Relaisin loppuvuosi oli vähän odotuksiin pehmeämpi. Käydään tällä videolla yhdessä analytikko Petri Kostovskin kanssa, että mihin suuntaan sarjayhdistelijan pyörät tällä hetkellä oikein pyörii. Morjens Petri. Moi. Lähdetään liikkeelle tuossa loppuvuoden kehityksestä. Operatiivisesti nähty kehitys oli meidän odotuksiin selvästikin heikompaa, niin kuinka paljon tästä nähdystä kehityksestä nyt oli niinku markkinan heikkouta vai onko yhtiön operatiivisessa tekemisessä tapahtunut jotakin? Etenkin toi kannattavuus jäi jonkin verran ja kasvukin oli organisesti jopa negatiivista. Joo, jos aloittaa sitä kasvusta, niin se oli tosiaan pikkusen negatiivista kuunnelijalla. Siinä etenkin toi korjaamon huoltoliiketoiminnan vaisuus oli vähän odotettua pehmeämpi. Tietää, että talousympäristö on ollut aika vihkeä Pohjoismaissa. Se näkyy siinä, että raskaat ne voivat ajaa vähemmän kilometrejä ja sitä kautta niissä on vähemmän huoltotarpeita. Tämä näkyi oikeastaan jo koko viime vuonna. Yhtiö aiemmin jo liputti sen, että tuolla Twylerin markkinassa Ruotsissa on ollut heikkoutta. Sama jatkuu kuunnelijalla. Ei mun mielestä niistä saa semmosia olennaisia huolenaiheita. Tämä toimintaympäristö on ollut tämmöinen ja sitten taas toisaalta siinä on nähty pientä vaihtelua viime vuosina, mutta ei mun mielestä mitään huolenaiheita siellä. Jos mennään sinne kannattavuuspuolelle, niin siellä tulostapaino, tämä organinen liikevaihdon kehitys, siinä on hyvä huomioida, että korjaamon huoltoliiketoiminnan on tosi herkkä sille ikään kuin mekaanikkojen käyttöasteelle. Mekaanikkojen paikat on kuitenkin lyhyeltähtävästi kiinteet. Ne ei sopeudu sen mukaan, mikä se kvarttalikohtainen kysyntä on. Siksi siinä liiketoiminnassa on hyvin tärkeää, että korjaamoilla on tasaisesti riittävästi työtä. Mutta jos se vähän niiaa, se työn määrä, niin liikevaihtoa kertyy vähän vähemmän, mutta se kulut ikään kuin pysyy sisältä, niin se tulee aika selkeästi sinne kannattavuuteen. Tämä on tuo sama missä tahansa henkilöstöintensiivisessä liiketoiminnassa. Sitten siellä oli tietysti myös kannattavuutta, paino yhtiön mukaan, jonkinlaiset kulujen jaksotukset, ja sitten ostetuissa liiketoiminnoissa oli vähän varastojen arvoja korjattu alaspäin. Todennäköisesti jotain tuotteita, mitkä ei ole myynyt pikkuisen sieltä arvonalentumisia. Sitten tietysti myös yhtiötekki yhden vuonna monta yrityskauppaa, niin ikään kuin niiden tavallaan integrointikuluja, vaikka yhtiöhän ei tee sellaista massiivista integrointia, kun ne liiketoimet jatkaa vähän sellaisenaan. Mutta tietysti aina siellä pitää esimerkiksi Pellinalla vähän yhdistää tietojärjestelmiä ja tämmöisiä kuluja, mitä sieltä tulee. Nämä tekijät, painokannattavuutta, niiden ei nyt tarkkaan avattu, että minkä suuruuksia vaikutuksia kustakin elementistä tuli, sitä ei pysty syvällisesti pureutua näihin, mutta mun mielestä kaikki on tosi luontevia. En löytänyt siitä sellaisia tekijöitä, mitkä antaisiin aidosti huolenaiheittamista ja haasteista, mitkä olisivat jotenkin sellaisia vaikeasti selätettäviä, jatkuvia ongelmia. Siinä oli monta monessa, sanotaan näin. Kyllä. Jos sitten vähän zoomataan ja otetaan isompaa kuvaa. Relais on ollut listoilla muistaakseni vuodesta 2018 asti. Tulos on kasvanut oikein komeasti listalla olla aikanaan, mutta velkaantuneisuutta on tullut jonkin verran lisää. Miten sä näet yhtiön tällä hetkellä? Siihen nähden, mistä yhtiö lähti listautuessaan. Missä mennään nyt? Mun mielestä mennään oikeinkin hyvällä tolalla. Mun mielestä yhtiöhän listautui tällaisena ikään kuin tukkurina, joka oli jonkun verran konsolillista alaa, mutta sen jälkeen tavallaan tämä ajatus tämmöisestä sarjojärjestelijäreikittämintamallista mun mielestä konkretisoitu. Se alkoi näkyy toisaalta ulkoisessa viestinnässä. Se alkoi näkyä siinä, miten pääomaa allokoidaan. Lähdettiin kasvattaa toista ikään kuin liiketoiminta- alustaa tänne korjaamoja huoltoliiketoimintaan. Sitten se näkyi myös siinä, että tavallaan rakennettiin se organisaatio sellaiseksi, että se pystyisi skaalautumaan. Eli jos mietitään sarjojärjestelijää, niin kun se kasvataan riittävän isoon kokoluokkaan, niin siinä on tosi tärkeää se, että tavallaan se organisaatio kykenee jatkuvasti kasvattamaan sitä kykyä toteuttaa montaa yritysjärjestelyä, koska sitten taas, jos se on hyvin rajatun joukon tekemää prosessi, niin niitä tavallaan aikaa ei tule mistään lisää, ja sitten tämähän on helppo kompastua, että tavallaan se on muutama henkilö, joka tekee niitä järjestelyjä, ja kun sun kokoluokka kasvaa, niin niitä ei vaan tule enempää. No sitten voisi tehdä isompia järjestelyitä, mutta se on yleensä riskisempää, ja sitä kautta tavallaan se toiminnan skaalautuminen, se yritysjärjestelyprosessin skaalautuminen aina siitä, että miten niitä potentiaalisia kohteita etsitään, että on tosi iso joukko, jotta sieltä löytyy niitä muutamia hyviä, mistä sitten tavallaan myös löytyy yhteinen ymmärrys kauppahinnasta, eli päätään siitä transaktiotopeutuja ja näin edelleen. Niin mun mielestä näillä on kaikilla osa-alueilla yhtiö. Meni selkeästi eteenpäin. Totta kai, niin kuin sanoitkin, niin velkaa myös käytettiin yritysjärjestelyihin, se mun mielestä kuuluu asiaan, sillä saa potentiaalisesti korkeampia päämantuottoja, kun sitä vivuttaa. Jos monesti, tai ei monesti, mutta joskus on puhuttu sijoittajien kanssa, onko yhtiöllä ollut liikaa velkaa, mun mielestä ei ole ollut kyse siitä. Tavallaan relaisin kysyntä on kuitenkin tosi defensiivistä ja jatkuva luonteista, niin mun mielestä se antaa hyvän pohjan silleen, että se tavallaan pystyy kantamaan ihan reippaasti velkaa. Jos nyt katsotaan viime vuoden lopuntasoa, sellainen reilu kaksi kertaa evitaan, ei ole mun mielestä ollenkaan korkea taso, se on ihan varsin järkevä taso mun mielestä. Pitkäisyyksyys voisi olla jopa pikkusen enemmän. Sä mainitsit tuon korjaama- ja huoltamaliiketoiminnan. Voisin siihen tarttua. Yhtiöhän on nyt enemmän ja enemmän painottamassa nimenomaan sitä liiketoimintaa ja tukkukauppajia, missä on vähän pienempää roolia. Tiedetään, että korjaama- ja huoltamaliiketoiminnassa kannattavuudet taas on vähän matalampia, kun toisaalta tukkukauppasito on enemmän pääomina. Miten se näyttää suuntautumiseen enemmän sinne korjaama- ja huoltamaliiketoiminnan suuntaan? Mun mielestä se on ollut oikeinkin hyvä lisä tähän kokonaisuuteen, koska siellä on tietynlaista keskinäistä synergiaa ihan sitä kautta, että ne korjaajat voivat käyttää tavallaan sen konsernin huoltoja ja varausia ja sitä kautta siellä on tiettyä myynnillistä synergiaa. Mun mielestä se korjaama- ja huoltamaliiketoiminta on hyvää liiketoimintaa. Siellä on mahdollista tehdä hyvää pääomantuottoa ja just se kysynnän jatkuvuus on siellä hyvällä tolalla. Ja just tietenkin kun miettii näitä pohjoismaisia sarjayhdistelijöitä, mitä on nähty ja ehkä vielä konkreettisemmin seuraa näitä suomalaisia yhtiöitä, jotka on pyrkinyt tällä jatkuvalla pääoman allokoinnin yliopistoihin luoda arvoa, niin kyllä tässä viime vuosien turbulenssissa se yksi keskeinen erottautumistekijä, mikä on ollut relaisingaan myönteistä, on ollut se kysynnän defensiivisyys. Kun me ollaan nähty tätä koronajarrutusta, sitä hirveät kiihdytystä ja sitten taas korkojen seurauksena talouden taantumajarrutusta, niin se, että se kysyntä on ollut suht tasasta, niin se on kyllä pelastanut ikäviltä haasteilta yhtiön, ja sitten taas käänteisesti niillä, keillä se ei ole ollut, niin on nähty, että se on tullut tosi isoin vaikeuksiin. Paljon on miettinyt just erilaisia niitä tavallaan fundamentteja, mitkä on keskeistä siinä sarjayhdistelyliiketoimintamallin onnistumisessa, ja ehkä tässä nyt on vähän niin kuin recency biasia tai sille tään, että vaikuttaa mun ajattelun, että ollaan ollut tällaisessa poikkeuksellisessa ympäristössä, missä on menty välillä jarrutettu kovaa, ja sitten menty taas kaasupuolisessa jarrutettu, mutta kyllä se tietotapa on tosi tärkeätä, että se pystyt jatkuvasti tavallaan alkoimaan sitä kassavirtaa, eli sen kassavirran pitää tulla tasaisti sieltä liiketoiminnasta, mutta se kaikkihan lähtee kysynnästä. Eli siinä mielessä se on hyvää liiketoimintaa. Kaikissa liiketoiminnoissa on sitten tavallaan ne, jos voisi sanoa niin kuin heikkoudet tai mitkä ei välttämättä tue sitä niin voimakasta rullointia, tässä on se, että se sitten käytännössä vie rahavirtaa, kun ne korjaavat, mutta tavallaan niiden vuokran vastuut on aika tuntuvaa, että ne vie sitä kautta rahavirtaa. Jos nyt saisi ihanen liiketoiminnan, niin sitten siinä ei olisi näitä vuokranmaksuja ja näin edes vielä vahvempaa kassavirtaa, mutta mun mielestä se on kaiken kaikkiaan hyvää liiketoimintaa. Totesit, että on ollut defensiivinen markkina. Yhtyöhän itsekin kommentoi, että näkymät tälle vuodelle on vakaat. Sitä huolimatta nyt Q4-tuloksen tiimalta leikkasit ennusteita jonkin verran, niin mihin tää sun varovaisuus perustuu nyt tämän vuoden osalta? No, siinä on tietysti yksi tekijä, mikä on, on se, että kun tehdään paljon yritysostoa, niin kun se rakenne muuttuu, niin sen tavallaan, kun tossakin nostit esiin, niin se on erilaiset kannattavuudet tukkukaupassa ja korjaamahdolla liiketoiminnassa. Niin sitten se, että miten se kaikkeen yritysjärjestelyyn jälkeen on muuttunut sen tavallaan se konsernin kannattavuus taso, niin siinä on aina vähän haasteet, siis organisesti pikkusen tehtiin siellä tarkistuksia. Ja sitten tietyllä tapaa varmasti tulee myös lyhyeltä ähtemellä tavallaan se kokonaisuuden yhdisteleminen ja nämä integraatiokulut varmasti tulee jossain määrin vaikuttamaan. Ja sitten yksi tekijä, mitä tossa myös pikkusen alennettiin, oli sitä organista kasvuennuste, että näistä tekijöistä ne ennustemuutokset rakentuu. Ja ennen kaikkea se on todella tärkeä, niin kuin tossa äsken alustinkin se, että miten se korjaamo- ja huoltoliiketoiminnan kysyntä kehittyy. Että se tavallaan siihen marginaaliin vaikuttaa olennaisesti. Jäädään seuraamaan, millaisia kehitystä saadaan tänä vuonna. Yksi epäjatkumakohta on nyt tänä vuonna, kun yhtiön toimitusjohtaja vaihtuu. Arne Ekholm on ollut yhtiön puikossa vuodesta 2015 asti. Päälle kymmenen vuotta eilen, aivan väärin muisto. Nyt tilalle nousee ruotsista Christian Gebauer. Mitä sä näet, millaisia muutoksentuulia Christian Gebauer tuo yhtiöön tänä vuonna ja minkä näköinen strategiapäivitys saadaan mahdollisesti kuulla tässä? No mä olisin hyvin yllättynyt, jos tulisi suuria muutoksentuulia tai suuria muutoksia strategiaan. Yhtiön viimeinen strategiakaus oli onnistunut. Se todisti, että se aiempi strategia oli oikeinkin järkevä, toimiva. Ja sitten taas, kun se perustuu tähän pohjoismaiden ajoneuvojen jälkimarkkinoiden konsolidointiin, niin siellä on edelleen tavallaan konsolidoitavaa. Eli sitä samaa pelikirjaa voi mun mielestä monistaa. Mä en strategiaan tasolla odottaisi isoja muutoksia, mutta sitten tietysti yhtiöillä oli taloudelliset tavoitteet, jotka päättyi viime vuoden loppuun, ja se oli puhtaasti absoluuttisen tulostasoon sidottu. Mun mielestä sarjojärjestelijän pää siellä, että KPI on muualla kuin se absoluuttinen tulostaso. Että analyytikkona tai sijoittajana se absoluuttisen tulostason merkitys ei ole iso, vaan se on se, että miten siihen päästään, siihen tulos kasvuun, mitä sieltäkin haluttiin viestittää. Ja sitten tullaan semmoisiin mittareisiin kuin vaikka sijoitettuun pääoman tuotto ja käyttöpääoman tuotto, tämmöisiä tehokkuusmittareita. Ne on mun mielestä tärkeämpiä, mutta totta kai siinä on tietty viesti, että mihin vaikka jonkunnäköinen kasvutavoite on se sitten tulevaisuuden absoluuttinen tulostaso. Se viesti sitten tavallaan kunnianhimosta ja on tietyllä tapaa semmoinen mittari, että mitä se yhtiö jatkossa painottaa vaikka pääoman allakoinnissa. Sitten jos sieltä tulee taas, niin kuin viime kaudella mekin puhuttiin monesti, että se oli todella kunnianhimoinen se tulostason tavoite. No jos katsotaan sitä toteumaa, niin yhtiöarvoinen pro forma tulostaso on ollut viime vuonna 45 miljoonan ja 50 miljoonan tavoite. Ihan sinne ei päästy, mutta tavallaan kyllä se silloin oli viesti, että okei, kaikki fokus on siinä kasvussa pääoman allakoinnin suhteen. Tai no kaikki ja kaikki, mutta siis suuri osa. Ajattiin vähän osinkoakin, mutta kyllä niissä aina joku viesti on, mutta mun mielestä se kaikkein tärkein on tavallaan se toiminnan tehokkuus ja sen pääoman allakoinnin tuotot. Niin, osingasta puheen ollen. Nyt yhtiö leikkasi yllättäen osinkoa ja alitti myös meidän odotukset. Yhtiöhän on pystynyt kasvattaa historian saatossa osinkoa, jossa ihan väärin muistatin 10 sentistä 50 senttiä, ja nyt se leikattiin 50 sentistä 30 senttiä. Oliko tämä sun mielestä fiksuveto? Ja sitten toisaalta foorumillahan on kritisoitu jonkin verran tätä, että yhtiöllä on samaan aikaan hybridilainaa kahdeksan pinnan korolla. Onko tämä voitonjako samaan aikaan järkevää, kun on hybridilainarasetteena? Joo. Yhtiöllähän on ollut vaikka sellainen, käsittääkseni, mekaaninen lähestymistapa tähän voitonjakoon. Siinä, missä jotkut viime vuonna maksattiin jotain lisäosinkoa, niin se oli puhtaasti se, että oli sitouttu johonkin suhteelliseen osuuteen siitä tuloksesta. Ja nyt sitten taas, kun viime vuodelta leikattiin vastamielotuksiin, niin me ollaan oltu edelleen voitonjakosuhteen haarukassa, mutta painottiin sitä, muistaakseni se osui sinne 30 prosenttia, ja sitä ala laitaa. Mielestäni keskustelun voitonjaosta ja osinkoista ylipäätään on aika hauskaa, kun siihen ei ole mitään oikeita vastauksia. Jos mietitään yleisesti voitonjakoa ja tietyistä toimialoista, niin mun mielestä moni tuntuu, että on tietty vääripäätä, että toiset eivät maksa ollenkaan osinkoa, ja toiset haluavat tosi isoa osinkoa, niin mun mielestä se on tosi tilannekohtaista. Esimerkiksi joissain yhtiöissä niitä pitäisi maksaa kaikki voitot ulososinkoina, koska niillä ei todennäköisesti ole hyviä investointikohteita, ja se on huono, jos ne hilloisivat rahaa, koska se nostaa riskiä siitä, että tehdään huonoja sijoituksia. Norjalaiset ovat sitten taas toisaalta osoittaneet, että he kykenevät allokoimaan sitä pääomaa hyvällä tuotolla, jolloin heidän kannattaisi paikkaa kaikki rahat siihen. Sitten tulee siihen tilanteeseen, että onko aina niin paljon kohteita, mihin allokoida, kuin mitä sinulla on rahaa kassassa. Jos mietitään nykyistä vieläkaantumistasoa, niin joku voisi sanoa, että vähän kerrytetään muskeleita, eli tavallaan ei jaeta paljon ulos, tehdään ehkä jotain pienempiä järjestelyjä, mutta ikään kuin valmistetaan tavallaan tasetta siihen, että voitaisiin tehdä joku isompi järjestely jossain kohtaa, esimerkiksi tällainen niin kuin NS-platform-hankinta, että jossain kohtaa nyt pidemmällä tulevaisuudessa tulee tavallaan se vaihe, että nämä nykyiset kaksi, eli tämä tukkukauppa ja sitten tämä korjaama- ja huoltoliiketoiminta, niin niiden tavallaan kasvu painottuu vaan sinne add-on-hankintoihin, siis ikään kuin se seuraava tuki alkaa hankkiin, niin silloinhan se tarvitsee todennäköisesti enemmän tasetta, kun se on todennäköisesti isompi järjestely. No, se on sitten tietysti tasapainoilua tässä matkan varrella, että miten sitä pääomaa jaetaan ja missä kohtaa yhtiön näkee tämmöisen hankkeen relevanttina. No sitten tullaan siihen hybridilainaan. Kahdeksan pinnan korko, niin onhan se korkea, eli tietyllä tapaa voisi ajatella perusteltuna, että sinä himmaat voitonjakoa ja sitten koet tavallaan alentaa sinun pääoman kustannusta. Minä näkisin tämän perusteltuna. Sitten vaikea sanoa, että miksi yhtiön hallitus sitten haluaa jonkunnäköisen voitonjaon kuitenkin säilyttää. Se on hyvin tavallista. Todennäköisesti siellä on se, että monisijoittaja, tai nähdään, että halutaan houkutella semmoisia sijoittajia, niin se on myös tärkeätä, jonkinlainen voitonjako. Mutta se on niin monen tekijän summa se kokonaispääoman allokointi, että tavallaan siinä pitää muistaa aina, että mikään ratkaisu ei ole semmoinen, että se tyydyttää kaikkia. Mun mielestä voi perustella sarjojohdistelijan, että se sanoo, että se ei jaa voittoa ollenkaan, koska näkee, että tavallaan heidän kykynsä alloinkoinnista pääomaan kasvun on niin hyvä, että ei kannata jakaa voittoa. Se on semmoinen tekijän summa. Mun mielestä ehkä se saa kuitenkin sitten, tässä meillä olisin kohdalla, se on saanut vähän ehkä liian isot mittasuhteet se keskustelu. Siis me ymmärtäisiin, jos se jakaisi 80 prosenttia tuloksestaan ulos, niin sitten voisi tavallaan kyseenalaista, että tässä ei ole mitään järkeä. Kun 30-50 prosenttia, niin sitten se on. Onko tämä marginaaliset osuudet kuitenkin loppupeleistä? Niin, tai ei ollenkaan kovinkaan suurasta ohjelmasta. Mutta joo, sinänsä mä ymmärrän kuitenkin sen, että kun on se hybridi ja sen suhteellisen korkeat, kyllä se nostaa sitä pelaankustannusta, vaikka se nyt on ihan kohtuullinen hybridlainaksi. Mä aidosti uskon, että siinä on itse asiassa taustalla semmoinen, että yhtiöllähän oli täällä tosi kunnioinen tuloskasvutavoite, mikä perustui niihin järjestelyihin. Ja mä uskon, että heidän pitkän aikavälin suunnitelmissaan oli suunnitelma tehdä paljon yritysjärjestelyjä ja sitten vahvistaa taas jossain kohtaa omaa pääomaa keräämällä markkinoilta. Ja sitten kun yhtiön arvostus on kuitenkin ollut suhteellisen maltillinen, niin sehän ajoittui se jakso, milloista todennäköisesti olisi haluttu keräämään pääomaa sinne, kun korot olisivat semmoja korkealla ja yleisjärjestys oli matalalla. Nyt se on pikkusen on tultu sieltä ihan montusta ylöspäin, mutta ei se missään kohtaa ole silleen noussut erityisen, meidänkin järjestys on koko ajan ollut maltillinen. Niin sitten tavallaan ei ollut järkeä kerätä omaa pääomaa. Tämä oli tavallaan vaihtoehtona parempi tämä hyppylilaina. Mä uskon, että siellä on ollut pitkän aikavälin suunnitelma, mikä ei toteutunut tämän osalta ihan täysin. Mutta yhtä kaikki mun mielestä tämä oli kuitenkin, kun miettii kahdeksan prosentin korotkoon versus se, mitä pääomantuottoa on saatu, niin tämäkin oli parempi ratkaisu kuin se, että oltaisiin otettu ne järjestelyt tekemättä kokonaan. Näinpä. Siinä oli oikein kattava vastaus. Hei, lopuksi vielä arvostuksista, joita vähän jo tuossa sivuisitkin. Me ollaan oltu tosi pitkään tässä positiivisella näkemyksellä. Ihan hirveästi tuossa ei mikään ilmeisesti muuttunut keissin suhteen. Mitkä on nyt sun mielestä ne päällimmäiset ajurit, joilla on jotain positiivista suosituista näkemystä? Mun mielestä täällä hetkellä se keskeinen ajuri on se, että tavallaan se maltillinen arvostus muodostaa hyvän tuottaudutuksen ilmankin, että relaisi ihan merkittävästi onnistuisi luomaan arvoa uusilla järjestelyillä. Eli tavallaan sun ei tarvitse maksaa hintalappoa muuta, kuin niistä nykyisistä liiketoiminnoista ja niiden tuotoista. Ja sarjallisesti mun mielestä on hyvä katsoa sitä kautta, että minkälaisen ikään kuin arvomarkkinat on tälle tuleville järjestelyille, ja mikä on se arvosuhte siihen nykyiseen liiketoimintakokonaisuuteen. Jos ikään kuin hinnoitellaan yhtiö, joka pystyy luomaan arvoa järjestelyillä, niin puhtaasti niiden nykyisten liiketoimintojen arvolle, niin se on maltillisesti hinnoitettu. Jos on tavallaan ikään kuin paljon sisällä sitä tulevaa arvonluontia, niin sitten se fiskit alkaa nousemaan. Mun mielestä tässä pääsee houkuttelevan hinnalla kiinni siihen nykyisiin liiketoimintoihin ja pidemmän aikavälin arvonluontipotentiaaliin. Siinä saa vähän optiona vielä yritysjärjestelyt päälle. Niin, niistä ei tarvitse maksaa. Samahan me puhuttiin vähän tuossa eilen Vilpon kanssa Boreon suhteen. Tässäkin on vähän se, että kuinka paljon pystyy ennakoimaan yritysjärjestelyitä. Siinä mun mielestä on hyvin tärkeää ottaa huomioon se, että paljon siellä on järjestelykapasiteettia. Boreolla on velkaantuneisuus, en viimeisimpiä lukuja katsonut, mutta sehän on selvästi korkeammalla. Heidän liikkumavara siellä on rajallinen. On vähän liikkumavaraa, mutta toisaalta kommentitkin on painottavista. Varmaan järjestelyitä lyhyä vaikka välillä tuu, että fokus on nykyisten liiketoimintojen rivien suoristamisessa, sen jälkeen kun on tehty paljon järjestelyjä ja tehokkuus parannuksissa. Strategia ja työ viemästä vie varmasti myös paljon aikaa. Näinpä. Hei, jäädään odottelemaan sitä strategiapäivitystä ja tämän vuoden lukuja, mihin suuntaan Reliance kehittyy ja pyöriikö pyörät oikeaan suuntaan. Kiitos Petri näistä kommenteista. Kiitos myös kaikille katsojille. Oikein mukavaa tuloskauden jatkoa tässä kohtaa kaikille. Muistakaa lukea analyysiä ja tehkää hyviä osakepoimintoja.