Elämää toimikunnassa – Osa 6 | Kokouksia ja päätöksiä

Kuten valistuneimmat seuraajat varmaan ovat huomanneet, blogi on ollut tauolla jo jonkin aikaa. Syy taukoon ei ole kirjoitettavan puute, vaan pikemminkin toimikunnassa käsiteltävien asioiden luonne. Syksyn ja talven aikana työpöydällä olleet asiat on pitänyt hoitaa tiukasti suljettujen verhojen takana kampaviinereiden äärellä.

Käsiteltäviä asioita ovat luonnollisesti olleet toimikunnan toimenkuvan mukaisesti hallituksen jäsenten lukumäärä, uusien hallitusehdokkaiden kartoitus, haastattelut ja uuden jäsenen valinta sekä hallituksen palkitseminen. Koitan availla seuraavaksi joitain niihin liittyvä asioita menemättä kuitenkaan yksityiskohtiin. Lisäksi kannattaa huomioida, että nämä ovat omia pohdintojani eikä tarkoitus ole puhua muiden suulla tai esittää toimikunnan virallisia kantoja. Ne on esitetty yhtiökokouskutsussa.

Kokouksia pidettiin lähinnä hybridinä. Laskelmieni mukaan kokouksiin osallistuttiin viidestä eri valtiosta sekä kahdelta eri mantereelta. Eli ainakin näiltä osin Inderes on pystynyt osoittamaan kansainvälistyneensä. Sanottakoon kuitenkin se, että sapattilupauksistaan huolimatta, toimitusjohtaja oli paikalla kaikissa kokouksissa, mistä milloinkin.

Kokoonpano

Itse olin ajatellut, että hallitukseen on tullut sen verran uusia kasvoja viime aikoina, että ehkä niin sanottu välivuosi hallitusvaihtuvuuden suhteen voisi olla paikallaan. Mutta mitä vielä, muutamien minuuttien jälkeen tuli kuitenkin hyvin selväksi, että vahvistavaa näkemystä ohjelmistoliiketoiminnan ylösajoon tarvitaan. Tämä oli tullut selväksi myös yhteisökyselyssä. Hallitukselle osoitetussa kyselyssä selvisi kaikkien nykyisten hallituksen jäsenten kokevan Inderesin olevan niin mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa, että kaikki esittivät halunsa jatkaa. Tämän palautteen ja muutaman hauskan pallottelun jälkeen päädyttiin ratkaisuun kasvattaa hallituksen lukumäärää yhdellä. Eli ei muuta kuin tuumasta toimeen.

Prosessin ensimmäinen vaihe oli luoda ns. long list potentiaalisista sekä mielenkiintoisista hahmoista hyvin vapaalla kädellä. Painopisteenä oli kuitenkin suomalainen ihminen, joka on saanut kansainvälistettyä jotain ohjelmistoliiketoimintaa. Moni toimikunnan jäsen pystyi heittämään nimiä omasta verkostostaan. Itse maallikkona jouduin turvautumaan mututuntumaan sekä tekoälyyn. Sekin osoittautui ihan hyväksi strategiaksi.

Prosessin seuraava vaihe oli valita listalta top 6, joista päätettiin kontaktoida aluksi pienempää joukkoa ja sen jälkeen edetä kiinnostuksen mukaan. Oli kieltämättä vaikuttavaa nähdä kuinka haluttu paikka Inderesin hallitusjäsenyys oli. Lisäksi itse haastattelut olivat erittäin mielenkiintoisia tapahtumia moneltakin kantilta.

Nimitystoimikunnan esitys uudeksi hallituksen jäseneksi

Muutamien haastattelujen jälkeen nimitystoimikunta päätyi esittämään uudeksi hallituksen jäseneksi Tuomas Syrjästä, jonka lienee parhaiten tunnettu Futuricen perustajajäsenenä.

Yhtiökokouskutsussa hänet on esitelty näin:
Tuomas Syrjänen (s. 1976, Suomen kansalainen, DI) on Futurice Oy:n perustajajäsen ja on toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2024. Hän toimi Futuricen toimitusjohtajana vuosina 2008–2018 ja liiketoimintajohtajana 2003–2008. Syrjänen tuo hallitustyöskentelyyn vahvan teknologiaosaamisen ja kokemuksen kansainvälisestä liiketoiminnasta sekä kasvuyhtiöiden johtamisesta. Hän toimii lisäksi hallituksen jäsenenä WithSecure Oyj:ssä, Vaisala Oyj:ssä, Vastuu Groupissa, Flow Technologies Oy:ssä sekä Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa.

Haastattelun aikana hänessä teki itseeni vaikutuksen jonkinlainen bottom up -ajattelu. Hänellä tuntuu olevan erinomainen kyky luoda yksittäisistä yksityiskohdista ja havainnoista laajempi kokonaiskuva. Sellainen ajattelu mielestäni toimii hyvin hallitustyöskentelyssä. Lisää hänen tavastaan ajatella voi katsoa vaikkapa tästä videosta.

Palkkio

Itse olin miettinyt, että hallituspalkkioiden suuruutta tai niiden korotuksien perusteluja on aika vaikea määritellä. Inderesin hallituspalkkiot ovat olleet verrokkiryhmän pienimmästä päästä, johtuen siitä, että aikaisemmat hallitusjäsenet ovat vanhojen aikojen peruja ja toimineet roolissa joko suuren sijoituspositionsa siivellä tai muuten vain rakkaudesta lajiin. Ajan saatossa tilanne on kuitenkin muuttunut niin, että myös muuntaustaisia jäseniä on koettu tarpeeksi rekrytoida oman kuplan ulkopuolelta. Tämä asettaa siis painetta myös palkitsemiseen.

Tämä oli myös toive hallituksen puolelta, että jotain suffelia pitäisi saada. Itse olin omassa päässäni miettinyt, että hallituspalkkion sitominen osakkeisiin voisi olla fiksua. Päädyttin siis ratkaisuun, jossa n. 60 % vuosipalkkiosta maksetaan rahana ja loput yhtiön osakkeina. Rahapalkkiolle nähtiin tarvetta hallitusjäsenten verojen maksua silmällä pitäen. Lisäksi kuten yhteisö, niin myös toimikunta oli sitä mieltä, että jokin kickeri voisi olla jännittävä veto. Toimikunta päätyi osakkeen kokonaistuottoa mittaavaan menettelyyn, joten tällä tavalla vuosipalkkion kylkeen saatiin myös pieni potentiaalinen bonari. Tämän asian ympärillä käyty keskustelu oli erittäin mielenkiintoista ja innostavaa. Onhan kyseessä täysin uusi malli näissä piireissä.

Hallituspalkkiota pyöriteltäessä käytettiin apuna tätä SuperExceliksi nimettyä luomusta.

Huomio! Kuvassa esitetty esimerkkilaskelma on tehty kirjoitushetken osakkeen hinnalla. Täten vuosipalkkiona maksettavien osakkeiden määrä voi olla eri. En nyt alkanut laskemaan oikeaa hintaa käyttämällä ajanjakson 1.3.2026–31.3.2026 yhtiön osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia, kuten se on yhtiökokouskutsussa esitetty.

Taulukosta voi huomata, että ilman lisäosakepalkkiota, hallituspalkkio on sama kuin edellisenä vuonna. Lisäosakepalkkioon oikeuttavan tavoitteen puolivälin saavuttaminen vastaa aika lailla suuressa hallituspalkkiotutkimuksessa havaittua pienyhtiöiden keskimääräistä hallituspalkkiota eli reilua 2000 €/kk. Jos taas tavoite täyttyy täysimääräisesti, sitä kuuluisaa suffelia tulee sen verran, että sillä pääsee tienestilistalla pienyhtiöiden ylimpään neljännekseen.

On ollut mielenkiinoista nähdä tämän uudenlaisen palkitsemismallin vastaanotto, koska lakiasiantuntijoiden käyttämisestä huolimatta, aina jännittää jäikö jokin asia huomioimatta. Jotain rakentavaa palautetta siitä jo foorumilla syntyi.

Työskentely toimikunnassa

Omaan rooliin on kuulunut pääasiassa Inde-miiteistä tutuksi tulleet päälle puhuminen sekä huonot vitsit. Näissä asioissa parantamisen olen asettanut omiksi henkilökohtaisiksi tulevan kauden kehityskohteiksi.

Kuten olin etukäteen odottanut, henkilökohtaisesti on ollut mielenkiintoista nähdä julkisella sektorilla toimivana, miten pörssiyhtiössä toimitaan. Lisäksi Inderes yhtiönä, sen toiminta sekä toimijat on tullut tässä touhussa entistä tutummaksi.

Toimikuntakauden aikana on uuden tiedon lisäksi syntynyt mielenkiintoisia kontakteja ja kuullut mielenkiintoisia kommentteja. Esimerkiksi ”Mikä se sun rooli oikeastaan on?” ja ”Hei, ollaanpa yhteyksissä!” Lisäksi eräällä lyncheilyreissulla minulta kyseltiin olenko kenties Inderesin perustajajäseniä.

Jatkokauttani pohtiessani mietin, että voisihan soihdun toisaalta laittaa eteenkin päin, kun tämä vuosikierto on tullut nyt nähtyä. Toisaalta haluan myös kantaa vastuun päätöksistä. Toisella kaudella minulla on myös parempi näkemys siitä, miten toimikunta toimii ja ehkä sitä kautta osaan olla myös parempi jäsen, kun yhtiön tilasta ja toiminnasta on syntynyt parempi käsitys.

Inderesin yhtiön pitkän aikavälin menestystarinasta huolimatta minulle tämä on ollut kaikkien aikojen huonoin sijoitukseni. On silti ollut mukavaa olla osana tarinaa. Toivotaan myös minun sijoitustarinalleni parempaa jatkoa näiden päätösten myötä.

Nähdään yhtiökokouksessa 15.4. Tavastialla!