Helsingin pörssillä vahva alkuvuosi, Saksan vaaleista odotetaan vaikeita hallitusneuvotteluita

Viime viikko oli Euroopan markkinalla nousuviikko, ja Helsingin pörssin pääindeksi on kirinyt vuoden alusta jo 10 %:n nousuun. Sen sijaan Yhdysvalloissa lasketeltiin S&P 500:n voimin. Pörssin kehitys ennakoi tyypillisesti reaalitalouden kehitystä noin puolen vuoden horisontilla, ja sen mukaan Suomessa ja Euroopassa alkaisi vihdoin näkyä valoa kasvutunnelin päässä.

Tästä antoivat heikkoja viitteitä myös helmikuun ostopäällikköindeksit, joissa teollisuuden aktiviteetissa oli piristymistä, mutta palveluissa tultiin hieman alaspäin aktiivisuudessa. Yhdistetty indeksi pysyi kuitenkin kasvusta kertovan 50:n rajan yläpuolella ollen 50,2 eli sama kuin tammikuussa. Hieman huolestuttava merkki indekseissä oli inflaatiopaineiden lisääntyminen: Ostopäälliköt raportoivat inflaation kiihtymisestä niin panoshinnoissa (nousu kovinta huhtikuun 2023 jälkeen) kuin tuotoshinnoissakin (10 kuukauden huipuissa). Hintapaineet ovat olleet kasvussa lokakuusta lähtien, ja ne heijastunevat ajan mittaan myös virallisiin inflaatiolukuihin. Se osoittaa, ettei EKP:llakaan ole rajattomasti mahdollisuuksia laskea korkojaan, vaikka kevennyksiä vielä tälle vuodelle odotetaankin.

Viikonlopun pääuutistarjonnasta vastasivat kuitenkin Saksan ennenaikaiset vaalit, joiden alustavien tulosten mukaan valta on vaihtumassa odotetusti. Kristillisdemokraattien (CDU) ja sen sisarpuolueen (CSU) vaaliliitto olisi saamassa alustavien tulosten mukaan lähes 29 % äänistä ja siten ottamassa suurimman puolueen aseman. Liittokansleriksi on siis nousemassa kristillisdemokraattien Friedrich Merz. Hallitusneuvotteluista ei kuitenkaan tule helpot, sillä toiseksi vaaleissa nousi yli 20 %:n osuudella äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD), jonka kanssa kristillisdemokraatit eivät lähde hallitusneuvotteluihin. Saattaakin siis olla, että historiallisen huonolla vaalituloksella kolmanneksi jääneet sosiaalidemokraatit nousevat kuitenkin hallitukseen kristillisdemokraattien kanssa. Lisäksi neuvotteluihin lähdetään pienempien puolueiden kanssa.

Hiekkaa tiimalasissa ei Saksan tai koko Euroopankaan kannalta hallitusneuvotteluille juuri olisi, sillä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa myrskyää. Donald Trump neuvottelee Venäjän kanssa Ukrainan tulevaisuudesta ilman Eurooppaa, uudet tuontitullit kolkuttelevat Saksankin teollisuuden ovella ja yhteisiä puolustusmenoja olisi aika lisätä reilusti. Lisäksi Saksassa käydään keskustelua velkajarrun löysäämisestä. Liittokansleriehdokas Merz on nostanut kampanjassaan näkyvästi esiin helpotuksia mm. yritysverotukseen, jota laskettaisiin alle 25 %:iin nykyisestä 30 %:sta. Laskelmien mukaan (lähde: Tax Foundation Europe) muutos kasvattaisi investointiastetta 1,4 %:lla ja BKT:ta 1 %:lla ja olisi täsmälääke aneemiseen investointiympäristöön. Uudistusten rahoitus on tietenkin kysymysmerkki, ja kaikki eivät velkarahoitusta purematta niele parlamentissa. Velkajarrua on kuitenkin kevennettävä etenkin, jos ja kun myös Euroopan puolustus tarvitsee miljardinsa.