Tervetuloa InderesTV:lle Talenomin uuden johdon haastatteluun tilinpäätöstiedotteen julkaisun jälkeen. Tervehdys herrasmiehet. Te olette molemmat vähän niin kuin uusia kasvoja InderesTV:llä, vaikka olette varmaan vilahtaneet ainakin kuvissa. Aloitetaanko sillä, että esittelette itsenne? Näin tehdään. Morjesta Juha ja morjesta kaikki kuulijat ja katsojat. Sopiiko, että minä aloitan?

Yes.

Yes.

Eli Asikainen Juha on minun nimeni ja Talenomin uusi toimitusjohtaja ja aloittanut pestissä tässä maaliskuun alussa ja sitä ennen pitkä pätkä Talenomin nimenomaan tässä palveluliiketoiminnan puolella vahvemmin tämä oma tausta. Ehkä sellaisia asioita, mitkä ovat omia intohimojani, niin asiakaskokemus, henkilöstö. Kestä kokemuksia kasvuun ja erityisesti tämä myynti, niin niiden ympärillä toivon, että pystyn tuomaan hyvää ajattelua ja tekemistä ja tuloksia yhtiöön. Kyllä, ja minä puolestani Säkkinen Matti, ja tosiaan Talenomilla talousjohtajana aloittanut tässä kuun alusta. Ja ennen tätä pestiä kolme ja puoli vuotta Groupin kontrollerina Talenomilla, ja sitä ennen yli 10 vuotta sitten kontrolleri- ja talousjohtajan roolissa muualla. Tässä lyhykäisyydessään.

Selvä homma. Näillä mennään eteenpäin. Aloitetaan perinteisesti toimitusjohtajan haastattelu aloitetaan toimitusjohtajalle suunnatulla kysymyksellä. Mitkä ovat uuden toimitusjohtajan fokusalueet tänä vuonna ja ehkä vähän keskipitkälläkin aikavälillä? Ja jos mä tiedän, että te ette koskaan halua kauheasti arvostella aiempaa tai heidän tekemisiään, mutta kiinnostaa varmasti, että mikä muuttuu.

Ja jos otetaan vähän katsausta taaksepäin ja suunnataan sitten sen jälkeen tulevaan, niin kyllähän viime vuosi oli tosi vahvasti tämän jakautumisen sävyttämä ja meillä meni organisaation energiaa ja fokusta tosi paljon tähän ja nyt ollaan iloisia, että homma on saatu maaliin ja ollaan uuden alun edessä. Ja mihin me tullaan fokusoitumaan, mihin minä tulen fokusoitumaan nimenomaan tähän uuteen Talenomiin, uuteen alkuun. Me ollaan aidosti palveluyhtiö, meillä on palvelu- ja softayhtiön sekoitelma. Me ollaan aidosti palveluyhtiö, ja missä meidän fokus on, niin se on siinä erinomaisessa asiakaskokemuksessa. Ja mitä kautta me sitä tehdään, niin on tämän meidän Vantaanlenom-konseptin, Vantaanlenom-strategian kautta, ja siihen tullaan paljon. On paljon ponnisteluita laittaa jokaisessa meidän toimintamaassamme. No mennään sitten tähän Vantaanlenomiin. Sehän on vähän niin kuin teidän kilpailukyvyn ydin tai kilpailuetu. Samalla kun teillä on tosi, tuossa esityksessä oli hyvin kalvoilla kerrottu ja laitettu vähän dataa siihen taustalle, mutta ei varmaan kaikille avaudu, että miten tämä pystyy olemaan kilpailuetu ja miten sillä saadaan tuloksia. Pystytkö vielä avaamaan tätä kuulijoille? Jos mietitään normaalia tilitoimistoa ja johtamista normaalissa tilitoimistossa, niin siellä ei hirveästi ole johtamiskäytänteitä, tavoitteita, tuloskortteja, resurssisuunnittelua, ei välttämättä hyödynnetä digitalisaatiota ihan sillä tavalla kuin se mahdollista on. Me on tässä 50 vuoden aikana vähän ronttiin opiskeltu tätä hommaa ja saatu ymmärrys siitä, että millainen on järkevä tapa ja konsepti pyörittää tilitoimistoa. Ja tässä Vantaanlenomissa on puristettu tämmöiseksi konkreettiseksi malliksi, jota pystytään sitten ottaen käyttöön niin, että se soveltuu kaikkiin meidän toimintamaihin ja ympäristöihin. Ja ottamalla sitä käyttöön pala kerrallaan, me nähdään, että meidän tulokset paranee niin henkilöstökokemuksen, asiakaskokemuksen kuin sitten kannattavuudenkin osalta. Ja se on kyllä ihan tämmöinen strategian keskeinen ydin tulevaisuudessa. Tietysti tärkeä asia, että on pystytty saamaan sitä sisäistä evidenssiä, että tämä toimii meidän kaikissa maissa. Ja sitten jos katsotaan esimerkiksi Suomeen, niin missä ollaan pisimmällä tämän Vantaanlenomien kanssa, niin kyllähän se näkyy myös tuossa kannattavuudessa hyvin positiivisesti.

Näin se tekee. Pystytkö vielä kertomaan tähän, että missä vaiheessa me ollaan käytännössä, jos ajatellaan sitten Ruotsia ja Espanjaa? Suomessa ollaan varmaan aika pitkällä ja valtaosa toimistosta varmaan toimii tämän mallin mukaan aika uskollisestikin. Mikä on niin sanotusti vaiheessa Ruotsissa ja Espanjassa? Suomessa kuten sanoit niin pisimmällä ollaan. Tietysti Suomessakin meillä on eroja tiimien välillä eli ei ole indeksi ihan tapissa joka tiimissä ja joka toimistolla, mutta sitten Ruotsissa ja Espanjassa ollaan merkittävästi jäljessä.

Tuossa katsauksessa esittelin diaa, jossa oli tuottavuusero tai laskutusero eri maiden välillä ja suomalaisen ja ruotsalaisen kirjanpitäjän välillä on semmoinen ero. Lähes 40 pinnaa taisi olla se tuottavuusero ja sitten espanjalaisen kollegan kanssa yli 50 prosenttia, joka sitten kuvastaa sitä, että potentiaalia on. Tässähän saattaa tulla sitten semmoinen kysymys, että liittyykö tämä meidän tuottavuusetu täysin EA-soriin, ja että kun me on paljon siitä puhuttu menneisyydessä, että sen ympärille se rakentuu, niin haluaisin esimerkkinä nostaa meidän palkanlaskentaliiketoiminnan Suomesta. Eli meidän palkanlaskentaliiketoiminnassa me käytetään täysin ja on käytetty aina kaupallisia järjestelmiä, ei omia järjestelmiä, ja siihen ympärille on rakennettu tätä Vantaanlenomia. Jos me katsotaan palkkakatteella meidän kirjanpito- ja palkkalaskentaliiketoimintaa niin palkkalaskentaliiketoiminta on jopa kannattavampaa ja tämä on mielestäni hyvä todiste myös siitä, että tämä toden totta tämä Vantaanlenoma-lähestymistapa toimii.

Mennään sitten näihin toimintamaihin. Olen järjestellyt kysymykseni sillä tavalla, ensin Suomi, teidän perinteinen ydinliiketoiminta. Täällä kasvua ollut tiukassa markkinassa ollut vaikeaa kaikille. Saitte kuitenkin jonkinlaisen orgaanisen kasvun. Onko markkinatilanne nyt helpottamassa? Miltä näyttää vuoden 2026 kasvunäkymä?

Ensinnäkin tietysti haluan kiittää meidän koko Suomen organisaatiota, joka on ponnistellut haastavassa markkinatilanteessa erittäin erittäin kovasti ja tehnyt hienoa hienoa työtä. Ehkä jotenkin ajattelen tätä markkinaa myös niin, että aina ei kannata liikaa selitellä myöskään sillä markkinalla, koska aina joku voittaa. No samaan aikaan onhan se haastavaa ollut eikä me nyt nähdä tässä mitään talouden nousukiihtoa vielä lähitulevaisuudessakaan, mutta koitetaan sisäisesti. keskittyä siihen hyvään tekemiseen ja jatkaa niitä ponnisteluja sekä myynnin ympärillä että asiakaspidon ympärillä. Uskotaan, että siitä hyvä tulee. Mutta joo, isossa kuvassa Suomi, varmasti se meidän tukijalka tulee vahvaa positiivista kassavirtaa generoimaan myös tulevaisuudessa. Mennään sitten Suomen kannattavuuteen ja ehkä tässäkin katsotaan enemmän eteenpäin. Tämä jakautuminen tietenkin aiheutti omalla tavallaan kulusynergioiden purkautumista ja samalla tulee käsittääkseni teette myös kasvuponnistuksia Suomessa. Niin pystyttekö pikkuisen avaamaan näiden kuluvaikutusta ja sitten Suomen kannattavuutta tästä eteenpäin. Se voi varmaan kuluvaikutusta kommentoida, mutta ehkä yleisesti kyllä me Suomessa halutaan kasvaa. Meidän markkinaosuus toista puolentoista miljardin markkinasta on noin viisi pinnaa. Se on kovin vähän, että kyllä me varsinkin nyt kun avautuu tämä kenttä ohjelmistojen osalta, niin pitkäkestoisesti nähdään, että Suomessa pystytään kasvaa ja olemaan isompi toimija, vaikka vahva toimija jo ollaan, niin ei meidän ajatus Suomessa ole, että me oltaisiin jotenkin valmiita. Joo, ja just näin, eli hyvin totesi tuossa, että ollaan jakaututtu ja jonkun verran meillä kiinteät kulut suhteellisesti kasvaa Suomessa lyhyellä aikavälillä, ja myöskin nämä kasvupainostelut vaikuttavat jonkun verran meidän siihen kannattavuuteen. Joten niin kuin todettiin tuossa aikaisemmin, että kyllä me sitä kannattavuutta ennen kaikkea sieltä Ruotsista ja Espanjasta haetaan suhteellisesti enemmän. Suomi sitten siellä enemmän sitten fokus kasvussa. Niin jos ajatellaan Suomen kannattavuutta sitten keskipitkällä aikavälillä, niin päästäänkö näistä lukemista edelleen eteenpäin ja mitkä ne keinot ovat? Joo, siis kuten Juha tuossa sanoi, niin edelleenkin nähdään Suomessa se, että täällä ei ole Vantaanlenom-indeksi tapissa. Eli kyllä nähdään edelleenkin, että täällä voidaan meidän toimintaa kehittää. Ja tuota kannattavuudesta sitä myötä myöskin kyllä. Joo, ja ehkä isossa kuvassa Suomi, Suomi kuitenkin se, että se meidän panostus on siinä kasvussa, että halutaan kasvattaa, tuo kannattavuus on tosi korkealla tasolla ja markkina on paljon vielä otettavaksi, niin ehkä tällainen niin kuin painopisteenä niin sanoisin, että Suomessa se kasvu vahvemmalla painotuksella kuin sitten suhteellisen kannattavuuden kehittäminen esimerkiksi.

Selvä homma. Mennään Ruotsiin. Ongelmallinen maa ollut kokonaisuudessaan. Ehkä ensimmäisenä, tai jo Q4-luvutkin olivat suhteellisen heikkoja. Miltä näyttää nyt tällä hetkellä kasvunäkymä? Teillä on omat indikaattorit, joita voitte tässä myös avata. Miten tämä saadaan niin sanotusti vakautettua ja minkälainen luottamus tähän kehitykseen tällä hetkellä on?

Jos katsotaan tätä pitkää lekiä Ruotsissa, niin mehän on pahasti epäonnistuttu ja siihen ollaan tosi tosi pettyneitä ja harmissaan tilanteesta. Ja ei millään tavalla ole mennyt planin mukaan tämä Ruotsin pallotus. Sehän on selvä asia se. Otetaan jos katsoa tätä nykytilannetta ja katsotaan tulevaa ja tähän nimenomaan nyt kun toimitaan uutena Talenomina niin ehkä ensimmäinen asia, minkä haluaisin nostaa on se, että meidän viimeisessä henkilöstötyytyväisyystutkimuksessa me saatiin kaikkien aikojen koko Ruotsin taipaleen parhaat parhaat tulokset. Ja tämä meidän palvelukeskeinen strategia, joka tavallaan meidän strategia on muuttunut ruotsalaisen työntekijämme näkökulmasta se on huomattavasti palvelukeskeisempi eikä niin Tällainen ohjelmistokeskeinen. Niin tämä sanoo tosi hyvin ja näkyy kohonneena henkilöstön tyytyväisyytenä ja itse uskon tosi vahvasti, että se on tärkein indikaattori, mitä tulee sitten tulevaisuuden performanssiin ja suorittumiseen. Eli siinä mielessä tosi luottavaisin mielin. Sitten mihin me on panostettu, niin kyllä se on ollut siihen poistuman ehkäisyyn. Ja siinä meillä on ollut paljon toimia, niitä on tehty viimeisenä kuukausina ja koko ajan mennään oikeaan suuntaan. Meillä on oikein suuntainen trendi, ja tietysti nämä ovat pitkiä valitettavasti, mutta oikeaan suuntaan mennään keskeisillä mittareilla. No sitten me on myös tehty näitä sopeutustoimia tässä viime vuoden aikana tämän vuoden alussa, ja niiden uskotaan lähtevän puremaan siihen kannattavuuteen nyt tämän vuoden aikana, ja kuten on sanottu, niin haetaan sitä positiivista EBITtä, että jos miettii, mikä on meidän ihan ykköstavoite tänä vuonna yhtiöllä. Kyllä se on pystynyt näyttämään Ruotsissa, että saadaan positiivinen käyttökate.

Selvä homma. Pystyykö sitä kommentoimaan, että minkälaista liikevaihtotasoa se Ruotsissa käytännössä vaatii, että voiko liikevaihto edelleen laskea merkittävästi ja silti voidaan saavuttaa näillä sopeutustoimilla positiivinen käyttökate?

No varmaan tätä en lähtisi hirveästi kommentoimaan, mutta pysytään siinä meidän tavoitteessamme. Kyllä me vahvasti uskotaan, että on tehty erilaisia skenaarioita, että siihen positiiviseen käyttökatteeseen päästään. No, miten kaukana Ruotsissa ollaan sitten siitä, että saataisiin rahavirta kokonaisuudessaan positiiviseksi, se oletettavasti kuitenkin tulee vähän käyttökateajan jälkeen? Joo, juuri näin. Ensimmäinen askel meille on se, että saadaan se positiivinen käyttökate. Siitä sitten ollaan jo kohtuun lähellä sitä positiivista rahavirtaa myöskin.

Tämä ei ole ehkä toimitusjohtajan asia, mutta kysyn kuitenkin. Kun itse katson Talenomia, niin näen aika paljon mahdollisuuksia Espanjassa, niin kuin tekin varmasti, koska sinne olette investointeja ohjanneet. Ruotsissa ei ehkä tällä hetkellä ole minulla sellaista selkeää kuvaa, että miten siitä. menestystarina niin sanotusti saataisiin.

Olisiko Talenom houkuttelevampi sijoituskohde ja helpompi johtaa yhtiöä, jos Ruotsi divestoitaisiin? Kyllä meillä on vahva usko, että me saadaan tuo Ruotsi käännettyä. Meillä on siinä uskottava suunnitelma ja uskottavia toimia. Paikallinen johto tekee tosi kovasti sen eteen töitä. Kyllä yhtiö uskoo, että me saadaan tuosta Ruotsista varsin toimiva maa aikaa se ottaa, mutta kyllä siihen meillä vakaa usko on. Tämä selvä. Siirrytään Espanjaan. Q4 on ehkä poikkeuksellisesti heikot luvut. Kerrotteko vähän, että mitä näissä oli taustalla? Joo, tosiaan tuo Q4 oli pettymys meille ja siellä kertaluontoisia kuluja jonkun verran tuohon vartaille kohdistui. Noin puoli miljoonan euroa tosiaan niin kuin kommentoitinkin tuossa eli liittyi näihin meidän tarkennettuihin. Oletettu, että oli luottotappio-varauksia, ja sitten uh uh siellä oli henkilöstöön liittyviä kertaluontoisia kuluja, ja myöskin sitten yritysostoihin liittyviä kertaluontoisia kuluja. Ja tosiaan noin puoli miljoonaa näiden vaikutus siihen käyttökatteeseen. Mutta samaan aikaan ollaan luottavaisia siihen, että tämä oli kertaluontoinen. Ja sitten kun katsotaan tulevaisuuteen, niin ollaan luottavaisia sen suhteen, että se kannattavuus saadaan käännettyä taas oikeaan trendiin. Onko tällä hetkellä tai onko se maaorganisaatio Espanjassa niin sanotusti edelleen kasvanut vai onko se Se tota niin sanotusti kiinteä kulma on pysynyt suunnilleen samana, eli jos mä oon ymmärtänyt Espanjassa dynamiikan oikein, niin ne yritysostokohteet on ollut aika hyvin kannattavia ja sitten itsemistä liiketoiminta itsessään, mutta ne vähän niinku hautautuu sen kiinteän kulma sun yläpuolelle. Onko tämä nyt saatu vakautettua ja nähdäänkö me nyt sitten selkeä tulosparannusta myös, kun tässä tulee merkittävä epäorganista kasvua tämän vuoden alussa. Voisin kommentoida tohon niin joo kyllä me ollaan aika vahvat tukiorganisaatiot Espanjan rakentanut ja myös sen johdosta ehkä mikä Espanjan ja Ruotsin casea erottaa niin Espanjassa on koko ajan pystytty tekemään sitä orgaanista kasvuakin ja just tämä netto myynnin ja poistuman erotus mihin viittasit niin ollut positiivinen siinä ollut hyvää kehitystä ja on myös nähty järkeväksi että siinä integroitivaiheessa ne aika paljon investoidaan niihin tukiorganisaatioihin. Luonnollisesti yli ajan halutaan, että ne lähtee tietysti skaalamaan ja kyllä myös Espanjassa haetaan kannattavuuden parantumista tälle vuodelle. Miten te näette sen Espanjan kannattavuuspotentiaalin nyt sitten lähivuosilla, että nyt ollaan kuitenkin vielä alhaisella tasolla, periaatteessa potentiaali on varmaan suhteellisen korkealla, mutta tuleeko tämä olemaan sitä, että te panostatte kuitenkin Espanjassa erityisesti kasvuun ja katellaan sitä kannattavuutta myöhemmin? Kyllä me varmasti molempia haetaan, että halutaan kannattavuutta ja hyvää kassavirtaa ja sitten halutaan myös kasvaa, että varmasti sellainen hallittu.

hallittu yhdistelmä näistä. Ja ehkä se kannattavuuspotentiaali, kun menee Espanjaan, näkee espanjalaisen tilitoimiston, se on sellainen aikamatka 15 vuoden taakse, että tosi paljon paperilla, tosi manuaaliset prosessit. Ja ehkä jos miettii tätä meidän Vantaanlenom-strategiaa tässä uudella Talenomilla ja sitä Espanjaa, niin se on totta, että siinä on tosi hyvä fitti ja sellainen pitkäkestoinen potentiaali myös parantaa sitä tuottavuutta ja se tuottavuus sitten näkyy siellä kannattavuudessa ja kassavirrassa.

Jos oikein tulkitsen kommenttejanne yritysostoista, niin te puhuitte paljon selektiivisyydestä, jopa superselektiivisyydestä. Tarkoittaako tämä, että Espanjassakin tullaan tekemään vähemmän yritysostoja? näkökulaisesti tulevina vuosina. Ehkä sillä selektiivisyydellä viittaan siihen, että sehän on tärkeää, että aina opitaan, ja Ruotsissa luvut näyttää niin, että ei olla kaikessa onnistuttu, ja on opittu tästä, että minkä tyylisiä kohteita myös halutaan ostaa, niin ehkä tämä selektiivisyys nimenomaan siinä laadussa, ja sitten se tarkoittaa sitä, että meidän pitää enemmän sanoa just sitä ei kuin kyllä, ja siinä me ollaan tosi kurinalaisia, ja meidän Espanjan organisaatio on tehnyt hyvää työtä näiden yrityskauppojen kanssa. Mutta ehkä tähän määräkysymykseen niin mennäänpä vähän maaston mukaan, mitään ei osteta väkisin, että sitä ei tehdä ollenkaan pelkästään liiketoiminnan takia yrityskauppaa toteutettaisi missään olosuhteissa. Selvä. Sitten Espanjan markkinasta. Me ollaan tässä historiassa puhuttu paljon sitä Verifactun uudistuksesta ja se tietenkin on ehkä EaSorin oleellisempi kysymys ollut, mutta miten se näkyy tilitoimistomarkkinassa ja oletteko te nähneet omalla tavallaan sen tietynä ajurina, miten se siirtyi, mutta varmaan se joka tapauksessa puskee kehitystä sinnekin markkinaan. No joo, tämähän oli mielenkiintoinen tämä Espanjan tilanne, että miten se lykkääntyi siellä paikallisen lainsäätäjän toimesta niin puolella. Mutta kyllä me nähdään, että se voi boostata meidän kasvua ja myyntiä. Meidän kannalta palveluyhtiönä on tärkeä, että meillä on sellaiset tuotteet ja ohjelmistot käytössä, jotka tukee sitä. Ja halutaan. niin Espanjassa kuin kaikissa muissakin maissa, että meidän ohjelmistoporfolio on sellainen, että se tukee tämmöisiä murroshetkiä ja varmasti pystyy puustaan jonkun verran kasvua. En uskota.

Selvä homma. Mennään sitten näkymiin. Aloitetaan ohjeistuksella. Tämähän oli jo aiemmin tiedossa, mutta 110-120 miljoonaa euroa liikevaihtoa. Käyttökate 18-22 miljoonaa. Pystyttekö avaamaan pikkusen ohjeistuksen taustoja, kun vuotta on jo jonkin verran eletty?

No, joo, ehkä lyhykäisyydessään niin kuin pääkohtaiselta ohjeistuksesta niin. Kyllähän meillä siellä niin kuin ajurina on se, että me pystytään kääntämään se Ruotsin käyttökate positiiviseksi. Ja sitten myöskin se, että pystytään jatkamaan sitä Espanjan kasvua. Ja myöskin siellä se kannattavuus saadaan käännettyä oikealle uralle. Ja oletuksia markkinoista tässä oli. Ja sieltä se kohta asiat etenee ihan suunnitelman mukaisesti siinä mielessä.

Siellä vaan. Koska ohjeistatte vain käyttökateetta ja niin analyytikkoa tietenkin kiinnostaa myös se poistopuoli ja mitä jää alimman riville, niin pystyttekö kommentoimaan poistojen oletettua kehitystä?

Joo, hyvä kysymys. Totta kai meillä poistoihin vaikuttaa se, että miten paljon me investoidaan. Ja niin kuin tuossa käytinkin aikaisemmin läpi, että meidän investointitaso suuruusluokan on ollut samalla tasolla viimeiset pari vuotta näissä jatkuvissa toiminnoissa. Ja kyllä se meidän näkymä on lyhyellä aikavälillä se, että se poistokuorma on suurin piirtein samaa tasoa, mitä se on tässä nyt ollut. Ja totta kai siinä vaikuttaa, että minkä verran vaikka näihin yritysostoihin me investoidaan.

Tällainen homma. Miltäs, nyt kun talousjohtajakin on tässä, niin kysytään häneltä suoraan. Miltä yhtiön tase näyttää sinun silmään?

Joo, niin kuin tiedätte, että me ollaan niin kuin isossa kuvassa ollaan kasvettu kovasti tässä viime vuosina, ja totta kai sitten jonkun verran sinne on myöskin sitä lainaa otettu tähän kasvuun. Mutta isossa kuvassa niin me hallitaan meidän taseemme, ja totta kai näissä tulevaisessakin meidän päätöksissämme huomioidaan tämä taseen rakenne ja kuitenkin pitää muistaa, että meillä on erittäin vakaa ja kannattava firma ja myöskin tämä meidän kassavirran tuottokyky on erittäin vakaata ja ennustettavaa, mikä antaa meille hyvin pelimerkkejä suunnitella tulevaisuutta.

Mennään sitten vielä rahavirtaan. Jos minä olen oikein ymmärtänyt, niin teidän... Teillä on ainakin potentiaalisesti merkittävästi parempi rahavirta, mitä nyt sitten raportoitutulos just tämän poisto-investointi eron takia. Pystyttekö kommentoimaan tätä ja avaamaan vähän. Tietenkin tämä riippuu siitä, että miten paljon käytätte esimerkiksi yritysostoihin, mutta jos näin unohdetaan nyt tästä keskustelusta, niin miltä tämän dynamiikan pitäisi teidän mielestä näyttää?

Joo, kyllähän meillä vahva liiketoiminnan kassavirta on, se on vakaata ja ennustettavaa. Ja ehkä näin voit tässä vaiheessa kommentoida, että tuossa sitten tulevissakin katsauksissa niin tullaan näkemään tarkemmin sitä meidän kassavirran tuottokykyä, mutta kyllähän se vakaata on ja hyvin ennustettavaa.

Selvä. Viimeinen on tällainen isomman kuvan kysymys. Tekoäly muokkaa varmasti myös tätä toimialaa, miten Talenom on valmistautunut tähän ja miten te itse näette sitten keskipitkän aikavälin kehityksen, koska pitkä aikaväli voi olla meille kaikille haastava.

No joo, tämä on hyvä ja ajankohtainen kysymys tässä hetkessä. Ja jos mietitään meitä niin kuin uutta Talenomia, mehän ollaan puhtaasti palveluyhtiö. Ja minkä takia asiakkaat meidät valitsevat? Se on nimenomaan se palvelu erinomainen asiakaskokemus. Ja meidän suhdeteknologiaan on se, että me halutaan aina käyttää parhaita mahdollisia työkaluja. Jo nyt, jos katsotaan meidän Suomen liiketoimintaa esimerkiksi, niin siellähän meidän automaatioaste on lähes tulkoon tuplat toimialan keskiarvosta ja ollaan saatu hyvin hyödynnettyä parhaita teknologioita, just automaatiota, AI-ta, robotiikkaa tilioinnissa ja poistettua sitä rutiinityötä. Sitten kun se rutiinityö saadaan poistettua, niin sitä aikaa jää siihen arvon tuottamiseen asiakkaiden kanssa keskusteluun, sparraamiseen ja se tuottaa asiakkaalle arvoa. Ja se, että mistä meidän asiakkaat maksavat ja kokevat maksavansa, on nimenomaan se, että joku katsoo. Kuka tuo perään, joku pitää huolta, sulla on se sparrikumppani, jonka kanssa niitä asioita voi käydä läpi eikä niinkään siitä manuaalisesta työstä. Eli meidän lähestymistapa on se, että me uskotaan, että tämä teknologia auttaa helpottaa ja pystytään keskittyä enemmän siihen lisäarvon tuottamiseen. Sitä me ei uskota, että se lähtisi pois. Esimerkiksi vähän tämän verrattavissa tilanteet, kun on tosi kyseessä, niin varmaan halutaan mieluummin nähdä lopulta se ihminen, vaikka lääkäri, kuin se, että kysytään AIlta asiaa. Me halutaan hyödyntää parhaita teknologioita, parhaita työkaluja ja AI:ta myös. Ja erityisesti siis keskipitkä aikaväli, niin tämä rutiinityön poistaminen. Ja kuten nähtiin, niin Espanjassa ja Ruotsissakin tässä aika hyviä mahdollisuuksia on. Muilta osin luonnollisesti tiedon haussa tämmöisessä meillä on erilaisia aloitteita vaikka, että miten pystytään tekemään raportteja ja materiaaleja sitten sen kirjanpitäjän tueksi niin palvereihin esimerkiksi. Mutta uskotaan, että meidän asiakkaat haluavat yliajan maksaa siitä, että on se henkilö, joka pitää huolta. Selvä, lähdetään loppusuoralle ja kysytään nyt sitten toimitusjohtajalta sellaista, että kolmen vuoden päästä mitä Talenom on minun pitää nyt saavuttaa tai mitä olet halunnut muuttaa tai minkälainen yhtiö Talenom on, että voitko sanoa, että tässä onnistuttiin erinomaisesti. tässä ajattelussa sisäisesti tämän meidän erinomaisen asiakaskokemuksen ja erinomaisen henkilöstökokemuksen ympärille. Ja näitä kun me pystytään koko ajan yliajan parantamaan, me pystytään myös luomaan siitä kasvua. Eli ehkä semmoisia asioita, mihin vakaasti itse uskon, että halutaan kasvaa organisesti joka maassa. Luonnollisesti tuossa Ruotsissa halutaan liiketoimintaa kannattavuuden osalta terveelle pohjalle. Ja tietysti myös sitä pitää siitä liiketoimintaa kasvattaa. Mutta varmasti tämä, että pystytään henkilöstökokemusta ja asiakaskokemusta jatkuvasti parantamaan ja sitten luomaan kasvua. Ja kyllä se organinen kasvu on se kasvunkuningaslaji ja siihen uskon tosi vahvasti. Ja haluan, että kolmen vuoden päästä voidaan olla siitä erityisen ylpeitä. Ja sitten loppuun vielä, ei olla riskeistä paljon puhuttu ja peilataan niitä nyt tähän aiempaan vastaukseen. Mikä tässä voi mennä pieleen? Jos kolmen vuoden päästä ei olekaan luvut oikeassa kunnossa, niin mikä on todennäköisin syy, missä ollaan epäonnistuttu? Kyllähän se tavallaan keskeisin riski liittyy palveluliiketoiminnassa henkilöstön pysyvyyteen. Se on tärkeää, että me onnistutaan johtamisessa, laadukkaassa tekemisessä niin, että meillä ihmiset pysyy ja yliajan saadaan parhaat tekijät rekrytoitua. Jos miettii vaikka Ruotsia, missä meillä haastetta on ollut, niin se on nimenomaan, että kun on ollut henkilöstövaikutukset, se on johtanut asiakasvaikutukseen. Tämä on varmasti se olennaisin riski. Toisaalta sitten käytännön näkökulmasta niin niin tämähän on huomattavasti yksinkertaisempi riskienkin suhteen että tähän vaikka ohjelmistoon liittyvää riskiä ja tämän tyylistä niin ei ihan samalla tavalla ole kuin tuommoissa edellisessä business-mallissa. Mutta luottavaisin mielin katson kyllä tulevaan. Ja korostan myös sitä, että meillä on pitkä historia, meillä on paljon huipputyyppejä töissä luonnossa tätä tulevaisuuden tarinaa ja joilla on pitkää kokemusta ja osaamista nimenomaan tästä palveluliiketoiminnasta. Että tavallaanhan Talenom on palaamassa hyvinkin juurilleen.

Jes, uuteen alkuun. Kiitoksia näistä kommenteista ja tsemppiä tulevaan. Uuteen alkuun toden totta. Kiitos paljon Juha. Kiitos.