Euroalueen ostopäälliköt tunsivat vauhdin kiihtymisen jo elokuussa, ja syyskuussa meno parani. Alustavien ostopäällikköindeksien mukaan aktiviteetti yksityisellä sektorilla nousi parhaimmilleen 16 kuukauteen. Suunta on siis oikea.

Euroalueen alustavat ostopäällikköindeksit

Lähde: Bloomberg

Palvelut ja teollisuuden yhdistävä indeksi kipusi tasolle 51,2, mikä on parhain taso 16 kuukauteen. Alueen suurmaissa on kuitenkin nähtävillä selviä kasvueroja: siinä missä Saksan palvelualat pääsivät parhaimpaan kasvutahtiin tänä vuonna (yhdistetty indeksi 52,4), Ranskassa poliittinen epävarmuus ja hallituksen kaatuminen heijastuivat tunnelmiin, ja teollisuuden sekä palvelut yhdistävä indeksi painui lukemaan 48,4.

Pieni miinus oli sekin, että teollisuuden indeksi vajosi taas alle 50:n päästyään elokuussa kasvuun ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen. Kun otetaan huomioon teollisuuden kirkastuneet näkymät ja mm. Saksan infrapaketti, vaikuttaa kuitenkin siltä, että teollisuuden kurjuuskin on vaihtumassa iloisempiin tunnelmiin. Lisäksi tullien vaikutukset ovat ainakin toistaiseksi jääneet ostopäälliköiden silmissä lähinnä marginaalisiksi, eli pahimmilta stagflaatioskenaarioilta on vältytty. Tämä on heijastunut myös konsensusennusteisiin, joita on oikeutetustikin reivattu euroalueen osalta ylöspäin.

Suomessa korkea työttömyys edelleen vaivana

Ostopäällikköindekseissä työllisyyttä mittaavat alaindeksit ovat olleet suhteellisen vakaita, ja euroalueen keskimääräinen työttömyysaste on mittaushistorian matalimmilla tasoilla. Yhtä hyvä tilanne ei ole Suomessa, jossa työttömyysasteen trendiluku nousi elokuussa Tilastokeskuksen mukaan 10,0 %:iin. Suomessa on yksi euroalueen korkeimmista työttömyysasteista, ja lähes koko 2000-luvun voimassa ollut keskimääräistä matalampi työttömyys on kolmen viime vuoden aikana kääntynyt selvästi euroalueen keskiarvoa korkeammaksi (ks. kuvio). Syksyyn odotettu työllisyyden elpyminen näyttää siirtyvän jälleen kuukausilla eteenpäin.

Suomen ja euroalueen työttömyysasteet, %

Lähde: LSEG