Geotalous on pinnalla, ja voi laittaa kasvuennusteet uusiksi

Geotalous on iso ja ajankohtainen teema talouskeskustelussa. Tässä artikkelissa käsitellään Q&A-muotoisesti perusteita geotaloudesta. Samalla käydään läpi, mikä maa pitää geotalouden valtikkaa hallussaan ja mitkä maat haastavat sitä. Kirjoituksen lähteenä on käytetty ETLAn raporttia “Geopolitiikka muuttaa maailmantaloutta” ja FIIAn raporttia “Measuring Geoeconomic Power”.

1. Mikä on geotalous ja miten se eroaa geopolitiikasta?

Geopolitiikka viittaa siihen, miten maantiede on yhteydessä maan politiikkaan, erityisesti ulkopolitiikkaan ja valtioiden välisiin suhteisiin. Geotalous sen sijaan tarkoittaa taloudellisten keinojen käyttämistä geopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näihin keinoihin kuuluvat muun muassa eritoten tänä vuonna tutuiksi tulleet tullit, kaupan esteet, vientituet, markkinoille pääsyn myönnytykset, kauppasopimukset ja teollisuuspolitiikka, sekä infrastruktuurin omistaminen. Geotaloudellinen vallankäyttö on usein epäsuoraa, ja sitä voi olla vaikea erottaa normaalista taloudellisesta toiminnasta.

2. Miten geopolitiikka ja geotalous muuttavat kansainvälisen työnjaon perusteita?

Geopolitiikka ja geotalous ovat markkinaehtoisuutta kansainvälisessä työnjaossa. Aikaisemmin Ricardolaisen teorian mukaisesti maat keskittyivät tuottamaan hyödykkeitä, joissa niillä oli suhteellinen etu, ja ostivat muut hyödykkeet ja palvelut ulkomailta, mikä tehosti tuotantoa. Nykyään suhteellisen edun periaate näyttää väistyneen, ja kullekin maalle parhaan politiikan määrittävät "peliteoreettiset” pohdinnat omista ja toisten osapuolten toimista. Lisäksi valtioiden toimet, kuten suorat yritystuet ja veroedut, vaikuttavat yhä enemmän investointien sijaintiin ja arvoketjujen muodostumiseen. Blokkiutuminen ja teollisuuspolitiikka pyrkivät vähentämään riippuvuuksia muista maista ja tekemään globaaleista arvoketjuista enemmän blokkikohtaisia. Avoimuuden sijaan on siis alettu katsomaan omien rajojen sisäpuolelle ja suojelemaan omaa taloutta.

Politiikkatoimet globalisaation ja geotalouden aikakaudella

Lähde: ETLA

3. Mitä ovat blokkiutuminen ja uudet jakolinjat maailmantaloudessa?

Geopolitiikka ja geotalous jakavat maailmantaloutta blokkeihin eli valtiollisiin tai poliittisiin ryhmittymiin. Toisin kuin kylmän sodan aikana, jolloin jakolinjat olivat selkeät (demokratia vs. kommunismi, markkinatalous vs. suunnitelmatalous), nykyiset jakolinjat ovat monimuotoisempia. Yksi jakolinja voi muodostua esimerkiksi siitä, kuinka eri maat suhtautuvat Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Toinen mahdollinen jakolinja voi syntyä BRICS-ryhmittymän ympärille, ja se korostaa moninapaista maailmaa. Perinteisesti maantiede on luonut talousalueiden jakolinjoja (esim. EU, ASEAN, MERCOSUR). Myös pienempiä ryhmittymiä, kuten metallien tai raaka-aineiden (esim. litium) ympärille muodostettuja liittoumia, on nähty. Eri muodoissaan blokkiutuminen voi johtaa kansainvälisen kaupan ja työperäisen maahanmuuton vähenemiseen, pääomaliikkeiden hidastumiseen sekä teknologiseen eristäytymiseen.

4. Miten geotaloudellista valtaa mitataan ja millä osa-alueilla?

Geotaloudellista valtaa mitataan FIIAn kehittämän indeksin avulla. Se keskittyy kolmeen keskeiseen kansainvälisen talouden alueeseen: tavarakauppaan, öljyn ja öljytuotteiden kauppaan sekä kansainväliseen rahoitukseen. Metodologia tarkastelee maiden positiota suhteessa muuhun maailmaan, yhden valtion erityistä vaikutusvaltaa toiseen, sekä valtion vaikutusvaltaa laajaan joukkoon muita valtioita. Indeksi perustuu pääosin markkinaosuuksiin, kuten Saudi-Arabian osuuteen raakaöljyn tuotannosta tai Yhdysvaltain dollarin osuuteen kaupan rahoituksessa. Lisäksi tavarakaupassa käytetään Rank-1-indikaattoria (kuinka usein maa on toisen maan suurin tuontilähde) ja Herfindahl-Hirschman -indeksiä (kuinka keskittynyttä tuonti on). Rahoitusvallassa yhdistetään kansallisen valuutan osuus maailman keskuspankkien valuuttavarannoista ja maan osuus globaalista osakemarkkinoiden markkina-arvosta. Alla on esitetty keskeiset havainnot indeksin muutoksista vuodesta 2010 lähtien.

Geotalouden indeksi, 7 suurinta aluetta.

Lähde: FIIA

5. Mikä on Yhdysvaltojen, EU:n ja Kiinan geotaloudellinen valta maailmantaloudessa?

Kuten kuviosta näkyy, Yhdysvallat on maailman johtava geotaloudellinen voima. Sen valta perustuu erityisesti poikkeukselliseen rahoitusjärjestelmiin perustuvaan valtaan, jonka perustana on Yhdysvaltain dollarin rooli suurimpana valuuttana. Euroopan unionin geotaloudellinen valta on tutkimusten mukaan toiseksi suurin, mutta sen suhteellinen asema on heikentynyt ja Kiina on noussut sen merkittäväksi haastajaksi. Kiinan geotaloudellinen valta on kasvanut nopeasti, perustuen ylivoimaisesti kauppaan eikä niinkään rahoitukseen. Esimerkiksi Kiina on ohittanut EU:n tärkeimpänä tuontilähteenä ja sen osuus tuonnin keskittymistä mittaavassa Herfindahl-Hirschman -indeksissä on lähentynyt EU:n tasoa. Saudi-Arabia ja Venäjä hallitsevat öljyviennillä, mutta niiden kokonaispistemäärät ovat selvästi alhaisemmat kuin Yhdysvaltojen, EU:n ja Kiinan.

6. Miten vihreä siirtymä kietoutuu geotalouteen ja teollisuuspolitiikkaan?

Vihreä siirtymä on keskeinen osa geotaloudellista kilpailua ja teollisuuspolitiikkaa, ja vaikuttaa siten myös geotalouden valtapainoihin. Se tarjoaa monille maille uuden teollistumisen mahdollisuuden, mutta on samalla uhka fossiilisten polttoaineiden tuottajamaille. Siirtymä edellyttää valtavia investointeja energia- ja liikennejärjestelmiin sekä teollisuuden tuotantoteknologioihin. Geotalous näkyy tässä esimerkiksi siinä, että Yhdysvallat ja EU sisällyttävät vihreän siirtymän omiin tukiohjelmiinsa. Yksi esimerkki näistä on IRA-ohjelma, joka tarjoaa veroetuja Yhdysvaltoihin investoiville vihreän teknologian yrityksille ja kannustaa kuluttajia ostamaan Yhdysvalloissa valmistettuja sähköautoja. Tämä osoittaa, kuinka teollisuuspolitiikalla ohjataan investointeja strategisten tavoitteiden mukaisesti, ja kuinka jopa tullit (esim. kiinalaisten sähköautojen tullien nelinkertaistaminen) kietoutuvat tähän kokonaisuuteen.

7. Mitä haasteita ja mahdollisuuksia geotaloudellinen muutos tuo pienille avotalouksille kuten Suomelle?

Pienillä avotalouksilla, kuten Suomella, on luonnollisesti rajalliset mahdollisuudet itsenäiseen geopoliittiseen vaikuttamiseen. Niiden on usein sopeuduttava suurten maiden tai talousalueiden asettamiin suuriin linjoihin. Haasteena on tukikilpailu, jossa pienet maat eivät pysty vastaamaan suurten maiden massiivisiin yritystukiin. Kuitenkin pienet maat voivat vahvistaa asemaansa mm. panostamalla innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaan, koulutusjärjestelmän kehittämiseen sekä tehostamalla investointikannustimia ja -lupaprosesseja eli vähentämällä byrokratiaa. On myös elintärkeää luoda ja ylläpitää kumppanuuksia samanmielisten maiden kanssa sekä reagoida selkeästi geopoliittiseen painostukseen. Suomen tulisi teollisuuspolitiikassaan pohtia huolellisesti ongelmien ratkaisua, markkinapuutteita ja tehokkaimpia toimintatapoja.

8. Mitä globaalin talouden eriytyminen ja blokkiutuminen tarkoittavat tulevaisuudessa?

Globaalin talouden eriytyminen ja blokkiutuminen johtavat todennäköisesti hitaampaan talouskasvuun ja mahdollisesti myös alhaisempaan bruttokansantuotteen tasoon. Tutkimusten mukaan vaikutukset vaihtelevat, mutta voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi erään skenaarion mukaan lyhyellä aikavälillä globaali BKT voi pudota jopa 4,8 %. Ennusteet kuitenkin vaihtelevat rajusti, ja mm. IMF:n mukaan pitkän aikavälin negatiivinen vaikutus BKT:hen jäisi 1,2 %:iin.

Eniten kärsisivät matalimman tulotason maat, jotka ovat riippuvaisia erityisesti maataloustuotteiden ja tavaroiden kaupasta. Arvoketjuista tulee todennäköisesti enemmän blokkikohtaisia, mikä tarkoittaa, että tuotannon eri vaiheet sijoittuisivat pitkälti geopoliittisen blokin sisälle. Tämä voi lisätä kustannuksia ja hintoja. Vaikka uusissa olosuhteissa tarvitaan uudenlaista ajattelua politiikkatoimissa, vanhoja hyviä periaatteita, kuten markkinapuutteiden korjaamista ja luovan tuhon sallimista, ei pidä unohtaa. Geotalouden painopisteen olisiki hyvä olla säilyttämisen sijaan uudistamisessa.

9. Miten sijoittajan pitäisi suhtautua geotalouteen?

Geotalous on kirjaimellisesti heiluttanut osakeindeksejä kuluvana vuonna mm. tuontitulliriskien muodossa. Sijoittajalle se voi tarjota paitsi lisää riskejä (tuontitullit ym. maailmankaupan rajoitteet, sääntelyn tuomat muutokset eri sektoreille, valtion tukipolitiikan muutokset, raaka-aineiden hintojenvaihtelut, tuotantoketjujen muutokset), mutta myös mahdollisuuksia (vihreä siirtymä, teknologiset murrokset). Geotalouden aikakaudella maantieteellisen hajauttamisen hyödyt korostuvat, samoin ajan hermolla pysyminen sijoittajan näkökulmasta. Olennaiset riskit ja mahdollisuudet on koottu ao. taulukkoon.

Geotalouden riskit ja mahdollisuudet