00:00Tervehdys Vartin katsojat. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa pörssiin? Pohditaan tässä vartissa.

00:05Ilmastonmuutos ja pörssi on vähän tuhdimpi pohdiskelun paikka, mutta tärkeä, koska tietysti ilmastonmuutos vaikuttaa meihin kaikkiin ja se koskee kaikkia pörssiyhtiöitä ainakin niin kauan, kunnes Elon Muskin SpaceX onnistuu perustamaan siirtokuntia myös muille planeetoille, Marsiin ympäri avaruutta. Eli toistaiseksi kaikki pörssiyhtiöt. Kaikki sijoittajat, kaikki osakkeet ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien alla. Tämä aihe on todella monimutkainen. Tämän vartin valmisteluun mulla meni paljon enemmän aikaa kuin normivarttiin. Normivartti syntyy ehkä semmoisessa 10–20 tunnissa, poislukien kylläkin se vuosien aika, mikä mulla on mennyt kaiken sen pohjatiedon ja pohdiskelun kartoittamiseen vuosien varrella, mutta tähän varttiin sai tehdä ihan silleen ekstratöitä, koska aihe on tosi monimutkainen. Mutta kuten alustin, todella tärkeä: se koskettaa meitä kaikkia. Mulla itsellänikin on pitkään ollut mielessä, että tämä on tosi tärkeä teema koettaa käsitellä myös ainakin pintapuolisesti vartissa. Tämän vartin katsottuaan sijoittajalla, säästäjällä tai ihan vain aiheesta kiinnostuneella pitäisi olla semmoinen karkea, pintapuolinen kuva siitä, miten suunnilleen ilmastonmuutos voi vaikuttaa pörssiin, miten se voi vaikuttaa talouteen, mitä tutkimuksia aiheesta löytyy ja mitä ylipäätään ajatella aiheesta, ja tuoda toivottavasti myös jotain konkreettisia esimerkkejä. Tiedostan, että aihe on monelle ihmiselle tosi herkkä. Osa painaa pään kuin strutsit jonnekin hiekkaan eikä melkein hyväksy koko aihetta. Osa kokee tosi voimakasta ilmastoahdistusta. Toivottavasti tämä Vartti onnistuu olemaan sellainen neutraali, mieltä tyynnyttävä kokonaisuus, kun olette katsoneet. Tuttuun tyyliin pyydän peukut tälle vartille, ja se piristää mieltä sekä algoritmeja.

01:43Kuten Vartin pitkäaikaiset katsojat tietävät. Mä tykkään pitkän aikavälin aikasarjoista tuomaan perspektiiviä siihen, miten oikein nykytilanteeseen on päästy. Valitettavasti vain pörssi- ja talousaiheisten videoiden saralla useimpien käppyröiden aikajänne on vain joitain ehkä kymmeniä vuosia, joissain tapauksissa vuosisatoja, jos joku on rekonstruoinut pitkiä aikasarjoja. Joten mä nyt käytin tilaisuutta hyväkseni tuodakseni esiin melkein 500 miljoonaa vuotta arvioitua maapallon lämpötilahistoriaa, mikä tuo myös esiin ilmastonmuutoksen ongelman isossa kuvassa. Tosiaan tässä on 500 miljoonaa vuotta arvioitua lämpötilavaihtelua maapallolla. Ja niin kuin näkyy, maapallon lämpötilat ovat vaihdelleet ajan yli melko paljon. Esim. Tuossa arvosijoittajien kultakaudella lämpötilat olivat ihan eri tasoa kuin vaikka tänä päivänä. Tuosta arvosijoittajien kultakaudesta läppäkuittaus kuuluu nimimerkki Pohjolan Ekalle meidän foorumille. Mutta ihmislaji Homo sapiens on nykyarvioiden mukaan syntynyt jossain noin 300 000 vuotta sitten. Eli siis, mikä on aivan pistemäinen hetki tuossa pitkässä aikasarjassa. Joten ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen vaara piilee siis siinä, että ilmasto lämpenee nopeasti ihmisen aiheuttamana tasolle, mikä ei itse enää olekaan niin myönteinen ihmisen elämälle ja meidän ravintoketjulle täällä maapallolla. Koska myös monet meidän kotieläimet, tuotantoeläimet, ovat sopeutuneet tällaiseen ilmastoon. Ja jos ilmasto flippaa tosi nopeasti tosi paljon lämpimämmäksi. Se voi aiheuttaa kaikennäköistä harmia ihmisille ja kaikille meille liitännäisille eläimille ja koko maapallolle.

03:11Tässä on toinen tärkeä seikka, mikä on heti hyvä tuoda esiin pörssistä ja kassavirroista. Se ei mittaa varsinaisesti ilmastoa, se ei mittaa luontokatoa. Pörssi ei ole mikään moraalipuntari eikä muukaan. Aika monesti arkikeskusteluissa mä näen ja kuulen kommentteja, että ihmetellään, että maailmalla on tapahtunut jokin kamala asia. Miten pörssit muka tänään voivat nousta? Pörssi on tosiaan mittaus siitä, kuinka paljon voittoa, näin kansankielisesti ilmaistuna, pörssiyhtiöt tulevat tekemään pitkään, hamaan tappiin, tulevaisuuteen asti, ja ne ei yritä arvata hirveästi kaikkea muuta. Mutta kuten nähdään, totta kai ilmastonmuutos vaikuttaa pörssiin. Mutta pääasiassa aina kun katsotte pörssiä, on hyvä miettiä, että se mittaa niiden pörssiin listattujen yhtiöiden tulevia voittoja. Sen takia tämä voi kuulostaa monelle yllättävältä, mutta pörssi ja talouskaan ei kulje käsi kädessä, koska pörssi ja isoimmat pörssiyhtiöt siellä pörssissä ei ole missään nimessä aina sama asia kuin jonkun maan tai edes välttämättä koko maapallon talous. Eli nekään kaksi asiaa eivät aina korreloi ja liippaa läheltä keskenään, joten ilmasto ja pörssikään ei välttämättä näin tee.

04:09Hyvä uutinen on, että tällä hetkellä huonoimmassakin skenaariossa elämä jatkuu. Ilmastokeskustelussa puhutaan eri skenaarioista, ns. hyvästä huonoon. Tämä hyvä uutinen on, että huonoin skenaario eli niin kutsuttu RCP 8.5, missä ennustettiin peräti 3,5–5,5 asteen lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä, on itse asiassa nyt hyvin epätodennäköinen, kiitos tähän asti tehtyjen ilmastotoimien. Mutta lämpenemisen mallintaminenhan on tosi epätarkkaa pitkälle tulevaisuuteen, ja on vielä vaikeampaa sanoa esim. Miten vaikutus muutamienkin asteen lämpenemisellä on luontoon, ihmisiin ja talouteen? Ja sitten on vielä pahempi sanoa, mikä on näiden yhteisvaikutus. Tuon tämän vain esiin sen takia, että tuon katsojille sen, että tiedostan nämä ongelmat, mutta näitä on tämän vartin mittakaavassa tosi vaikea pohtia. Esimerkiksi jos maapallon ilmasto lämpenee muutamia asteita ja jotkut maat muuttuvat hyvin epäsiedettäviksi asua, miten se vaikuttaa niiden yhteiskunnalliseen vakauteen? Tuleeko sieltä paljon ihmismuuttovirtoja, mitkä vaikuttavat taas muiden maiden poliittiseen vakauteen. Mitä käy, jos maat, joilla on vaikka ydinaseita, muuttuvat poliittisesti tosi epävakaiksi? Siinä on jo aikamoinen arvausketju, mitä lähteä seurauksia miettimään. Ne ovat jo vartin aihe. Mutta tuon ne vain esiin, että toki ilmastonmuutos saattaa itse asiassa eskaloitua aivan erinäköisiksi riskeiksi, jotka eivät enää ihan suoranaisesti olekaan ihan sitä ilmastoriskiä, vaan jotain ihan muuta. Eli nekin on hyvä pitää ainakin jollain tasolla mielessä. Mutta sellainen karkaava kasvihuonepäästöilmiö, missä maapallo muuttuisi Venukseksi, kuumaksi paikaksi, on hyvin epätodennäköinen, ainakin ihmisen toimien ansiosta. Mun käsittääkseni, joskin parin miljardin vuoden päästä niin taitaa sitten kuitenkin käydä, kun aurinko voimistuu liikaa. Mutta se on sitten eri keskustelun ja todennäköisesti myös hieman eri aikakauden juttu. Pari miljardia vuotta on aika pitkä aika, vaikka huonoimmat skenaariot ovat toistaiseksi hyllyllä. Ainakin toistaiseksi, korostan.

05:46Niin, onhan ilmaston lämpeneminen ja ilmastonmuutos tosi kallista. Esimerkiksi Euroopan komissio arvioi, että Euroopan bruttokansantuote olisi vuonna 2100 7 % alemmalla tasolla ns. korkeiden päästöjen skenaariossa verrattuna tuohon puolentoista asteen lämpenemisen skenaarioon. Talouskasvu ei välttämättä pysähdy, mutta talous kasvaa siis paljon hitaammin, kituliaammin kuin se kasvaisi skenaariossa, missä meillä ei olisi koko tätä ilmastonmuutoksen ongelmaa. Tai vaikka Swiss Ren arvion mukaan maailmantalouden BKT olisi vuonna 2050 peräti 18 % alle sen potentiaalin 3,2 asteen lämpenemisen skenaariossa. Eli ei tarvitse montaa astetta maapallon lämpötilojen edes nousta, kun se vaikuttaa tosi rankasti jo talouskasvun kulmaan. Ja se tarkoittaa automaattisesti sitä, että tulevat sukupolvet ja me ollaan paljon köyhempiä kuin meidän tarvitsisi olla siinä skenaariossa, missä ilmastonmuutosta ei olisi ollenkaan. Pähkinänkuoressa esim. Korkeammat lämpötilat tutkitusti heikentävät ihmisten työtehoa. Jos vaikka joet kuivuvat ja tavara ei liiku, se vaikuttaa suoraan taloudelliseen aktiviteettiin. Metsäpalot ihan konkreettisesti tuhoavat omaisuutta ja näin päin pois. Ja näitä kaikkia kun aletaan summata yhteen, saadaankin paljon heikompaa talouskasvua aikaiseksi. Tuossa oikealla näkyy pilakuva vuosien takaa, missä tuollainen pukupäinen, oletettavasti sijoittajataustainen henkilö puhuu lapsille luolassa: kyllä planeetta tuhoutui, mutta hetken kauniin ajan loimme paljon arvoa osakkeenomistajille. Onneksi tämä pilakuva ei ainakaan nykyskenaarioiden valossa ole todennäköisesti toteutumassa ilmastonmuutoksessa. Pörssi.

07:08Tässä käyn läpi muutamia tutkimuksia, mikä auttaa ehkä vähän hahmottaa, minkälainen riski se oikein osakkeille on. Ilmastoriskit voi karkeasti jakaa kahteen kategoriaan eli ensimmäinen on fyysiset riskit, ja ne jakautuvat vielä kahteen. Otetaan mahdollisimman epäselkeästi eli a) akuutit kuten katastrofit, esim. metsäpalot, tulvat ynnä muut, mitä ilmastonmuutos voi ruokkia, ja b) krooniset riskit, nouseva merenpinta, nouseva keskilämpötila, jotka eivät mene ihan hetkessä pois meitä riesaamasta. Fyysisten riskien lisäksi meillä on tietysti toisena kategoriana siirtymäriskit eli politiikka ja sääntely, teknologinen kehitys ja vaikka vihreä siirtymä. Osalle se on mahdollisuus, joillekin yhtiöille se on uhka. Arvaamattomampi ilmasto ilmastonmuutoksen myötä tarkoittaa tietysti enemmän luonnonkatastrofeja, kuivuutta, tulvia ja niin edelleen, jotka tarkoittavat lisää kustannuksia yhtiölle ja yhteiskunnalle. Ja ilmastonmuutoksen maailma on tietysti kalliimpi sijoittajille kuin kuvitteellinen maailma, missä tosiaan tätä ongelmaa ei olisi. Yksi yhä enemmän huomiota saava riski on myös luontokato, esim. Juuri virtaavat joet teollisuudelle ja logistiikalle. Paikallinen luontoekosysteemi kuivuu kirjaimellisesti pois, niin eivät enää tavarat liiku entiseen malliin. Pörräävät pörriäiset ovat tosi tärkeitä maataloudelle ja näin päin pois. Luontokatoa on toivottu YouTubessa tosi paljon myös teemaksi. Valitettavasti sen sisällytän tähän varttiin just tuon verran. Siitä on vasta paljon vähemmän aikaa tehty ylipäätään tutkimuksia, mutta se on ehdottomasti aihe, mikä kiinnostaa myös sijoittajia yhä enemmän. Ainakin hyvien yhtiöiden pitäisi huomioida se paremmin riskeissään.

08:34Yhteenvetona voisi summata, että miten ilmastonmuutos vaikuttaa pörssiin, on se, että katastrofien vaikutus on yleensä lyhytaikainen. Jos jossain iskee jokin katastrofi, niin pörssi saattaa aluksi vähän dippaa, mutta se yleensä toipuu siitä aika nopeasti. Vahingot tietysti korjataan ja aktiviteetti palautuu, ja sijoittajat huomioivat itse siirtymäriskin paljon paremmin. Tietysti noita tulevaisuuden katastrofeja kun on tunnetusti aika vaikea ennustaa. Ja huom. Vaikka mä nyt puhun tässä riskeistä, niin nehän ovat myös mahdollisuuksia esimerkiksi vihreän siirtymän yhtiöille. Miettikää ihan vaikka meidän kotimaisista uusiutuvan polttoaineen tuottajaa Nestettä, jolle ilmastonmuutos ja kasvava sääntely on itse asiassa mahdollistanut sen koko uusiutuvien polttoaineiden bisneksen. Sijoittajat ovat myös tosi tietoisia ilmastoriskeistä ja se vaikuttaa moniin sijoituskriteereihin. Enää nyt ei ole viime vuosina jostain syystä puhuttu niin paljon vaikka ESG:stä ja muusta sijoittamisesta, mutta kyllä ammattisijoittajat esim. Huomioivat aika tarkasti, minkälaiseen lokeroon firmat menevät, mitä niihin päästöihin tulee.

09:26Joitain konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ilmastonmuutos rassaa yhä enemmän pörssiä ja taloutta. Esimerkiksi voi miettiä kiinteistöjä, mikä on maailman suurin omaisuusmassa. Ne voivat tuhoutua jossain yksittäisessä katastrofissa tai ne kärsivät ilmastonmuutoksesta. Ihan vaikka esimerkkinä. Jokainen varmaan välillä on katsellut kämppiä, niin jos katsotte vaikka 1910-luvun suomalaisia rivitaloja Etelä-Suomessa, niin nehän on suunniteltu 1970-luvun standardien mukaisesti. Ja kun ilmasto on lämmennyt etelässä, niin meillä on yhä pitkiä sellaisia jaksoja, että meillä vaan sataa, vaikka koko syksy ja talvi on sellaista epämääräistä vaihtelua kovien pakkasten ja pluskelien välillä. Eli tavallaan asiat kastuvat ja jäätyvät vuoronperään. Kas kummaa, niissä -luvun taloissa, tietysti johtuen myös siitä miten ne on rakennettu. Kaikki maailman vastikkeet ja muut ovat paljon korkeammat, ja voisin kuvitella, että sellainen rakennuskanta kärsii ilmastonmuutoksen myötä paljon enemmän. Itse asiassa vaikka jollekin korjausrakentajille kotipörssissä se voi olla ihan yksi ajuri sille, että se saa yhä enemmän korjattavaa. Kas kun rakennukset eivät kestä sitä jatkuvaa muuttumista siinä ympäristössä. Öljy-yhtiöille iso riski voi olla, jos sääntely kiristyy, esim. Öljyähän on maapallolla niin paljon, että öljyn loppuminen ei mun käsittääkseni ole todellakaan mikään huoli. Mutta jos me pumpataan ja poltetaan se kaikki öljy meidän polttomoottoreissa, niin se voi lämmittää jos jonkin verran ilmastoa, ja silloin syntyy sellainen stranded assets -riski. Eli öljy-yhtiöillä voi olla tosi isot reservit, mutta ne eivät pääse niihin käsiksi, koska sääntely kieltää sen. Vakuutusten hinnat voivat nousta tai nousevatkin jo joillain alueilla. Tai vakuutusyhtiöt eivät välttämättä suostu enää myöntämään vaikka tulville alttiilla rannikkoalueilla. Ei enää vakuutuksia. Mikä tietysti näkyy taas siinä, että tavalliset ihmiset, kun he saavat niitä vakuutuksia. Jos joku paha asia iskeekin, niin se on sitten paljon pahempi henkilökohtainen isku sille henkilökohtaiselle taloudelle. Maatalous kärsii kuivuudesta ja ruoan hinta voi heilua aiempaa enemmän. Eli sivuvaikutuksia on käytännössä tosi monia ja yleensä negatiivisia.

11:09Mulla on tosta ilmastosääntelystäkin konkreettinen esimerkki, miten se voi vaikuttaa yhtiöihin, esim. Energia-alaan. Eli siis öljy-yhtiöt, eurooppalaiset öljy-yhtiöt, Shellit, British Petroleumit ynnä muut kohtasivat 2010-luvulla valtavaa painetta hillitä päästöjä ja investoida voittoja uusiutuvaan energiaan, siinä missä taas amerikkalaisiin yhtiöihin ei kohdistettu samanlaista painetta ja amerikkalaiset yhtiöt strategisesti valitsivat, että ne vaan pumppaavat lisää öljyä eivätkä investoi vaikka uusiutuviin energianlähteisiin. Siinä missä eurooppalaiset alkoivat investoida kaikenmaailman tuulipuistoihin ja muihin. Mielenkiintoista, että jos katsotaan vaikka pääoman tuottoa, niin eurooppalaisten ja amerikkalaisten yhtiöiden pääoman tuotot ovat pysyneet karkeasti samalla tasolla. Mutta itse asiassa eurooppalaisia öljy-yhtiöitä hinnoiteltiin vaikka tasekertomella katsottuna paljon halvemmalla tasolla kuin amerikkalaisia. Mä en ole överi perehtynyt aiheeseen. Toki selityksenä voi olla ehkä joku öljykenttien laatu tai kuinka paljon on löytynyt uusia lähteitä. Siihen voi olla monta muutakin selitystä, mutta mun käsittääkseni yksi selitys tuossa takana on just sijoittajien nihkeämpi ilmapiiri Euroopassa öljy-yhtiöitä kohtaan. Eli tuolla tavalla ilmastosääntely voi ihan konkreettisesti vaikuttaa siihen, miten pörssissä jotkut tietyt osakkeet nähdään. Ne saattavat treidata kroonisesti paljon halvempina sen takia, tai niiden liiketoimintaa yritetään vaikuttaa ja siirtää johonkin toiseen suuntaan, mikä ei välttämättä ole bisneksen kannalta parasta, vaikka se olisikin maapallon ilmastolle hyvä asia. Mutta on hyvä huomioida yhtiökohtaisissa riskeissä.

12:28Sijoittajia syytetään usein lyhytjänteisyydestä, ja se voikin ehkä sijoittajien käytöksen osalta pitääkin paikkansa. Jos mietitään vaikka eri tutkimuksia siitä, kuinka kauan ihmiset pitävät salkussaan yksittäisiä osakkeita. Vinkkinä: ne ajat yleensä eivät ole hirveän pitkiä, mutta osakkeiden hinnoittelu pörssissä on itse silti pitkäjänteistä puuhaa. Osakkeet eivät treidaa sen yhden vuoden tuloksen perusteella, vaan kyllä siellä takana ainakin joillakin sijoittajilla on laskelmia seuraavien vuosikymmenien arvonluonnista. Mistä puhuttiin videon alussakin. Käytännössä siis kassavirroista. Ja tässä on hyvä ymmärtää, että raha tänään on arvokkaampaa kuin huomenna. Raha huomenna on arvokkaampaa kuin ylihuomenna. Jos jokin asia on tapahtumassa tosi kaukana tulevaisuudessa, niin se, että sijoittajat eivät itse heti reagoi siihen, on ihan loogista.

13:14Ja mä avaan nyt tällä rautalankaesimerkillä, miksi meillä on pörssiyhtiö nimeltään Jaskan Founder Mode AI Grilli ja se kasvaa lähivuosikymmenen tosi voimakkaasti. Ja tuossa oikealla te voitte nähdä sen kassavirtojen nykyarvon. Sata euroa huomenna on arvokkaampi kuin 100 euroa ylihuomenna. Ja tuossa on käytetty tuottovaatimuksena 9 pinnaa. Eli mitä kauemmas mennään, niin joka vuosi kassavirrat ovat 9 prosenttia vähemmän arvokkaita sijoittajille tänä päivänä. Toivottavasti onnistuin selittämään tämän esimerkin, tosin rautalangan kautta, niin kuin visuaalisesti tuossa näette. Mitä kauemmas mennään tulevaisuuteen tuonne 40 vuoden päähän, niin noiden pylväiden korkeus laskee, eli niiden kassavirtojen nykyarvo on paljon, käytännössä paljon vähäisempi. Ja ihan vikoinakin vuosina kuvitellaan, että ilmastonmuutos lähteekin ihan lapasesta ja talous romahtaisi, niin itse asiassa niiden vikojen vuosien, kun kassavirta romahtaa nollaan, painotus koko skenaariossa on vain kolme prosenttia. No totta kai jos kassavirta painuu nollaan, niin se nykyarvo tietysti on nolla. Jos oletettaisiin, että se maailmanloppu tulisikin paljon aikaisemmin, sanotaan vuonna 2050, niin silti näillä spekseillä, mitä olen tuohon esimerkkiin laatinut, niin tuon yhtiön nykyarvo romahtaisi lainausmerkeissä vain 15 %. Eli jos jokin hyvin katala asia on tapahtumassa, mutta tosi kaukana tulevaisuudessa, niin se on itse sijoittajilta ihan matemaattisestikin oikea reaktio olla laskematta sitä ihan hirveästi. Se tämän päivän kursseihin mukaan. Sääntelyriski. Kuten äsken mainitsin, voi olla ihan todellinen riski.

14:36Tässä meillä on vaikka toinen esimerkki Liisan öljynporaus- ja sähköakkukonglomeraatti, jonka liiketoiminta jakautuu kahteen osaan. Toinen osa poraa öljyä silleen vielä, että sitä läikkyy mahdollisimman paljon mereen, ja sitten toinen vuorostaan on tällainen. Ehkä vähän uusiutuvaan ja vähän ESG-trendeihin paremmin sopiva sähköakkujen myynti varastoimiseen ynnä muihin. Ja käykin niin hassusti, että poliitikot yhtäkkiä päättävät, että öljyä ei enää saa porata ollenkaan. Koska tietysti siinä vaiheessa, kun öljy muuttuu polttoaineeksi ja polttoaine poltetaan polttomoottoreissa, se päätyy tuonne ilmakehään, niin se lämmittää ilmastoa, joten Liisan yhtiön arvo itse asiassa puolittuu ihan yön yli. Toi on se sääntelyriski käytännössä. Eli poliitikot kieltävät jotain, ja yhtiön tulevista kassavirroista häviää itse yhtäkkiä leijonanosa. Vaikka tässä tarinassa on se positiivinen puoli, että Liisan sähköakkubisnes on sitten vuorostaan vähän arvokkaampaa, koska oletettavasti akkubisnes kasvaa, kun kerran tuo toinen polttoaine on kokonaan kielletty.

15:27Positiivinen loppukaneetti varttiin. Päästöjen ja talouskasvun linkki on katkeamassa. Tässä on suht tuore tutkimus maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä ja talouden kehityksestä. Ihmisethän haluavat tietysti kasvavaa elintasoa. Lähes kaikki haluavat. Te näette Instagramissa, miten kaverilla on. En mä tiedä. Hienompi jääkaappi, hienompi auto. Ihmiset talouksissa, mitkä ovat nyt paljon köyhempiä, näkevät mitä meillä rikkaissa maissa ihmisillä on, asioita paljon enemmän. Se on aika luonnollista, että me kaikki haluamme korkeampaa elintasoa. Mutta ongelmahan on se, niin kuin hyvin tiedetään, että talouskasvu ja paisuva elintaso kasvattaa myös niitä päästöjä. Ja kun päästöt kasvavat, ilmastonmuutos kiihtyy, ja sen takia olisi mukavaa, jos talouskasvun ja näiden päästöjen linkki saataisiin itse asiassa murrettua niin, että talous voisi kasvaa mukavasti ja elintaso voisi kasvaa mukavasti ilman, että ilmastonmuutos samalla päräyttää kaikkia ihan päreiksi. Ja hyvä uutinen on, että alati itse suurempi osa maailmantaloutta kasvaa niin, että päästöt joko kasvavat suhteellisesti hitaammin. Näin on tapahtunut 46 prosentissa, jos mitataan talousmassaa silleen, että kuka vastaa eniten BKT:stä, tai ne jopa laskevat samaan aikaan kun talous kasvaa. Näin on käynyt myös 46 prosentissa maailman talouksista. Totta kai päästöt kasvavat edelleen liian paljon, mutta jos tämä nykyinen trendi jatkuu ja nykyinen suunta jatkuu, niin on oletettavaa, että jossain vaiheessa koko maapallon talouden osalta päästötaso jää samalle tasolle ja lähtee jopa laskuun samaan aikaan kun imuroidaan kaikkea saastetta tuolta pois. Ja samaan aikaan talous voi silti kasvaa.

16:57Huh, tällä kertaa tosiaan vähän tuhdimpi setti. Kiitos Vartin katsomisesta! Toivottavasti opit jotain uutta. Toivottavasti antoi sulle jotain oivalluksia, perspektiiviä, näkökulmia ilmastonmuutokseen ja pörssiin, tosi vaikeasti taklattavaan aiheeseen. Eli kuten aluksi sanoin, vain pintaraapaisu. Kannattaa itse käydä penkomaan asioita enemmän ja katsoa vaikka omien salkkuyhtiöiden kannalta niitä riskejä vähän tarkemmin.

17:18Tämä meemi ei tällä kertaa ole meidän foorumilta. Mä poimin sen netistä. On kuuluisa. Tässä kaksi dinosaurusta. Katsoo, kun tuolla on lentämässä maapalloa kohti joku tuommoinen iso möykky avaruudesta. Ja toinen sanoo, että toi näyttää tosi pahalta. Ja toinen sanoo, että rauhoitu, se on kyllä hinnoiteltu jo sisään, kuten tässä on käyty läpi tutkimuksia. Sijoittajat osaavat suhteellisen hyvin ennakoida riskejä, mutta tietysti aina voi käydä jotain arvaamatonta. Ja vaikka mulla on ollut ehkä tässä vartissa suht rauhoitteleva äänensävy, niin eihän samaan aikaan pidä tietysti laittaa sitä strutsin päätään sinne hiekkaan. Ja ehdottomasti haastehan on todella suuri, ja pörssi ei missään nimessä hinnoittele kaikkea sisään. Pörssit yllätetään. Itse asiassa aika monesti historiassa myös ihan housut nilkoissa, eli ei kannata liikaa semmoiseen itsetyytyväisyydenkään tuudittautua. Kiitos Vartin katsomisesta, lukikaa analyysiä, tehkää hyviä osakepoimintoja ja tehkää myös hyviä osakemyyntejä, jos hyviä myyntipaikkoja ilmenee.