Oma Säästöpankki järjesti historiansa ensimmäisen pääomamarkkinapäivän. Paljon tuli asiaa yhtiön suunnitelmista tulevaa varten. Näistä keskustelemassa kanssani yhtiön toimitusjohtaja Karri Alameri. Tervetuloa haastatteluun.

Kiitos, mukava olla täällä. Päivä meillä on tosiaan ollut tämä Capital Markets Day, ja se on ollut hieno päivä.

Lähdetään vähän purkamaan tätä antia. Mites ihan nopeasti vetäisit yhteen, mitkä ovat ne kaikista keskeisimmät asiat, jotka haluat tässä nostaa esiin?

Jos katsotaan meidän strategiaa, niin haluamme tarjota Suomen henkilökohtaisinta pankkipalvelua asiakkaillemme. Henkilökohtainen palvelu on meidän keskiössä. Se toteutuu neljää kautta tai neljän pilarin kautta. Tiedolla johtaminen. Henkilöstö ja osaaminen, ja sitten asiakaskokemus ja kasvu, ja sitten myös tietysti laaja-alaisempi, monipuolisempi myynti eli palkkiotuottojen kasvattaminen.

Laitetaanpa purkaa tarkemmin näitä teemoja. Aloitetaan kasvutavoitteesta. Teillähän on numeerinen kasvutavoite ainoastaan palkkiotuotolle, jossa pyritte kasvamaan yli kymmenen prosenttia vuodessa. Niin avaatko vähän, että mistä eristä siellä kasvua haetaan? Itsellään on kuitenkin varainhoitotausta, että tämä varmaan on ainakin yksi kasvualue.

Kyllä varmasti varallisuuden hoito on laajasti pitkäaikainen säästäminen, nehän on tärkeitä asioita. Ja siinä me lähdemme pikkuisen markkinoita jäljessä, että meillä noin 20 prosenttia meidän kotitalousasiakkaista on rahastosijoittajia, suomalainen keskiarvo on 30 prosenttia. En näe mitään syytä sille, miksi meidän asiakaskunta poikkeaisi suomalaisesta keskiarvosta. Sama koskee myöskin lainaturvatuotteita. Yhtä lailla siellä meidän vähän vastaavat luvut ovat, eli se mahdollistaa myös sen voimakkaan kasvun ilman investointeja. Tähän samaan menee myöskin sitten tietysti se, että korttituotot, korttipalvelut, täälläkin meillä on paljon tehtävää. Eli siinä mielessä se hieno asia meillä on, että meillä on paljon tehtävää, paljon mahdollisuuksia ilman, että teemme merkittäviä investointeja. Otetaan vielä yksi tarkentava kysymys tuohon varainhoitoon. Sanoit, että te ette tarvitse investointeja, niin tarkoittaako se sitä, että olette tyytyväinen tähän nykyiseen malliin tehdä niin, että kumppanina myytte Säästöpankkiryhmän rahastoja, eikä teillä ole esimerkiksi omaa rahastoyhtiötä, vai onko niin, että näette esimerkiksi varainhoidon laajentamisen yrityskaupalla järkevänä? Niin kuin sanoit, tällä hetkellä meillä on erittäin hyvä suhde Säästöpankkien rahastoyhtiöön, ollaan merkittävä jakelukanava heille, että siinä mielessä yhteistyö toimii. Totta kai mentäessä eteenpäin on erittäin tärkeää katsoa, että mikä on se palvelutarjoama ja kyvykkyys, kenen kanssa me toimimme. Ja tässä on hyvä myös todeta se, että mikä tänäänkin todettiin täällä Capital Markets Dayssa, on tietysti se, että me olemme tällä hetkellä oman näkemyksemme mukaan ainoa, noin niin sanottu vapaa tai riippumaton laaja jakelukanava, joka tietysti tekee sen, että ei pelkästään varainhoidossa tai varallisuuden hoidossa, vaan laajemminkin me ollaan kiinnostava kumppani monille.

Siirrytään seuraavaksi sitten kasvuun ja vähän kilpailuunkin. Mitkä sä näet, mitkä on ne Oma Säästöpankin tärkeimmät kilpailukykyyn lähteet, erottautumistekijät teidän keskeisiin kilpailijoihin? Ketä ylipäätään teidän tärkeimmät kilpailijat ovat?

Hyvä kysymys, ja lähden ehkä siitä, että ketkä ovat tärkeimmät kilpailijat. Meidän tavoite on, me ollaan fokusoituttu meidän asiakaskuntaan. Se asiakassegmentointi, mitä me teemme, niin se ei tietysti tarkoita sitä, että me panisimme asiakkaat tiettyihin kanaviin, niin kuin monet toimijat tekevät, vaan meillä asiakas valitsee sen, missä kanavassa meidät kohtaa, kanavassa meidät kohtaa ja missä muodossa. Kilpailun näkökulmasta, niin meillä on siis ne, haluamamme asiakaskohderyhmät ja muut, niin siellähän me halutaan kasvattaa markkinoita nopeammin. Elikkä tämmöinen yleinen kommentti tämmöiselle niin sanotusti keskisuurelle pankille siitä, että haluttaisiin kasvattaa markkinoita nopeammin laaja-alaisesti, niin se ei käytännössä ole mahdollista. Mutta PK-sektori, siellä vahvasti olemme, siellä erityisesti kasvuhakuiset omistajat ja heidän perhekokonaisuutensa, ja sitten laaja-alaisesti tietysti myös kotitaloudet. Eli kyllä meillä on kasvutavoitteita, ja ne ovat niissä kohderyhmissä, missä asiakassegmenteissä me ollaan, niin markkinoita nopeampaa kasvua haemme.

Teillä on kuitenkin vähän erilainen liiketoimintamalli ja tämä palvelumalli, niin näettekö esimerkiksi Nordea tai OP tai nämä isoimmat toimijat sellaisina kilpailijoina, joiden kanssa te eniten kilpailette asiakkaista?

Kyllä tästä tietysti täytyy sanoa näin, että mitä isompia kokonaisuuksia on, niin äsken toinen mainitsemasi pankki keskittyy vahvasti digitaalisuuteen, joka johtaa siihen, että esimerkiksi meidän henkilökohtainen palvelumalli, missä asiakas valitsee missä kanavassa meidät kohtaa, on meille kilpailuetu. OP:n osalta vahva toimija Suomessa, laaja-alainen, samalla kuitenkin keskittyy myös isompiin kokonaisuuksiin, vähentää konttoriverkostoa, konttoriverkosto, jolloin tämäkin tietysti luo mahdollisuuksia meille sitten saada asiakkuuksia. Ja toisaalta, niin kuin sanottu, sitten olemme vahvasti niillä fokusalueilla, missä me olemme, niin kyllä me näemme, että meidän palvelumallilla, joka eroaa muista toimijoista, laaja konttoriverkosto, laajat aukioloajat, henkilökohtainen palvelu yhdistettynä digitaalisuuteen, tämä luo meille niitä kasvumahdollisuuksia.

Mites kulupuoli? Nämä esille nostamasi tekijät aukioloajoista ja palvelun laadusta kuitenkin aiheuttavat kustannuksia, eikö vaan? Niin eikö tämä tarkoita sitä, että teidän täytyy myös saada keskimääräistä korkeampia tuottoja teidän asiakkaista, jotta yhtälö toimii?

Kyllä se varmasti näin on, ja tässäkin me uskomme vahvasti siihen omaan tapaamme toimia. Kyllä meidän osoituksena ovat nyt viimeaikaiset luvutkin, jotka osoittavat sen, että me tästä meidän palvelumallista pystymme sen ekstran laskuttamaan, elikkä asiakkaat ovat Suomessa halukkaita maksamaan hyvästä palvelusta, sujuvuudesta, nopeudesta, siitä henkilökohtaisuudesta, että pystytään myös ratkomaan heidän ongelmiaan. Meidän... Strategiassahan ei ole se, että me kilpailisimme hinnalla. Jos me olemme esimerkiksi pankki, jolta kysytään pelkkää asuntolainaa, niin se ei ole meidän intresseissä olla siinä mukana, vaan olemme mukana siinä, missä pystymme tarjoamaan kokonaisuuden. Ja varmasti siinä yhteydessä, jos saamme laaja-alaisuutta asiakkaan kanssa niihin palveluihin ja tuotteisiin, joita meidän kautta ostetaan. Siinä vaiheessa varmaan keskustellaan marginaaleistakin.

Huomattava osa asiakkaista kuitenkin katselee ja vertailee pankkien hintoja. Marginaali on kuitenkin osalle asuntolainan kautta iso kustannus kuukausitasollakin. Niin näetkö, että Suomessa riittää tämmöistä sekä maksuhalukasta että myös maksukykyistä asiakaskuntaa niin paljon, että näiltä pystyttäisiin saamaan kasvua pitkälle tulevaisuuteen?

Kyllä näin me tietysti näemme näin ja ehkä vastaus on sitä kautta, että jos meidän markkinaosuus pyörii siellä kolmen prosentin tietämillä, jos se olisi kymmenen prosenttia, viisitoista prosenttia, niin me oltaisiin varmaan täysin samassa keskustelussa siitä, että pitääkö konttoreita vähentää, mikä on kustannustehokkuus, minkä tyyppisiä digitaalisia palveluita, mihin kanavaan asiakkaita ohjataan. Tällä markkinaosuudella niin meillä on vielä paljon mahdollisuuksia kasvaa ja niitä asiakkaita tuntuu löytyvän. No, jos katsotaan maantieteellisesti vaikka teidän konttoriverkostoa, se on aika laaja verrattuna moniin toimijoihin. Ja myös lainakanta on painottunut vahvemmin tuonne kasvukeskusten ulkopuolelle. Niin mitä sä sanoisit tästä maantieteellisestä jakaumasta, kun katsotaan tulevia vuosia, että haetteko te kasvua ennen kaikkea näiltä ikään kuin pienemmiltä paikkakunnilta, joissa kilpailu on selvästi vähäisempää, vai kiinnostavatko teitä kasvu myös ihan pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa? Kyllä meitä kiinnostaa pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa kasvu, ja todellisuudessa tällä hetkellä meidän lainakannasta 40 prosenttia on Helsinki, Turku, Tampere, eli siinä mielessä ollaan jo tällä markkinalla vahvasti. Toinen asia on sitten meidän strategiassa tärkeää huomata se, että me emme jaa Suomea kasvukeskuksiin, muutamaan kappaleeseen, ja ei-kasvavaan Suomeen. Me näemme paljon kasvumahdollisuuksia Suomessa. Suomessa muillakin alueilla, ja tämä on myöskin se, että meidän strategiassa on todettu kasvukeskukset ja ne alueet maantieteellisesti, joissa me näemme liiketoimintamahdollisuuksia. Ja tämä kehitys, mikä on tällä hetkellä markkinoilla käymässä, on se, että konttoriverkostoa vähennetään, ohjataan asiakkaita tiettyihin kanaviin ja muihin, niin tämä valinnan mahdollisuus on erittäin tärkeä meille, ja toisaalta se näkyy myös asiakkaille. Toinen asia myös, mistä ollaan joskus sinunkin kanssa puhuttu, on tietysti se, että nykyaikanahan itse konttorin ylläpitohan ei ole se kaikista kalleinta. Ei tarvitse kassaholveja laittaa eikä tarvitse kaltereita ikkunoihin. IT-järjestelmät toimivat digitaalisesti läppärin kautta. Tämä johtaa siihen, että itse konttorin ylläpito ei ole se kaikista kallein asia. Tärkeintä on se, että sinne löytyy osaavia ihmisiä, jotka kykenevät palvelemaan asiakkaita.

Tästä aiemmasta puheenvuorosta tulkitsisin, että olette myös havainneet asiakaskunnassa tai ylipäätään markkinassa vähän tyytymättömyyttä muiden pankkien strategiaan karsia palveluita ja konttoriverkostoa.

Kyllä se näin on, että tällä hetkellä tuntuu markkinalla olevan kaksi erityyppistä asiakasvirtaa. Ne, jotka keskustelevat ainoastaan hinnasta, ja toisaalta on ne, jotka näkevät, että he eivät saa nykyisessä pankissa parasta sitä palvelua, mitä haluavat. Ja sitä kautta myöskin meille on tullut uusia asiakkaita. Meillä on nopea mahdollisuus päästä tapaamaan meitä, eli hyvin nopeasti meillä järjestyy. tapaamiset verkossa varmaan jo samalle päivällekin parhaassa tapauksessa tai uskallan luvata. Tämä on se, mitä tällä hetkellä tuntuu markkinoilla tapahtuvan, että on hintaan keskittyvät ja ne, jotka eivät saa sitä palvelua, mitä haluavat.

Tosiaan lainakannalle ette antaneet, pääsääntöiselle kasvulle ette antaneet mitään selkeitä tavoitteita. Jos mä kysyn näin päin, minkälaiseen kasvuun olisitte tyytyväinen, kun strategiakauden lopussa katsotaan taaksepäin?

Tämä on hyvä kysymys, ja tähänkin on syytä todeta se tietysti, että meillä on muun muassa hallitun alasajon portfolio. Me olemme myös tietoisesti pienentäneet meidän positioita viimeisen vuoden aikana. Lainakantahan on pienentynyt, ja siellä on edelleenkin työstettävää. Sitä kautta tietysti yksiselitteinen taseen tai lainakannan kasvutavoite tällä hetkellä ei ole se yksiselitteisin. Mutta meillä on. selkeät kasvutavoitteet mittaroituna varmasti, kun pystymme työstämään tätä meidän järjestämättömiä lainoja ja hallitun alasajon portfoliota, niin varmasti rupeaa myös näkymään sitten kokonaisuudessa myöskin siinä, että se lainakanta kasvaa. Tällä hetkellä, jos katsoo viime vuottakin, ja muistelen, että tästä puhuttiin osavuosikatsauksen yhteydessä, niin meillähän viime vuosi, niin kuin ensimmäinen kvartaali. Kvartaali versus 25, niin 64 prosenttia kasvoi meidän luotonmyöntö, ja tämä on myös kehityskulku, joka me uskomme näkyvän tässä loppuvuoden aikana, ei ehkä noilla prosenttiluvuilla, mutta joka tapauksessa positiiviseen suuntaan mennään.

Jaha. Mennään sitten seuraavaksi kulurakenteeseen. Minkälaista kulukehitystä te odotatte tässä tulevina vuosina? Teillähän tavoitteena on vertailukelpoinen kulutuottosuhde alle 50 prosenttia. Siitä ollaan nyt jonkun verran vielä jäljessä, niin miten sijoittajan pitäisi teidän kulukehitystä ajatella?

Joo, tosiaan tavoite on alle 50, ja tämähän on asetettu sitä kautta, että miten Suomen markkinoilla katsoo pankkeja. 30:stä aina 60–70:een on kulutuottosuhde, suurin piirtein, ehkä vähän myöskin suhteellisesti katsottu, että missä me ollaan kilpailukykyisiä. Mehän ollaan tälle vuodelle aika selkeästi kommunikoitu nykyinen kulutaso ja myöskin se, että meillä tänä vuonna on edelleen viime vuoteen nähden. henkilöstökulut kasvavat. Samalla tietysti haemme tehokkuuksia jo ensi vuoden aikana. Kyllä tässä myöskin kulutasossa on saavutettavaa myös alaspäin tulevina vuosina, mutta tälle vuodelle meidän ohjauksena on ollut nykyisen tasoinen kulutaso.

Minkä tyyppisiä tehostamiskohteita olette tunnistaneet?

Kyllä tässä tietysti yksi asia, joka myöskin tässä kulutuottosuhteessa on tietysti se, mistä jo äsken puhuttiin, että minkälaista kasvua, minkälaista tulosta tehdään. Jos katsotaan meidän henkilöstörakennetta, niin sehän rakentui hyvin vahvasti, nousi tässä näin, kun uudistimme prosesseja ja muuta, niin tuota varmasti tulevaisuudessa pystytään edelleen hakemaan tehokkuutta, allokoimaan henkilöstöä ja enemmän vapauttamaan aikaa asiakastyöskentelyyn. käytännössä lisää myyntiä ja toisaalta sitten on automatisointia, On hieno sana, AI:kin tämän ympäriltä tänään käytiin läpi niitä vaihtoehtoja, niin meillä on paljon hyviä asioita siellä, jotka tehostavat toimintaa ja tuovat tehokkuutta, mutta näkyvät myös asiakkaalle. Sekin on erittäin tärkeää aina näissä, kun haetaan tehokkuuksia, että se ei ole itseisarvo, että meillä se asiakas pysyy. pysyy keskiössä. Tämän tyyppisiä toimintoja siellä on. Vahvasti uskotaan siihen, että kehityskulku on sitä 50 kohti ja sen alle.

Pankkitoiminnallisten riskien hallinta on olennainen osa bisnestä. Viime vuosia ovat varjostaneet nämä väärinkäytöstapaukset ja sen myötä selvästi kasvaneet luottotappiomäärät. Nyt kun taas tavoite on kasvaa, niin miten riskienhallintaa otetaan? Huomioon tässä puolessa kasvua.

Me olemme vahvasti investoineet riskienhallintaan, ihan kun puhutaankin niin sanotusta kakkoslinjasta. Toisaalta myöskin ne meidän toiminnot, mitkä liittyvät sitten tähän asiakaspintaan, prosesseihin, niitä me olemme selkeyttäneet jo vuoden 24 aikana, erityisesti 25 aikana, eli yhtenäiset toimintamallit, yhtenäinen tapa kohdata asiakas, selvittää asiakkaan tarpeet, taustat, tämän tyyppiset. Vahvasti pyritään sitä meidän riskiä hallitsemaan paremmin kuin aikaisemmin. Mutta toisaalta on myös tärkeä muistaa, että pankkiliiketoimintaan kuuluu myös riskinotto, mutta se pitää olla tietoista.

Näin muuten ei voida lainata kuin valtiolle, jos niillekään. Luottotappiovarauksista vielä sen verran, kun kvartaalihöyläyksessäkin puhuttiin, niin taso on laskenut selvästi, mutta on edelleen aika korkea, kun katsotaan toimialan muita pankkeja. pankkeja. Sanoit silloin, että nyt ei olla enää missään erikoistilanteessa, vaan enemmänkin business as usual. Niin, pitääkö tästä tulevaisuutta, kun katsotaan tulevaisuuteen päin, niin oletteko tavallaan tunnistaneet, että tämä nyt on suurin piirtein se riskitaso, mikä Oma Säästöpankin valitussa asiakaskunnassa on? Huomioidenkin tietenkin, että haette kasvua esimerkiksi PK-yrityksistä, jotka nyt ihan pankista riippumatta ovat niitä riskisempiä asiakkaita.

Jos katsoo niitä luottotappioita, joita meiltä on oltava raportoitu, niin siinä tietysti pikkuisen, hyvin maltillinen oli nousu nyt sitten Q1:llä Q4:ään verrattuna, että jos niistä sen keskiarvon ottaa, niin varmasti siinä ollaan yläraidassa ja sitten toisaalta ei siellä merkittäviä pudotuksia ole. Kyllä me nähdään, että tämän näköinen, jos niin kuin sanoin, ottaa tuosta. vähän suuntaa sieltä Q4:ltakin, niin se on tämän tyyppiselle pankille se taso, mikä kvartaaleittain sieltä tulee. Siinä mielessä ollaan tyytyväisiä. Sitten tietysti täytyy sanoa se, että kun meillä on näitä... Vanhaa lainakantaa, jossa niitä haasteita on, niin tietysti kun se sieltä saadaan työstettyä pois päin, niin sekin omalta osaltaan sitten pienentää, mutta ei meidän pankkitoiminnassa me nähdä sitä, että Suomessa se tilanne on se, että me mentäisiin mihinkään nollalukuihin.

Viimeinen kysymys voitonjaosta ja taseesta. Teillähän tase on tällä hetkellä hyvin vahva. Olette sanoneet itse tavoittelevanne yli kahden prosentin, tai vähintään yli kahden prosentin CET1- eli ydinvakavaraisuustason suhteessa siihen regulaation asettamaan minimitasoon. Tällä hetkellä ollaan reippaasti yli sen, jos en väärin muista. Muistaakseni jossain yhdeksän prosenttia, aika paljon puskuria löytyy. Samalla tämähän tekee teidän tavoitteleman 14 prosentin oman pääoman tuoton saavuttamisen aika. vaikeaksi, koska tase on kohtuullisen raskas. Mitä tästä voitonjaosta nyt pitäisi ajatella? Samalla kuitenkin sanoitte, että voitonjako tulee olemaan vakaata ja kasvavaa, mutta 30 prosentin voitonjakosuhteella, mitä viime vuosina on nähty, niin tase vaan jatkaa vahvistumista ja vahvistumista.

Kiitos. Hyvin hahmottelit tuota haastetta. Ja tässä tietysti se, mikä tänäänkin ollaan viestitty, että erityisesti me halutaan käyttää pääomia kasvuun. Se on erittäin tärkeätä meille, mutta myöskin se yli 14 prosentin oman pääoman tuottotavoite vuonna 2029, niin se on haastava ja se edellyttää myös sitä, että me optimoimme meidän pääoman rakennetta, joka käytännössä tarkoittaa hyvin usein sitä, että jaamme osinkoja. Tässä on myös tärkeää huomioida juuri se, että me tuotiin meidän osinkopolitiikkaan tammikuussa myöskin se esille. Että yhtiöllä on valmiudet lisäosinkoihin, ja tämä on erittäin tärkeää huomioida, että se löytyy meidän sieltä osinkopolitiikasta, joka on julkistettu. Se, että miksi nyt tänä keväänä ei sitten maksettu enempää, koska tämäkin on se kysymys, jonka usein saa, niin tietysti on syytä muistaa tämä meidän kahden, kolmen vuoden viimeinen matka tai erityisesti 24-aika ja vielä. 25 alkuvuosi, niin varmasti tässä hallituskin näkee sen, että asteittain edetään. Siinä mielessä painotan sitä, että kombinaatio kasvusta, pääomien optimoinnista, eli valmius meillä ylimääräisiin osinkoihin.

Samalla myös tarkoitat tai sanot, että ei ole tarvetta myöskään tasetta nykyisestä enää vahvistaa.

Ei ole tarvetta nykyasemasta tasetta vahvistaa, että pankkihan ei modernina historian aikana ole koskaan ollut näin vakavarainen ja näin vahvassa rahoitusasemassa, että sitä kautta meillä on aivan loistavat mahdollisuudet toteuttaa tätä meidän strategiaa.

Kiitos paljon Karin haastattelusta ja työniloa strategian parissa.

Kiitos.