Euroalueen ostopäälliköt: Isot maat murheenkryyneinä
Euroalueen ostopäälliköiden tunnelmat eivät alkuvuonna olleet juuri viime vuotta valoisampia, käy ilmi tuoreista luvuista. Alustavien lukujen mukaan palvelujen ja teollisuuden yhdistävä ostopäällikköindeksi oli tammikuussa tasolla 47,9, eli vain pientä parannusta nähtiin joulukuun lukemaan (47,6). Ostopäällikkölukemien ollessa alle 50 euroalueella ollaan siis edelleen taantumamoodissa – kylläkin positiivisin höystein.
Sekä palveluissa että teollisuudessa aktiviteetti supistuu, mutta teollisuudessa ei synkistellä aivan yhtä ahkerasti kuin joulukuussa (tammikuun lukema 46,6 vs. joulukuun 44,4). Mielenkiintoinen yksityiskohta nähdään maakohtaisissa vertailuissa, joista käy ilmi, että suurmaat ovat itse asiassa taantumatunnelmissa lähes yksin. Maavertailussa heikoimmin pärjäsi Ranska, jossa tuotanto supistui kovinta vauhtia viime syyskuun jälkeen. Saksassa taas heikentynyt palvelusektori painoi tuotantoa, vaikka teollisuuden mielialat hieman paranivatkin pohjiltaan. Muissa maissa tuotanto sen sijaan palasi kasvuun viiden perättäisen laskukuukauden jälkeen, mikä on positiivinen merkki talouden elpymisestä – ja maittaisten erojen kasvusta euroalueen sisällä.
Myös Punaisenmeren kulkuongelmien vaikutus näkyi ostopäällikköindekseissä, sillä toimitusajat pitenivät ensimmäistä kertaa vuoteen. Viivästykset eivät kuitenkaan ainakaan vielä olleet läheskään niin suuria, kuin pandemia-aikana vuosina 2020-2022. Hintanäkymäkin oli kaksijakoinen: teollisuuden tuotantokustannukset tippuivat 11. kuukautta peräkkäin, mutta palvelualoilla kustannuspaine oli pahinta kahdeksaan kuukauteen, mikä ruokkinee osaltaan EKP:n haukkoja. Muista alaindekseistä työllisyys pysyi suhteellisen vakaana ja näkymissä oli parannusta, eli kokonaisuudessaan ostopäälliköiden keskuudessa ollaan toiveikkaita, vaikkei nykytilanne häävi olekaan.
