Vaikutat käyttävän laajaa näyttöä, haluatko laajentaa myös videosoittimen näkymän?
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa videon transkriptin pohjalta. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Kuopiosta kajahtaa. KPY osk ylistäytyi onnistuneesti pörssiin, ja me laitettiin tänään KPY:n seuranta, joten puhutaanpa tästä yhtiöstä sijoituskohteena tällä videolla. Tervetuloa. Hyvää päivää! Haluaisin hieman avata, minkälainen yhtiö tämä KPY on. Käsittääkseni sillä on käytännössä kolme segmenttiä, että on nämä infrasijoitukset. Sitten on tämä Sentica Partners, pääomasijoitusjuttuja. Sitten on tasesijoituksia, mutta miten nämä oikein soljuu yhteen tässä?
Lähdetään siitä liikkeelle, että ei ole kyseessä yhtiö vaan osuuskunta.
Anteeksi.
Joo, eli entinen tai nykyinen Kuopion Puhelinyhdistys, ja juuret juontavat vuoteen 1880 asti. Eli historiaa riittää ja track record sitä kautta pitkä. Mutta tosiaan nykyään KPY on sijoitusyhtiö. Oikeastaan tämä sai alkunsa vuonna 2007, kun puhelinliiketoiminta myytiin DNA:lle, ja sitten myöhemmin vuonna 2013 DNA-osakkeet realisoitiin. Ja oikeastaan siitä lähtien voisi sanoa, että KPY on ollut puhdas sijoitusyhtiö, ja tosiaan yhtiöllä, tai siis osuuskunnalla, tai KPY:llä on nyt kolme sijoitussalkkua, ja tämä sijoitusstrategia on aika hiljattain uudistettu.
Tosiaan nyt on tämä infrastruktuurisijoitukset, mikä ehkä ei ole niin selkeä nimestä, mutta tällä hetkellä käsittää täysin toimistoja Kuopiossa. Käytännössä tämä muodostaa vajaa puolet tästä. KPY:n nettovarallisuudesta. Sitten on tasesijoitukset, eli täällä on viisi kohdeyhtiötä. Yksi enemmistöomistus tällä hetkellä, Voimatel, mikä on selkeästi tämän salkun suurin omistus. Siitä KPY omistaa 100 %, ja se tekee IT-infraa, urakoi ja rakentaa.
Mikä tuossa Enersensen verrokki, joka erottuu.
Kyllä, just näin. Eli käytännössä jakaa just tämän IT-inframarkkinan Eltelin kanssa Suomessa, ja sitten toki siellä on joitain pienempiä toimijoita, mutta juuri näin. Ja sitten siellä on neljä muuta yhtiötä. Siellä tasesijoitussalkussa, ja ehkä näistä kaksi keskeisempää on, tai toiseksi keskeisimmät mielestäni, Epical ja Aureolis. Sitten on Aureolis, jotka on molemmat IT-palveluyhtiöitä. Epical on datakonsultointiyhtiö ja Aureolis on perinteisempi IT-palveluyhtiö. Ja nämä on syntynyt KPY:n vanhasta omistuksesta Innofactissa, kun se jakautui, ja sitten nyt tällä hetkellä KPY ei ole enää pääomistajana näissä kummassakaan. Ja sitten vielä lisäksi tasesijoituksissa on Gebwell, ilmalämpöpumppuyhtiö, ja Osuma. Henkilöstöpalvelubisnes.
Haluatko avata kuulijoille, mitä tämä NAV tarkoittaa?
Joo, hyvä pointti. Ennen kuin mennään vielä Sentican eli private equity -salkkuun. Nettovarallisuus on aika yksinkertaisesti varat miinus velat. Eli KPY:n tapauksessa käytännössä se on nämä KPY:n omistamat yhtiöt. Näiden arvo vähennettynä niiden yhtiöiden nettoveloilla. Ja sitten siitä huomioituna vielä KPY:n nettovelat, ja sitten lisäksi esimerkiksi olen huomioinut siellä laskennallisia verovelkoja tässä mun omassa nettovarallisuuslaskelmassa.
Hyvä. Siirrytään sitten tähän toiseen palikkaan eli tähän pääomasijoittamiseen. KPY osti Sentican viime vuoden loppupuolella. Niin mitä Sentica oikein tekee? Saattaa olla ehkä osalle kuulijoista tuttua.
Niin, Sentica on pääomasijoitusyhtiö, toiminut noin 20 vuotta. Yhtiöllä on pitkällä aikavälillä hyvä historiallinen track record, ja sillä oli käsittääkseni hieman haasteita kerätä edellistä rahastoa kasaan tässä korkojen nousun jälkeen. Niin tämä private equity -markkina on ollut Suomessa tosi vaikea. Varainkeruumarkkina on ollut vaikea, ja sitten taas Sentica Partnersin edellinen rahasto ei ollut minun arvioni mukaan menestynyt kuten ne edelliset, mutta sitten KPY löysi itselleen Sentica Partnersista sopivan palan, ja KPY:llä on ollut tämä ajatus, että haluaa lähteä viemään tätä heidän liiketoimintaansa tuonne. Varainkeruu. Tai siis varainhoitopuolelle. Ja nyt tässä vaiheessa se tarkoittaa just pääomasijoitusrahastoja.
Ja mitä. Pääomasijoitusrahasto käytännössä on? Niin, nythän Sentica kerää just tällä hetkellä 200 miljoonan rahastoa, ja KPY toimii tässä. Itse ankkurisijoittajana 50 miljoonalla. Mutta sitten Sentica, kun he saavat kerättyä varat kasaan, niin sitten nämä sijoitetaan pääosin pieniin ja keskisuuriin suomalaisiin yrityksiin, joilla on Sentican tapauksessa jo ihan selkeä liiketoimintamalli. Ne ovat tyypillisesti kannattavia ja omaavat selkeää kasvupotentiaalia.
Ja näetkö tämän pääomasijoitusbisneksen kuinka riskialttiina? Koska KPY on aikaisemmin ollut sijoitusyhtiö tai sijoitusosuuskunta, miten sitä ikinä kutsutaankaan, niin tämä liiketoimintamalli muuttuu: aikaisemmin johto on hallinnoinut omia rahoja, mutta jatkossa he yrittävät kerätä myös asiakkaiden rahoja, ja sitä Sentica on ollut aikaisemmin ongelmissa, että he eivät saaneet kerättyä rahastoa, niin minkälainen riskitaso sinun mielestäsi tässä on?
Tämä on kyllä yksi tämän sijoitustarinan keskeisimpiä kysymyksiä, ja ehkä juuri tämä listautuminen tässä kohtaa, kun Sentica on hiljattain hankittu ja nyt kerätään rahastoa, niin tämä kyllä luo tällaisen selkeän epävarmuuskohdan juuri tämän osalta. Koska kuten tiedetään, niin kyllä rahastoliiketoiminta on vaikea laji, että vaikka se menisi nappiin, niin tyypillisesti sijoittajat, kun heillä kuitenkin on paljon vaihtoehtoja mihin sijoittaa, niin he haluavat tiimiltä todennettuja todisteita, ja sen tiimin, jonka he tuntevat ja joilla on näyttöjä, että he ovat kyenneet tekemään tuottoja sijoittajille. Ja nyt sitten kun yhdistää siihen, että tätä varainkeruumarkkinaa on ollut vaikea, niin kyllä tähän mun mielestäni sisältyy riskiä. Kyllä, ja tätä varainkeruuta. Tätä rahastolanseerausta kyllä helpottaa se, että KPY tulee tekemään itse tämän 50 miljoonan ankkurisijoituksen, ja jatkossahan KPY tulee tekemään juuri nämä ns. tasesijoitukset näiden rahastojen kautta, joissa he itse toimivat omistajana.
Mutta kyllä tuo on vaikeaa. Kyllä, ja meidän ennusteissa Sentican tuottotaso jää aika maltilliseksi vielä. Me ollaan nyt arvioitu, että Sentica saisi kerättyä 150 miljoonan rahaston näillä lähivuosina, ja KPY tästä sijoittaa sen yhden kolmasosan, niin silloin vielä tämmöisellä hallinnoitavien varojen määrällä se tuottopalkkio, tai anteeksi hallinnointipalkkiotaso, jää suhteellisen matalaksi. Sitten se tuorein.
Milliä tyyliin.
Niin joo, luokkaa, ja sitten ehkä vähän jopa vajaa. Ja sitten se rahaston ja Sentican ja KPY:n tuotto. Sitten se nojaa hyvin paljon näihin tuottopalkkioihin, että sitten taas punnitaan tätä Sentican tiimiä, ja sieltä on tullut kovia osaajia kyllä KPY:n taloon, ja uskon, että he ovat ihan kohtuullisen hyvin sitoutuneita KPY:hyn, koska heillä on 15 prosentin omistus KPY:n osakekannasta ennen listautumista.
Korjaus, en ole väärässä, että näissä pääomasijoitusrahastoissa. Näissähän on pitkä tämä sijoitusikkuna, että nämä nyt.
Tulee aika 10 vuotta.
10 vuotta. Eli sä saat hallinnointipalkkiota, jota se tulee se vajaa pari milliä. Sitten sä voit saada niitä irtaantumispalkkioita, näitä tuottosidonnaisia palkkioita, mutta tämä on aika pitkässä puussa vielä tämä. Tämä tarina tavallaan KPY:ssä.
Joo joo, kyllähän näin on. Joo. Ja sitten just ensin nyt tavoitteena on, että tämä rahasto sitten sijoitetaan ja tehdään hyviä sijoituksia, ja sitten lähdetään keräämään seuraavaa rahastoa. Tässä näin neljän, viiden, kuuden vuoden jälkeen, ja sitten taas tavallaan saadaan se mylly sitten pikkuhiljaa pyörimään isommilla kierroksilla. Ja sitten kun päästään siihen hallinnoitavien varojen. Esimerkiksi mitä KPY tavoittelee, että he kolminkertaistaisivat heidän hallinnoitavat varansa, jotka ovat nyt luokkaa 360 miljoonaa. Jos päästäisiin sinne kategoriaan, niin sitten taas jo yhtäkkiä tästä muodostuu tosi nopeasti hyvinkin kannattava liiketoiminta.
Niin kuin ollaan nähty esimerkiksi Helsingin pörssissä, tosi monet näistä varainhoitoyhtiöistä ovat olleet tosi hyviä sijoituskohteita just sitten, kun he ovat kyenneet tässä. Ja esimerkiksi Taaleri on hyvä esimerkki siitä, että he tämän heidän energialiiketoimintansa pistivät pystyyn just luokkaa 10 vuotta sitten, ja nyt se alkaa olla sellaisessa tasossa, että se tekee tosi vahvaa hallinnointipalkkiovirtaa.
Kyllä. Siirrytään sitten tähän infraan eli tähän. Tämä koostuu Kuopiossa olevasta tai olevista toimistoista. Niin miksi tämän nimi on infra, kun on toimistorakennuksista kyse?
Niin no tätä toki täytyy kysyä KPY:ltä, mutta ehkä he ajattelevat tämän niin, että nämä ovat pysyvää infraa, nämä kiinteistöt siellä. Ja sitten taas toisaalta, minkä takia sitten tämä nimi on infra, niin he tavoittelevat täällä. Infrastruktuurirahastojen lanseeraamista myös, ja miten se tapahtuu. He halusivat tämän juuri Sentican kaltaisen hallinnointiyhtiön, joka voitaisiin joko perustaa rekrytoimalla tiimi tai sitten yritysostolla. Ja tästä he olisivat pääomistaja. Mutta sen takia tämän nimi on infrastruktuurisijoitukset.
Selkeä homma. Siirrytään seuraavaksi näihin tasesijoituksiin. Näistä on käsitykseni mukaan tarkoitus irtaantua jossakin kohtaa. Käsitellään vaikka eka Voimatelia, joka on näistä kaikista merkittävin. Tämä ala on ollut historiassa ehkä vähän vaikeuksissa, mutta ainakin Enersensillä menee tällä hetkellä hyvin. Mikä on Voimatelin verrokki, niin miten Voimatelilla menee tällä hetkellä?
Niin joo, itse asiassa just Voimatelillakin yhtiöllä on ollut historiallisia haasteita, mutta itse asiassa nämä haasteet ovat kohdistuneet hyvin pitkälti tähän energialiiketoimintaan, joka myytiin tuossa noin pari vuotta sitten pois. Ja oikeastaan sitten tämä IT-infrastruktuuribisnes. Tai itse asiassa on ollut tasaisen kannattavaa ja on kasvanut itse asiassa tosi hyvin viime vuosina. Ja siellä teleoperaattoreilla on ollut isot investoinnit käynnissä, ja sitten valokuituverkkoa vedetty todella paljon, ja nämä ovat olleet isoja investointivetureita juuri tälle Voimatelille ja myös Eltelille ja Enersensille tällä puolella.
Mutta nyt nythän sitten taas just siellä energiapuolella, mistä Voimatel myi oman bisneksensä, niin siellä sitten taas datakeskukset ovat nyt todella kuumaa kamaa ja tukevat juuri Enersensiä ja Elteliä sitten sillä puolella, mutta sitten. Ja tukee myös tätä IT-infrapuolta, mutta ei ihan ainakaan nyt näillä näkymin yhtä vahvasti kuin sitä energiapuolta.
Näytteleekö nämä tasesijoitukset kuinka isoa roolia tässä sijoitustarinassa? Kumminkin aiotaan myydä tulevaisuudessa, niin onko näillä minkälainen rooli tällä hetkellä?
Taas mun arvonmäärityksessä näiden osuus on 28 prosenttia nettovarallisuudesta. Kyllä voisi sanoa, että nämä ovat merkittäviä. Ja jos minä tiivistäisin kolme merkittävintä ajuria tässä KPY:n sijoitustarinassa näistä nykyomistuksista, niin se on Voimatel. Tasesijoituksista. Novapolis, joka on ylivoimaisesti isoin näistä, ja sitten Sentica, joka sitten taas tuo sen sanotaan tulevaisuuden potentiaalin ainakin suhteessa tähän meidän Inderesin määrittämään nykyiseen nettovarallisuuteen.
Siirrytään siihen nettovarallisuuteen nyt ja toisaalta siihen, kuinka houkutteleva kohde KPY on sijoituskohteena. Tässä näkyy, että NAV on noin 250 miljoonaa euroa ja markkina-arvo on 120 miljoonaa euroa, eli se on noin 50 prosenttia. Markkina-arvo on 50 prosenttia tästä nettovarallisuudesta. Niin miksi tämä on näin matala? Tai miksi tuo on siis iso alennus?
No ehkä hyvä aloittaa siitä, en tiedä. Mainittiin, kun mainittiin varmaan, että KPY listautui just perjantaina. Iikkakin sanoi niin, introissa sanoi joo, tuli listoille, ja KPY listautui 5,1 euron hintaan, joka oli pikkasen reilu puolikas siitä NAV:ista, ja sitten taas. Nyt kurssi on laskenut tämän listautumisen jälkeen luokkaa 14 tai 15 prosenttia, niin nyt taas ollaan jo alle 0,5:n hinnoittelussa NAV:iin. Niin no tässä on taustalla kyllä se, että näillä osuuksilla on käyty historiassa kauppaa about näillä tasoilla. Näin KPY kommentoi tässä heidän listautumistilaisuudessaan. Ja sitten totta kai listautuessa halutaan kerätä rahaa ja halutaan varmistaa. Se, että päästään myös listoille, ja kyllä markkinassa on yhtiöitä päässyt listoille. Mutta on siellä myös yhtiöitä, jotka eivät ole päässeet. Tänä vuonna listoille, niin tässä on osaltaan.
Ja sitten kyllä mä sanoisin. Ja mikä just meidänkin arvonmäärityksessä on yksi keskeinen tekijä? Minkä takia tämä meidän arvioima nettovarallisuus on matalampi kuin KPY:n nettovarallisuus, on tämä, että Novapoliksen Kuopion kiinteistöt ovat. Itse asiassa ne ovat pärjänneet tosi hyvin viime vuosina ottaen huomioon, kuinka vaikea toimistomarkkina on ollut Suomessa, mutta pääkaupunkiseudulla, mutta myös Kuopiossa, niin mun mielestä tähän käypään arvoon kohdistui jonkin verran laskupainetta.
Toisin sanoen niissä on vähän ilmaa. Niissä arvostuksissa ehkä mahdollisesti on.
Ehkä on silloin perusteita siinä, että just se suoritustaso on ollut niin todella vahva näissä kiinteistöissä. Mutta nyt ihan viime vuonna ja nyt tämän vuoden alussa vuokrausaste on laskenut, ja se tarkoittaa sitä, että kilpailutilanne on kiristynyt. Koska Novapoliksella on 40 prosentin markkinaosuus koko Kuopion toimistoista, niin se tarkoittaa, että koko sektoritasolla vuokrausasteet ovat laskeneet. Niin sitten todennäköisesti myös nämä hyvin kehittyneet vuokrat voivat kohdata. Jonkin verran painetta, ja sitten ylipäätään sijoittajakysyntä toimistokiinteistöille. Ja just esim. Kuopion kaltaisessa sijainnissa, niin se on kyllä todella, todella matala tällä hetkellä edelleen.
Sitten toinen tekijä kyllä on tämä. Kyllä Senticankin tämä kauppahinta ja sen NAV-arvostus, 28 miljoonaa, niin se nojaa kyllä todella paljon tulevaisuuteen ja siihen, että Sentica onnistuu tässä varainkeruussa. Ja mun mielestä se on vielä nykyhetkessä. Minusta se on tosi vaikea perustella, se NAV-arvostus.
KPY hankki Sentican viime vuoden loppupuolella. Tämä transaktio tehtiin osakevaihdolla, jolloin Sentican omistajat saivat 15 % KPY:stä, KPY:n markkina-arvoa. Nyt 120 miljoonaa euroa. Eli käytännössä se kauppahinta voisi teoriassa olla, tai sen arvo, joku 17 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä vähän päälle 15 miljoonaa euroa, mutta NAV on 28 miljoonaa euroa. Eli tässä on sillä tavalla vähän epäsuhtaa ehkä. Vai mitä mieltä sä olet?
Niin no joo joo, kyllä mä sanoisin, että siinä kun tämä maksettiin täysin osakkeilla, tämä kauppahinta, niin siinä varmasti kanssa sitten nämä Sentican omistajat eivät olleet valmiita maksamaan siitä. Siitä sitten NAV-arvostusta täysin. Mä luulen, että siinä on osaltaan taustalla kyllä sitten just meidän arvonmäärityksessä Sentican arvo on semmoinen reilu seitsemän miljoonaa. Mikä on toki matala, mutta sekin silti jo nojaa siihen, että yhtiö onnistuu keräämään ihan merkittäviä hallinnoitavia varoja nyt tulevaisuudessa. Siinä se vipu tuossa pääomasijoitusrahastoliiketoiminnassa, niin se on todella merkittävä, se operatiivinen vipu, että sitten jos saadaan se ensimmäinen rahasto kasaan ja se menee hyvin, ja kun saadaan toinen rahasto kasaan, niin sitten yhtäkkiä se on just tosi helppo perustella sen arvon moninkertaistuminen.
Miten sun mielestä KPY:tä täytyisi hinnoitella pörssissä? Sanottakoon nyt, että meillä suositus on lisää. Niin miten sä kommentoisit tätä?
Joo joo, suositus lisää ja tavoitehinta oli 5,1 euroa, joka oli tämä listautumishinta mun mielestä. No ehkä tässä on nyt mainittu se, että täällä on just Sentica, se selkeä potentiaalinen tapaus, mutta sitten taas täällä on paljon riskitekijöitä tällä hetkellä, minkä takia mun mielestä selkeä alennus tuohon nyky-NAV-arvoon on perusteltu. Ja meidän arvonmääritysnäkemys on, että se NAV:n arvo olisi noin 190 miljoonaa, mikä on suurin piirtein 23 % matalampi kuin mitä tämä KPY:n tämänhetkinen NAV-arvostus on. Ja sitten taas se, miten olisi perusteltavissa, että meidän NAV:n arvo nousisi tähän. KPY:n NAV-arvostukseen, on ehdottomasti just ajatus, että Sentica Partners todistaa, että se kykenee keräämään varoja ja ajamaan tämän varainhoitoliiketoiminnan ylös, ja sitten erityisesti, että Novapolis kykenee jatkamaan tätä hyvää viime vuosina nähtyä suoritustasoa.
Ja sitten että KPY onnistuu myös lanseeraamaan näitä sen tavoittelemia infrastruktuurirahastoja, mutta sitten myös sijoitusyhtiötä kun katsotaan, niin siinä on, tai käytännössä lähes kaikki sijoitusyhtiöt, myös nuo ihan parhaimmat sijoitusyhtiöt. Ruotsissa. Esimerkiksi vaikka Investor, mikä omistaa pääasiassa listattuja osakkeita, niin niitä hinnoitellaan myös sijoitusyhtiöalennuksella, joka osaltaan perustuu siihen, että sijoittajat haluavat tietyn alennuksen siitä, että he omistavat näitä yhtiöitä näiden sijoitusyhtiöiden kautta, missä totta kai hyvin selkeä syy sille on nämä hallinnointikulut, jotka KPY:n tapauksessa ovat olleet 0,6 % tästä hallinnoitavasta varallisuudesta.
Se on aika matala.
Se on aika matala. Joo, kyllä, esimerkiksi Arvosijoitus osuuskunnan Nallen on luokkaa 1,4–1,5 prosenttia, ja Panostajalla NAV:ia selkeästi tätä suuremmat. Totta kai siellä taustalla on, että kyllähän KPY:n NAV on luokkaa 250 miljoonaa arvoltaan, puolet tästä, ja Panostajalla vielä, koska nyt se on ihan selkeästi alle puolet tästä arvon, että kyllä tämä sijoitusyhtiötoiminta on skaalautuvaa liiketoimintaa. Just. Esimerkiksi Arvosijoitus osuuskunnan tapauksessa sitä hallinnointikuluprosenttia on vaikea enää työntää tavallaan siitä alemmas tästä nykytasosta, etenkin kun ottaa huomioon, että heillä on todella paljon vähemmistösijoituksia.
Kun sitten taas KPY:llä voisi sanoa, että heillä on hyvin tehokkaasti hallinnoitu NAV siinä mielessä, että siitä puolet tulee kiinteistöistä, jotka ovat vielä hyvin maantieteellisesti keskittyneitä ja käytännössä siinä heidän pääkonttorinsa naapurissa, niin tuo on yksi syy kyllä, minkä takia se on tehokasta, ja kyllä se täytyy ollakin. Ja etenkin sitten tulevaisuudessa, kun he sijoittavat rahastojen kautta, niin sitten vielä tämä. Tavallaan heidän sijoitusprosessinsa suoraviivaistuu ihan todella paljon. Ja sitten se todellinen sijoitusprosessi tapahtuu sitten näiden rahastoyhtiöiden kautta. Ja sitten muita tekijöitä on just historiallinen track record. Meidän laskelmien mukaan KPY on tuottanut konsernin oma pääoma plus jaetut osuuskorot vuodesta 2013 lähtien noin viisi prosenttia vuosittain, mikä ei ole mikään katastrofi, mutta se on myös aika vaisu tuotto. Kyllä pörssisijoittajat vaativat. Vaatii kovempaa tuottoa.
Ehkä tämä ei ole NAV-pohjainen, että nyt jatkossa pystytään seuraamaan paljon tarkemmin tätä KPY:n tuottoa, koska he raportoivat tätä NAV:ia ja päästään myös itse totta kai laskemaan tätä NAV:ia. Mutta yhtä kaikki, me ollaan arvioitu nyt päteväksi sijoitusyhtiöalennukseksi tämä 25 prosenttia. Ja ehkä just vielä jos nostaa ne keskeiset tekijät, niin se on tuo strateginen murros. Siirrytään nyt rahastoliiketoimintaan, johon liittyy selkeää riskiä, ja tuotot ovat kaukana tulevaisuudessa. + tämä Kuopio, iso paino toimistokiinteistöissä, joiden kysyntä on todella matala ja näkymä mun mielestä tällä hetkellä on suhteellisen heikko. Itse asiassa siellä julkinen sektori on tehnyt tämän linjauksen, että he siirtyvät omiin heidän omistamiinsa tiloihin.
Tämä olikin tärkeä pointti.
Tämä on itse asiassa tosi tärkeä pointti juuri tässä. KPY:n Novapoliksen tapauksessa, koska heillä on iso markkinaosuus, ja historiassa heillä oli enemmän julkisen sektorin asiakkaita näissä toimistoissa, ja heidän vuokrausasteensa oli jopa 95 prosentissa vuodesta toiseen. Mutta nyt ollaan noin 86 prosentissa, ja sieltä on muuttanut näitä julkisia toimijoita pois. Ja vielä ainakin yksi toimija on lähdössä, joka vastaa noin kahta prosenttia vuokrausasteesta. Tämä on tärkeä pointti. Kokonaisuutena me ollaan määritetty käyväksi sijoitusyhtiöalennukseksi KPY:n tapauksessa tällä hetkellä 25 prosenttia.
Ja sitten kun tämä vielä vähennetään siitä meidän määrittämästä nettovarallisuudesta, niin päädytään noin 5,57 euroon osuudelta, joka edelleen sitten kun suhteutetaan tähän pörssikurssiin, mikä oli pikkasen korkeampi kuin tämänhetkinen pörssikurssi, niin se oli 0,8 kertaa P/NAV-hinnoittelu. Ja kyllä se meidän mielestä, kun ottaa huomioon kuinka jo tavallaan konservatiivinen tämä meidän hinnoittelumme on. Tässä meidän arvonmäärityksessä, niin kyllä me nähdään, että se taso on houkutteleva sijoittajalle. Mutta ehkä sitten tässä on hyvä huomioida, että siellä on melkein 19 000 omistajaa ollut jo valmiiksi silloin kun KPY listautui, ja osa näistä omistajista on ollut varmaan mukana sata vuotta. En tiedä. En tiedä, kuinka kauan nämä pisimmät omistajat ovat olleet.
Perintöosakkeita.
Niin, siellä on perintöosakkeita ja varmasti sellainen tilanne, että siellä ollaan valmiita realisoimaan näitä kyllä, ei nyt hinnasta riippumatta, mutta kuitenkin lähelle tätä listautumishintaa. Ja uskon, että tämä tulee aiheuttamaan vielä painetta kyllä jonkin verran. Tähän KPY:n osuuteen tuolla pörssissä.
Minkälaista roolia osinkotuotto näyttelee tässä KPY:n sijoitustarinassa?
Niin ehkä just tyypillisesti näissä sijoittajat haluavat tällaisilta sijoitusyhtiöiltä, joita voisi sanoa tämmöisiksi arvosijoitustapauksiksi, että on matalat tasearvostukset, mutta sitten jos se ei tuota osinkotuottoa, niin sitten sen pitää tuottaa jotain muuta, esimerkiksi selkeää NAV-kasvua, mutta KPY osk:n tapauksessa osinkotuotto näyttelee ainakin nyt tällä näkymällä suhteellisen pientä roolia meidän ennusteissa. Että siellä osinkotuotto on noin 2–3 % lähivuosina. KPY tavoittelee maksavansa vähintään 20 prosenttia nettotuotoistaan osinkoina ja sitten kasvattavansa tämän osuuden 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Mutta ehkä sitten tässä on vähän vaikea arvioida se, että mikä on nettotuotto, että lasketaanko siihen esimerkiksi, että siellä on ihan merkittäviä konsernin liikearvon poistoja, joilla ei ole kassavirtavaikutusta, niin sitten lasketaanko nämä siihen nettotuottoon vai ei, niin sillä on iso merkitys. Ja sitten lisäksi on hyvä huomioida, että esimerkiksi jos irtaudutaan näistä tasesijoituksista, mitä tavoitellaan kuitenkin seuraavan viiden vuoden aikana, niin sitten näistä voidaan maksaa merkittäviä kertaosinkoja.
Sieltä voi tulla semmoisia kertapompseja, vähän niin kuin Arvosijoitus osuuskunnassa on käynyt jo. Tavallaan heillä on ollut muutama sellainen ainevetosijoituskohde ja että he ovat myyneet sen ja he ovat jakaneet ekstraosinkoja siinä, ja sijoittajat ovat olleet tyytyväisiä.
Joo joo, kyllä kyllä, juuri näin on, ja se on tyypillistä näissä sijoitusyhtiöissä. Ja ehkä just sen ennustettavuus on. On tosi vaikeaa, että näissä ei saa ihan pelkästään tuijottaa vaan sitä seuraavan vuoden osinkotuottoa tai osuuskoron tuottoa. KPY:n tapauksessa, jos sijoittaja sitä halajaa.
Kyllä. Kiitos oikein paljon näistä kommenteista. Kiitos myös katsojille videon katselusta. Muistutuksena vielä loppuun. KPY:n laaja raportti on luettavissa Inderesissä, niin voidaan laittaa linkki videon kuvaukseen.
KPY siirtyy parhaillaan perinteisestä tasesijoittajasta kohti tasesijoittajan ja rahastotoimijan hybridiä, kun se kerää uutta pääomasijoitusrahastoa ja tähtää myös infrastruktuurirahastoihin. Tällä hetkellä sijoitussalkun nettovarallisuudesta kuitenkin lähes puolet muodostuu Kuopion toimistokiinteistöistä. Strategiamurros tarjoaa selkeää kasvupotentiaalia, mutta etenkin varainkeruun onnistumiseen ja Kuopion toimistomarkkinaan liittyy mielestämme merkittävää riskiä. Osakkeen arvostus on kuitenkin painunut erittäin matalaksi (P/NAV 0,46x), mikä tekee tuotto‑odotuksesta houkuttelevan kärsivälliselle sijoittajalle. Aloitamme seurannan 5,10 euron tavoitehinnalla ja Lisää‑suosituksella. Videolla Iikka Numminen ja Frans‑Mikael Rostedt keskustelevat KPY:stä sijoituskohteena.
Laaja raportti luettavissa täältä:
Aiheet:
(00:00) Aloitus
(00:14) KPY:n bisnekset
(02:38) NAV = Net Asset Value
(03:09) Sentica Partners / pääomasijoittaminen
(04:40) Kuinka riskinen liiketoimintamallin muuttaminen on?
(08:30) Infra
(09:21) Voimatel
(10:45) Minkälainen rooli tasesijoituksilla on?
(11:25) Miksi KPY:tä hinnoitellaan niin suurella alennuksella NAV:iin nähden?
(14:17) Sentica
(15:35) Suositus on Lisää
(21:47) Osingon / osuuskoron merkitys