00:00Vartti. Katsojat, tervetuloa taas Vartin pariin kesätauon jälkeen. Toivottavasti saitte levättyä hyvät kesälomat. Meitsillä ainakin kesäloma toimi oikein hyvin. Kesälomien aikana meikäläinen ei seurannut ainakaan hirveästi markkinaa. Mä luin kyllä yhtiökohtaisia materiaaleja, mutta se on eri asia kuin käytännössä pörssin seuraaminen. En katsonut hirveästi uutisia, tuli luettua jonkin verran vuoskkareita sekä pidettyä totta kai useamman viikon täystuuletus kokonaan sijoitusaktiviteetista. Tämä Vartti on mulle siis samaan aikaan semmoinen markkinan seuraamisen paluu kesälomien jälkeen. Toivottavasti tämä antaa myös sulle paljon oivalluksia. Muutama ydinteema tässä vartissa: pörssit. Uusissa huipuissa tuloskasvu pauhaa käytännössä historiallisen kovaa vauhtia, ja hyvä talouskin antaa osakkeille vähän apetta. Eikä siinä vielä kaikki, korotkin nousee, hyvässä ja pahassa. Tuttuun tyyliin pyydän peukuttamaan Varttia, ja se piristää mieltä sekä algoritmeja.

00:52Kevätkauden päätös-Vartissa mä käsittelin toistamiseen, onko tekoäly pörssikupla. Siinä jaksossa oli omat johtopäätöksensä. Siinä mä näytin, miten pystysuoria kurssinousuja käytännössä nähdään tekoälyteemassa, mistä ei ole nyt siis tarkoitus puhua tässä vartissa hirveästi enempää. Joitakin katsojia saattaa alkaa kyllästyttämään koko teema, koska se suorastaan ylitsepursuaa sosiaalisessa mediassa jatkuvasti ruudun eteen. Mikä mulla on tässä nosto, on se, että nämä pystysuorat kurssinousut osalla yhtiöistä vaihtui käytännössä tikkusuoraan laskuun. Esim. Nokian osake kävi noin 15 eurossa ja melkeinpä puolittui itse asiassa siitä aivan hetkessä. Tai Micronen osake kävi tuolla jossain 1 200 dollarin huitteilla ja painui reilusti alle 1 000 dollariin, mikä ei sinänsä ole ollut ollenkaan yllättävää.

01:38Miksi, käydään kohta läpi: Etelä-Korean pörssissä taas romahdus. Siellähän oli jonkinnäköinen tiukka romahdus, kun tuo Yhdysvaltain ja Iranin ja Israelin konflikti alkoi tuossa alkuvuodesta. Etelä-Korean pörssi putosi tällä kertaa pahimmillaan noin 44 % alas vain 40 päivässä. Teistä, jotka ootte sijoittaneet vähän pidempään, muistaa varmasti koronaromahduksen, kun osakkeet romahtivat karkeasti noin kolmanneksen reilussa kuukaudessa. Eli ihan vastaavanlainen tikkusuora vesiputous käytännössä tullut Etelä-Korean pörssissä, minkä senkään ei pitäisi kauheasti yllättää, koska onhan spekulaatiota ollut ilmassa ihan valtavasti. Valtavasti on ollut uutisia siitä, miten sijoittajat käyttävät yhden viputuotteita ja miten varsinkin Etelä-Koreassa kaikki treidaajat spekuloi heidän tähtiosakkeilla, joihin lukeutuu muun muassa Samsung ja SK Hynix, koska hyötyy ihan valtavasti tästä muistibuumista ja näistä pullonkauloista. Tuossa on CNBC:n uutinen äskettäin. "Antakaa minulle minun rahat takaisin", voivottelee yksi eteläkorealainen treidaaja. Vipu-ETF:thän on yleistynyt ihan valtavasti, mikä sekin kertoo osaltaan tästä markkinan sentimentistä ja meiningeistä. Ja se on teema, mitä käsittelin jo yli vuosi sitten Vartissa nimeltään Degeneraation paratiisi. Kun ihmiset sulloo rahansa näihin degeneraatio-ETF:iin, vipu-ETF siis lyhyesti toimii niin, että ne seuraa jotain kohde-etuutta, ehkä jopa vain yhtä osaketta, vivulla. Eli jos sijoitat vaikka siihen ETF:ään 50 dollaria, ja se koko ETF on 100 dollaria, niin se toiset 50 dollaria siitä ETF:stä on käytännössä velkaa, ja silloin se seuraa tuplavauhdilla vaikkapa jotain Nvidiaa. Jos Nvidia nousee, ETF:n arvo nousee tuplasti enemmän. Ja kuten arvaatte, jos sen kohde-etuuden arvo laskee, niin se ETF:kin painautuu sitten sitäkin rumemmin. Ei mikään siis ihme, että markkinalla yleistyy tällaiset todella rajut liikkeet, kun ihmiset ottaa velkaa itsekseen ja sitten sijoittaa sen vielä tälleen velalla höystettyihin sijoitustuotteisiin huolimatta hurlumhei-meiningeistä. Bumtsibum-meiningeistä.

03:27Osassa pörssiä on samaan aikaan. Kyllähän tää härkämarkkina jatkuu, sitä ei käy kiistäminen. Pörssit on jälleen uusissa huipuissa, maailman keskeisiä. Osakeindekseistä S&P 500 teki uudet huiput tuolla vähän 7 700 pisteen kantturoissa. Mutta kuten mä aina tykkään nostaa maailmanlaajuista näkökulmaa Vartteihin, tämän nousumarkkinahan ei ole mikään puhtaasti yhdysvaltalainen ilmiö. No, äsken mainitsin tuon Etelä-Korean Kospi-indeksin, joka on noussut ihan huimasti huolimatta viimeaikojen romahduksesta. Koko maailman osakkeet poislukien Yhdysvallat killuu käytännössä myös kaikkien aikojen huipuissaan, vaikkakaan ne eivät ole ihan ehkä viime viikkoina tai kuukausina nousseet niin railakkaasti. Välillä saattaa kuulla juttuja siitä, että Yhdysvalloissa tuo nousumarkkina on hirveän terävä. On kyllä totta, että sitä on eniten ajaneet tekoälyteemaiset yhtiöt, jotka roikkuu ehdottomasti eniten otsikoissa. Mutta samaan aikaan, jos katsotaan S&P 500:n tasapainoitettua versiota, missä demokraattisesti jokaisella yhtiöllä on vain 0,2 prosentin paino, 500 firmaa, kaikki samalla painolla. Se kuvaa paljon paremmin sitä, miten sellaisella perustallaajafirmalla menee käytännössä pörssissä, kuten voidaan nähdä tästäkin kuvaajasta. On totta, että perustallausyhtiö on jäänyt reippaasti jälkeen indeksistä viimeiset viisi vuotta, mutta samaan aikaan viime aikoina tuo S&P 500:n tasapainotettu versio on noussut käytännössä jatkuvasti tasaisesti ylöspäin. Siinä missä tuo yleisindeksi itsessään on ollut paljon pomppuisampi. Eli voisi sanoa, että nousumarkkina on leventynyt viime aikoina terveemmille ja leveämmille jaloille.

04:48Ja tälle nousullehan on katteita. Kerrataan vähän perusasioita, mitä osakkeet viime kädessä on. Osakkeethan on käytännössä osuus pörssiyhtiöiden tulevaisuuden tuloksista, tai vähän tarkemmin ilmaistuna kassavirroista. Eli osakkeet on käytännössä aina vedonlyönti sen puolesta, että se kohde-etuus, se yhtiö käytännössä tai kokonainen pörssi, johon sijoitatte vaikka ETF:n kautta, pystyy jatkossakin luovimaan tulosta. Vaikka ETF:n kautta pystyy jatkossakin luovimaan tulosta ja mielellään myös tuloskasvua, jotta te saatte lopulta teidän rahat takaisin niiden yhtiöiden kautta. Okei, arkikokemushan on monesti sitä, että osakkeita ostetaan, niitä myydään, joten te saatte periaatteessa rahat joltain, joka osti teiltä ne osakkeet, mutta käytännössä sijoittajien kollektiivinen vauraushan ei tule meidän toistemme taskuista, vaan viime kädessä niiden pörssiyhtiöiden kasvavista tuloksista. Ja sen takia tietysti tulosten seuraaminen sekä yhtiötasolla kuin taas koko markkinankin tasolla on niin äärettömän tärkeää sekä myös mielenkiintoista. Aina loputtoman hauskaa pohtia, miksi joidenkin yhtiöiden tulokset vain paisuu ja kilpailu syvenee siinä missä toisilla homma menee jonnekin ihan rapakoihin.

05:50Ja S&P 500:n tulosmoottorihan jyrisee. Tässä on vähän kiireinen sivu. Antakaa rauhassa, mä selitän, jos näkyy mustana. Kuvaajalla S&P 500:n 12 kuukauden päähän analyytikoiden ennustama osakekohtainen, tai indeksiosuuskohtainen tulos, eli indeksiepsi, on nyt siellä 7,5 tonnin maastossa. Käytännössä odotetaan, että osakekohtainen tulos olisi vähän vajaa 400 dollaria 12 kuukauden päästä. Minkä takia tässä on tuo ennustettu? Se on sen takia, että ne ennusteet kuvaa semmoista oikaistua ideaalitilaa, ja monet seuraa niitä siinä missä toteutuneet tulokset pitää sisällään mahdollisesti kaikennäköisiä kertaeriä ja muuta rämpytettä, jota sijoittajat ei kuitenkaan välttämättä katso kuin korkeintaan hetken, kunnes se jälleen kerran kohauttaa olkiaan tuohon. Sininen viiva vuorostaan kuvaa sitä, mikä on tämän ennusteen vuosimuutos, ja tällä hetkellä tulokset kasvaa melkein parikymmentä prosenttia vuodessa. Mä sekoitan vähän lisää soppaa. Jos te seuraatte tätä meneillään olevaa toisen kvartaalin tuloskautta, niin te olette ehkä lukeneet uutisia, että S&P 500:n tuloskasvu on ollut peräti 50 prosenttia. Jos katsotaan vaikka FactSetin raporttia, joka tulee joka viikko, mikä kasaa hyvin miten S&P 500 menee tulosrintamalla, niin sellainen blendattu tuloskasvu. Keskimääräinen tuloskasvu oli jopa 50 prosenttia tosiaan, mutta siellä on muutama kommervenkki. Alphabet ja Amazon ylöskirjasi niiden sijoituksia näihin frontier-lafkoihin, OpenAI, Anthropic ynnä muut. Ja se ylöskirjausten vaikutus on jopa 150 miljardia dollaria. Se on iso raha jopa Amerikan mittakaavassa, mutta ilman noita ylöskirjauksiakin. Mitkä on siis teknisesti Excel-rahaa? Tuloskasvu oli kuitenkin 20 prosentin kantturoissa. 20 % tuloskasvua on tosi kova, koska yleensä tuloskasvu on ollut keskimäärin ehkä noin 10 %. Ja niin kuin näkyy tästä koko 2000-luvun ajalta, yleensä tulokset ovat kasvaneet 20 prosenttia vain silloin, jos ne elpyy tuloskuopasta, kuten kävi 2021, kun tulokset elpyivät 2020 kevään koronakuopasta, tai silloin kun ne elpyi finanssikriisistä. Tuossa 2010-luvun taitteessa. Tai tuosta 2000-luvun alun IT-taantumasta tai kuplasta elpymisen yhteydessä. Eli nykyinen tuloskasvu itse asiassa kiihtyy valmiiksi semmoisen ihan verkkaisen tuloskasvun päälle, joten ei mikään ihme, että sijoittajat on niin innoissaan.

08:00No, tulokset on tietysti tuloksia, aina kirjanpitoteknisiä mielipiteitä. Tietysti kassavirrat voi näyttää vähän erilaiselta vaikka isolta yhtiöltä. Tässähän on menossa ihan valtava tavallaan kassavirtojen vaihto, missä hyperskaalaajat investoi ihan valtavasti datakeskuksiin, ja se näkyy sitten vuorostaan paisuvana voittajana kassavirtana noilla muistivalmistajilla. Nvidialla ja muilla. Koska ne on noilla lapionmyyjillä tässä tekoälyn kultaryntäyksessä. Mutta joka tapauksessa, kun on tämmöistä tuloskasvua, eihän siinä auta ihan hirveästi negistellä. Tuloksethan tehdään reaalitaloudessa, ja siinä mielessä reaalitaloudella on väliä pörssille, vaikka muuten talouden ja pörssin suhdehan on paljon monisyisempi ja paljon epäselvempi. Ehkä mitä intuitiosta saattaisi pintapuolisesti ajatella, kun ne kaksi voi mennä monesti vähän eri suuntaankin, mutta pitkässä juoksussa tulokset tuppaa kasvamaan, kun talous kasvaa, ja Yhdysvaltain talous varsinkin on ihan tekoälyhuuman ajoissa. Atlantan Fedillä on tämmöinen GDPNow-bruttokansantuotemittari, joka yrittää haarukoida tällä hetkellä reaaliaikaisesti, miltä voisi näyttää vaikka kolmannen kvartaalin talouskasvu. Ja tällä hetkellä tuo arvaus pyörii noin 6 prosentin talouskasvun tuntumassa, mikä on ihan jäätävä vauhti kuitenkin suhteellisen kypsälle taloudelle. Luin Wall Street Journalissa hyvän jutun, missä lainattiin Oxford Economicsin ekonomistia, joka arvioi, että peräti kolmannes Yhdysvaltain talouskasvusta johtuisi näistä tekoälytehdasinvestoinneista eli datakeskusinvestoinneista ja varallisuusefektin paisuttamasta kulutuksesta. Eli kun noilla tekoälyosakkeilla ja muillakin osakkeilla menee niin hyvin pörssissä, niin yhdysvaltalaisten kotitalouksien nettovarallisuushan kehittyy koko ajan tosi hyvin. Se on tällä hetkellä noin 175 000 miljardia dollaria, eli siis aika paljon rahaa. Tuossa näkyy oikea kuvaaja, miten se on kasvanut. Ja kun ihmisten kulutus kasvaa, niin arvioidaan, että jokaista dollaria kohden ehkäpä pari senttiä menisi ekstrana kulutukseen. Ymmärrätte varmaan itse psykologisen efektin, että jos teidän osakesalkku vaan nousee, niin se saattaa pistää teidät ajattelemaan niin, että okei, mun ei tarvitse ehkä säästää mun palkasta enää niin paljon, koska se salkku nousee ihan itsekseenkin vaan. Mä voin pistää enemmän rahaa vaikka smoothieen. Tai en mä tiedä, mihin vaan ikinä rahaa laitattekin, Warhammer-figuureihin, jos ainakin katsoo Inderesin foorumin ketjutrendejä, mihin on alkanut laittaa enemmän rahaa. Toisin sanoen tekoälybuumista tulee tällainen vipuefekti vielä talouteen, joka samaan aikaan ruokkii pörssikursseja, jotka ruokkii taas lisää kulutusta. Ja sitten toisaalta nää tekoälyinvestoinnit itsessään ovat bruttokansantuotteelle positiivisia, kun pitää rakentaa niitä datakeskuksia. Joskin pieni tekninen huomautus: nuo siruthan tuodaan käytännössä ulkomailta. Ja sitten tuontihan itse asiassa miinustetaan BKT:sta. Eli ihan pelkkää BKT:n juhlaahan nuo investoinnit ei tietenkään täysin ole, mutta nettona kokonaiskuva ehdottomasti talouskasvua ruokkiva.

10:26Väkevä talouskasvu Yhdysvalloissa näkyy myös maan nousevassa korkotasossa. Tuskin on lupa hirveästi odottaa käytännössä korkojen laskua. Tässä te näette Yhdysvaltain nimellisen bruttokansantuotteen kasvun. Nimellinen talouskasvu on siis reaalinen talouskasvu, jota te näette paljon mainittavan uutisissa. Plus sitten inflaatiovauhti. Nimellinen talouskasvuhan on siinä mielessä köpelö mittari, että koska siinä on nimenomaan inflaatio jo sisällä, niin joku voi huomauttaa, että se ei mittaa todellisen elintason nousua. Ei niin, ja sen takia me käytetäänkin. Usein kun puhutaan taloudesta, niin puhutaan nimenomaan reaalikasvusta, josta inflaatio putsataan pois. Mutta jos te mietitte pörssiyhtiöitä, nehän elää nimellisessä maailmassa. Eihän pörssiyhtiöt Suomessa eikä maailmallakaan raportoi tuloksia inflaatio-oikaistuna, vaan te näette käytännössä nimellisestä talouskasvusta sen suunnilleen, paljonko yhtiöiden liikevaihdot ja tulokset voisivat kasvaa, ja sen takia tykkään itse aina katsoa välillä myös sitä itse. Pitkien velkakirjojen korot heijastelee käytännössä tästä nimellistä talouskasvua kehittyneillä markkinoilla. Tuossa te näette. Yhdysvaltojen nimellinen talouskasvu vuositasolla tuolla sinisellä käppyrällä, joka pörrää nyt melkein 6 prosentissa. Ja toisaalta nuo oranssit ja vihreät pistemäiset viivat on Yhdysvaltain 10- ja 30-vuotisen velkakirjan korot. Ja kuten näette, ei nuo aina kulje ihan käsi kädessä, mutta kyllähän ne nyt rimmaa tosi vahvasti, koska käytännössä korkoihin leivotaan sisään tulevaisuuden inflaatio- ja talouskasvuodotukset. Mulla on tässä kuvaajassa muutama viesti. Yksi on se, että Yhdysvaltain talous pauhaa aivan tulikuumana, mutta toinen on se, että koroilla tuskin on hirveästi markkinalla ainakaan laskuvaraa. Ja siihenhän tällä hetkellä itse Yhdysvaltain Fedin uusi pääjohtajakin nojaa, että hän ei itse nosta keskuspankilla niitä ohjauskorkoja, vaan antaa markkinan nostaa noita itse velkakirjojen korkoja, mikä omalta osaltaan pitäisi vähän ehkä yrittää jäähdyttää vastapainona taloutta niin kauan kuin jos taloudessa tämmöinen investointibuumi jatkuu ja menee näin lujaa tuloksilla ja kulutuksella ynnä muulla, niin tuskin kannattaa edes odottaa, että koroilla olisi ainakaan suunta alaspäin niin markkinalla kuin sitten vuorostaan myöskään keskuspankin ohjauskoroilla.

12:17Loppukaneettina: Yhdysvallathan ei ole ainoa maa, missä korot nousee. Suomalaisillahan on aina negatiivinen kalskahdus, kun puhutaan korkojen noususta, koska aletaanhan ensimmäisenä katsomaan meidän pankin mobiiliappia ja miettimään meidän asuntolainaa. Sen korko nousee, koska suurimmalla osalla meistä on jostain syystä vaihtuvakorkoiset asuntolainat. Ja toinen, mikä alkaa stressaamaan, on että Iltalehdet ja Ilta-Sanomat muistuttaa meitä joka päivä, että Suomen valtiolla on paljon velkaa, ja kun korot nousee, niin sen valtionvelan korkokin nousee sitä mukaa kuin Suomen valtio rahoittaa itseään uusilla velkakirjoilla. Mutta kuten mä äsken mainitsin, korkeat korot kertoo myös voimakkaasta talouskasvusta. Tai ehkä myös riskistä jonkin verran, mutta kuitenkin yleisesti ottaen näin, ja talouskasvun kuva näyttää siinä mielessä vahvistuneen maailmalla. Tosin korkojen nousu johtuu myös siitä toisesta komponentista, eli korkeammasta hintojen nousuvauhdista eli inflaatiosta. Korot on nousseet. Jos puhutaan 30-vuotisista velkakirjoista, mitä voi pitää sellaisena tasapainomittarina osakkeille, Yhdistyneessä kuningaskunnassa eli Briteissä kolkutetaan itse jo kuuden prosentin rajaa, Yhdysvalloissa mennään jo yli viiden. Japanissa 4 prosentissa. Voi, Japani oli siis se maa, josta vielä hetki sitten sijoittajat sai negatiivista korkotuottoa. Nyt sieltä saa jo 4 pinnaa. Saksassa ollaan käytännössä tällä hetkellä 3,5 maissa, eli inflaatio- ja talouskasvuodotukset ovat nousseet. Toinen viesti tässä kuvaajassa on siis se, että sijoittajat suhtautuvat yhä kriittisemmin valtioiden velkaantumiseen. Yksi viesti on myös se, että rahan kysyntä on paisunut: valtiot velkaantuu ja toisaalta yritykset investoi tekoälyboomin takia yhä enemmän, ja sen lisäksi on näitä paisuneita puolustusmenoja ynnä muita ynnä muita hankkeita. Eli käytännössä rahan kysyntä on kasvanut, ja sen takia raha kallistuu. Ja rahan hintahan on siis tuo korko.

13:53Sijoittajalle tämä on kaksipiippuinen asia. On hienoa, että talous on vahva. On hienoa, että talous pauhaa, koska se näkyy yleisesti ottaen tuloksissa, kuten äsken kävin läpi. Toisaalta korothan tarjoaa osakkeille kuitenkin sen vähäriskisemmän vaihtoehdon. Sijoittajilla on aina optio laittaa rahaa 5 pinnan korolle tuohon Yhdysvaltain 30-vuotiseen velkakirjaan tai vaikka Saksan 3,5 prosenttia tuottavaan velkakirjaan sen sijaan, että riskeeraa rahojaan vaikka jossain First North -yhtiössä tai jossain muissa osakelapuissa. Korkomarkkina ei välttämättä riko osakkeita pitkään aikaan. Mutta on hyvä pitää mielessä, että tuo vaihtoehto kurkkii ja urkkii siinä vieressä, ja sen vaihtoehdon houkuttelevuus kasvaa päivä päivältä. Kiitos Vartin katsomisesta. Toivottavasti osasin selittää nämä vähän monimutkaiset asiat jälleen kerran mahdollisimman tasapuolisesti.

14:35Tässä on viikon meemi: "Neljäsosaksi yhteistä Valmettia", ja sieltä se tulee taas: "selvitämme strategista arviointia". Hyvä meemi Mikko18-nimimerkiltä. Tää on kyllä niin totta, että monet firmat tekee aina näitä strategisia liikkeitä. Eka ostetaan joku, ja sit menee jokunen vuosi ja todetaan, että se onkin strategian arvioinnin kohdalla, kannattaako se sittenkään pitää. Näistä yhteen tullaan ja erotaan ja taas tullaan, yhteen mennään. Ympyrä pyörii näin. Kiitos Vartin katsomisesta, lukekaa analyysia. Tehkää hyviä osakepoimintoja. Tehkäämme hyviä osakemyyntejä, jos myyntipaikkoja ilmenee. Näillä näkymin seuraavaa varttia pitäisi ilmestyä suunnilleen ensi tiistaina taas ihan normaalisti.