Tervetuloa InderesTV:n katsojat. Jutellaan tällä videolla UB Uusiutuva Energia -rahaston kuulumisista Staffan Söderholmin kanssa. Staffan, mitä menee?

Kiitos, oikein hyvin.

Oikein hyvin. Miten on tästä viime haastattelusta? Me tehtiin viimeksi Heikin ja Tapion kanssa. Taisi olla itse asiassa syyskuun loppua viime vuoden puolella. Hetki on vierähtänyt. Mitkä on tärkeimpiä kehityskohtia, etenemisiä, joita on ollut tällä aikavälillä, mistä olisi omistajan ja sijoittajan hyvä tietää?

No, tästä voisi nostaa hyvänä nostona, mikä voisi ottaa tässä eteen. Elikkä meidän Kemijärven suuri akkuvarasto, tai sähkövarasto, niin se me saadaan kaupalliseen käyttöön nyt heinäkuussa. Se on erinomainen uutinen. Ja myöskin meidän Viron Raadin aurinkovoimapuisto, niin siinä meillä on 63 megawatin laajennus käynnissä, ja sekin saadaan kaupalliseen operaatioon heinäkuussa. Se Viron hankkeeseen tullaan myöskin lisäämään sitten pattereita, eli se hybridisoidaan koko hanke. Nämä ovat sellaisia selkeitä nostoja siitä. Ja kehityspuolelta voisi mainita, että meidän Tervakankaan hanke... niin saadaan siitä YVA-päätöslauselma varmaan nyt jo kesäkuussa. Ja sitä valmistellaan, sitä investointipäätöstä, joka tapahtuu sitten siinä 27–28 vuoden vaihteessa. Eli meidän koko hankekehitys menee eteenpäin, on ajassaan, että siinä mielessä on hyviä uutisia.

No kiirettä on tainnut pitää, kun meillä yleensä yritetään tehdä vähän tiiviimmin haastatteluja, mutta olette varmaan saaneet juosta ympäri Suomea ja Viroa.

Me ollaan tehty paljon ympäri Suomea.

No niin. Miten tota, onks ja sit kaikki olemassa olevat tuulivoimapuistot, onks kaikki pyörinyt operatiivisesti just sillä tavalla kuin ootte, tai ootteko tyytyväisiä?

Ollaan, ollaan. Elikkä meidän yhteensä hankkeet, mitä meillä on tuulivoimapuistoissa, niin ne on toiminut erinomaisen hyvin.

Yksi teema, mistä näillä videoilla on puhuttu paljon, on tietysti se, että jos katsoo historiallista kehitystä Suomessa, sähkö- ja energiakysyntä on ollut suht ehkä vaimeaa, toki Suomen sähköistyminen, kokonaisenergiankysyntähän on ollut... Rakastetut luvut on tosi vaimeita, ja sitten tietysti aina tämä ikuinen polttava aihe on tämä datakeskusbuumi, ja tuntuu, että vuosien keskusteluiden jälkeen nyt se alkaa konkretisoitumaan. Suomessa on kymmeniä kymmeniä datakeskushankkeita. Miltä teidän vinkkelistä tämä markkina näyttää?

No... Mun mielestä tätä datakeskuskeskustelua ei olla käyty vuosikausia. Se on tullut viimeisten vuosien aikana. Se ei ole ollut tavallaan se driveri siellä, kyllä se oletus on ollut teollisuus lähteä nostamaan. Siellä on vetyteollisuutta ja vihreän teräksen teollisuutta, eli tavallaan metalliteollisuus ja kemianteollisuus, jotka olisi ollut oletettavasti ne suurimmat driverit. Datakeskukset on nyt tehnyt nousua tässä viimeisten vuosien aikana, ja se pitää paikkaansa, se on ehdottomasti. Ehdottomasti Suomen nopeiten kasvava teollisuusala. Ja mitä voi sanoa, sehän on erinomaista, että Suomeen saadaan suuria investointeja.

Pitäisikö tuota, sun kollega Heikki julkaisi hetki sitten artikkelin teidän rahaston sivuilla, kannattaa käydä katsomassa, jos rahasto kiinnostaa. Enemmänhän noitahan voi seurata myös Inderesin sivuilta, taustallakin, että Suomesta puuttuu vähän semmoinen, mä nyt vapaasti tulkitsen, korjaa mua, ikään kuin yhtenäinen linja tähän, että kohta on tulossa ihan valtavaa käytännössä energian kysyntää näiltä datakeskuksilta, mutta ei ole ehkä semmoista selvää teollisuuspolitiikkaa, että miten tähän pitäisi suhtautua. Minkälainen kanta sulla on tähän asiaan?

No katsotaan sitä ehkä enemmän meidän kannalta, ja meidän kanta on se, että me kehitetään, rakennetaan ja operoidaan. Se on meidän tavoite. Se pitää paikkansa, että kasvun ja tuotannon pitäisi olla aika lailla tasassa,

Mm.

jotta me pystyttäisiin olemaan omavaraisia Suomessa. Mutta yhtä lailla Suomi, eihän Suomi ole tänäkään päivänä. Juu, vuositasolla me ollaan omavaraisia, mutta tuntitasollahan me ei olla omavaraisia. Että meidän sähkön markkina on kuitenkin hyvin integroitunut Ruotsin markkinoihin, ja sitten taas me viedään sähköä taas Baltiaan. Että se on niin kuin yhdistelmä näitä.

Joo. Onks tota, pitäiskö sun mielestä, tää on iso keskustelu, esim. teollisuus viimeksi kun mä haastattelin Outokummun toimitusjohtajaa, Outokumpu on Suomen isoin energian kuluttaja, et heillä on toki omat intressit tässä pelissä niin,

teollisuudesta voi muutenkin kuulla kommentteja, valitella, että jos vaikka datakeskukset nostais sähkön hinnan ylös, niin se vaarantaisi teollisuuden kilpailukyvyn. Totta kai se on heidän näkökulma. Mä en pyydä sua ottamaan siihen kantaa, mutta tää on melkein sulle syöttölapaan, että silloinhan tavallaan teidän kaltaisille ratkaisuille on varmaan vieläkin polttavampi kysyntä, jotta saadaan nimenomaan pidettyä kysyntää ja tarjontaa tasapainossa. No, mä nyt ehkä puhun kaikkien uusiutuvan energian kehittäjien kanssa. Ja fakta on siinä, että kun energiankulutus tulee nousemaan Suomessa merkittävästi, ja se on niin kuin sä sanoit, ollaan puhuttu pitkään siitä, mutta se oikeasti tekee sitä nyt tällä hetkellä. Ja tota, niin jotka kehittää sähköä, niin kuin uusiutuvaa energiaa, koska uusiutuva energia on käytännössä katsoen se ainoa, joka pystyy vastaamaan tarpeeksi lyhyellä ajalla tähän nousevaan sähkön tarpeeseen, että me ei saada ydinvoimasta vetoapua siihen mukaan seuraavaan kymmeneen vuoteen. Niin meidän näkökulmasta tämä on ihan briljantti asia, tämä on ihan helmiasia. Ja lähtien meidän rahastosta, niin me ollaan erittäin hyvissä asemissa tällä hetkellä ajatellen tätä kasvua. vuoden kannalta ajallisesti ja myöskin määrällisesti, mitä meillä on pipelineissa nyt hankkeita.

Hmm. Onko teihin suoraan nää datakeskusoperaa... Oli ne sit näitä suuria hyperskaalaajia tai vastaavia, neocloudeja, näitä muotitermejä liikkuu nyt tosi paljon, niin onko he esimerkiksi teihin suoraan yhteydessä, että pystyttekö te tarjoamaan vaikka, että pystyy rakentamaan vaikka kokonaisen energiapuiston suoraan datakeskuksen kylkeen? Vai kuinka? Voitko sä avata tätä silleen ihan tällaiselle noviisille, rautalangasta vääntää?

Me ollaan kehitetty semmoinen energiakonsepti, energia... energiapuistokonsepti, joka on itse asiassa vastaus just precis siihen, mitä sä kysyit. Elikkä siinä missä meillä on muutenkin tuotantoa, varastointia, siirtoa, niin me ollaan otettu huomioon myöskin kulutus. Ja tämä on tietysti puhtaasti datakeskuskulutus, mutta kaikki ymmärtää sen, että tällä hetkellä ne suurimmat hankkeet, ne suurimmat tulijat, jotka kuluttaa paljon sähköä, on olleet datakeskukset. Ja tota meidän näkökulmastahan tämä on ihan briljantti. Lähtökohta on, että paljon mieluummin me tehdään, paljon mieluummin tuotetaan ja kulutetaan samalla alueella, ja tota ei se niinku itsessään, ei se ole itsessään selviö. Meillähän on ehdottomasti niinku jos ei maailman paras, niin ainakin Euroopan paras runkoverkko, millä me pystytään siirtämään sähköä. Ja tässä on tavallaan kysymys siitä, että sähkön riittävyydestä, onko sähköä tarpeeksi. Se on mun mielestä vähän kaksipuolinen kysymys. Sähkön riittävyys, onko sähköä tarpeeksi, ei ole tarpeeksi. Mutta ennen kaikkea, että onko sähköä saatavilla, voiko sähköä ottaa tai voiko sähköä antaa siinä, missä sitä oikeasti tarvitaan. Ja siinä on nämä siirtoyhteydet on avainasemassa.

Näkeekö sä, että tästä on ollut myös keskustelua, että noita verkkoja ei varmaan rakenneta ihan silleen yön yli. Sen takia Jenkeissä varsinkin näkee sitä, että nimenomaan rakennetaan vaikka oma voimala siihen datakeskuksen viereen, koska sitä ei saada liitettyä verkkoon. Mutta uskotsä, valaise mua tässä siihen Suomen suhteen?

No Suomi ei ole mitenkään, ei ole millään tavalla samassa tilanteessa kuin Amerikka. Elikkä niiden runkoverkot ja sitä paitsi niiden runkoverkot on vielä niin kun jaettu osavaltioittain. Niin nehän on tota. No, ne ei ole enää samalla tasolla kuin mitä meillä on verkot täällä. Että se on ihan eri asia. Syy, miksi ne rakentaa voimalaitoksia suoraan datakeskuksen viereen, on se, että niillä kertakaikkiaan ei ole sähköä. Niiden kuitenkin pitää saada sitä laskentatehoa siihen. Kysymys, onko se järkevä ratkaisu, niin se on niin kuin kun kaikki muut vaihtoehdot on käytetty, niin se on ainoa jäljellä jäävä vaihtoehto. Ei kukaan sellaista oikeasti haluaisi tehdä, jos ei ole pakonomaisesti tarve. Että tota meidän näkökulmasta se on paljon fiksumpaa, että jos pystyy tuottamaan merkittävän määrän sähköistä samalla alueella, mutta yhtä lailla olla kytketty sitten runkoverkkoon, jolloin pystyy sitten tasaamaan, niin tämä taas antaa meille ja datakeskusoperaattoreille mahdollisuuden kasvaa huomattavan paljon joustavammin kuin se, että se olisi ihan puhtaasti kulutusliittymä, mikä haetaan verkosta.

Aivan. Pystytkö sä yhtään avaamaan näitä sopimuksia? Mun käsittääkseni tekin tykkäisitte, että olisi niiltä tavallaan pitkiä kiinteitä soppareita varmaan, mikä antaisi teille aika pitkän näkyvyyden, ja siinä Fortumillahan on virallisessa strategiassa nostaa sitä osuutta, mitkä on kiinteitä soppareita eri teollisten toimijoiden kanssa. Mutta pystyykö sä yhtään avaamaan noiden asiakkaiden kanssa sitä hinnoittelua, ylipäätänsä miten se käytännössä toimii? Vai ovatko ne ihan salaisia?

Siis kysymys kuuluu nyt, että minkä asiakkaiden kanssa? Jos mä oletan, että keskustelujen eräänlainen kiinnostus on datakeskusten ympärillä.

Sitä kiinnostaa niin kovin. No, ihan hyvä.

Mutta tota ei yksikään datakeskusoperaattori tule tänne odottamaan, että mikä on pörssisähkön hinta. Sillä tavalla, että ne suojaa vuosiksi, pitkiksi pitkiksi ajoiksi niiden sähkön hankintahinnan, koska koko niiden liiketoimintahan perustuu sen sähkön hintaan.

Pystyykö sä yhtään avaa? Ei varmaan pysty suoraan hinnoittelua, mutta... Mutta jos sijoittaja miettii sitä rahastoon sijoittamista, niin karkeasti, että minkälaista sijoitetun oman pääoman tuottoa te oikein saatte näille tuulivoima- ja aurinkopuistoille ja sitten noille akkuvarastoille ynnä muille. Pystyykö sitä avata suunnilleen noissa luvuissa?

No Hei, niitä on hirveän paljon tuosta noin. Kyllä se niin kuin hybrid... Mehän lähdetään siitä,

Mm.

että yksikään hanke ei jatkossa tule puhtaasti niin kuin tuotantona,

Mm.

vaan siellä tulee olla niin kuin aina tuotanto ja varastointi, joka muuttaa sitä dynamiikkaa aika paljon. Kyllähän se niin kuin tavoite on, että se on kaksinumeroinen luku, joka tapauksessa se tuotto.

Mm. Eli ylittää varmaan suurimman osan sijoittajien tuottovaatimuksen siis niinku turvallisella marginaalilla vai näin.

Näin olisi tarkoitus.

Yksi teema myös, mikä nyt on yleistynyt maailmassa, on keskusteltu paljon. Paljon, että energia-alalla ja ylipäätään datakeskuksissa on syntynyt valtavia pullonkauloja. Investoinnit on niin isoja, että ne on kohdanneet fyysisen rajan, fyysiset rajat fyysisessä maailmassa. Irroista on pulaa ainakin toistaiseksi, mutta erityisesti energia-alalla näkyy vaikka muuntajissa on valtavat jonot jo tätä menoa. Jos mä haluaisin tilata takapihalle kaasuvoimalan jostain syystä, niin mä saisin odottaa varmaan nyt viisi vuotta, että Wärtsilä tai joku muu voi toimittaa sen mulle, mutta näkyykö tää teillä? Oletteko Ja siis, varautuneet etukäteen, millä tavalla?

Siis, kyllähän me nähdään sama asia kuin kaikki muutkin. Esimerkiksi päämuuntajat, päämuuntajat ja jotkut muut komponentit, jotka liittyy sähkönsiirtoon, siihen raskaaseen infraan, niin niissä on huomattavan paljon pidemmät toimitusajat tänä päivänä kuin aikaisemmin. Ja meidän tapa hallita tätä lähtee suunnittelusta, eli me varaudutaan hyvissä ajoin näihin long lead itemeiden hankintaan. jotta me pystytään, jotta me tiedetään, että ne tulevat tontille oikeaan aikaan, että ne ei itse asiassa tule millään tavalla hidastamaan meidän kehitystoimintaa.

Mm. Eli te olette varautuneet. Mä oon ymmärtänyt, että teilläkin kuitenkin pitää tavallaan oikeassa aikaa pitää kaataa metsää tuulivoima edestä ja sitten oikeassa aikaa betonirekat, mutta voin kuvitella vaikka joku muu tietää tämmönen kaikki, että ne natsaisi.

Mä halusin palata tohon noin. Tuulivoiman edestä ei kaadeta metsää, paitsi

Kai se on ihan

paitsi, paitsi

tolpaan

paitsi sen tien ja

kohdalla,

sen tolpan

niillä kohdalla, on,

mutta

että on ihan se tarkotus

on kohtuu

siinä.

se pieni.

Ei koko metsää, mutta se siis.

No.

Joo. Mutta tää on, että tavallaan ei, että kovinkaan hankkeet viivästyisi. Ainakaan tässä määrin.

Ei. Entä sit jatkossa, kun teillä on varmaan ajatus kuitenkin kasvattaa jatkuvasti rahastoa, niin et pystyyks tavallaan koko luokkaa paisuttaa jatkuvasti ilman, että tekin törmäätte sitten näihin haasteisiin? No. Kysehän on markkinataloudesta, joka tulee, niinku tulee tämän mukana, että sitä mukaan kun meillä alkaa olemaan pullonkauloja, sitä mukaan myöskin muuntajien tuottajat tai rakentajat rakentaa lisäkapasiteettia. Et tota kyllähän se niinku balanssoituu. Mutta fakta on siinä, että niissä tulee olemaan niinku jonotusaikoja, ei ole kysymyskään siinä. Ja niissä joissain komponenteissa voi olla pidempiäkin aikoja, mitä pitää odottaa. Se pitää vaan ottaa huomioon hyvissä ajoin alusta lähtien.

Nyt on puhuttu tosi paljon näistä datakeskuksista, mutta niinku säkin sanoit, että aiemmin odotettiin paljon enemmän teollisuudesta, vihreää terästä, sehän syö paljon sähköä, vetyyn ja muut. Niin onks teillä tällä rintamalla ollut minkälaisia asiakeskusteluita?

Meillä ei ole suoranaisesti ollut asiakaskyselyitä siltä rintamalta, ja se kysymys kuuluu, se kysymys on ehkä enemmänkin siitä, että mihin suuntaan se teollisuus on menemässä. Ja kyllähän meidän oletus ja odotus, niin kuin varmaan kaikilla muillakin on, että nekin tulee ennen kaikkea, kun kemianteollisuus ja metalliteollisuus tulee kasvamaan. Ja siinä yksi tärkeimmistä komponenteista on juuri vety, koska vety on sitten oleellinen osa heidän tulevaisuuden tuotteita, jotta ne voi olla kestävällä pohjalla.

Nyt toistaiseksi odottava aika on ollut pitkä. Tätä mä oon ite ihmetellyt, kun joku Saksan raskasteollisuus, kemian, nehän on ihan kriiseissä siellä korkeiden energiahintojen kanssa. Miksei ne vaan pakkaa kamojaan nopeammin Suomeen? Mä tiedän, vähän naiivi kysymys, mutta mikä?

Vastaus on varmaan poliittinen, No. niin kuin suurelta osin. Se, että saksalaiset lähtee siirtämään niiden teollisuutta Suomeen, niin mä näen, että se varmaankin tulee tapahtumaan, mutta se Se kynnys on aika korkea lähteä, mutta Hmm. se kynnys kyllä ylittyy.

Jossain vaiheessa. Toivotaan tietysti, että Suomeenhan on tervetullutta. Datakeskuksista on nyt paljon puhuttu, aiolio tällä hetkellä, mutta sähköistyyhän asiat muutenkin, niin mitä sä näet Suomen kehityksen sille? Mikään tavallaan, nythän ehkä arkisissa uutisissa saa sen kuvan, että sähköiset datakeskukset kuluttaa kaiken sähkön, mutta me ei taida ihan oikeassa elämässä olla.

eli meillähän on kemianteollisuus, meillä on metalliteollisuus, ja tässä kun katsoo datakeskusten kehityskaarta, niin niistä tulee saman kokoisia suunnin piirtein tällä vauhdilla niin seuraavan 5-6-7 vuoden aikana. Eli kaikki on suhteellista.

Ne on niinku kemianteollisuuden kanssa suurin piirtein?

Suurin piirtein. Ja silloin meidän lähtökohtaisesti datakeskukset voisi Tämän päivän arvion mukaan voi kuluttaa yli 20 terawattituntia tossa kun ollaan 2030, ja sit kun mennään eteenpäin viisi vuotta, niin se kasvaa sieltä niinku hyvinkin merkittävästi. Mut niin kasvaa todennäköisesti myöskin kemianteollisuuden sähkönkulutus, et se niinku suhdeluku on, että suhteutatko tähän päivään vai suhteutatko siihen aikaan, siihen vuoteen. Mutta Suomessahan tapahtuu muutakin sähköistymistä yleisellä tasolla, eli meidän lämmöntuotanto sähköistyy valtavan nopeasti, joka tarkoittaa, että kaukolämpöyhtiöt siirtää sähkövastuksia. No, vedenkeittimiks me kutsutaan niitä, mutta ne on suurilla sähkövastuksilla toimivia vedenlämmittimiä. Liikenne sähköistyy, ja sitä me nähdään tämän vetikeskustelun pohjalla, niin se tulee taas kuluttajan näkökulmaan sitten synteettiset polttoaineet, eli kun puhutaan uusiutuvasta energiasta, joka on konvertoitu molekyyleihin. Ja niissä on myöskin jakeluvelvoitteet EU:n puolesta, eli normaali kuluttaja ja sitten meidän laivaliikenne ja lentoliikenne, niin ne ei tule toimimaan pattereilla. Ne kulkee niiden patterikoneilla, ja Kiinaan ei rahdata kontteja sähköllä. Että ne pysyy edelleenkin hyvin pitkään jonkun tyyppisen polttomoottorin tai polttomoottoritekniikan parissa.

Teillä on nyt tosiaan Suomessa, Virossa toimintaa, mutta muistaakseni, jos mä en väärin muista näistä keskusteluista, niin ettehän te ole sinänsä maantieteellisesti täysin näille lukkiutuneet. Pystyykö sä avaamaan teidän rahaston seuraavia kehitysaskeleita, ja onko teillä hankkeita ehkä jossain vaiheessa? Tai tulossa muuallekin.

No voisin avata sitä sillä viisii, että meillä on tällä hetkellä tilanteena, että meillähän on omaa talon sisäistä kehitystä, joka on oleellisen tärkeää, niin siihen tulee nyt lisää kehitettävää, aivan alkuvaiheen kehitettäviä asioita. Ja nyt me aletaan päästä siihen vaiheeseen, ja aika kohtapuoleen taas meillä on myöskin rakennettavaa, eli meillä on Suomessa siellä kuitenkin yli 600 megawattia jo nyt, jota ollaan julkistettu. kapasiteettia, niin se pitäisi rakentaa. Ja yhtä lailla, mutta meidän rahaston mandaattihan sallii meidän sijoittaa, operoida ja toimia

Mm.

Euroopan alueella kokonaisuudessaan. tässä on, että kyllähän me katsotaan sitten hankittavia hankkeita Suomen rajojen ulkopuolelta, ja

Joo.

se on täysin loogista.

No niin, me ollaan valmiita operoiviin puistoihin

No

lähettää

me ei välttämättä

sieltä.

olla valmiita operoiviin, mutta ne ei ole semmoisia, joista tulisi kauheasti kehitysriskiä, eli me ei osteta tässä vaiheessa enää kehitysriskiä, vaan me ostetaan ehkä rakennus, voidaan ottaa rakennusriskiä jossain määrin, koska me pystytään hallitsemaan, mutta se on joko rakennusvalmis tai operoiva.

Ja teillähän Suomessa on merkittävää synergiaa UB:n ja isojen metsärahastojen kanssa. Nimittäin ainakin muistan, että voitte rakentaa vaikka UB:n hallinnoiman metsärahaston alueelle sen tuulivoimapuiston. Niin tietysti ulkomaillahan ei sitten tämmöisiä etuja suorastaan ole.

Ei, mutta tämä just menee takaisin siihen, että missä vaiheessa tätä arvoketjua hyppäät mukaan. Jos lähdet suoraan kehittämään. vähän niin sanotusti pystymetsästä, mutta kuitenkin, niin kuin Suomessa se kestää kuitenkin 4–5–6 vuotta, Saksassa se on todennäköisesti niin kuin neljä vuotta lisää tohon kokonaiskehitysaikaan. Eihän meillä ole maaorganisaatiota siellä lähteä kehittämään, ja UB:n kanssa meillä on valtavan vahvat synergiat metsärahastoon kanssa. Mehän tehdään kaikki markkinaehtoisesti, se ei ole kysymys siitä laisinkaan. Ja tota meillä on maaorganisaatio Suomessa ja ja sitä kehitysosaamista täällä, mutta me ei voida myöskään viedä sitä suoraan Suomesta ulkomaille. Se ei toimi sillä tavalla, vaan sulla on se pakko olla maaorganisaatio ja tämä taas ajaa auttamatta siihen, että niiden hankkeiden kehitysaste on korkeammalla ja pidemmälle viety, kun me lähdetään ulkomaalaisiin hankkeisiin.

Ihan viimeisenä vielä. Kun jos teidän rahaston omistaja katsoo tätä videota, niin mitä kannattaa teissä seurata? Tehän aika aktiivisesti tulee aina välillä teiltä uutisia hankkeesta ynnä muista, niin mitä on lupa odottaa seuraavina askeleina?

No, Lupa odottaa seuraavissa on se, että meidän omat kehitysaikeet etenee ja niistä alkaa konkretisoitumaan pikkuhiljaa, niin kuin aikataulussa oli, niin kuin omassa aikataulussaan hankkeita. Se on yksi asia. Sitten meillä on näitä energiapuistohankkeita. Niistä voidaan toivon mukaan kertoa jotain positiivisia uutisia jo ehkä tämänkin vuoden puolella. Me tehdään oikeita asioita. Tuntuu siltä, että me ollaan oikeasti oikeassa ajassa. Osa siitä on suunniteltua ja osa siitä on tullut vähän lahjana.

Te olette vahingossa kompastuneet kultapötkäleeseen vai?

No, se on niinkin. Me asiakkaat ollaan oikeassa tilassa oikeassa vaiheessa tällä hetkellä. Siitä osin kaikki hyvin.

Joo. Kuulostaa hyvältä. Olette ratkomassa oikeita ongelmia oikeaan aikaan. Aika on ilmeisesti oikea.

No niin me uskotaan kanssa.

Kiitos hei, Staffan, näistä kommenteista, ja me odotamme seuraavaa haastattelua.

Kiitoksia. Hei, seuraavaa haastattelua.