Vaikutat käyttävän laajaa näyttöä, haluatko laajentaa myös videosoittimen näkymän?
- Ovaro raportoi vuoden 2025 tuloksen olleen noin 1,5 miljoonaa euroa, mikä ei yltänyt yhtiön tavoitteeseen 10 prosentin oman pääoman tuotosta. Yhtiö kuitenkin onnistui vakiinnuttamaan ostakehitä-myy liiketoimintansa suunnitelmien mukaisesti.
- Hervannan hoivahankkeen osalta ilmeni epävarmuutta, mikä johti 500 000 euron alaskirjaukseen. Yhtiö pyrkii löytämään korvaavan ratkaisun hankkeen eteenpäin viemiseksi.
- Yhtiö keskittyy hankkeiden käynnistämiseen ja myyntiin, ja keskeisiä projekteja ovat muun muassa Puopion teollisuuskadun hanke ja Jyväskylän Kukkulan suurhanke, joiden odotetaan etenevän merkittävästi vuoden aikana.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Hyvää keskipäivää lumisesta Jyväskylästä. Ovaro julkisi tänään GUNELIA-raporttinsa, ja meillä on haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja Marko Huttunen. Tervetuloa haastatteluun, tai kiitos, että sain tulla tänne haastattelemaan. Kiitos ja tervetuloa. Lähdetään liikkeelle GUNELIASTA ja koko vuodesta 2025. Miten se meni pähkinänkuoressa? Voisin kysyä sen verran taustalta, että meillä on olemassa meidän strategia. Strategiset tavoitteet vuodelle 2027, ja niissä on kolme keskeistä teemaa. Yksi on oman pääomaan tuotto, 10 prosenttia. Yksi on, että pidetään meidän oma varoitusaste vähintään 40 prosentissa, ja vakiinutetaan meidän ostakkeita, myy, liiketoiminta. Tähän kenreen nähden, tuloksen osalta meidän tulos oli siis koko vuoden osalta noin hieman vajaa 1,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin hieman reilua kolme prosenttia oman pääomaan tuotoksi, ja sehän ei ole riittävä. Eli emme ole tyytyväisiä tulokseen, mutta toisaalta meidän ostakkeita, myy, liiketoiminnan vakiintuminen meni suunnitelun mukaisesti. Meillä on noin 400 miljoonan euron hankeputki, ja keskeistä onkin tuleville vuosille ja tällä vuodella se, että saamme sitä hankeputkea nyt kehitettyä, myytyä eteenpäin ja saada sieltä kautta tulosta aikaisemmin. Eli siinä onnistuttiin mun mielestä varsin hyvin. Ja sitten kolmas pointti oli tämä meidän oma varoitushaste. Olemme vakavaraine, meidän oma varoitushaste on tällä hetkellä noin 59 prosenttia, mikä on hyvällä tasolla, mikä antaa vakautta ja pitää meidän rahoituksen kunnossa. Hyvä. Mennään hankeputkeen kohta tarkemmin, mutta kysyn vielä tarkentavan kysymyksen tuosta vuoden neljätuloksesta. Siellä oli tosiaan isoja eriä, oli suuret poistot ja sitten myös suuret positiiviset käynvaaron muutokset, niin mistä nämä johtuivat? Eli käynvaaron muutokset käytännössä johtuivat siitä, että Kukkulan tonttihankinta kun tehtiin, niin siinä tuli käynvaaron muutosta hieman ylöspäin. Mutta toisaalta myös sitten teimme myös arvostusta alaspäin täällä Hervanan tontin osalta, koska tuli epävarmuutta sen kyseisen hoivahankkeen osalta. Näin ollen meidän arvioitsija katsoi sitä uudelleen sitä arvoa ja siihen tuli sitten tämä 500 000 euron alaskirjaus. Ja sitten poistoja. Ollaan tehty ylimääräisiä poistoja. Nämä liittyvät tähän aineettomaan oikeuteen ja sitä kautta se muodostui. Ikään kuin nämä poistot liittyivät myös osittain näihin käynvaaron muutoksiin, että ne tottivat osin toisensa. Ne tottivat osittain toisensa, kyllä. No jos jatketaan tästä Jyväskylän, Kukkulan maa-alueen hankinnasta, ja teitte myös siinä aika mittavaankin rahoitusjärjestelyyn, niin miksi te haluaisitte tehdä tämmöisen järjestelyn? Minun mielestä se oli tosi järkevä ratkaisu pelkästään senkin takia, että meidän pitäisi saada tasetta kiertämään. Ja näin ollen tuollaisen mittavan tonttivarallisuuden pitäminen omassa tasessa. Me ei katsottu sitä järkevästi, vaan saatiin siihen järkevä kokonaisratkaisu, missä myös myytiin muita kohteita ja myytiin se maa-alue ja vuokrattiin takaisin. Ja meillä on oikeus sitten sitä mukaan, kun kaava kehittyy, niin ostaa sitä maa-alueetta takaisin. Kaiken takana on se, että halutaan pääoman käyttöön tehostaa, ja sen takia tämä asia tehtiin. Hermannan kommentitkin, että siellä tuli noin puoli miljoonaa alaskirjausta tähän tonttiin, niin voisitko vielä kommentoida, mikä siellä kiikastaa, ja ehkä mikä teidän jatkosuunnitelma tämän kohteen osalta on? Joo, taustahan on se, että meillä on valtakunnallisen hoiva-operaattorin kanssa siihen tehty esisopimus, ja kaava on viety eteenpäin kaupungin ohjeiden mukaisesti, mutta heidän tulkinta on nyt muuttunut tässä välillä, ja tämä on ikävä asia, mikä pitää nyt sitten kaupungin kanssa miettiä ja järjestellä, ja pohtia, että mikä tässä voisi olla se ratkaisumalli. Eli hanke on nyt tällä hetkellä jäissä, ja pyritään löytämään joku korvaava ratkaisu tai muu vaihtoehto asian eteenpäin viemiseksi. Nyt teidän hallitus ehdottaa 12 sentin osakekohtaista osinkoa, ja lisäksi te jaotitte tuossa vuoden lopussa, että oikeastaan tuli maksuun vuoden alussa ylimääräisen 36 sentin osingon. Ehkä nyt sitten keskeinen kysymys tästä jatkoon sijoittajan kannalta on, että millaista osinko kautta voitonjakovirtaa sieltä voisi ajatella, ja sitten vastapuolella, että kuinka tehokas teidän tase teidän mielestä tällä hetkellä on. Jos lähtee siitä meidän taseistamme liikkeelle, niin minun mielestäni se oman pääoman määrä, mikä siellä taseissa on, on varsin mittava. Eli kyllä meidän täytyy edelleenkin tehostaa sen taseen käyttöön, mutta erityisen tärkeää on se, että me saadaan sitä tulosta aikaisemmin. Se on kytköksissä tähän meidän hankeputkeen, mitä meidän pitää saada liikkeelle ja saada niitä hankkeita rakenteille ja myytyä eteenpäin. Sitä kautta kun on tulosta, syntyy kassavirtaa ja osaa käytetään investointiin, ja osaa voidaan jakaa omisteille. Te myitte viime vuonna ja tämän vuoden alussa nyt kohteita, joita olette kehittäneet, esimerkkinä tämä Pappilan hotellihanke tai Nisulankadun toimintaa kiinteistöä. Vaikuttaako nyt siltä, että markkinatilanne olisi vähän parempi tällaisten kohteiden myymiseen ja taseen kierrättämiseen? Kyllä nämä meidän hankkeet, mitä me ollaan toteutettu ja mitä ollaan nyt myyty, niistä molemmissa on ehkä yksi yhteinen tekijä. Niissä on pitkät, laadukkaat vuokralaiset, toisissa keskoja, ja toisissa matkailuyritystoiminta ja sitä kautta hyvin kehitetyt hankkeet. Kyllä näkisin, että juurikin tämmöisille, missä riskituotto on hyvässä balanssissa, on kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Ja se kysyntä näyttää vahvistumaan juuri tämmöisissä, missä riskipositio on hyvin hanskossa. Mennään kohti tulevaa, ja te ohjeistatte kasvavaa tulosta. Mitkä ovat ne keskeiset tulosajurit, mistä tämä kasvava tulos syntyy tänä vuonna? No kyllä se on siinä, että me saadaan niitä hankkeita liikkeelle. Tulosajurit on nimenomaan siinä, että me olemme postakehitän myyliiketoiminnassa. Meillä on paljon nyt kehitetty hankkeita, ja ne pitää saada seuraaviin vaiheisiin. Se pitää olla ne vuokrasopimukset ja myyntidiilit sitten tehtynä. Niin kuin näkisin, että mitä sijoittajankin kannattaa osaltaan seurata, niin juuri niitä viestejä, kun saamme hankkeita vuokrattua ja kehitteelle ja rakenteelle ja myytyä. Se on se meidän iso asia, mistä se meidän tulos tulee tulevina vuosina syntymään. Eli käynnistämään hankkeita tänä vuonna. Nimenomaan, käynnistämään hankkeita. Mitkä on niitä kärkihankkeita tänä vuonna, mitä sijoittajille kannattaa seurata? Kyllä näkisin, että Puopion teollisuuskadon hanke on hyvässä iskussa, sanotaanko näin. Se on valtuustoon hyväksynyt tähän sen kaavaratkaisuun, ja siinä on noin 9500 kokonaisuus. Meillä on vuokralaisneuvottelut tässä jo loppusuoralla. Odotamme, että saadaan se kaava laivoimaisessa ja päästään asioissa eteenpäin. Tässä on samalla kysymyksiä nimenomaan osta, kehitä, myy hankkeen. Se lopullinen omistaja on investuri, ja me toteutetaan se rakennuttaminen. Pyritään saamaan siitä sitten hyvä kate sitä välistä. Siinä on yksi hyvä esimerkki. 18 miljoonaa kokonaisuus. Kuta kuinkin, kyllä. Entäs Jyväskylän ja Kukkulan suurhanke, mikä siellä on tilanne? Suurhanke etenee suunnitelman mukaisesti. Siihen on aloituskortteli, mihin kaavoitetaan noin 20 000 kerosalan liumetriä uutta rakennusoikeutta. Se on nyt perämaassa käsittelyssä, ja kaavo on nähtävillä. Tavoitteena on, että kaava saataisiin laajavoimaseksi syys-lokakuussa tämän vuoden aikana. Jos nyt kaava menee niin kuin on suunniteltu, niin silloin rakentaminen voisi käynnistyä loppuvuonna kuusi ykkösen aikana. Meillä on tällä hetkellä kaisesopimuksia keskoon ja opiskelija-osuntosäätiön kanssa. Käymme aika monta eri neuvottelua myös samaan aikaan. Tavoitteena olisi, että noin 10 000-15 000 liuja saataisiin rakenteelle jo ensi vuoden alkuun. Tämä on nyt todella keskeinen hanke seuraavan vuoden aikana. Kyllä. Se on merkittävä hanke. Siellä on tietysti paljon odotuksia myös tuottujenkin osalta. Pyrimme nyt tekemään kaikkea, jotta saadaan hanke liikkeelle. Sitten vielä teillä kerävän asuntokohteista. Te tiedätte alkuvuonna, että pääsitte sen käynnistämään. Miten siellä on myynti? Myynti sujuu? Myynti on sujunut verkkaiseen tahtiin paljon. Keskustelua ja päätöksentekoa on osittain ollut vähän hidasta kuluttaja-asiakkailla. Meillä on tällä hetkellä kahdeksan kauppaa tehtynä. Odotan kuitenkin tätä keväättä. Kun kevätaurinko alkaa paistamaan, niin eiköhän se kaupan teko sitä virkkiä. Tämä on iso asia, että hanke on saatu rakenteelle. Hankkeen oma vaikutuksessa kaupan tekemiseen ja mielenkiinnon pärjäämiseen. Kyllä. Kiitos Marko Haastattelusta ja tsemppiä sulle ja teidän tiimille tähän vuoteen.
Ovaro Q4'25: Haasteita Hervannan hoivahankkeen kanssa
Ovaron tulos jäi tavoiteltua matalammalle tasolle viime vuonna, mutta mittava hankeputki antaa tukea tuleville vuosille. Hervannan hoivahankkeen epävarmuudet realisoituivat, mikä johti myös alakirjaukseen. Ovaron toimitusjohtaja Marko Huttunen kommentoi analyytikko Frans-Mikael Rostedtin haastattelussa.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:16 Loppuvuoden ja koko vuoden 2025 pääkohdat
01:57 Isot kertaerät Q4:llä
03:11 Jyväskylän Kukkulan maa-alueen hankinta
04:07 Haasteet Hervannassa
05:03 Osinkoehdotus
06:16 Markkinatilanne myyntien kannalta
07:18 Ohjeistus
08:18 Kärkihankkeet vuonna 2026
09:14 Jyväskylän Kukkulan suurhanke
10:38 Keravan asuntokohde
