraa Suomessa, niin Suomen käyttö on kuitenkin kaksi miljoonaa alle sen, jolloin se 10 miljoonaa pitää viedä ulkomaille. Niin siellähän sen muutoksen pitää tapahtua.

Ja siellä jälleen kerran se jenkkien tilanne. Sehän on siinä mielessä hankala, että 80 prosenttia asuntolainakannasta tällä hetkellä on sidottu sellaisiin korkoihin, jotka on huomattavasti alle tämän nykyisen 30 vuoden viitekoron, ja ne on lukkiutuneet tavallaan se jengi niihin omiin asuntoihinsa. He eivät voi vaihtaa asuntoja, koska jos ne vaihtaa, niin ne samalla joutuu ottamaan uuden lainan, joka on 4 prosenttia kalliimpi, ja se tarkoittaa silloin sitä, että sieltä ei tule vanhaa asuntokantaa sinne vaihdantaan. Ja ainoat mitä tulee, niin on kalliilla rakennetut uudet rakennukset, joihin nuorilla ei ole varaa. Eli se dynamiikka on täysin hidastunut. Ja niin kauan kuin tämä on se tilanne, niin se on vaikea nähdä, että se korjaantuu. Ja siihen liittyy tietysti kaikki tämä energia, epävarmuudet ja korkeat bensanhinnat. Se liikkumavara, joka siellä Fedillä tällä hetkellä on. Mutta jos siellä korko lähtee, menee selkeästi alle sen tavallaan sen normaalin 6 prosentin pitkä korko, niin silloin siellä voi hyvinkin alkaa tapahtua se dynamiikan muutos. Ja se on kuitenkin kolmannes sahatavaramarkkinasta maailmalla, niin se tulee silloin imemään sahatavaraa Euroopasta. Kanadalaiset ei sinne tietystikään voi viedä, kun korkeat tullit, ja niillä on muutenkin tietysti tällä hetkellä sukset ristissä, niin se on kyllä sellainen asia, joka saattaa ratkaista tämän. Ja siihen jos vielä yhdistää sen, että jos nyt tulisi jotain jälleenrakennusta Ukrainaan tai jos Kiinassa lähtee rakentaminen vetämään, niin silloin se markkina kyllä muuttuu todella, todella merkittävästi.

Just näin. Otetaanko yleisökysymys tai kysymyksiä tähän väliin?

Otetaan vaan. Täältä vielä kysytään. Saatoit ehkä tähän kyllä jo vastata tuossa ihan alussa, mutta täällä kysytään, että mistä johtuu puutavarakaupan toimimattomuus Suomessa? Mitä pitäisi tehdä toisin? Ja puhuit tästä kuidun ja tukkipuun hinnoitteluongelmista.

Kyllä se.

Se ratkaiseva.

No ratkaisu. Siis kyllä se johtuu siitä, että siellä on semmoinen tavallaan odottava fiilis. Siellä metsänomistaja, on hyvä muistaa, että vielä kun nythän on puukauppa käynyt hyvin hitaasti. Mutta jos me katsotaan vaikka viime vuotta, edellisvuotta, niin metsänomistajat on saaneet historiallisesti kaikkein korkeimmat kantorahatulot, eli muistaakseni 3,7 miljardia euroa. Tuli kantorahatuloja metsänomistajille, eli valtava rahasumma. Ja nyt kun sitten sieltä putoaa sen ison osan eli sen kuidun kauppahinnat on pudonnut kolmisenkymmentä prosenttia, niin totta kai sitten metsänomistajat miettii, että hei hetkinen, että me ollaan joskus oltu tällä tasolla. Ehkä se joskus palautuu, ja sitten vasta mä myyn näitä. Mutta liian kauaa varmaankaan sitäkään ei voi odottaa.

Että kyllähän tietysti metsissä on tavallaan metsän ihan siihen kehityskaareenkin liittyen niitä paikkoja, joissa sitten kannattaa ruveta tekemään kauppoja ennen kuin se metsä sieltä heikkenee laadullisesti. Mutta kyllä se siihen liittyy, että kuidun kysynnän ja sen hinnan normalisoituminen on semmoinen öljy, joka tarvitaan sinne markkinoille, että sitä puuta rupeaa sieltä tulemaan tukissa. Niin kuin sanoin, niin meidän teollisuus tällä hetkellä kärsii kahta kautta: tukin hinta on erittäin kallis, ja nyt kun kuidun hinta on alentunut, niin meille tärkeät sivutuotteet, joita me jalostetaan siellä omassa prosessissa ja myydään sitten tuonne selluteollisuuteen. Ne heijastelee tämän kuidun hinnan kehitystä. Vaikka se tehdään tukista, niin meille tulee meidän teollisuus. Sitä isketään kahdesta eri suunnasta, ja se tarkoittaa silloin sitä, että se tila sen hinnan korotukselle siellä tukkipäällä on minimaalinen. Jos, tai sitä ei ole. Itse asiassa on jo liian kallis nyt, että jos se lähtee nousuun, niin se on aivan varma, että tukin käyttökapasiteettinäkökulmasta tulee pienenemään Suomessa. Ja siinä taas sitten Koskisen näkökulmasta. Mä oon siinä mielessä iloinen ja tyytyväinen, että me ollaan pystytty tekemään ne merkittävät tuottavuuden parantumiseen liittyvät investoinnit tuossa heti koronavuosien aikana ja sen jälkeen. Meidän tuottavuus ja kilpailukyky kustannusnäkökulmasta on erittäin vahva. Eli me pystytään kyllä siinä markkinassa toimimaan, mutta ne jotka ei ole pystyneet niitä investointeja tekemään ja joilla mahdollisesti on tehottomampaa se toiminta, niin heillä on tällä hetkellä kyllä hyvin, hyvin ahtaat paikat.

Oletko? Laura jatkaa. Tästä voidaan katsoa, jos myöhemmin jää vielä yleisökysymyksille aikaa.

Mennään vielä kannattavuuteen takaisin. Ennakoiden kannattavuuden jäävän tänä vuonna viime vuodesta, niin käydään vielä mikä kannattavuutta painaa ja kuinka nopeasti markkinan elpyminen näkyisi kannattavuudessa.

Joo, no siellä painaa erityisesti toiminta. Mä puhuin suhteellisesta kannattavuudesta ylipäätänsä, joka on markkinaehtoinen. Meillä on kuitenkin muutama semmoinen iso vipu siellä, jotka meidän tyyppisessä valtavan volyymin bisneksessä aiheuttaa volatiliteettia, ja siellä nimenomaan sitten nämä kustannuspaineet ja nyt varsinkin logistiikkakustannukset nousevat jatkuvasti. Puuraaka-aineet on korkealla ja näin poispäin, eli se aiheuttaa sitä painetta siellä. Ja levyteollisuuspuolella yhtä lailla. Raaka-ainekustannus, mutta siellä, kuten sanoin, niin musta tuntuu, että meillä on enemmän siellä kyllä ihan omissakin käsissä mahdollisuutta tehostaa ja parantaa sitä omaa kilpailukykyä. Eli se on se missä me ollaan. Kyllä se jälleen kerran, niin se taisi kysyä, että mikä sitä tilannetta voi muuttaa, niin.

Miten nopeasti se sitten näkyisi? Jos kyllä aika selkeää, niin kyllä.

Siis kyllä mä sanon, että jos me katsotaan silloin mitä tapahtui koronavuosina, niin silloin kun oli, se markkinapsykologia oli aika uusi. Ennen vanhaan meidän teollisuudessa oltiin totuttu siihen, että kun puhutaan asiakkaan kanssa, me puhutaan, että okei, no nouseeko sinun hinta tavallaan sille ostetulle kuutiolle, niin 5 euroa, 10 euro vai 15 euroa. Niin silloin kun se markkina muuttui, niin sitten mentiin ja puhuttiin, että onko se 100 euroa vai 150 euroa kuutio. Se hinnanmuutos, eli se mentaali, niin kuin markkina on nähnyt sen tilanteen, jossa se mentaalitilanne on sellainen, että silloin puhutaan jostain aivan muusta. Ja jos nämä makroasiat, mistä äsken tuossa puhuin, lähtee menemään siihen suuntaan, että se mahdollistaa sen, että hei, nyt rakentaminen alkaa. Tarvitaan uusiutuvia raaka-aineita, tarjonta on rajoittunutta, supply chain on tyhjä, niin silloin tulee se tilanne, että mikä silloin tapahtui. Niin se oli yhden kvartaalin aikana, kun se tilanne muuttui. Eli mä en näe mitään syytä, miksi tämmöistä ei tulisi, mutta mä en voi sanoa koska se tulee. Tai tuleeko ylipäätänsä. Se mikä on tärkeää meidän näkökulmasta on se, mitä mä puhun tosta vastasyklisyydestä. Eli me ei voida odottaa sitä, että tämmöinen vahva tulee, että me tiedetään että jossain vaiheessa se tulee, ja silloin se nostaa sen meidän keskimääräisen kannattavuustavoitteen sinne missä me halutaan, että se on, ja se tulee sieltä jossain vaiheessa. Mutta meidän pitää pystyä tekemään omalla liiketoiminnalla ja erityisesti tukea sillä levyteollisuudella sitä meidän keskikannattavuutta niin, että me ollaan jatkuvasti kuitenkin vedenpinnan yläpuolella.

Just näin. Te olette investoineet vahvasti, esityksessä kerroitkin, tuotannon kasvattamiseen, mutta mitäs jos miettii tämänhetkistä käyttöastetta? Millä tasoilla nyt liikutaan?

Meillä on ollut aina se filosofia, että me käydään täysillä. Eli me ei. Kalleinta mitä voi olla on se, että sä ajat tyhjillä koneilla. Se on vähän niin kuin lentokoneteollisuudessa. Se on menetettyä tuottoa meille. Me panostetaan erittäin paljon myyntiin. Eli meillä on vähän sellainen filosofia, että kauppa löytyy aina. Että me ei voida vaan odottaa ja voivotella, että no voi vitsit, nyt ei löytynyt kauppaa, ruvetaan hidastamaan, vaan sitten me pannaan vauhtia sinne myyntiin ja haetaan se kauppa, josta se marginaalituotto tulee. Se ei välttämättä ole juuri sillä tavoitetulla kannattavuustasolla, mutta se on marginaalituottoa. Ja nyt nimenomaan tässä ratkaisee se meidän kilpailukyvyn parantuminen. Eli meillä on kyky hakea niitä kauppoja niin, että ne on meille järkeviä eri tavalla kuin ehkä niillä, jotka ei ole noin sitten yhtä kilpailukykyisiä.

Okei, voidaan ottaa nopea yleisökysymys tai sitten jatkelen täältä.

Otetaan vaan täältä nopeasti. Ootas, täällä oli hyvä kysymys jossain puun hinnasta. Puun hinta Suomessa on noussut merkittävästi ja kilpailu raaka-aineesta on kovaa. Kuinka paljon Koskisen pystyy käytännössä siirtämään kustannusten muutoksista lopputuotteiden hintoihin?

No, tämä on tiivis, ja jälleen se sama kysymys, että niin kuin varsinkin niissä tuotteissa, missä me kilpaillaan globaaleilla markkinoilla ja standardituotteilla, niin silloin se kilpailu on todella raadollista. Se on hyvin paljon price. Se vaan on valitettavasti niin. Ja meillä tietysti suomalaisena toimijana vielä logistiikkakustannukset ja muut painaa siihen päälle. Mutta se on yksi syy, miksi me ollaan myöskin panostettu paljon semmoisiin markkinoihin, joissa on mahdollisuus jollain tavalla erilaistaa itseään, ja Japani on meille eri. Me ollaan kolmekymmentä vuotta oltu Japanissa. Tehdään ihmisten kanssa siellä jatkuvasti töitä, ja siellä tuotteen laatu on se ydin. Eli sinne jos menet väärällä tuotteella, se ei ole laadukas, niin et pääse niihin asiakkaisiin. Mutta jos sä pääset sinne, niin sulla on kyky sitten kehittää sitä bisnestä niiden asiakkaiden kanssa. Niillä on valtavia esimerkiksi rakennusprosesseja valmistalotehtaalla, niin me pystytään tarjoamaan niille juuri sellaisia tuotteita, että niiden hukka esim. minimoituu. Eli me voidaan sanoa, että hei, kun sä ostat meiltä, niin sä saat käytettyä 95–99 % siitä tavarasta suoraan sun prosessiin, eikä sinun tarvitse katkoa ja menettää siellä. Ja ne on semmoisia asioita, joita japanilaiset arvostaa, koska heille. Hukkahan on kirosana.

Kyllä.

Jukka Pahta. Kiitos haastattelusta. Otetaan tässä vaiheessa meidän iltapäivän viimeinen puhuja lavalle. Herantis Pharman Antti Vuolanto, ole hyvä.