Neutraali korko määrittelee sen, koska rahapolitiikka on kiristävää ja koska elvyttävää. Se oli pitkään laskusuunnassa, mutta sen estimaatit ovat viimeisen kahden vuoden aikana kääntyneet nousuun. Ero neutraalin koron ja todellisen korkotason välillä on noussut historiallisen suureksi, eli rahapolitiikka on ”talouden kuntoon” nähden todella kiristävää.
Mikä on neutraali korko?
Neutraali korkotaso on keskuspankkiireille tärkeä työkalu, sillä sen avulla luokitellaan rahapolitiikkaa joko kiristävään, neutraaliin tai elvyttävään. Mikäli ohjauskorko on neutraalilla korkotasolla, keskuspankki ei vaikuta mm. inflaatioon sitä kiihdyttäen tai hidastaen. Neutraalin koron määräytymiseen vaikuttavat muutokset keskuspankin tavoitteiden taustalla: euroalueella inflaatiokehitys ja USA:ssa tämän lisäksi myös työllisyyskehitys. Näiden muodostumiseen vaikuttavat lähinnä muutokset talouden potentiaalisessa kasvussa, työn tuottavuudessa, väestön (ja samalla työvoiman) kasvussa ja korkojen aikapalkkiossa (sijoittajien vaatimassa epävarmuus- tai riskilisässä) eli osaltaan samoissa tekijöissä, jotka määrittelevät talouskasvua pitkällä aikavälillä.
Määrittely hankala tehtävä
Neutraalin koron taustalla olevia tekijöitä ei ole helppo arvioida, joten itse korkotason määritteleminenkin on hyvin hankalaa. Keskuspankkiirien puheita tarkastellessa näyttää siltä, että neutraali korkotaso laski sekä euroalueella että USA:ssa finanssikriisin jälkeen Osaltaan tähän on vaikuttanut heikentynyt työn tuottavuuskehitys, osaltaan ennusteet väestönkasvun hidastumisesta. Esimerkiksi Federal Reserven pääjohtaja Jerome Powell on myöntänyt, että neutraalin koron määritteleminen on vaikeaa ja konsensus taitaa olla yksimielinen ainoastaan siitä, että korko laski takavuosina. Näkemykset neutraalista pitkän aikavälin tasapainokorosta vaihtelevat myös keskuspankin sisällä alle kahdesta yli kolmeen prosenttiin, ja mediaani oli maaliskuussa 2,5 %. Mielipiteiden kirjo keskuspankin sisällä lisää rahapolitiikkavirheen riskiä: koska neutraalia korkoa ei onnistuta täysin määrittelemään, rahapolitiikasta voi tulla liian nopeasti liian kiristävää tai elvyttävää.
Euroalueella hyvin kireää rahapolitiikkaa
Euroalueella neutraalia korkotasoa pidetään USA:ta alhaisempana johtuen mm. demografisista tekijöistä. EKP:n pääekonomisti Philip Lane toi jo vuonna 2020 esiin sitä, että arviot neutraalista korosta ovat valahtaneet jo negatiivisenkin puolelle. Viimeisimpien Bloombergin estimaattien mukaan neutraali korkotaso on kuitenkin noussut hieman yli prosentin tuntumaan. Ero ohjauskoron tasoon on sen sijaan kasvanut lähes 3 %-yksikköön, eikä yhtä suurta eroa ole nähty vielä kertaakaan euroalueella. Nykyisellä korkotasolla EKP tekee siis jo hyvin kireää rahapolitiikkaa ”talouden kuntoon” nähden. Ei siis ihme, että keskuspankin korkosyklin huippua odotetaan jo kuin kuuta nousevaa.
Lähde: Bloomberg