00:00Tervehdys Vartin katsojat. Miten menee eurooppalaisosakkeet? Pohditaan tässä vartissa. Viime varteissa on ollut paljon juttua tekoälybuumista, korkojen noususta. Paljon asioita erityisesti amerikkalaisvinkkelistä. Mutta ei kannata unohtaa vanhaakaan mannerta, missä osakkeet ovat itse asiassa kaikkien aikojen huipuissaan. Monesti Eurooppaan viitataan sellaisena maailmantalouden sairaana miehenä. Historiallinen termi, ja se kohdemaa, jota nimitetään sellaiseksi, aina vaihtelee. Mutta kenties Eurooppaa voisi jollain tavalla luonnehtia sellaiseksi. Tai jotkut sanovat, että Eurooppa on ulkoilmamuseo. Mutta tässä vartissa mulla on mielenkiintoisia datanostoja ja huomioita siitä. Ehkä Eurooppa on ulkoilmamuseoituumassa, mutta paljon hitaammin kuin monet kenties olettavat. Jälleen kerran siis mielenkiintoista settiä luvassa. Tuttuun tyyliin pyydän peukut taivasta, ja se piristää mieltä sekä algoritmejä.

00:48Aloitetaan katsaus Euroopan taloudesta ja siirrytään sitten osakemarkkinoihin. Eurotalous rullaa omaa tahtiaan eteenpäin kriiseistä huolimatta. Eurollahan on semmoinen, että sen hajoamista on aina vähän väliä povattu. Eurokriisin eli käytännössä viimeiset 15 vuotta energiakriisiä oli iso takaisku erityisesti Saksan taloudelle. Ja Saksahan on Euroopan isoin talous. EU:n isoin talousalue, kun heidän talousmallinsa on osin pohjannut halpaan venäläiseen energiaan, ja siinä vaiheessa kun sitä ei enää tullutkaan, niin kas kummaa, teollisuus on äkkiä kriisissä huolimatta näistä kaikista takaiskuista. Euroopan talouskasvua voisi luonnehtia tosiaan yllättävänkin kestäväksi. Se on pörrännyt tuossa noin prosentin, puolentoista prosentin kantturoissa viimeiset vuodet, ja itse asiassa tuoreinkin Q2-datan julkaisu hetki sitten osoitti, että Euroopan talous kasvaa noin 1 prosentin vuosivauhtia. Okei, se on totta kai paljon hitaammin kuin vaikka Yhdysvaltain talous, joka pörrää tuolla vähän päälle kahden, välillä kolmen prosentin kasvuvauhtia. Ja totta kai pitkän aikavälin ennusteissa se, mitä mä kaivoin Bloombergilta seuraavina vuosikymmeninä, niin keskimääräinen kasvuvauhti putoaa alle prosenttiin sitä mukaa kun Euroopan väestö vanhenee ja tuottavuuden kasvu on hidasta ja näin päin pois. Mutta kenties moni olisi voinut olettaa, että se olisi käynyt paljon hassumminkin. Ja tässä mielessä Euroopan talous on todella resilientti. Euroopan talous näyttää pikemminkin kiihtyvän.

02:02Tässä on tuoreinta ostopäällikköindeksidataa. Teollisuustaantuma Euroopassa ja maailmallakin toki oli teema, mistä puhuin vuosia varteissa, mutta kuten viimeiset vuoden päivät on käytännössä jo todettukin, teollisuustaantumahan on todellakin ohitettu. Jos katsotaan vaikka tuossa vasemmassa alakulmassa olevaa teollisuuden ostopäällikköindeksiä, niin sehän on reippaasti yli 50 lukema. Lyhyenä muistutuksena ostopäällikköindeksit ovat siis käytännössä kyselyitä ostopäälliköille, miten menee, ja yli 50 lukemat indikoivat sitä, että fiilikset ovat vähän parempia kuin sitten viime kyselyn viime kuussa. Ylipäätään ostopäällikköindeksien perusteella Euroopan talouskasvun pitäisi pörrätä tuossa noin vähän vajaan prosentin kantturoissa. Tuossa oikealla vielä mielenkiintoinen huomio, minkä mä bongasin toisesta S&P Globalin raportista siitä, kuinka maapallon teollisuuden tilaukset tai vientitilaukset keskittyvät kuitenkin aika paljon teknologiavälineisiin liittyen, erityisesti tähän tekoälyyn liittyvään datakeskusbuumiin. Siinä missä nämä perinteiset teknologi- tai koko teollisuuden tilaukset näyttävät pikemminkin polkevan suhteellisen paikallaan tai kasvavan vain hieman. Nimenomaan teknologian liitännäiset tilaukset ovat ihan räjähtävässä kasvussa tällä hetkellä, eli tekoäly selkeästi vetää globaalia kasvua. Mitä näihin investointeihin siis tulee? Ja totta kai Euroopalla on vähemmän altistusta tekoälylle, mutta onhan meillä täällä myös muutamia huipputeknologiayhtiöitä, mainittakoon vaikka kotimainen Nokia tai sitten Hollannin ASML ja muita, jotka hyötyvät tästä buumista.

03:24Ihmiset ja yritykset tuppaavat lainaamaan enemmän silloin, kun fiilis on hyvä. Luottoa riittää omaan tulevaisuuteen ja talouteen, ja on jotain kenties järkeviäkin kohteita, mihin investoida. Oli se sitten yksityishenkilöllä esim. oma asunto tai vaikka autohankinta, jotta voi käydä pidemmän matkaa töissä, ja yrityksellä voisi olla uusi tuotantolaitos. Tämän takia mun mielestä oli mielenkiintoista vilkaista, mitä tapahtuu yritysten ja kotitalouksien lainakannan muutokselle Euroopassa, jota EKP raportoi. Tulee näppärästi mukavan näköisellä tilastolla, ja tällä hetkellä yrityslainojen vuosimuutos pikemminkin kiihtyy. Eli tällä hetkellä yrityslainat kasvavat noin 4 prosentin vuosivauhtia siinä, missä ihan vielä puolitoista vuotta sitten tuo lukema oli käytännössä 0 %. Eli lainakanta on muuttunut. Eli selkeästi yritykset nostavat lainaa investointeihin. Tämä jossain määrin heijastelee niitä samoja juttuja, mitä olen kuullut ainakin nordelaisten suusta, kun käyn siellä aina haastattelemassa tuloshaastatteluita, että nimenomaan yritykset eivät ole hirveästi kuitenkaan säikähtäneet maailmantilannetta, vaan nyt painetaan pikemminkin investointikaasua, ja kotitalouksienkin lainamuutos on ehkä vähän tasoittunut tuohon noin kolmen prosentin maastoon. Mutta yhtä kaikki se on se taso, missä pörrättiin vaikka just ennen koronapandemiaa. Hetken aikaa koronapandemian aikanakin, kun oli hyviä vuosia eli taloudessa tai varsinkin Suomen taloudessakin kummia vuosia, joten näyttäisi siltä, että hommat rullaavat eteenpäin meidän omaan tahtiin.

04:34Inflaationäkymät ovat kuitenkin hieman koholla. Eurooppahan on tunnetusti hyvin altis energiashokeille, mitkä tulevat sellaisena purskeena inflaatioon, kuten nyt viimeiseksi tämän jonkinlaiseksi epämääräiseksi moderniksi asemasodaksi venähtäneen Iranin konfliktin takia. Toteutunut inflaatio euroalueella on tällä hetkellä vajaa kolme prosenttia. Mutta jälleen kerran heittäisin itse huomion pikemminkin pitkän aikavälin tekijöihin. Tuossa näkyy ruskealla käppyrällä. Saksan velkakirjoista johdettu markkina-arvaus seuraavan 10 vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi. Se on pörrännyt viime vuodet noin parissa pinnassa. Ihan vähän nykäissyt viime aikoina ylöspäin, mutta hyvin kosmeettista. Eli tuo lienee paras arvaus lähivuosien inflaatioksi. Tuo vähän päälle 2 prosenttia. Ja jos katsoo tuota historiallisesti, miten ne on suunnilleen arvattu, niin ihan hyvinpä, tietysti tuo koronapandemia. Inflaatiopiikki, kun tuli, luonnollisesti kaikille yllätyksenä. Jälleen kerran kyllä hyvä muistutus siitä, että markkinankin paras arvaus on aina vain arvaus, ja todellisuus tulee olemaan mitä se tulee olemaan.

05:26EU tai yleisesti Eurooppa ulkoilmamuseoituu, mutta kenties hitaammin kuin monet olettavat. Euroopan osuushan maapallon bruttokansantuotteesta eli koko taloudesta on laskenut, kun muu maailma on kasvanut, erityisesti vinhasti. Kiina, Intia ynnä muut tietysti kärjessä, mutta tuossa oikealla ihan mielenkiintoinen käppyrä, jossa on rinnastettu EU:n ja Yhdysvaltain talouskehitys sekä Kiinan talouskehitys. Miltä näyttääkin kansantalouden kehitys, jos se ostovoimakorjataan? Eli tuossa vasemmalla näkyy ihan raa'asti, mitä näkyy nykyvaluutoissa. BKT:n osuus eli Yhdysvaltain osuus on itse asiassa pysynyt yllättävän tasaisena viimeiset 30 vuotta, eli heidän osuutensa maapallon taloudesta on vähän vajaa neljännes. Siinä missä Kiina on noussut vähän vajaa viidennekseen ja EU on itse asiassa pudonnut 20,5 prosentista jo lähemmäs tuota 15 %. Mutta jos ostovoimakorjataan asiat eli huomioidaan se, että Amerikassa asiat ovat vaikka jonkin verran kalliimpia kuin Euroopassa ja Kiinassa kaikki on vähän halvempaa, niin itse asiassa Yhdysvaltain ja EU:n osuus koko maapallon talouspiirakasta on pudonnut aika käsi kädessä noin 20 prosentista 15 prosenttiin tässä viime vuosikymmeninä. Siinä missä Kiinan osuus on noussut vain 5 prosentista noin 20 prosenttiin. Ostovoimakorjaushan on siinä mielessä vähän teoreettinen harjoitus, että eihän niillä ostovoimakorjatuilla rahoilla voi tietysti mennä Amerikkaan kalliita hampurilaisia syömään. Mutta joka tapauksessa tuo mun mielestä osoittaa hyvin sen, että ei itse asiassa EU:n suhteellinen osuus, kun sitä tuolla tavalla vähän vinksataan ja korjataan, ole pudonnut ihan niin radikaalisti, mitä saattaisi jostain tilastoista äkkinäisesti katsoa.

06:59Sen lisäksi luin äskettäin EKP:n pääjohtajan Lagarden mielenkiintoisen puheen, missä hän listasi aika hyvin Euroopan haasteita ja mahdollisuuksia. Totta kai EKP:n pääjohtaja, jonka varassa viime kädessä esim. koko euroalue käytännössä lepää, niin hänellä on jo pelkästään työn puolesta aika isot intressit puhua EU:sta ja euroalueesta. Vallan myönteisiä juttuja, mutta mun mielestä joka tapauksessa tuossa oli hyviä muistutuksia siitä, minkä takia Euroopan suhteen ei välttämättä kannata olla ihan niin pessimistinen kuin ehkä yleisesti keskustelussa ihmiset tuppaavat olemaan, vaan monia syitä optimismiin. Mä yritän lietsoa varteissa aina tällaista euro-optimismia. Totta kai on paljon haasteita. Kiina kilpailee ihan suoraan Euroopan kanssa yhä hienostuneemmissa tuotteissa. Ehkä kliseisin esimerkki on Saksan autoteollisuus, joka on ihan täysin pulassa, kun kiinalaisilta tulee yhä hienompia sähköautoja ja muita autoja. Saksalaisten autofirmojen markkinaosuus romahtaa tällä aikaa Kiinassa ja samaan aikaan. Ja kiinalaiset halvat vientiautot tulevat vielä kaiken kukkuraksi tänne Eurooppaan, vaikka niitä yritetäänkin tulleilla vähän torpata, eli teollinen pohja uhkaa rapautua ainakin osalla sektoreista. Ja kiinalaisten teknologinen kehitys on ollut ihan huimaa, ja he kilpailevat yhä useammilla sektoreilla halvemmalla ja tehokkaammalla tuotannollaan.

08:04Toisaalta Euroopan avoimen kaupan talousdoktriinihan on aika heikoilla jäillä tämmöisessä protektionistisessa maailmassa. Eli kun meillä on kauppasotia. Just. Vaikka ehkä jotkut teistä ovat lukeneet viime päivinä taas, millaiset kauppasotakärhämät ovat Kanadan ja Yhdysvaltain välillä, Trump on nostanut näitä tulleja. Kuten olen tuonutkin monissa varteissa esille, niin esimerkiksi EUkin varmasti tarvitsee aika paljon suojatulleja suojatakseen itseään Kiinasta tulevaa halpatuontia vastaan. Koska Kiinan talouden rakenne on jossain määrin vinksallaan, eli maa on hyvin virittynyt semmoiseksi vientivetoiseksi ja tavallaan poljetaan vähän kotimaisia palkkoja, että se on paljon kilpailukykyisempi kuin ehkä se tosiasiassa oikeasti onkaan. Ja tällaisessa maailmassa, missä eri talousalueet vetäytyvät omaan kuoreensa, niin luonnollisesti vientivetoiset firmat ja vientivetoiset taloudet, erityisesti Saksa. Mutta EU yleensäkin on vähän heikommilla kantimilla.

08:48Mutta EU:lla on itse tosi paljon vahvuuksia, mihin myös nojata. Ensinnäkin Euroopan talous on itse asiassa kasvanut tai pysynyt resilienttinä viime vuodet nimenomaan sen sisäisen kulutuksen ja markkinan avulla. Ja kun kotimainen kulutus pysyy suhteellisen vahvana EU:ssa, niin se itse suojelee EU:ta nimenomaan näiltä kauppa- ja jossain määrin myös energiashokeilta. Täytyy muistaa, että EUhan on siis neljän ja puolen sadan miljoonan kuluttajan markkina, mikä on itse kehittyneiden markkinoiden suurin. Totta kai EU:n sisällähän on valtavasti kaupan esteitä, kuten on paljon raportoitu, siitä huolimatta että ollaan samalla tavallaan talousalueella ja monet EU-maat ovat euroalueella eli samassa valuutassakin, niin siitä huolimattahan on tosi paljon käytännössä kaupan esteitä ja suositaan aika paljon aina niitä kotimaisia vaihtoehtoja sen sijaan että katsottaisiin vähän aiemmin EU:lle. Mutta joka tapauksessa neljä ja puoli sataa miljoonaa kuluttajaa on paljon enemmän kuin Amerikan reilu 300 miljoonaa kuluttajaa. Euroopalla on maailman suurin vapaakauppasopimusten verkosto, huomautti Lagarde. Lagarde. Mä en ole ihan varma, mitä tämä teknisesti voi mitata, mutta mun mielestä tuo lausunto kuulostaa suht todelliselta. Euroopan laidalla on ihan valtavasti eri kauppasopimuksia, ja niitä hiotaan jatkuvasti lisää. Eli siinä missä jotkut maat vetäytyvät vähän enemmän kuoreensa, kuten Yhdysvallat, niin EUhan on ottanut selkeästi tällaisen proaktiivisen asenteen, pyrkinyt solmimaan vinhasti uusia kauppasopimuksia Etelä-Amerikan ynnä muiden kanssa.

09:58Euroopan unioni tai Eurooppa ehkä näin yleiskielessä vastaa noin 6 prosenttia maapallon väestöstä, mutta itse 15 prosenttia maailman tutkijoista ja väestöstä. Hän on muutenkin tosi korkeakoulutettu monin paikoin Euroopassa, ja meiltä löytyy tosi paljon teknistä osaamista. Aina kliseiset saksalaiset insinöörit ja muut sepät ja osaajat. Onhan meillä huippuluokan teknologiayhtiöitä, mistä joku ASML ja Nokia ovat ihan aitoja todisteita. Siemensit ynnä muut. Eli Euroopassa on tosi paljon korkeakoulutettua väestöä, ja sitä mukaa kun talous kehittyy, niin vaikka aina tulee niitä larilahtelaisten elämänkoulukommentteja, ettei kouluja tarvitse käydä. Mutta kyllä nyt on koko kansantalouden tasolla niin, että jos sulla on korkeakoulutetumpaa ja osaavampaa väkeä, niin sitten kun talous kehittyy ja muuttuu monimutkaisemmaksi, nämä ihmiset pystyvät vastaamaan niihin sen päivän taloushaasteisiin. Eli se on iso voimavara EU:lle, ja ehkä tänne haluaa muualta maailmalta myös muuttaa jossain määrin tutkijoita, kun ehkä asenne tiedettä kohtaan on muuttunut hieman nihkeäksi eräissä maissa.

10:51Summa summarum ei niin paljon pahaa, ettei hyvinkin paljon olisi myös hyvää, ja Euroopalla on hilloa. Monesti uutisissa puhutaan aina siitä, miten Euroopan velka on julkisella sektorilla velkaa ja suomalainen velkakeskustelu vielä sotkeutuu. Ajatellaan, että kaikilla on paljon velkaa, mutta itse asiassa kun katsotaan EU:n ns. ulkomaista varallisuusasemaa eli koko Eurooppaa tavallaan yhtenä talousyksikkönä ja katsotaan, että kuinka paljon muu maailma on velkaa Euroopalle, kuinka paljon eurooppalaisilla on sijoituksia muualla maailmassa ja toisaalta kuinka paljon taas muu maailma, kiinalaiset, amerikkalaiset, brasilialaiset ynnä muut, omistavat Euroopassa eri omaisuuksia ja kuinka paljon eurooppalaiset ovat heille velkaa. Itse asiassa Euroopan tämä ulkomainen varallisuusasema on kääntynyt tuhdisti nettopositiiviseksi, eli se on melkein pari biljoonaa euroa nettopositiivinen. Iso osa noista nettosaamisista kuuluu kylläkin Saksalle, mutta joka tapauksessa euroalueella on siis enemmän varallisuutta kuin sillä on velkaa. Ja se on ihan päinvastainen tilanne kuin vaikka Yhdysvalloilla, jolla on itse paljon enemmän ulkomaisia vastuita kuin taas omistuksia ulkomailla. Tämä muutos oli aika radikaali, koska vielä 10 vuotta sitten EU oli radikaalisti velkaantunut pikemminkin ulkomaille. Mutta meillähän ovat kauppataseet olleet vahvasti positiiviset, varsinkin Saksalla. Mutta myös nuo Etelä-Euroopan maathan ovat kuroneet umpeen niitä vajeita, mitä niillä oli vielä siinä eurokriisin aikaan. Eli massiahan täällä riittää, ja jos se raha vain saadaan mobilisoitua investointeihin ja teknologiayrityksiin, niin en mä nyt olisi niin surutteleva Euroopan suhteen.

12:14Puhutaan vielä Euroopan osakemarkkinasta. No, eurooppalaisindeksit altistavat lainausmerkeissä aika paljon vanhalle taloudelle. Jos katsotaan vaikka MSCI Eurooppa -indeksiä, johon kuuluu 85 % koko Euroopan markkina-arvosta, niin isoimpia sektoreita ovat rahoitussektori, teollisuus ja lääketiede. Meidän isoin firma on tällä hetkellä ASML, jonka markkina-arvo on noin 700 miljardia dollaria. Eli siis vähän vajaa 700 miljardia euroissa. Mutta meillä on myös paljon lääkeyrityksiä, Roche, Novartis, AstraZeneca. Paljon isoja pankkeja näkyy tuolla listojen kärjissä, Banco Santanderia vaikka Espanjasta, HSBC:tä tuosta brittien saarilta ja näin päin pois, tai kuluttajamonialajätti Nestlé vaikka sitten Sveitsistä. Vaikka sitten Sveitsistä. Tuossa oikealla näkee vielä vain EU-alueen, eli kun britit eivät kuulu enää EU:hun, niin siivotaan nuo brittiläiset öljy- ja pankkifirmat pois. Niin Euroopan isoimpiin firmoihin lukeutuu myös Louis Vuitton Moët Hennessy. Tämä supermenestynyt luksusjätti, tietysti Saksan SAP eli Saksan arvokkain pörssiyhtiö, Siemensiä Saksasta, L'Oréalia jälleen kerran Ranskasta. Mitä jotkut ehkä teistä värjäävät tukan tai pesevät tukan L'Oréalin tuotteilla ja näin päin pois. Eli huippukuluttajafirmoja, huippulääkefirmoja. Huipputeknologiayhtiöitäkin täältä löytyy yhtä kaikki, mutta jos sijoitat eurooppalaisiin vaikka ETF:n tai Bengtin osakkeita Euroopasta, niin hyvä tiedostaa, että tämän näköistä settiä sieltä sienimetsästä pääosin löytyy.

13:30Myös eurooppalaisosakkeet ovat kaikkien aikojen huipuissaan, kuten osakkeet tuppaavat olemaan vähän ympäri maailmaa. Stoxx 600 -indeksi on itse asiassa 30 vuodessa karkeasti viisinkertaistunut. Tuo on siis indeksöinyt nuo kaikki lähtemään arvosta 100 tuolta ysärin lopusta, ja myös keskisuuret yhtiöt. Toki kun puhutaan keskisuuresta yhtiöstä koko Euroopan tasolla, niin jos katsotaan keskisuurten indeksiä, niin siihen kuuluu muun muassa Neste, jonka markkina-arvo taitaa tällä hetkellä olla Suomessa reilusti yli 20 miljardia euroa. Eli siis suomalaisittain iso firma, mutta näin Euroopan mittakaavassa puhutaan enää vasta keskikokoisesta. Pienyhtiötkin ovat itse asiassa kaikkien aikojen huipuissaan, ylittäneet tuon tason, missä ne kävivät vuonna 2021. Eli kaiken kaikkiaan Euroopassa hyvinkin laaja osakeralli. Pankki-indeksihän on noussut ehkä eniten suhteessa, koska se on viisinkertaistunut muistaakseni suunnilleen tuolta koronapandemian pohjilta. Mutta pankit itsessään eivät edelleenkään ole saavuttaneet sitä tasoa, minkä ne saavuttivat ennen finanssikriisiä. Niin paha se tölväys on niille ollut. Mutta joka tapauksessa laaja-alaista nousua, toki esiin taas puolustussektorilla, mikä oli vielä hetki sitten kuuma sektori monien sijoittajien mielestä. Nyt drivemetaaleista ja muusta on puhuttu jostain syystä vähemmän, kun ne ovat puolittuneet. Onhan nekin vuosien jänteellä katsottuna kehittyneet tosi hyvin.

14:34No entäs sitten eurooppalaisten osakkeiden hinnoittelu? Mähän olen ehkä jo vuoden päivät varteissa kommentoinut, että vähän neutraalimpaa meininkiä. Että tavallaan se takavuosien halpuus, mistä mä huutelin varteissa 3–4 vuotta sitten, kun eurooppalaisosakkeet treidasivat semmoisella 11, jopa 10 kertaa eteenpäin katsovan tuloksen verran, se on muuttunut. Tällä hetkellä treidataan noin 15 kertaa eteenpäin katsovan tuloksen verran. Mikä on mielenkiintoista, on se, että koronapandemian jälkeenhän rikottiin tuo vanha tuloskatto, eli eurooppalaisyhtiöt pystyivät viimein ylittämään sen tulostason, mikä niillä oli ennen finanssikriisiä. Joo, kyllä kuulitte ihan oikein, joskus tulokset. Voi mörniä. 15 vuotta vaakaliitoa paikallaan, mutta itse asiassa eurooppalaiset tulosennusteet ovat kääntyneet jälleen rajuun kasvuun. Kenties tämäkin henkii sitä Euroopan talouden resilienssiä. Toisaalta sitä, että meillä on huippuyhtiöitä, jotka ovat huippuvientifirmoja, ja sitten toisaalta myös sieltä. Euroopanhan talous kuitenkin kasvaa hissukseen, mutta kasvaa kuitenkin, ja meidän tavalla. Indeksissä on noussut isoiksi sellaisia yhtiöitä, joilla on rakenteelliset kasvuajurit, tekoälybuumiruokia, vaikka ASML:ää. Keskiarvo on ollut viimeiset parikymmentä vuotta, P/E on ollut noin 13, mitä ennusteisiin tulee. Eli siinä mielessä on vähän koholla. Mutta toisaalta, kuten mä kohta näytän, eurooppalaisfirmojen kannattavuus ja kasvuvauhtikin ovat vähän parantuneet, joten sanoisin edelleen, että neutraalinmakuista näin indeksitasolla. Mutta muistakaa toki, että se on osakemarkkinakommentti. Ja osakemarkkinahan on oikeasti osakkeiden markkina. Eli pinnan altahan löytyy tietysti monenlaisia, niin kalliita kuin halpojakin tarinoita.

15:51Loppuun pieni pohdiskelu: onko eurooppalaisissa osakkeissa tulossa rakenteellisesti parempi vaihe, ja eurooppalaisosakkeiden tuloskasvu, jos katsotaan ennusteita, on kiihtynyt. Tällä hetkellä odotetaan noin 11 pinnan tuloskasvua seuraavan vuoden tuloskehitykselle. No, tämä ei toki kerro pitkän aikavälin rakenteellisesta kasvusta, mitä vähän sitoo alaspäin. Tietysti euroalueen tai Euroopan itsessään rakenteellisesti hidas talouskasvu, mutta täytyy jälleen kerran muistaa, että globaalit markkinat kuitenkin kasvavat nopeammin, ja niissähän eurooppalaisyhtiöillä on suhteellisen vahva asema. Mikä on mun mielestä erityisesti mielenkiintoista, on se, että pääoman tuotto on parantunut, tehnyt yhtäkkiä tasohyppäyksen. Se oli vuosia noin 13 %. Tällä hetkellä se hipoo melkein 15 %. Mitä analyytikoiden ennusteisiin tulee, tämä voi kieliä. Muutamia asioita olen katsonut. Mitä sektoreita, missä sektoreissa on erityisesti noussut, niin siinä missä autosektorilla pääoman tuotot ovat romahtaneet just sen kiinalaisen kilpailupaineen takia, niin näyttäisi siltä, että erityisesti teknologiasektori kärjessä taas kerran ASML:llä. Pankkisektori sekä raaka-ainesektori ovat parantaneet valtavasti kannattavuuttaan viime vuosina. Pankkeja hyödyttää tämä noussut korkotaso ja Euroopan puolustusmenot ja nämä isot Saksan infrainvestoinnit ja muut. Rahalle on Euroopassakin aika paljon enemmän kysyntää kuin vielä hetki sitten. Raaka-aineissa on ollut rallia maailmalla, se hyödyttää. Totta kai meidän ihan perus raaka-ainebulkkituottajiin näkyy niiden kannattavuuksissa. On mielenkiintoista nähdä ajan kanssa, onko eurooppalaisosakkeiden tavallaan 15 vuotta jatkunut heikompi kannattavuus finanssikriisin jälkeen ollut pikemminkin sellainen anomalia. Ja nyt kun hommat vähän piristyvät, indekseissä on noussut vähän paremmat yhtiöt kärkeen kuin 10 tai 15 vuotta sitten. Että muuttuvatko eurooppalaisindeksitkin rakenteellisesti paremmiksi. Yhdysvalloissahan oman pääoman tuotto on kuitenkin 20 pinnaa, eli sinnehän olisi vielä aika paljon kirittävää. Ja meillä ei nyt ihan semmoisia teknologiayhtiöitä kuitenkaan ole kuin Amerikassa. Tuskinhan sinne mennään, mutta mielenkiintoista pohtia, onko tämä vain semmoisen hyvän syklin vaiheen oire, että tuotot yhtäkkiä paranevat firmoilla, vai onko niistä tulossa rakenteellisestikin parempia. Ainakin se, jos korkotaso pysyy pidempään yllä. Eurooppalaispankithan ovat tavallaan. Niitä on treenattu nyt 15 vuotta. Taseet ovat paljon vahvempia, luottotappiot vähäisempiä, niin voisi olettaa ainakin, että pankkisektori esimerkiksi on aidosti rakenteellisesti paljon parempi kuin mitä se oli vaikka 5 tai 10 vuotta sitten.

17:54Kiitos vartin katsomisesta. On tullut paljon uusia ajatuksia Euroopan taloudesta ja eurooppalaisosakkeista. Kiva, kun vilkaisitte tännekin. Kieltämättä varteissakin oli aika paljon amerikkalaissettiä viime aikoina, mutta mä haluan aina pitää sen globaalin perspektiivin asioihin ja tuoda tietysti meidän myös kotimantereen juttuja esille. Tässä on jo viikon toinen meemi. Mä kaivoin meemimetkettä vähän pidemmälle. Tämä on ihan kuvaava. Midnight Rundownilta, kun Inderes on kouluttanut tekoälyn omalla materiaalillaan ja tekoäly sanoo "go the group". Toi on kieltämättä paha. Kirjainhan siis lausutaan q, kuulla. Suomen kielessä tosiaan se on. Toisaalta on hyvä malliesimerkki siitä, että tekoäly, niin vallankumouksellista kuin se on teknologia, niin lopulta se on niin hyvä kuin materiaali, millä se on koulutettu, on ja sen kouluttamat ihmiset ovat. Eli on. Muistakaa tosiaan q-kirjain, se on cool. Kiitos vaan, ja katsokaa analyysit. Ehkä hyviä osakepoimintoja, ehkä myös hyviä myyntejä, jos myyntipaikkoja ilmenee.