EKP:n korkopäätös torstaina: Hatusta vetoa

Euroopan keskuspankin koronlasku torstaina näyttää todennäköiseltä. EKP:n sisällä, etenkin inflaatiohaukkojen keskuudessa, on esiin kuitenkin noussut huoli siitä, että liian voimakkaat koronlaskut voisivat johtaa liialliseen talouden elvyttämiseen ennen kuin inflaatio on saatu kuriin.

Vallitseva epävarmuus taloustilanteesta, kuten Yhdysvaltojen mahdollisten tuontitullien, Saksan uuden hallituksen, Ukrainan sodan ja Euroopan maiden lisääntyvien puolustusmenojen vaikutuksista, vaikeuttaa EKP:n ennusteiden tekemistä. Viimeöisessä puheessaan kongressille presidentti Trump ei tuonut uusia uutisia kahdenvälisen kauppaan, mutta jännitteet ovat lisääntyneet kaupan esteiden ja etenkin Ukrainan sodan lopettamisen osalta.

Korkokokouksen yhteydessä päivitettävät ennusteet ovat siis varsinaista hatusta vetoa. Kaiken lisäksi monet EKP:n käyttämät makrotaloudelliset mittarit, kuten maakaasun hinta, ovat vaihdelleet rajusti. Esimerkiksi maakaasun hinta nousi tammikuusta 30 % ja laski sitten yhtä paljon helmikuuhun mennessä. Tämä vaikeuttaa entisestään inflaation ennustamista. Talouskasvun osalta huomioon otettavia uusia muuttujia ovat Saksan velkajarrun mahdollisten muutosten vaikutukset BKT:hen ja erityisesti viime päivinä noussut puolustus- ja inframenojen suuri lisäys, joka voisi pönkittää talouskasvua tulevina vuosina. Niiden sisällyttäminen ennusteisiin on hankalaa, sillä velkajarrusta vasta keskustellaan ja EU-rahastoja ei ole vielä käytössä.

Tämän epävarmuuden vuoksi EKP on viime aikoina puheissaan tarttunut neutraaliin korkotasoon, joka vallitsisi täystyöllisyyden ja vakaan inflaation olosuhteissa. Neutraali korko on teoreettinen arvo, ja sen arvioiminen reaalitaloudessa vaikeaa. Se antaa kuitenkin EKP:lle jonkinlaisen indikaattorin siitä, onko nykyinen rahapolitiikka elvyttävää vai kiristävää. EKP:n sisällä vallitsee hatara yksimielisyys siitä, että nykyinen korkotaso on vielä neutraalin koron yläpuolella ja siten kiristävä.

Jotkut EKP:n jäsenet ovat kuitenkin varovaisempia ja aiheestakin huolissaan neutraalin koron vaikeasti ennustettavasta luonteesta. Esimerkiksi EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel on varoittanut liiallisesta rahapolitiikan keventämisestä. Schnabelin mukaan korkeampi julkinen velka ja keskuspankkien taseiden supistuminen ovat nostaneet neutraalia korkotasoa. Jos hän on oikeassa, EKP:n tulisi olla varovainen koronlaskujen kanssa.

EKP:n sisällä on siis erimielisyyttä siitä, kuinka paljon korkoja tulisi laskea. "Kyyhkyt" kannattavat suurempia laskuja, kun taas "haukat" ovat varovaisempia. Rahapolitiikan suunnasta käydään siis edelleen keskustelua EKP:n sisällä ja todennäköisyys koronlaskujen paussillekin on viimeaikaisten muuttujien myötä kasvanut. Torstaina nähdään, kuinka suurta osaa tästä keskustelusta valotetaan yleisölle.