Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Inflaatio on sitkeässä, korot on lähtenyt uudestaan nousuun ja Suomen työttömyys on valitettavasti edelleen Euroopan kärkipäätä. Mitä Helsingin pörssin kuluttaja yhtiöille oikein kuuluu? Käydään sitä yhdessä analyytikko Rauli Juvan ja Thomas Westerholmin kanssa tällä videolla läpi. Morjes Rauli ja Morris. Thomas morjesta! Kiva saada teidät molemmat tänne. Studio. Tehdään tällä kertaa oikein megalomaaninen kuluttajayhtiövideo. Käydään teidän molempien seurannasta yhtiökohtaisesti kaikki firmat läpi ja sitten käydään vähän ylätasolla myös maantieteellistä jakoa ja kuluttajakysyntää. Tässä nykyisessä markkinaympäristössä läpi. Mutta aloitetaan tuosta kotimaan kysyntätilanteesta. Niin kuin tiedetään, että korot on lähteneet uudestaan nousuun. Etenkin kun puhutaan, että kotimaista, niin tämä on hyvin korkoherkkä talous. Täällä on paljon asuntolainoja sidottu vaihtuvakorkoisiin lainoihin, mikä iskee samantien Kulutuskysyntään ja kuluttajaluottamukseen. Aloitatko vaikka Rauli, että miltä tuo kotimaan kysyntä tilanne näyttää sinun vinkkelistä?
No joo, se näyttää vähän vaisummalta. Tietysti mitä toivottiin. Toivottiin alkuvuonna, että siinähän oli jo hyvinkin selkeitä merkkejä jo ehkä viime vuoden lopulla ja sitten vuoden alussa, että oltaisiin kääntymässä koko taloudessa ja myöskin kuluttajakysynnässä vihdoin semmoiseen selkeämpään nousuun, niin kuin näiden tavallaan koronan jälkeen on ollut enemmän tai vähemmän vaikeita vuosia. Kaikki just näistä syistä johtuen, mitä mainitsit.
Mutta sitten tietysti kun keväällä Iranin sota alkoi ja öljyn hinta nousi ja inflaatio-odotukset lähtivät silloin, ja tietysti sitten itse inflaatio nopeasti perässä, ja sitä kautta korko-odotukset ja korko. Korko sitten myöhemmin nousi nousemaan. Kyllähän se löi siihen jarrua kautta linjan. Ja tuntuu, että sentimentti on vähän elänyt myöskin tuon tahdissa, että kesällä kun öljy tuli alas ja sota vähän rauhoittui, niin oli vähän taas valoisampaa. Ja sitten syksyllä kun tavallaan oli se uusi, oliko se nyt eskaloitumista vai aktivoitumista vai mitä siellä tapahtui, mutta kuitenkin rähinät vähän lisääntyivät, öljyn hinta taas nousi. Niin se näkyy samantien sentimentissä nyt vähintäänkin, jos ei nyt ihan niin vauhdilla sitten niissä kaikissa markkinaluvuissa.
Mutta joo, kyllä siinä on valitettavasti tullut lisää vastatuulta, että ei missään nimessä ole ollut tavallaan niin positiivista trendiä tänä vuonna kuin on kuviteltu. Mutta ei kai siellä nyt sentään, en ole ihan niin tarkkaa tilastoa tutkinut. Mutta ei kai siellä sentään varsinaista laskuakaan missään ole, että ehkä yksittäisiä joitain alueita lukuun ottamatta. Ehkä ne ovat. Ehkä ne ovat jääneet kuitenkin sitten ehkä kasvuodotukset pikemminkin piippuun kuin että olisi mitään valtavaa romahdustakaan tullut.
Sitten siinä tuli aika kattavasti asiaa. Mites Thomas, sun vinkkelistä? Sulla on Helsingin pörssin kuluttajayhtiöistä seurannassa muun muassa Orthexia, Rapalaa, Tulikiveä. Jos näiden yhtiöiden kautta tarkastelee, niin miten tilanne on näyttäytynyt sinulle?
Sanotaan, että vaikea olla eri mieltä tuosta, mitä Rauli tuossa linjasi. Yllättävän heikko tämä kuluttajasektori on ollut kauttaaltaan, jos miettii sitä, että ollaan kuitenkin saatu oikein rohkaisevia merkkejä Suomen taloudesta. Mutta totta kai se Suomen korkea työttömyys, tämä nykyinen korkotaso, tuon korkean polttoaineen hinnan aiheuttama vaikutus inflaatioon, niin tekee tuosta aika hankalan tilanteen kauttaaltaan. Etenkin mikäli sinulla on vähän syklisempi tai rakennussektoriin liitännäinen tuote tai tuoteryhmä, niin kuin esimerkiksi Tulikivellä, niin siellä se näkyy kahta rajummin vielä nykyvaiheessa. Kyllä rehellisesti nihkeätä on ollut. Olisin kuvitellut, että tässä oltaisiin aikaisemmin nähty selvästi merkkejä paremmasta, mutta ne ovat nyt jääneet piippuun tai odottamaan toistaiseksi.
Palataan tuohon Tulikiveen, mutta mikroindikaattorina oli naapuruston pihassa sellainen valtava Tulikiven boksi. Siellä oli takkaa toimitettu pihalle. Jospa se tästä. Nämä lähtevät.
Toivottavasti lähtemään. Ehkä yhden kategorian nostaisin esille vielä, esimerkiksi nämä uusien autojen ensirekisteröinnit. Nehän olivat. Tilauskannat olivat hyvällä tasolla alkuvuonna, ja autoala pitkään povasi melko selvää kasvua tälle vuodelle, vaikka alkuvuonna ensirekisteröintiluvut olivat vielä heikolla tasolla. Mutta tuntuu, että sielläkin se elpyminen jää aikalailla piippuun, ja nyt odotetaan jopa laskevia lukuja loppuvuodesta, että selkeästi on todella tahmeaa.
Ja muistutuksena kuulijoille kanssa, niin Suomen uusien autojen ensirekisteröinnit. Nehän ovat ihan historiallisen heikolla tasolla. Meillä on todella ikääntynyt autokanta, että mielellään näkisi siellä vähän semmoista kestävämpää elpymistä pidempään. Mutta selkeästi tämä on niitä kategorioita, mihin se polttoaineen hinta iskee.
Kaikista rajuiten vielä näkyvät molemmat. Siellä näkyvät bensan hinta ja korkojen nousu tavallaan, ne iskevät suoraan siihen molemmat.
Tämä menee vähän makroteeman puolelle, mutta onko minkäännäköistä valoa näkyvissä tunnelin päässä? Kotimaan kysyntätilanteen elpymisen osalta?
Niin, kyllähän se tietysti on. On varsinkin lyhyellä aikavälillä aika riippuvainen näistä tekijöistä, mistä jo puhuttiin, mutta kyllähän siellä nyt kuitenkin alla on se hyvä tai vähintäänkin kohtuullinen talouskehitys, jonka pitäisi sitten tuottaa palkkojen kasvua ja työllisyydenkin parantumista toivon mukaan pidemmällä aikavälillä. Että kyllä se. Mutta tätä samaa me ollaan taidettu sentään tässä miettiä jo monta vuotta. Että se. Jäisin henkeä pidättelemään sen kanssa, että siitä tulee mitään valtavaa käännettä. Mutta ei se tietysti sieltä fundamenteista katsottuna nyt niin pahalta näytä.
Ehkä toinen, jonka mä itse nostaisin esille, on että nyt pitkästä aikaa työpaikkalistausten määrä tai työilmoitusten määrä on ollut nousussa tämän vuoden aikana. Että jos sitä kautta saataisiin työttömyyslukuja alaspäin, niin varmasti se elvyttää myös semmoista, etenkin pienemmän pään kulutusta.
Mennään kohta tuohon Eurooppa-tasolle, mutta sitä sivutaan vielä. Pohjoismaiden kysyntätilannetta. Onko muissa Pohjoismaissa nähty vastaavanlaista kuluttajaluottamuksen kehitystä kuin mitä täällä kotimaassa?
Pohjoismaat ovat itse asiassa olleet yllättävänkin heterogeeninen alue. Jos jossain määrin on nähty vastaavaa, että kyllähän se korkojen vaikutus iskee sinne myös, vaikka eri valuutoissa ovatkin. Mutta esimerkiksi minun käsittääkseni Tanska on ollut yllättävänkin resilientti. Siellähän se. Novo Nordisk on yksinään vaikuttanut koko maan BKT:hen, niin siihen on ehkä hankala rinnastaa. Ja sitten toisaalta on Norja, jonka talous on melko öljyliitännäinen, että hekin ikään kuin kulkevat vähän herkästi hieman omaa sykliään.
Kyllä joo, ja Ruotsissa on mun käsittääkseni mennyt ihan vähän niin kuin yhtiöissä. Ne ovat niin yksittäisiä yhtiöitä, mitkä ovat kullakin markkinalla, että sieltä ei ihan saa semmoista laajaa kuvaa. Mutta käsittääkseni Ruotsissa on ollut kanssa aika pirteää. Pirteältä, mutta kyllä se kuluttajaluottamuksen muutokset nyt keskimäärin menevät Euroopassa aika samansuuntaisesti. Jos sanotaan, että Ruotsissa.
Se elpyminen lähti ehkä aikaisemmin ja vahvemmin elpymään kuin mitä me ollaan.
Valmiita, kerkesin jo päästä vähän vauhtiin ja vähän paremmalle tasolle, että Suomessa se on jäänyt odottelevalle tasolle.
Melkein aina ne länsinaapurit ovat yhden askeleen.
Näin se on. Näin se on, ja siellä on aina lämpimämpää. Sekin vielä.
Mennään sitten vielä lämpimämpään eli tuonne Euroopan suuntaan, niin siellä ei ehkä ihan yhtä pahassa kuristusotteessa kuluttaja ole ollut kuin mitä tuossa pahimpina vuosina energiakriisin iskiessä. Etenkin lämmityskustannuksia. Mutta on nytkin tilanne aika tukala, kun polttoaineiden hinnat nousevat ja lämmityskustannukset nousevat uudestaan. Mutta miten Euroopan tasolla näette tilanteen?
Saa. Saksahan on ollut heikko. En ihan tarkkaan tiedä kaikkia taustatekijöitä, varmaan näitä samoja mitä tässä on mainittu ainakin osittain. Mutta Saksahan on ollut selkeästi heikko. Ja niin kuin sanoin, niin kyllähän siellä muutkin tietysti. Kuluttajaluottamukset kulkevat samansuuntaisesti, mutta se korkovaikutus ei ole tietysti siellä. Yleisesti ottaen en nyt kaikkia maita yksityiskohtaisesti tunne, mutta yleisesti ottaen kuitenkaan ei ole niin vahva se korkoriippuvuus kuin Suomessa.
Kyllä niillä on usein pidempiin korkoihin sidottuja asuntolainoja, mutta Saksassa onneksi. Meillähän on kuitenkin näkyvyyttä siihen, että se heidän infra- tai elvytyspaketti vihdoin lähtisi vetämään sitä. Tätäkin on odoteltu melko pitkään, mutta se positiivinen Saksassa. Toki heidän teollisuutensa on hankalassa paikassa. Jos mietitte esimerkiksi heille keskeistä autoteollisuutta, niin nehän saavat nyt ihan 10–0 köniin kiinalaisilta sähköautovalmistajilta. Se on ihan selkeä disriptio-uhka, joka heitä koettelee just nyt.
Mutta yleisesti Eurooppaa on mun mielestä yllättävän hankala analysoida just nyt yhtenä kokonaisuutena, että monenlaista kehitystä jossain määrin eriäviin suuntiin, ja sitten meillä on iso maa tai valtio, kuten Ranska, jolla korkoero on lähtenyt venymään todella rajusti. Siellä on laaja-alaiset mielenosoitukset käynnissä, jotka aidosti syövät sitä BKT-kehitystä. Siellä varmasti on tuntuva negatiivinen vaikutus heihin näilläkin, että siinä mielessä kuluttajatuoteyhtiön analyytikon näkökulmasta Euroopan ennustaminen tuntuu just nyt todella haastavalta. Eurooppahan on myös yleisesti alueena herkempi energian hinnannousulle kuin esimerkiksi Yhdysvallat, mikä meidän kehitystä syö esimerkiksi heihin nähden.
Tuo oli mielenkiintoinen nosto toimialalta. Kiinalaiset autonvalmistajat ovat tulleet uhkaamaan saksalaisia toimijoita. Niin tuohon liittyen itse just luin hetki sitten siitä, että Toyotakin aikoo siirtää ainakin osan valmistuksestaan Kiinaan just sen takia, kun Kiinasta tulee vaan niin paha uhka painaa hintoja alas. Ja toisaalta siellä on kaikki nämä hankintaketjut niin viimeisen päälle viritetty, että siellä myös se tuottavuus on oikeasti aika kovalla tasolla.
Kyllä mun käsittääkseni tuohonkin liittyen, niin itse asiassa kun jenkit lähtivät lietsomaan tätä kauppasotaa, niin kiinalainen vienti on itse asiassa vetäytynyt Yhdysvaltoihin siitä lähtien, mutta kasvanut tänne Eurooppaan, että tuntuu että se Kiinan asettama uhka on vain pahentunut tässä viime vuosien aikana, että heillähän on vaikeuksia. He ovat pyrkineet saamaan sitä kotimaista kuluttajaa kuluttamaan ja käyntiin ja ikään kuin kasvua sitä kautta, mutta se ei ole oikein lähtenyt. Mikä pakottaa viemään sitä ylikapasiteettia tai tuotantoa muualle? Ja nyt tuntuu, että sitä on suuntautunut aika paljon nimenomaan Eurooppaan, mikä on meille aika hankala tilanne. Ja ehkä mielenkiintoista nähdä, että aletaanko me asettamaan enemmän tuonnin esteitä siihen suuntaan suojellaksemme omaa teollisuutta täällä Euroopassa.
Tuossa oli itse asiassa myös Investorin, Wallenbergin suvun kruununjalokiven, yhtiön pääomamarkkinapäivä. Siellä oli strategiassa viisi ydinpointtia tunnistettu, ja yksi näistä pointeista oli just kiinalainen uhka. Ja toisaalta samaan aikaan pitää muistaa se, että Kiinassa on paljon asiakkaita eurooppalaisille firmoille. Siinä on se dynamiikka, että samaan aikaan uhka, mutta samaan aikaan myös asiakas meille. Kyllä hei.
Siirrytäänkö sitten Pohjois-Amerikan pariin? Siellä työmarkkinoilla on ollut yllättävän vahva, siitäkin huolimatta että korkotaso huitelee ties missä. No sitten oman lusikkansa soppaan heittää myös nämä tullit. Trumpin tullit iskevät vientiä ainakin jonkin verran. Niitäkin on nyt venkslattu vähän edestakaisin. Mikä se tullitaso nyt sitten onkaan tällä hetkellä. Miten te näette Pohjois-Amerikan kysynnän siellä? Esimerkiksi vaikka Harvialla menee tosi kovaa, ja sitten Harvian tuotteet näin esimerkkinä. Voi olla vähän korkeamman hintapisteen tuotteita, mikä tarkoittaa, että kuluttajat eivät välttämättä ole sitten ihan niin tavallaan syklisiä. Sitten ostamaan Harvian saunoja pihallensa, jos kuitenkin. Puhutaan siitä ylemmästä keskiluokasta.
Kyllä, kyllä. Joo, jenkit tuntuvat pärjäävän kyllä aina kohtuullisen hyvin, painavan eteenpäin dynaamisessa taloudessa, mutta kyllähän siellä puhutaan. Puhutaan paljon tästä K-muotoisesta taloudesta, että niin kuin rikkaammilla menee, tietysti on aina rahaa ja tulojakin todennäköisesti. Ja heillä on ostovoimaa. Sitten se matalampituloinen pää on isommissa ongelmissa.
Ehkä se jossain määrin heijastuu, jos katsoo esimerkiksi kahta minun firmaa, joilla nyt on se isompi jenkkipaino eli Harvia ja sitten toisaalta Fiskars. Niin nimenomaan se Fiskars-segmentti, mikä on sitä aika perustuotetta, niin siellä nimenomaan Fiskars on rämpinyt jo pitkään, että ne jonkin verran menettivät myyntiä tuossa muutaman vuoden. Eikä se ole sieltä oikein kasvuun lähtenyt, että siellä on hyvin vaisua kehitystä. Ja sitten toisaalta just Harvia, niin kuin sanoit. Ne toki vähän omalla kategoriakohtaisella ajurillaan, mutta kuitenkin. Ne kasvavat vuodesta ja kvartaalista toiseen aika vauhdikkaastikin, että siellä ei ole paljon makrohuolet näyttäneet häiritsevän sitä kehitystä tässä oikeastaan koko sinä aikana kun he ovat siellä. He ovat siellä tavallaan sillä omalla toiminnallaan, että hetkinen, kahdeksan vuotta olleet.
Sano Rauli. Jos olet eri mieltä, mutta minusta tuntuu, että näistä eri markkina-alueista Yhdysvallat on kuitenkin kuluttajatuoteyhtiöille ollut yleisesti se paras, vaikka kehitys ei ihan ole yhtenäistä yhtiöiden välillä. Ja se on musta tosi mielenkiintoista tässä, että jos mennään ajassa taaksepäin sinne vuoden 2025 kevääseen. Tämä niin sanottu vapautuksen päivä. Sen yhteydessä en olisi ikinä uskonut, että nimenomaan Yhdysvallat on näille yhtiöille se vahvin markkina.
Tai mä olisin nimenomaan olettanut, että mikäli sä nojaat vientiin Yhdysvaltoihin Yhdysvaltojen ulkopuolelta, nämä tullit iskevät. Iskevät suhun niin kovaa, että sulle itselle olisi vaikeuksia siinä, että tämä ennuste tai tämä oletus itselläni on selkeästi mennyt ihan mönkään. Toki se tullitasokin on elänyt, mutta yllättävän resilientti se jenkkikuluttaja on ollut tästä huolimatta, vaikka nämä tullit nyt lähtökohtaisesti ovat ikään kuin tulli heille tai vero heille.
Joo, ihan samaa mieltä, että se on pystytty kyllä hallitsemaan aika hyvin yhtiössä kuin yhtiössä, että niitä on pystytty viemään eteenpäin. Se kuluttaja tosiaan ainakin kohtuullisesti. Pystyy nyt myös sen maksamaan.
Kyllä ehkä just tuohon jenkkien vahvaan kysyntään, niin vaikka esimerkiksi Tulikivelläkin menee just nyt hyvin, niin kuriositeettina heillä itse asiassa Pohjois-Amerikka on kasvanut 50 prosenttia tänä vuonna, kun sinne toimitettiin kontti saunakiukaita. Tosi pienistä luvuista tosin, mutta ehkä sitä kasvua myös avittaa todella paljon se, että jos sä kykenet löytämään näitä rakenteellisesti kasvavia taskuja, joihin esimerkiksi Harvia on todella hyvin asemoitunut.
Kyllä, kyllä.
Näettekö te, millä tavalla sen kuluttajakysynnän jakautumisen Pohjois-Amerikassa, että tuleeko se kuinka paljon sieltä? Just niin kuin paljon tienaavilta. Paljonhan näkee niitä statistiikkoja, missä se 10 prosenttia eniten tienaavista muodostaa valtaosan siitä kokonaiskulutuksesta. Niin, onko se kuinka polarisoitunut teidän vinkkelistä?
No en ole itse tutkinut, kuinka paljon tuo on muuttunut, että voisi kuvitella, että siinä on ollut aika jakautunutta jo lähtökohtaisesti. Joo, että siellä tavallaan on. Sehän on kuitenkin aika isojen tulo- ja varallisuuserojen maa ja yhteiskunta, ja se on rakentunut sillä tavalla, että siellä on paljon sitä pienituloistakin, joilla ei oikeasti ole varaa. Että mä en. En mä oikein osaa sanoa, että näkyykö se jatkossa sitten jollain tavalla. Erityisesti, että onko se joku erityinen riski vai onko se vaan semmoinen rakenteellinen asia tietenkin, että on tuommoisia.
Sanotaan, että vaikea sitä on eritellä, mutta yleisesti jos kaupan liikevaihtokuvaajia katsoo, niin aika laaja-alaista se kehitys on kuitenkin. Tai kasvu on ollut siellä, että se ei mun mielestä kuitenkaan indikoi siihen, että se olisi nimenomaan ainoastaan se kaikista tuloisin kuluttaja, joka siellä kuluttaa. Mutta esimerkiksi joku samppanjaindeksi tai jahtien tilaukset voisivat siellä indikoida muuta tai sitä, että nämä ovat jopa vahvempi kategoria. Mutta ehkä yleisesti ne tuntuvat siltä, että liittovaltion velkaantuessa, niin kyllä se liittovaltion velkaantuminen pitää siellä talouden rattaat pyörimässä.
Kyllä, mutta jatketaan sitten Aasian parissa. Tästä kuluttajamarkkinasta puheen ollen, niin siellähän valtava megatrendi on tämä keskiluokkaistuminen. Tosi moni pääsee muun muassa vaikka Intiassa tekemään sen tason loikan keskiluokkaan, mikä taas osaltaan lisää sitä kulutuskysyntää siellä. No sitten taas vaikka Kiinassa on omat kiinteistösektorin haasteensa, niin miten te näette tällä hetkellä tuon tilanteen Aasian suunnalla?
Musta se Aasia tuntuu todella tahmealta näiden yhtiöiden kannalta, että ehkä yksi tekijä siinä taustalla on just se Kiinan ylikapasiteetti, että Kiinahan ei ainoastaan ole kasvattanut vientiä Eurooppaan, vaan kyllä ne vievät enemmän tavaraa just niille lähimarkkinoille myös. Esimerkiksi Rapalan linssin läpi kun katsoo, vaikkei yhtiö erittele yksinään sitä Aasiaa, niin kyllä sieltä rivien välistä ja yhtiön johdon kommenteista pystyy lukemaan sen, että Aasian markkinat, jopa Japani, tuntuvat todella vaikeilta ja kilpailu on siellä todella kovaa. Että ehkä se Kiinakin on markkinana. Vaikka se on iso markkina, niin sehän on yleisesti kuitenkin myös haastava siinä, että toimijat siellä ovat aika eteviä ja taitavia kopioimaan, ja siellä ei ehkä brändiä kunnioiteta ihan samalla lailla kuin meillä länsimaissa. No, sanotaan, että todella haastava vientimarkkina yhtiöstä, ja mun mielestä yleisesti ne signaalit sieltä päin eivät ole vaikuttaneet mitenkään miltään ilotulitukselta.
Joo ei, kyllä se Kiinan vaikeudet näkyvät. Siellä ei ole sellaista selkeää kasvuvetoa kaikille. Ehkä joskus oli, että Kiina kasvaa ja kaikki voivat kokeilla siellä, vaikka aika harva pärjää. Ja Intiassa nyt ei ole kukaan meidän yhtiöistä millään lailla relevantti.
Oikeastaan en tiedä, myykö edes kukaan mitään järkevää sinne, mutta siis pitää tietysti muistaa, jos mietitään asiaa ihmismääränä tai taloutena, niin nehän ovat. Meidän firmathan ovat aivan marginaalisia siellä, ne parhaat tai suurimmatkin, että se on hyvin pientä, ja siinä ei välttämättä sitten se kokonaistalouden kehitys kuitenkaan. Näkyy kyllä välillä, mutta toisaalta siellä jos joku nyt onnistuisi, että Marimekko nyt pystyisi avaamaan kymmenen kauppaa Kiinaan, niin se olisi jo iso asia. Vaikka se nyt ei Kiinan talouden tasolla ihan hirveän merkittävä ole, niin sinällään siellä on mahdollisuus omilla onnistumisilla tietysti tehdä merkittäviä asioita yhtiötasolla. Vaikka se talous menee suuntaan tai toiseen.
Niin esimerkiksi vaikka Harviallahan on tuolla EMEA:ssa ja APACissa tullut kovia kasvulukuja, mutta kun ne kantaluut ovat niin pieniä vielä. Kokonaisuutta varsinaisesti hetkauta.
Joo, kyllä.
Tuota. Oiskohan se sitten tästä maantieteellisestä jakaumasta, ja lähdetään perkaamaan yhtiökohtaisesti näitä läpi. Niitä nimittäin riittää. Kun teidän firmat lasketaan yhteen, niin niitä on päälle 10 tässä käytäväksi läpi. Tiputetaan tältä videolta kuitenkin Kamux ja Wetteri, voisi tehdä vaikka ihan oman videon näistä kahdesta.
Mulla eivät ole nämä firmat missään aakkosjärjestyksessä, eivät edes markkina-arvojärjestyksessä. Nämä ovat ihan satunnaisessa järjestyksessä, mitä lähdetään perkaamaan, joten ensimmäinen pallo tulee Rauli sulle, Finnair siellä. Energian hinnat nousseet, polttoainehinnat nousseet, mutta silti tuo kysyntä on ollut yllättävänkin resilienttiä. Joo, miksi näin?
No se sopii tähän asiaan, ja itse asiassa itsekin unohdinkin, kun se on niin tuore mulla ja hieno kuluttajayhtiö muuten. Mutta. Finnair on tietysti Aasian ja Euroopankin välisessä liikenteessä ihan merkittävä toimija, että sinällään ehkä se on jopa merkittävimpiä. Tavallaan tietyssä määrin Aasiaan linkittyviä yhtiöitä meidän seurannasta.
Siitähän on päästy nauttimaan tänä vuonna heidän onnekseen, vaikka vähän ikävistä syistä tietysti, että kun sota puhkesi Iranissa ja siellä Persianlahden alueella, niin siellä lennot hetkessä lopetettiin, eikä kuluttajat varmaan ihan heti halunneet ostaa uusia lippujakaan sinne tämän vuoden aikana, niin Finnairin koneet ovat sitten olleet kohtuullisen täynnä Aasiaan päin ja muutenkin. Ja lipunhintojen kehitys on ollut myös kautta linjan positiivista, ja totta kai siellä on varmasti omaa tekemistä myös taustalla. Sitten muutenkin, että muutkin alueet ovat toimineet ihan hyvin ja on saatu lisää lisätuottoja tuolta lisäpalvelumyynnistä. Pystytty kasvattamaan, kaikki indikaattorit ovat oikeastaan menneet hyvään suuntaan tänä vuonna, kun polttoainekin on vielä suojattu. Vielä tuohon vuodenvaihteeseen sillain, että se ei pääse sitten tulokseen. Tuloksen puolelle iskemään, niin kaikki asiat ovat menneet tänä vuonna aika mukavasti siellä.
Miten sinä näet, Rauli? Voisiko Finnair olla jopa hyötyjä siitä, että jos kapasiteettia tai jotain kilpailijoita joutuisi poistumaan markkinoilta, koska yhtiö on itse asiassa tähän nykyiseen sykliin aika hyvin asemoitunut? Sä nostit kuluttaja- tai tuon kysyntädynamiikan esille. Samalla polttoaine on vuoden loppuun suojattu, ja eikö tasekin aina ole aika hyvässä kunnossa suhteellisesti?
Joo, kyllähän nyt Finnair tietysti on tosiaan kuitenkin kohtuu terveellä pohjalla, ja rahoitus on. Rahoitus on viime kädessä sitten valtion turvaama, vaikkei nyt siihen onneksi pitäisi lähiaikoina turvautua. Mutta joo, kyllähän tietysti kaikki siitä hyötyvät, kun sieltä heikompia mahdollisesti tippuu pois. Mutta toisaalta tietysti se polttoaineiden jyrkkä nousu on kaikille lyhyellä aikavälillä heikko asia. Mitä aikaväliä siinä nyt katsoo sitten.
Mutta jos olettaa, että vaikka ensi vuoden aikana. Nähtäisiin ainakin jonkinlaista helpotusta tuohon polttoaineiden hintaan, niin kuinka paljon se sitten tukee Finnairia siinä kohtaa?
Jaa, se on vähän. Se on dynaaminen kysymys, että mihin verrattuna? Että tietty, kyllähän se näyttää, että se on joka tapauksessa nousemassa se polttoainelasku ensi vuodelle. Ja sitten tietysti se markkina on niin kilpailtu toisaalta siellä lipunhintojen puolella, että jos se nyt sitten ei hirveästi nousekaan, niin ne lipunkin hinnat sitten kehittyvät tavallaan siinä mukana, että sitten vasta jos se lähtee selkeään laskutrendiin, niin ne saattavat jättää jotain plussaa tulokseen. Finskille, että kyllä se, jos se on noususuunnassa, niin pikemminkin on sitten aina vähän taistelua siinä tulla perässä.
Ja sitten oman mausteensa kanssa. Finnairin tuleville vuosille jätti investointi päivittää aika tuntuvasti tuota nykyistä fleettiä.
Joo, tosiaan tätä kapearunkolaivastoa, mikä piti tehdä jo aikaisemmin, mutta jäi koronavuosien takia. Ja Venäjän ilmatila ja näiden kaikkien vaikeuksien, mitä tässä oli, niin jouduttiin usealla vuodella lykkäämään, että ollaan vähän myöhässä jo sen suhteen. Niin se tosiaan lähtee sitten tuossa pyörimään. Mutta tavallaanhan se on ihan normaalia, että fleettiä pitää pitää koko ajan uusia. Tämäkin tulee sitten vaiheittain, että jos ne koko sen kapearunkofleetin uusii, niin tämähän menee pitkälle 30-luvulle ennen kuin se on tehty. Että aika pitkän syklin hommia kuitenkin.
Sitä seuraavaa. Miten kysyntä sitten tulevina vuosina kehittyy? Seuraava pallo tulisi sitten Thomakselle, Sunborn International. Tämä on ehkä. Oisko näistä kyseisistä yhtiöistä vähiten kotimaan kysynnästä riippuvaisia? Siellä on Lontoossa jahtihotelli ja Gibraltarin salmella jahtihotelli. Mitenkäs turistit ovat nyt buukkailleet näitä Sunbornin jahtihotelleja tänä vuonna? Sanotaan, että.
Siinä mielessä Sunborn on kiinnostava. Poiminta tähän. Mä sanoisin, että heidän kehityksensä on ehkä vähiten riippuvaista tästä yleisestä makroteemasta, mitä me ollaan tässä sivuttu. Sä nostitkin esille nämä kaksi jahtihotellia, joita yhtiö operoi, niin niistä se Lontoon jahtihotellihan on ihan fantastinen ja suoriutuu todella hyvin siellä Lontoon messukeskuksen ulkopuolella. Se on ihan alueen parhaita toimijoita, hyvä omaisuuserä yhtiöllä, mutta sijoitustarinan keskiössä on mun mielestä just nyt se toinen Gibraltarin jahtihotelli, joka on isompi ja joka on siitä ongelmallinen, että se selkeästi alisuoriutuu siihen omaan potentiaaliinsa nähden, että käyttöasteet ovat liian matalat, että siitä saisi aidosti hyvää liiketoimintaa.
Tässä taustalla on siis se. No, palataan ajassa taaksepäin. Harvoin pääsee Brexitistä puhumaan, mutta. Brexitin vaikutukset ovat iskeneet tähän kovasti, koska sen myötä liikkuminen alueelle on vaikeutunut, ja just nyt ainoastaan Englannista tai Lontoosta on suoria lentoja Gibraltarille, mikä vaikuttaa suoraan turistimääriin. Se vaikeuttaa tavaran ja henkilöstön tuontia alueelta alueelle ja sieltä pois.
Brexitistä taitaa olla jo 10 vuotta. Hirveän nopeasti ei ole reagoitu.
Mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Odota vaan kun mä paljastan sulle, että tänä kesänä. Tänä kesänä Gibraltar sai EU:n kanssa rajasopimuksen aikaiseksi, mikä helpottaa nimenomaan turistien liikettä, työntekijöiden liikettä, tavaraliikettä ja toivottavasti avaisi myös uusia lentoyhteyksiä alueelle. Se olisi selkeä positiivinen ja voisi tervehdyttää tätä. Sitten se sun laiva ei olisi enää välttämättä niin väärän kokoinen tai niin ylimitoitettu siihen alueen yöpyjämäärään suhteutettuna.
Toki tässä sijoitustarinassa mun mielestä lyhyellä aikavälillä se keskeisin ajuri ei ole, tai edes yleisesti keskeisin ajuri ei ole pelkästään ikään kuin kysyntäkysynnän kehitys, vaan ennemminkin nämä rakenteelliset asiat, mitä yhtiö itse pyrkii edistämään. Eli yhtiöllähän on aiesopimus yhden singaporelaisen toimijan kanssa tämän Gibraltarin jahtihotellin osittaisesta myynnistä, yhteisyrityshankkeen perustamisesta, ja sen yhteydessä tämä jahtihotelli olisi myös tarkoitus siirtää toiselle alueelle. Eli jos ne tämän saisivat toteutettua, se edistäisi tuota sijoitustarinaa ihan huomattavasti, että saataisiin tasetta vahvistettua. Sen nykyinen taseasema on sellainen, että rahoituskustannukset painavat sen tuloksen ikään kuin lähes väkisin tappiolle nykyassettien tuloksentekokykyyn nähden, mutta se korjaisi tämän ongelman.
Yhtiö saisi vapautettua varoja, saisi. Tämä omaisuuserä voisi tuottaa tulevaisuudessa enemmän jossain muualla ja samanaikaisesti. Sunbornilla olisi sen myötä kyvykkyyttä investoida noihin tuleviin jahtihotellihankkeisiin, että yhtiöllähän on todella laaja hankekanta, muun muassa. Seuraavaksi olisi tarkoitus tuoda Lontooseen uusi suurempi jahtihotelli. Siihen mä suhtaudun aika luottavaisesti, koska se nykyinen jahtihotelli siellä on suoriutunut niin hyvin. Ikään kuin tehdään mitä osataan, ja sen lisäksi olisi tarkoitus investoida myös Vancouveriin toiseen jahtihotelliin, ja hotellimarkkinana Vancouver on siitä ihan fantastinen, että siellä kärsitään rakenteellisesta alikapasiteetista. Hotellihuoneiden käyttöasteet ovat todella korkeat siellä ja myös nämä. Myös nämä päiväkohtaiset hinnat siellä, mutta valitettavasti toistaiseksi tuo sijoitustarina. Sitä rajoittaa yhtiön oma kyky investoida. Mutta jos tämä investointilukko saadaan avattua, niin tuo tarina etenee ihan huomattavasti liiketoimintaympäristöstä, senhetkisestä liiketoimintaympäristöstä huolimatta.
Onko tuo nimenomaan investointilukko kaikista tärkein fokusalue yhtiölle ensi vuoden aikana?
Ehdottomasti. Ja ihan muutaman vuoden tähtäimelläkin, että nuo tulevat jahtihotellihankkeet ovat kuitenkin niin suuria, että jonkinnäköisiä innovatiivisia rahoitusratkaisuja. Siihenkin pitää keksiä, että yhtiö pystyy hyödyntämään tätä. Telakoille annettuja tai telakoiden kysyntää tukevia vientirahoitusvaihtoehtoja, jolloin ikään kuin valtiot ovat siellä takaamassa tätä rahoitusta, ja samanaikaisesti voisiko yhtiö saavuttaa esimerkiksi, voisiko joku näistä tulevista hotellihankkeista olla vastaavasti yhteisyrityshanke? Voisiko joku toinen toimija lähteä sinne mukaan ja osittain rahoittaa sen investoinnin? Se auttaisi tuota todella paljon ja veisi sitä sijoitustarinaa eteenpäin. Mutta sanotaan, että just nyt se on odottavassa tilassa, ja ikään kuin nämä investointi- ja kasvulukot pitää ratkaista ennen kuin saadaan ihan selvää edistystä tässä.
Eli sijoittajan kannalta kärsivällisyyttä vaaditaan. Hei. Siirrytään sitten hotelleista renkaisiin. Eli Nokian Renkaat. Siellä ainakin Q3:lla tuli pientä kasvua nimenomaan henkilöautojen renkaiden vetämänä, mutta tämäkin tullut vissiin osittain myyntimixin kautta, hinnoittelun kautta. Niin, miten summaisit Nokian Renkaiden tilanteen tällä hetkellä?
No joo, jos kysyntää miettii, niin sehän ei itse asiassa ollut kovin kummoista, että rengasmarkkinat ovat. No eivät nyt yleensäkään ihan älyttömästi kasva, mutta siis aika vaisut ovat olleet kuitenkin. Se on tietysti harkinnanvarainen tuote, ja vähän tästä yleisestä alakulosta ehkä kärsii. Etenkin jenkeissä se on ollut vähän. Mutta eivät ne muutokset isoja ole olleet. Kuitenkin semmoista pientä, kohtuu nihkeää, että ei sieltä markkinalta hirveästi vetoapua tule. Ja ei Nokian Renkaatkaan ole volyymimielessä kovinkaan paljoa kasvanut.
Itse asiassa jos miettii sitä tarinaa muutaman vuoden taaksepäin, niin se on yllättänyt, miten vähän on lopulta kasvanut siitä tilanteesta, mihin silloin Venäjän tehtaan menetyksen jälkeen päädyttiin. Toki on saatu jonkin verran palautettua sitä myyntiä siellä Keski-Euroopassa, mutta eivät läheskään niin paljon ole kasvaneet ne volyymit kuin mitä. Ajattelin, että tavallaan tuossa Romanian uuden tehtaan ylösajon myötä sitten kasvettaisiin siinä.
Siinä on ehkä se kysyntäkuva sitten positiivisena. Joo, niin kuin sanoit, niin ollaan saatu nyt ehkä sitten, joka on ehkä ollut nykyisen toimitusjohtajan pääidea tässä parin vuoden aikana kun hän on ollut, että on vahvistettu sitä hintapistettä sitten. Että myydään kalliimpia renkaita ja rohkeasti haettu sitä premium-asemaa, ja se on näyttänyt purevan hyvin, ja samaan aikaan on leikattu kuluja organisaatiossa, ja sattui vielä sitten tälle vuodelle. Tuota, no oikeastaan se loppui nyt tässä Q3:lla, mutta sitä ennen oli jakso, että raaka-ainekulutkin tulivat sitä alaspäin, niin sieltä saatiin. Aika mukavasti sitä marginaalitukea, että vähän yllättäen tai voisi sanoa hyvinkin yllättäen sinne muutaman vuoden takaiseen teesiin ajatellen, niin siitä huolimatta että ei ole volyymin kasvua juurikaan saatu, niin kannattavuus on korjaantunut tosi hienosti tänä vuonna ylöspäin.
Me ollaan ainakin yhteisötiimissä yritetty kantaa omat korkeat kortemme kekoon, nimittäin Iikka osti justiinsa Hakkapeliitta 01:t heidän autoonsa, ja mekin ostettiin Hakkapeliitta 10:t tuossa viime vuoden puolella. Luulisi, että näkyisi luvuissa jossain kohtaa.
Hyviä renkaita ne varmasti.
Joo, toivottavasti sun ennusteet huomioivat kyllä kaikki.
Kaikki on huomioitu.
Hyvä. Sitten seuraavaksi vuorossa Harvia, siellä kasvuajurina. Kuten tuossa äsken vähän sivuttiin, niin ollut Pohjois-Amerikan kysyntä. Miten miettii kokonaisuutta? Pohjoismaiden kysyntä. Euroopan kysyntätilanne. Pohjois-Amerikan kasvu ja pienessä mittakaavassa myös Aasian kasvu. Missä Harvia menee tällä hetkellä?
No joo, kyllä siellä näyttää. Kaikki kasvavan. Siinä mielessä aika mukava tilanne kenelle tahansa. Joo, kenelle tahansa yhtiölle, jonka joka puolella, jopa täällä Pohjoismaissa, missä puhuttiin, niin ei todellakaan kuluttajakysyntä ole ollut mitenkään parhaalla tolalla eikä myöskään. Uudisrakentaminen ole edelleenkään todella matalalla, joka jonkin verran täällä vaikuttaa joka paikassa. Eikä myöskään asuntokauppa ainakaan Suomessa ole ollut edelleenkään kovin aktiivista, mikä sitten näkyy tuolla remonteissa.
Mutta siitä huolimatta täälläkin on päästy pieneen kasvuun, ja Keski-Euroopassa ajetaan semmoista aika solidia. Reilun viiden pinnan kasvua on ollut jo toista vuotta, että siellä selkeästi se markkina vetää yleisesti, että se on sitä samaa saunatrendiä, jota näkyy tietysti vahvemmin nimenomaan siellä jenkeissä, missä kasvetaan. Sitten aika reipastakin tahtia. Yhtiö on vähän tuossa paukutellut henkseleitä tänä vuonna, että enemmän on. On kapasiteetista kiinni, että kuinka paljon pystytään kasvamaan. Että kyllä ne kamat kaupaksi menevät. Kun saadaan vaan tehtaita laajennettua jatkuvasti, niin se tietysti kuulostaa aika lupaavalta, eikä siihen trendiin äkkiseltään näytä olevan muutosta.
Ja sitten oikeastaan se ainoa heikko piste on ollut tuo Lähi-itä siellä APAC- ja EMEA-alueella tänä vuonna, kun sodan takia sinne ei ole pystytty toimittamaan tai asiakkaat ovat peruneet tai siirtäneet tilauksia, niin se on ollut vähän nihkeämpi sitten sen takia. Mutta onhan sielläkin pystytty silti kokonaisuutena siinä APAC- ja EMEA-alueella kasvamaan vähän. Lähi-itä on varmasti yksittäisenä alueena tullut alas siten, ettei sitä erikseen raportoida.
Eikö tuo ole ihan niin kuin sinänsä varsin positiivista, että Pohjoismaissakin ollaan päästy takaisin kasvuun, kun miettii miten syväjäässä tuo rakennussektori on ollut? Miten huonosti asunnot käyvät kaupaksi. Yleensä just muuton yhteydessä sitten saatetaan laittaa saunaa uusiksi ja sitten ylipäätänsä joku kiuas. Niin, onhan se nyt aika harkinnanvarainen tuote. Jos nyt vähän ruostetta jostain pikkasen pilkottaa, niin ei sitä välttämättä heti lähdetä uusimaan, jos huono taloustilanne tai varsinkaan kiuaskiviä pitäisi uusia joka vuosi.
Firman porukoilla. Joo, ei. Joo, on. Onhan se. Onhan se tosi lupaavaa. Miten? Miten se sitten voisi mennä? Jos siitä olisi vielä rakentamisesta ja remontoimisesta tukea, niin kyllähän tuo näyttää hyvältä. Ja totta kai siinä oli sen. Ensin oli se koronabuumi, ja sitten oli monta vaisua vuotta välissä. Ja sieltä on ehkä jonkinlainen normalisoituminen sitten tehty. Että siinä ovat sitten tietysti ne vertailuvuodetkaan tuossa vuosi pari sitten eivät nyt olleet kovin vahvat.
Sanotaan, että siinä mielessä Harvia on epäreilussa tilanteessa noihin muihin yhtiöihin nähden, että sulla on niin vahvassa rakenteellisessa kasvussa oleva kohdemarkkina, että se pystyy hautaamaan alleen esimerkiksi tätä Euroopan vaisumpaa kehitystä. Yhdysvallat on heille toki ihan oma lukunsa. Ja joo.
Kyllä siellä kasvaa vähän omalla tangentillaan, kun siinä saunamarkkinassa se kysyntätrendi on niin vahva. Niin se.
Kyllä. Ja eikö siinäkin ole hurjaa se, että jos ne Yhdysvalloissa pääsisivät vahvemmin kiinni siihen infrasaunomiseen, niin ne infrasaunathan itse asiassa kasvavat nopeammin.
Kuin pohjoismainen sauna, ja on vielä isompi markkina, että siinä kyllä varmaan on aika kova työ, että firma löytäisi sieltä jonkun yritysostokohteen, jolla päästäisiin sitten siihen vielä kovemmin kiinni. Mutta katsotaan miten onnistuu.
Niin kuin Thomas tuossa viittasikin, niin Pohjois-Amerikka on kuitenkin Harvialle se ikään kuin tuore uusi markkina, missä ei ole sitä olemassa olevaa saunakantaa vielä niin paljon. Mutta jos mennään tässä ajassa vaikka 10 vuotta eteenpäin, niin eikös jossain kohtaa ala tulla myös sitä korvauskysyntääkin?
No jossain kohtaa joo, kyllähän siinä vielä tovi menee. Matias taisi jossain. Heittää tähän, että kyllä se sieltä tulee, mutta hän ei taida olla toimari enää siinä vaiheessa, vaikka toivottavasti on pitkään toimarina, että se kyllä on sitten kun 10+ vuotta. Ehkä kuitenkin, kun ne rupeavat olemaan relevantteja Harvian kannalta. Tavallaan se kanta lähti kasvamaan hyvin pienestä joskus kahdeksan vuotta sitten. Jännä, kun ne myyvät niitä kokonaisia saunamökkejä tai tynnyreitä kuitenkin pääasiassa, niin siinä se. Siinä se. Käyttöikä on kuitenkin kymmeniä vuosia, että jos nyt joku kiuas menee korvauskysyntänä tässä seuraavan 50 vuoden aikana, niin hyvä niin. Mutta kyllä se pitkälti pohjautuu kuitenkin edelleen siihen uudismuotoiseen kysyntään ja siihen penetraation kasvuun.
Vaikka säkin Tomi kutsut sitä tuoreeksi markkinaksi, niin eikö Yhdysvallat itse asiassa ole tänä päivänä heidän suurin yksittäinen.
Joo, heittämällä.
Joo, niin tilanne. Vaan ne menevät. Jossain kohtaa vielä puhuttiin, että kotimaan tai Pohjoismaiden kysynnästä liikevaihdosta tuli peräti 50 prosenttia Harvialle. Nythän se Pohjois-Amerikan liikevaihto, niin.
Onko se yli.
Yli 40 %? Joo kyllä, niin se tilanne vaan muuttuu. Hei, mennään sitten kaukaisista takoista Tulikiveen.
Siellä on sielläkin kauppaa.
Ei saa.
Nostaa.
Kysyntää.
Kun Tulikivi on kohta mukana. Jenkkien saunabuumissa jo.
Eka kontti.
On viety sinne. Siitä se lähtee.
No miltäs tuo vienti on näyttänyt? Tai kotimaan kysyntä?
Joo, sanotaan että kumpikinhan on todella tahmeita just nyt, mutta jos otetaan askel taaksepäin, niin Tulikivihän tässä edellisessä kysyntäbuumissa ei täysin noudatellut sitä kysyntää, mitä muut kuluttajatuoteyhtiöt kokivat, että nimenomaan tuon Venäjän hyökkäyssodan myötä. Niin maakaasun hintahan nousi Euroopassa todella rajusti, mikä johti ihan poskettomaan kysyntäbuumiin takoissa Keski-Euroopassa. Siellähän Tulikivi käytännössä vuoli kultaa silloin vuonna 2022 ja vielä 2023 hyvän tilauskannan turvin. Siinä ikään kuin se kulutuskrapula on iskenyt huomattavasti myöhemmässä vaiheessa siihen kysyntään.
Mutta nyt sitä podetaan ihan todenteolla, että onko pieniä merkkejä näkynyt elpymisestä tai kuluttajan aktivoitumisesta. Heidän kategorioissaan ehkä tosiaan, vaikka nostettiin esille tämä saunatuoteryhmä tai tuli nämä kiukaat, niin nehän ovat loppuviimeksi pieni kategoria Tulikivellä, että joku 80 prosenttia on kuitenkin näitä tulisijoja, eikä sitä pääse yli eikä ympäri, jos se kategoria vetää heikosti. Mutta yleisesti rakennusliitännäinen tuotehan se on. Eli jos uudisrakentaminen tai korjausrakentaminen on heikolla tasolla Suomessa tai Euroopassa, niin kyllä se heidän luvuissaan näkyy. Ja sen lisäksi sinulla on vielä se edellinen kysyntäbuumi, joka oli vasta siinä 2022–2023 vuosina, että se korvauskysyntä ei ole todellakaan vielä pitkään aikaan iskemässä. Jos sä sanoit, että tuotteen elinikä on pitkä kiukaissa, tulisijoissa se vasta onkin, ja sitä voidaan lykätä aika pitkälle.
Että vaihdetaanpa takka tuossa, kyllä kyllä.
Että siinä mielessä tämä on mielenkiintoista nähdä, että yleisestihän energian hinnannousu ruokkii Tulikiven kysyntää, ja sähkön hinnannousu. Mutta koska siitä edellisestä kysyntäbuumista on vielä niin vähän aikaa, niin mä itse uskon, että moni niistä kuluttajista, jotka tämän perusteella ostaisivat tulisijan, on jo tehnyt edellisessä syklissä sen oston, ja sen myötä sinä et saa sitä vastaavaa vaikutusta kuin niinä hurjina 2022–2023 vuosina.
Korjausrakentamisesta puheen ollen, siellä porataan ja hakataan ties monettako päivää putkeen. Nyt on naapuripuolella kuitenkin.
Pitää meidänkin tehdä osamme.
Kyllä.
Rakennussektorin elvyttämiseksi.
Just näin. Toivottavasti ei liikaa häiritse kuulijoita. Mennäänkö sitten eteenpäin? Seuraavaksi vuorossa olisi Marimekko. Siellä kansainvälinen kasvu on nyt itse asiassa Q3:lla ainakin kannatellut samaan aikaan, kun kotimaassa on nähty pehmeyttä. Miten sinä näet tuon dynamiikan Marimekon kasvun osalta?
No joo, siellähän on tultu kotimaassa tosiaan ihan selkeästi alaspäin tänä vuonna. Mikä mikä? Ei ole hirveä yllätys, jos katsoo vähän pidempää perspektiiviä, että Marimekkohan kasvoi huomattavasti Suomessa tuossa koronabuumin aikana ja sen jonkinlaisen kotoilukysynnän tukemana, ja sitten ehkä silloisten odotusten vastaisesti ne pystyivät säilyttämään sen liikevaihtotason siellä monta vuotta. Jaa, ei nyt ole hirveän kaukana vieläkään, mutta nyt sitten viimein vähän hassusti. Siinä vaiheessa kun näyttää, että muu kysyntä lähtee vähän vetämään yleisesti, niin Marimekon kotimaan kysyntä on tänä vuonna tullut alas. Se on vähän jännä, että miksi se tulee just tänä vuonna, mutta kun katsoo sitä pidempää horisonttia, niin se ei ole toisaalta hirveän yllättävää, että se nyt vähän palautuu sieltä lopulta.
Lopulta tavallaan sieltä suhteellisen korkealta tasolta, mihin silloin aikoinaan korona-aikana noustiin, mutta ulkomailla jo kasvetaan tasaisesti. Ulkomailla jo kasvetaan tasaisesti, tavoitteisiin nähden. Pitäisi toki kasvaa nopeammin, että päästäisiin sinne yli 10 prosentin konsernikasvuun. No sinne ei päästä sillä, että Suomi laskee tietenkään, mutta jos Suomi kasvaisi vähän, niin silti ulkomaiden pitäisi kasvaa sitten 15. Vähintään, että päästään siihen yli 10 pinnan tavoitteeseen, että kaasua pitäisi pystyä painamaan enemmän, mutta sinällään se noudattelee sitä historiallista kasvua aika hyvin, että Marimekko ei ole kuitenkaan historiallisesti yltänyt kuin semmoiseen viiden pinnan konsernikasvuun, niin sen kanssa mennään ihan mukavasti linjassa, ja nythän siellä kasvoi. Tänä vuonna ovat kasvaneet oikeastaan kaikki alueet. Toki heille Aasia on iso ulkomaanmarkkina ja tärkein kasvuajuri. Mutta muutkin alueet kasvavat. Hyvä niin.
Eikös tässä ole vähän se tilanne tavallaan, että kotimaassa Marimekko on niin tunnettu brändi, että kotimaan kysyntä on paljon alttiimpi nimenomaan kuluttajaluottamuksen ailahteluille, kun taas kansainvälisen kasvun osalta se on enemmän kyse siitä, miten sitä brändiä saadaan vietyä maailmalle.
Joo, juuri näin, ja myöskin ehkä. No okei, ne eivät. En tiedä halpoja ole Suomessakaan, mutta suhteessa se hintapiste on ehkä sitten, että ne ovat vähän vielä korkeamman tuloluokan kuluttajia ulkomailla kuin Suomessa. Siinäkin näkyy se markkina-alttius sitten jossain määrin enemmän. Ja tietysti ne ovat. Puhuttiin tuossa jo aikaisemmin, niin aivan niin kuin ehkä Japania lukuun ottamatta, missä nyt on muutama kymmentä liikettä. Kuitenkin vaikka on iso maa, niin ne ovat aivan pieniä murusia sitten muissa maissa ulkomailla, että siellä voi sitten tehdä jollain omalla onnistumisella ihan hyviäkin asioita, vaikka siellä markkina menisi minne.
Siirrytään sitten seuraavaksi Orthexin pariin. Siellä olikin mielenkiintoinen Q3-raportti. Yllätti Thomaksenkin ihan täysin, kun oletettiin, että öljyn ja raaka-aineiden hintojen nousu iskisi. Orthexin kannattavuuteen, mutta toisin kävi. Niin se vaan. Orthex löi aika kovat luvut pöytään.
Q3:lta löi kieltämättä, ja sai ihan uudesta näkökulmasta miettiä koko sijoitustarinaa. Tosiaan yhtiöhän ei ole kauhean pitkään ollut listoilla, vasta 2021 lähtien, niin meillä on vielä aika rajallisesti dataa sen kehityksestä, mutta jos edellistä raaka-aineen hinnannoususykliä mietitään, niin sehän löi tosi rajusti läpi yhtiön kannattavuuteen, ja ikään kuin odotettiin, että jossain määrin nähtäisiin vastaavaa. Siitä huolimatta, että yhtiö oli viestinyt, että nyt oltiin proaktiivisempia hinnankorotusten suhteen, nyt tuntuu että yhtiö itse asiassa sai todella hyvin vietyä tämän kustannusinflaation omiin hintoihin, ja samanaikaisesti kysyntä osoittaa myös elpymisen merkkejä. Mikä sitten tekee todella hyvää sun kannattavuudelle?
Tässähän on vähän yleisestikin ollut, että kun öljyn hinta ja sitä kautta nämä öljypohjaiset raaka-aineet, kun tuossa alussa sanoin, kun huhtikuussa mentiin ylös ja kesällä tultiin alas ja syksyllä mentiin uudelleen ylös, ja nyt on taas tultu alas, niin se heiluu niin paljon, että siitä ei sitten ihan tiedä. Tiedä just ulospäin, että missä kohtaa se firma nyt on niitä ostanut ja mikä hintataso siellä on. Siinä on vielä varastosykliä tai muuta. Miten ne tulevat kirjanpidossa läpi, niin se ei ole niin selkeää kuin silloin kun se hyppää tai nousee. Näin sen näkee aika paljon helpommin.
Kyllä, just näin. Ja etenkin jos se olisi tasainen, olisi helppo laskea se auki. Mutta tosiaan, jos toukokuun hintapiikkiin ostit paljon raaka-ainetta sisään, niin varmasti näkyy kannattavuudessa rumasti.
Niin varmasti aika vaikea ennustaa sitä analyytikkona, että mihin saumaan sitten ne ostoerät sattuvat osumaan ja millä hinnalla.
Joo, mutta loppuviimeksi sillä on aika pieni vaikutus. Sijoitustarinaan ehkä.
Välillä.
Ei kannata liikaa keskittyä siihen kohinaan, että en olisi halunnut liikaa rankaista yhtiötä siitä, jos noin olisi käynyt. Mutta kyllä se pistää aidosti miettimään sijoitustarinaa jossain määrin uudesta näkökulmasta. Että onko yhtiöllä sittenkin vahvempi hinnoitteluvoima kuin aikaisemmin odotettiin? Tai onko taustalla se, että merirahdin hinta on noussut niin paljon ja aasialaisten kilpailevien tuotteiden hinnat sen myötä eivät ole yhtä kilpailukykyisiä? Mikä antaa sinulle enemmän hinnoitteluvoimaa. Tällaisia asioita analyytikko saa ihan jatkuvasti pohtia, että kun et täysin hahmota, mikä selittää niitä vahvoja lukuja, niin mitkä voisivat olla ne tekijät, jotka ovat johtaneet siihen.
Meidän ainakin pitäisi tehdä tukiostoja, käydä hakemassa vähän lisää noita Orthexin säilytyslaatikoita, kun tuntuu että lapsen leluja on sen verran paljon ympäri huushollia, että pakko saada osa sivuun niistä.
Ei mikään huono valinta. Ja sanotaan, että tämäkin on yhtiö. Vaikka näiden tuotteiden hintapisteet ovat matalat, niin musta tuntuu aidosti, että se Pohjoismaiden heikko asuntomarkkina ja yleisesti vähentynyt muuttoliikenne itse asiassa iskevät siihen heidän säilytyskategoriaan melko kovaa. Tämä on toki asia, mikä selviää sitten vasta kun tuo asuntokauppa ja muuttoliikenne lähtevät todenteolla elpymään. Mutta se voi olla, että siitä saa semmoisen markkinaa jopa yllättävän vivun siihen liikevaihdon kasvuun.
Miten sä näet tuon maantieteellisen kysyntätilanteen? Mistä kaikkialta sitä kysyntää on tullut? Vai onko tullut hyvin laaja-alaisesti vähän kaikkialta?
Siis nyt tänä vuonnahan se on ollut ihan Pohjoismaiden vetämää, että yhtiöllähän on haasteena se, että kun he käyttävät Euroopan kasvun yhteydessä melko paljon kampanjamyyntiä just päästäkseen esimerkiksi uusiin ketjuihin sisään tai sitä kautta neuvotellakseen lisää hyllytilaa, niin tämä on nyt ollut jossain määrin jäissä kuluvan vuoden aikana. Toki se on hankala neuvotella kampanjoista, jos samanaikaisesti ajat sisään ihan selviä hinnankorotuksia, mutta kyllä rehellisesti se Euroopan kasvu on ollut viimeiset kaksi vuotta pettymys, ja sijoitustarinan kannalta on keskeistä, että yhtiö saa lisää vauhtia siihen ja pystyy vakuuttamaan markkinat siitä, että sieltä se kasvu tulee, koska päinvastoin kuin Marimekolla Aasiassa, niin Orthexilla on itse asiassa Pohjoismaissa todella vahva markkinaosuus, 20–25 prosenttia, niin sä melkein väkisin seuraat omalla kehitykselläsi sitä yleismarkkinaa. Sä et oikein sitä pääse pakoon, mutta jos pidemmän päälle haluaa kasvaa kovaa, niin heidän on saatava sitä kasvua muualta Euroopasta.
Just näin. Hei, mennään sitten Fiskarsin pariin. Fiskarsilla. Karkeasti puolet liikevaihdosta tulee Euroopasta. Sitten oliko suunnilleen kolmannes Pohjois-Amerikasta ja viidennes tuolta Aasian suunnalta? Noin pallokenttänä, niin mitenkäs tuo Fiskarsin kysyntätilanne on tänä vuonna elänyt?
Joo, se kannattaa ehkä vielä jakaa ehkä vielä melkein mieluummin niiden segmenttien mukaan, kun niitä pyöritetään nykyään omina. Ja ovat kuitenkin aika erityyppisiä tuotteita. Eli Fiskars-segmentin puolella on nämä perinteiset Fiskarsin brändin puutarha- ja keittiöhommia ja sakset tietysti. Ja sitten Vita-puolella näitä yritysostoilla haalittuja vähän kalliimman hintapisteen, on ihan luksustakin, mutta sitten ehkä semmoista kalliimman hintapisteen sisustus- ja koriste-esinettä kuitenkin. Ja nimenomaan tämä Fiskars-segmentti on Eurooppa ja jenkit pitkälti. Ja Vita sitten enemmän Aasiassa, Aasiassa myöskin toki pääpaino Euroopassa, mutta vähemmän Pohjois-Amerikassa.
Ja se Vita on oikeastaan se, joka siellä on nyt päässyt vihdoin kasvuun, kun molemmathan laskivat tai eivät ainakaan kasvaneet, että konsernina tultiin alaspäin tässä monta vuotta tuon koronavuosien sielläkin hyvän vedon jälkeen. Ja Vita on nyt viimeisen vuoden pystynyt kasvamaan ihan kivasti ja ilahduttavasti vastoin mun odotuksia. Ennen kuin ekaa kertaa Q3:lla tuli positiivinen vastaluku kasvulle, niin silti kasvettiin vielä ihan okei, että mä ajattelin, että jokohan tämä nyt hyydähtää. Että yksi vuosi päästiin rullaavasti eteenpäin, mutta siellä on jonkinlainen kasvutrendi. Ehkä löydetty siellä Vitassa, joka on ihan hyvä, että siellä ehkä. Ehkä vihdoin sitten löytyy ne 10 vuotta sitten ostettujen tiettyjen ongelmabrändien pohjat, ehkä löytyneet sieltä, eikä tule enää sitä rakenteellista vastatuulta. Ja toisaalta pari vuotta sitten ostettu Georg Jensen Tanskasta ilmeisesti vetää sitä kasvua ihan hyvin sitten muutamien muiden brändien ohella.
Siinä ei hirveän selkeää sellaista maantieteellistä ajuria ole, että se nyt olisi just joku maa tai alue. Mistä se tulee, että ne ovat ihan kohtuu tasaisesti sitä kasvua pystyneet siinä Vita-puolella saamaan. Siellä kysyntäkuva on ihan rohkaiseva, mutta täytyy toki ollakin, koska heidän kannattavuutensa on niin huonoa, että siellä on säästöohjelmat käynnissä ja pitää osittain sen kasvun kautta saadakin tulosta ylöspäin, ja sitten Fiskarsin puolella. Kuten tuossa viittasinkin, on ollut kyllä aika tasaisen tahmeaa edelleen, vaikka siellä on hyvin tuotu nyt uusia tuotekategorioita, näitä sähkötyökaluja ja muuta härpäkettä markkinoille, mitkä ovat ilmeisesti vetäneet ihan kohtuuhyvin. Mutta sitten vastapainona on tämä Saksa, mistä puhuttiin, heille. Heille iso markkina tuossa Keski-Euroopassa on vetänyt sitä alaspäin. Se on aika tasaista tietysti pidemmällä aikavälillä niissä tuoteryhmissä. Nyt jos siellä kasvua tulee, niin puhutaan nollan ja viiden välissä kuitenkin yleensä, että ei siellä mitään kovin huikeita ole luvassakaan, mutta toisaalta sillä puolella taas kannattavuus on ollut kunnossa käytännössä koko ajan. Sillain hyvässä iskussa kuitenkin.
Mitäs yhtiöltä, niin onko he avanneet, että kuinka paljon kasvusta on tullut volyymipohjaisesti ja millaisessa roolissa hinnankorotukset ovat olleet? Koska voisin kuvitella, että volyymipohjainen kehitys tässä viime vuosina on ollut aika. Joo, ei tahmeaa. Ei.
Ne kyllä sitä. Eivät ne kyllä sitä avaa, mutta tietysti noilla luvuilla voi kuvitella, että siellä volyymeissa on paljon. Fiskarsissa siis, kasvua Vitassa. Nyt kun on ollut kuitenkin jo pitkään, se viimeisin taitaa olla varmaan 5 pinnan luokkaa se kasvu, niin siellä täytyy olla. Vähän volyymin kehitystäkin on tapahtunut.
Minusta ainakin tuntuu, kun menee kaupan hyllylle katselemaan noita Fiskarsin Hard Face -pannuja, niin kolmenkympin pannu on tänä päivänä melkein 50 euroa. Kyllä siihen on jotain hinnankorotuksia survottu läpi.
Inflaatio on iskenyt jo viime vuosina.
Kyllä. Hei, aletaan olla hiljalleen loppusuoralla. Meillä oli vielä käymättä. Rapala, Anora ja Nokian Panimo läpi, mutta aloitetaan Rapalasta. Siellä etenkin Pohjois-Amerikan kysyntä on käsittääkseni kannatellut siinä missä taas Euroopassa on ollut aika vaimeaa.
Joo, se on ollut tosi ilahduttavaa, se Pohjois-Amerikan kysyntä, että sanotaan, että kun aikaisemmin viittasin siihen, että ajattelin että vienti Pohjois-Amerikkaan voi olla paineessa sen Liberation Dayn myötä, niin Rapala on kyllä hyvin uhmannut näitä odotuksia ja saavuttanut hyvää. Hyvää kasvua siellä Pohjois-Amerikassa. Näistä tulleista huolimatta, ja se on itse asiassa kannatellut ja ajanut tuota yhtiön tulosparannusta. Myös se Pohjois-Amerikka. Se on oikein vahva, mutta sanotaan, että sielläkin on aika haastava sykli ollut taustalla.
Kun silloin aikanaan koronapandemian jälkeen, niin koko. Kaikki kategoriassa toimineet yhtiöt lähettivät Amerikkaan melko suuria toimituksia. Kalastustarvikkeita merirahdissa. Ja nämä tuotteet sitten saapuivat juuri samoihin aikoihin, kun se kysyntä heikkeni siellä. Eli tosiaan merirahtihan oli todella ruuhkautunutta. Piti hyvissä ajoin sopia näitä toimituksia, jotta niitä tosiaan sai sen kuuman kysynnän aikana. Niin siinä kävi koko kategorialle, ei pelkästään Rapalalle. Aika hassusti, ja sitä sulateltiin pitkään sitä vaikutusta, mutta se alkaa olla pois luvuista. Nyt nähdään Pohjois-Amerikassa hyvää kasvua. Toki pieni miinus on se, että se kasvu on jossain määrin tämän vuoden aikana hidastunut. Toivotaan, ettei hidastu, vaan lähtisi kiihtymään uudestaan.
Mutta jos muita markkina-alueita katsotaan, niin kyllä se kuluttajan nihkeys näkyy yleisesti niissä, että Eurooppa on ollut vaimea. Toki sääolosuhteet ja kuivuus ovat vaikeuttaneet toimintaa siellä, vaikka itse analyytikkona en kauheasti välitä siitä, kun käytetään sääolosuhteita.
Selityksenä, väärät säät ainakin jossain päin maailmaa.
No sitä se on, kun sulla on monenlaista.
Tuotetta.
Tuotesalkkua, ja sitten Aasia, josta puhuttiin aikaisemmin, on ollut heille todella haastava, mutta samanaikaisesti. Latinalainen Amerikka taas on yllättänyt positiivisesti, mutta nuo muut markkina-alueet ovat kuitenkin melko pienessä roolissa siinä sijoitustarinan kannalta. Heidän kannaltaan olisi vain keskeistä, että sitä Amerikan hyvää vauhtia sen päälle saadaan rakennettua ja saataisiin elpymistä aikaiseksi täällä Euroopassa myös.
Ollaanko me tietyllä tapaa palattu vähän sellaiseen normaaliin kysyntäympäristöön, jos miettii millaista kuperkeikkaa heitti silloin koronavuosina?
Sanotaan, että normaalimpaan siitä, mutta en oikein haluaisi uskoa, että se vieläkään on ihan täysin normaali. En oikein haluaisi uskoa, että se vieläkään on ihan täysin normaali. Tuntuu, että tulee aika rajuja heittelyjä aina välillä. Että se mikä tuossa noissa kategorioissa on kuitenkin positiivista. Että hyvää vuotta seuraa tyypillisesti hyvä vuosi, koska sitten lähdetään seuraavaan kauteen tilanteessa, missä jälleenmyyjien varastotasot ovat matalalla ja sitä kautta sinulla on tietty varmistettu kysyntä ensi vuotta ajatellen.
Mutta toki siinäkin jännitetään nyt, että millainen vaikutus tuolla superhyper El Niñolla on, joka tänä vuonna koettelee meitä etenkin talvikategorioita. Talvikategorioihin sillä voi olla aika haastava vaikutus, säällä.
Vaikutuksista puheen ollen, seuraavakin yhtiö välillä kommentoi sään vaikutuksista kysyntään, nimittäin Anora. Vaikka se, että tulisi lumi maahan ja pakkaset, niin Blossan glögit käyvät jostain syystä paremmin kaupaksi. Silloin kun on leuto ja lumeton talvi, niin mites Anoran. Kulunut vuosi on mennyt?
Niinpä. Vaikka tämän vuoden vuosikerta kylläkin on semmoinen, minkä voi nauttia kylmänä, ei tarvitse lämmittää, mutta. Mainos. Mainoslinkki. No niin, mutta joo.
No yleisestihän Anoran kysyntä on tietysti varmaan kaikista näistä firmoista rakenteellisesti haastavin, koska ne ovat laskevalla markkinalla. Eli alkoholimarkkina on tietenkin Suomessa, mutta myös pohjoismaisesti. Niin missä Anora nyt pääasiassa touhuaa? On laskenut ja tulee todennäköisesti laskemaan tulevinakin vuosina pikkuhiljaa ainakin volyymimielessä, joka tietysti mille tahansa firmalle asettaa melkoisen haasteen, kun on tietty tuotantokapasiteetti olemassa ja tietyt palkkainflaatiot ja muut juoksevat. Ja sitten jos volyymi painaa alaspäin, niin siinä joutuu aika kovasti touhuamaan, että saa tuloksen pidettyä edes paikallaan, saati sitten paranemaan.
Mutta tänä vuonnahan heillä on mennyt. Heillä on mennyt ihan hyvin tuo säästöohjelma eteenpäin, että sieltä on saatu säästöjä, ja kun kolmosella saatiin jopa joku nolla pilkku jotain prosenttia liikevaihdon kasvua. Että siinä mielessä ihan hyvä, että jos siihen nollatasoonkin. Tässä firmassa pitää olla jo kohtuullisen tyytyväinen, vaikka toki haluavat kasvaa, mutta se on jo liikevaihdossa ihan okei suoritus.
Jotenkin sijoittajana tuo tuntuu haastavalta asemoitua siihen, että se nollakasvuvuosi on itse asiassa hyvä suoritus. Ehkä itse omassa ajattelutavassa olen niin kasvuvetoinen, että.
Joo, näinhän se on. Näinhän se on. Jotenkin se rajaa sitä potentiaalia ja mielenkiintoa, mutta kohtuullisen hyvää kassavirtaahan ne nakuttavat. Sitten jos vähän kannattavuutta vielä saa ylöspäin, niin hyvä niin. Mutta se se. Sehän se on. Se on hyvin lyhyesti ja tiiviisti se kysyntäkuva. Eikä se siitä tule muuttumaan, että se stoori on enemmän sitä tehostamisohjelman edistämistä ja kannattavuuden parantamista. Toivon mukaan.
Itse kun olen ylätasolla vähän katsellut myös näitä eurooppalaisia viskin ja konjakin valmistajia, niin heillähän vasta vaikeaa on just nyt, kun on sitä vientiä Aasiaan, kun tuntuu että siellä se rakenteellinen supistuminen etenkin näissä kategorioissa on vielä huomattavasti vauhdikkaampaa ollut tässä viime vuosina.
Joo, siellähän on ollut isoja laskuja tosiaan näillä ihan merkittävilläkin toimijoilla.
Joo, no toinen toimija, joka joutuu myös toimimaan laskevassa markkinassa. Nokian Panimo. Tuore listautuja. Mutta siis yhtiö raportoi Q3:lta vain nämä myyntivolyymit, mutta sieltä tuli aika yllättävää lukua pöytään. Nimittäin oluen myyntivolyymit olivat kasvaneet Q3:lla peräti +13. Samaan aikaan kun muiden juomien volyymit olivat laskeneet.
Joo, kyllä.
Päinvastaista kehitystä siellä.
Joo, joo. No Nokian Panimo on pystynyt läpi historiansa käytännössä nakuttamaan semmoista melkeinpä, en muista mitä se keskimäärin on koko historiasta. Mutta siis hyvinkin siinä kymmenen pinnan paikkeilla pystynyt kasvamaan varmaan aika pitkään siitä huolimatta, että se olutmarkkina, missä he nyt pääasiassa toimivat, on koko ajan laskenut samalla, että toki kun yhtiö lähti hyvin pienestä pienpanimosta ja on nyt sitten vähän isompi pienpanimo, niin se on ollut mahdollista. Markkinaosuusmielessä, että vieläkään ei olla missään huikeissa markkinaosuuksissa, mutta kuitenkin ihan jo merkittävä toimija.
Etenkin kun huomioidaan, että heillä ei näitä monipakkauksia ole. Missä sitten kohtuullisesti volyymiä myös liikkuu, niin se pitkä trendi siinä on, että he ovat tuoneet koko ajan uusia tuotteita ja ilmeisen hyviä tuotteita. Ja pystyvät sitten niitä kohtuuedullisesti hinnoittelemaan. Joskin sitä valtio ystävällisesti avittaa pienpanimotuella tuolla, että ne pystyvät edullisesti hinnoittelemaan ja tekemään vielä sillä tulosta. Mutta joka tapauksessa näin. Näin se on mennyt, ja isossa kuvassa tämän vuoden trendi on. Jos katsoo konsernin tasoa, niin on tavallaan jatkunut sen suuntaisena. Mutta sitten tässä on.
Jos katsoo vähän näitä lyhyemmän aikavälin kehityksiä, niin on ihan mielenkiintoista dynamiikkaa, että siellä oli erittäin hyviä uutuuksia pari kappaletta keväällä, ilmeisesti syksylläkin yksi onnistunut uutuus. Mitkä ovat sitä olutkategoriaa nimenomaan vetäneet. Sittenhän meillä oli kesä. Kesän painotus vähän sillä lailla, että viime vuonna oli heinäkuu erittäin lämmin ja sitä kautta juomamarkkina tosi hyvä. Ja tänä vuonna sitten ne paremmat kesän kelit painottuivat sinne Q2:n puolelle, niin sen takia odotettiin, että tässä Q3:ssa olisi vaisumpaa kasvua, mitä nyt sitten saatiin etenkin siellä olutpuolella. Mutta toisaalta nämä muut juomat ovat kärsineet keväällä tehdystä virvoitusjuomaveron nostosta. Sehän on virvoitusjuomia. On toki myös sokeripitoisia alkoholijuomia siellä muissa juomissa, mutta ne eivät sitten menneet niin kuin meidän odotuksia heikommin. Vielä tuossa Q3:lle tuli selkeää laskua, että siinä on. Siinä on sitten vähän haastetta yhtiölle, että saadaan sekin takaisin sieltä kasvutrendiin. Mutta ihan hyvältä heillä näyttää. Se suunta kyllä edelleen.
Ainakin omien havaintojen perusteella. Nokian Panimo on ihan hyvin onnistunut voittamaan sitä hyllytilaa kauppojen hyllyiltä. Kuinka paljon yhtiön pitäisi kasvaa, että ei puhuta enää pienpanimosta?
Kyllä siellä vielä on. Sehän liittyy vain oluen tuotantokapasiteettiin. Sen saisi vielä tuplata ennen kuin mennään yli sen pienpanimorajan, että menettäisi ne tuet. Että ollaan noin seitsemisen miljoonaa litraa varmaan tälle vuodelle. Mutta sitten se tukihan pienenee asteittain, että ne ovat jo tavallaan siinä pienemmässä tukikategoriassa, niin kuin uusille litroille. Ja 10 miljoonan kohdalla ei tule enää lisää tukea. Että siitä. Nyt ei olla niin hirveän kaukana sitten, että voi jo jonkun vuoden päästä olla se tilanne, että tavallaan joutuu niillä uusilla litroilla sitten kilpailemaan ihan markkinaehtoisesti. Mutta toki se tuki siellä säilyy aika pitkään, että se ei ole. Se ei ole kovin lähiaikojen huoli, että se koko tukikatos. Eikä he toki siihen asemaan aja itseään, että se katoaisi silti sillä, että sitten pyritään kasvamaan. Jos alkoholittomissa oluissa esimerkiksi. Seuraavaksi siellä, ja se tuki tai ne rajoitukset painavat.
Tässä on ollut paljon asiaa. Voisin pari kysymystä teille vielä esittää. Näin yleisesti ottaen ollaan käyty teidän seurannassa olevat kuluttajayhtiöt läpi, niin millaisia ominaisuuksia te haluaisitte nähdä yhtiöltä, jotta yhtiö pärjää erilaisessa kysyntäympäristössä? Mitkä ovat ne kaikista tärkeimmät ominaisuudet? No haluatko sä aloittaa?
No jos nyt haluaa, että pärjää erilaisissa. Niin tietysti. En tiedä, ovatko nämä kaikki välttämättömiä hyvän yhtiön piirteitä, mutta totta kai se auttaa, että sulla on eri hintapisteisiin niitä tuotteita, että pystyy kuluttaja vähän vaihtelemaan sen taloustilan tai oman tulotilanteen mukaan ilman että se katoaa kokonaan se kysyntä kilpailijoille, niin se on tietysti yksi, ja sitten toisella puolella varmaan se oman tuotannon tai toiminnan joustavuus, mistä nyt jälleen kerran Harvia on aika hieno. Hieno esimerkki, että miten siitä korona-ajan valtavan kysynnän jälkeisestä pudotuksesta selvittiin marginaalimielessä aika pienin vaurioin loppupeleissä, vaikka toki tuli reilusti alas, mutta pysyi kuitenkin hyvällä tasolla. Olisivat nyt ehkä pari pointtia. Itselle tulee äkkiä.
Ehkä. Itse poimin nämä matalalla roikkuvat hedelmät. Eli se, että sulla on vahva brändi ja sen myötä tosi uskollinen asiakaskunta. Joillain brändeillä on näitä asiakkaita, jotka eivät oikein edes katso muiden tuotteita. Sehän totta kai auttaa tuollaisessa tilanteessa.
Ja yleisesti se, että sun hinnoittelu on sellainen, että se ikään kuin kuluttajan saama arvo suhteessa hintaan on todella hyvässä asemassa. Jos tämä tunnusluku on hyvällä tasolla. Toki tämä on täysin subjektiivinen, niin vaikea sitä on ulkopuolelta arvioida. Mutta jos nämä ovat hyvässä asemassa, niin se ainakin tukee tuolta. Musta yleisesti eri kysyntäsykleissä noi matalamman hintapisteen omaavat tuotteethan tyypillisesti pärjäävät paremmin. Totta kai jos talous on heikko tai korkotaso nousee, niin se vaikuttaa vähemmän Orthexin laatikoihin kuin johonkin autonvalmistajaan tai veneen valmistajaan.
Eli siinä mielessä mun mielestä sijoittajan ei tulisi kuitenkaan liikaa katsoa sitä toteumaa tyhjiössä sen perusteella, että kuinka hyvin johto tai itse yhtiö on suoriutunut, koska jotkut kategoriat ovat vain syklisempiä ja de facto se taloussyklien vaikutus on suorempi niihin. Sykliset yhtiöthän ovat sellaisia, että hyvässä syklissä ne näyttävät paremmalta kuin ne todellisuudessa ovat ja heikossa syklissä sitten taas heikommalta. Ja se on vaan se fakta, jonka kanssa sijoittajan on ikään kuin pakko elää.
Mutta ehkä semmoisia asioita, mitä mä itse toivoisin yhtiöltä, jotta ne nimenomaan paremmin selviäisivät näissä eri kysyntäympäristöissä, olisivat, nämä painottuvat itse asiassa johtoon. Mä toivoisin johdolta nimenomaan semmoista vastasyklistä ajattelutapaa, että se, että jos sä. Hyvässä kysyntäympäristössä vuonna 2021 toteutat ihan valtavia investointeja kuten. Prosyklisesti otat kunnolla velkaa taseeseen ja sitten kysynnän hellittäessä olet ihan täysin solmussa, niin sehän on ihan täysi katastrofi. Ja tällaisia esimerkkejä.
Löytyy valitettavasti.
Se, että sen sijaan että sä olisit tuossa tilanteessa, niin sä olisit kykenevä tekemään investointeja ja valtaamaan markkinaosuutta. Silloin kun muilla on vaikeaa, niin sillä sä. Kategoriasta tai tuoteryhmästä riippumatta pystyt ikään kuin luovimaan paremmin siinä muuttuvassa ympäristössä.
Totta kai, jos joku on niin onnekkaassa tilanteessa, että heillä esimerkiksi asiakaskunta koostuu niistä kaikista rikkaimmista. Mietitään jotain jahtivalmistajaa, jonka asiakkaat ovat Jeff Bezos ja Jensen Huangin tuleva ex-vaimo. Niin siinähän segmentissä sillä ei ole väliä, onko työttömyysaste 5, 10 tai 20 prosenttia, kun puhutaan niin varakkaista yksilöistä, että jos ne haluavat sen luksusjahdin, ne ostavat sen. Riippumatta korkotasoistakaan. Mutta. Se on ehkä semmoinen erikoisuus, mihin hyvin harva ja valittu pääsee kiinni.
Ja loppupeleissähän tuo yritysjohdon tehtävä kiteytyy pääoman allokointiin.
Nimenomaan, nimenomaan.
Hei. Ihan viimeinen kysymys. Jos teidän pitäisi nyt valita teidän omasta seurantaportfoliosta, niin kuin kaikista. Ei nyt ehkä defensiivisin, mutta yhtiö, joka pärjää kaikista parhaiten läpi erilaisten kysyntä- ja makroympäristöjen, niin mitkä te kumpikin poimisitte teidän seuranneista?
Vähän riippuu varmaan, mitä pärjäämisellä tarkoitetaan. Tuloksentekoa vai tasaista liikevaihtoa? Vai mitä sinä haluat sillä hakea? No kyllä mun pitää ehkä vähän tylsästi varmaan vaan poimia se Harvia tähänkin, ehkä vähän aikaa äskeiseen vastaukseen viitaten. Vaikka toki kysyntä ei ole missään nimessä tasaisinta tai defensiivisintä kuitenkaan, vaikka nyt on hyvässä kasvussa. Että siihen siihen. Jos absoluuttista tasaisuutta haluaa, niin siihen voi löytyä parempiakin poimintoja.
Kyllä, ehkä itse poimisin Orthexin just sillä perusteella, että musta yhtiötä johdetaan pitkäjänteisesti ja just se heidän nykyinen taseasemansa mahdollistaa just sen, mistä mä aikaisemmin puhuin. Että jos sanotaan, että toi raaka-aineen hintainflaatio pitkittyy, niin yhtiö voisi olla sellaisessa asemassa, että se edullisesti ostaa pois jonkun kilpailijan, jos tällainen mahdollisuus tulisi. Ja se on mun mielestä tosi. Haluttu asema ja tavoiteltava asema. Olla. Mun mielestä.
Toisen esimerkin, minkä mä voisin nostaa esille. Mä olen iloinen siitä, että sen vahvan edellisen kysyntäsyklin keskellä esimerkiksi Tulikivi ei lähtenyt investoimaan kapasiteetin laajentamiseen, koska se olisi just ollut esimerkki siitä ei-toivotusta tilanteesta, mistä mä aikaisemmin puhuin, että sitä omaa tasetta lähdetään venyttämään tilanteessa vastatakseen kestämättömän vahvaan kysyntään.
Mennään siis Harvialla ja Orthexilla. Hei! Siinä oli paljon asiaa tällä videolla. Toivottavasti kaikki katsojat ja kuulijat saivat tästä jotain irti. Iso kiitos molemmille herroille, kun tulitte purkittamaan tällaista megalomaanista kuluttajayhtiövideota!
Kiitos, kiitos sulle Tomi.
Millaisen myrskyn läpi Helsingin pörssin kuluttajayhtiöt ovat joutuneet luovimaan kysyntäympäristössä, jossa kuluttajia kurittaa sitkeä inflaatio, korkeat korot ja poikkeuksellinen työttömyystilanne. Entä miten vastata kiinalaisten yhtiöiden kilpailu-uhkaan ja puolustaa kannattavuutta läpi syklien? Analyytikot Rauli Juva ja Thomas Westerholm ruotivat nykyistä talousympäristöä sekä Helsingin pörssin kuluttajayhtiöiden tilannetta. Lopussa nostetaan esille myös kaksi parhaiten tuloskuntoaan läpi syklien puolustavaa kuluttajayhtiötä.
Aiheet:
(00:00) Aloitus
(00:44) Kotimainen kuluttajakysyntä
(06:46) Pohjoismaiset taloudet eivät ole samasta puusta veistettyjä
(08:22) Euroopan kuluttajien pahin kuristusote hellittänyt
(12:37) Pohjois-Amerikka on kuluttajayhtiöiden paratiisi
(17:57) Aasiassa tilanne on haastavampi
(20:47) Finnair
(25:17) Sunborn International
(31:10) Nokian Renkaat
(33:49) Harvia
(39:20) Tulikivi
(42:17) Marimekko
(45:15) Orthex
(50:00) Fiskars
(53:58) Rapala
(57:34) Anora
(01:00:17) Nokian Panimo
(01:04:10) Mitä ominaisuuksia kuluttajayhtiöltä vaaditaan erilaisissa kysyntäympäristöissä pärjäämiseen?
(01:08:49) Helsingin pörssin parhaat kuluttajayhtiöt