Läpi repaleisen lokakuun – mitä kuuluu Suomen taloudelle?

Suomen talouden vuosi on ollut huono, mutta euroalueen muihin talouksiin verrattuna olemme toistaiseksi selvinneet vähällä. Teollisuustuotannon lasku on ollut vähäisempää kuin muissa jäsenmaissa ja talouskasvukaan ei kuluvana vuonna romahtane yhtä paljoa kuin vielä kesällä odotettiin. Bloombergin konsensusennusteen mukaan Suomen bkt palautuisi koronaa edeltävälle tasolle vuonna 2022, eli ennusteiden toteutuessa talouskasvu jumittuisi tyhjävaihteelle noin kahdeksi vuodeksi.

Lähde: Bloomberg

Mikäli malttaa katsoa jo ensi kesän jälkeiseen aikaan, voi nähdä lämpimän auringonpaisteen, sillä tuolloin on toiveita, että rokote olisi käytössä ja korona jäisi taloudessakin taka-alalle. Ennen sitä meillä suomalaisilla on kuitenkin tarvottavana pitkä ja pimeä talvi, jota puolen vuoden marraskuuksikin nykyään kutsutaan. Siihen on tarvottu Miljoonasateen kappaleen tahdissa läpi repaleisen lokakuun, sillä taloudessa luvut ovat jo painuneet pakkasen puolelle.

Tilastokeskuksen mukaan kansantalouden tuotanto laski syyskuussa 0,8 % elokuusta ja 3,2 % vuodentakaisesta. Lokakuukaan ei näytä talouslukujen valossa kovin kummoiselta. Inderesin suhdanneindikaattori* näyttää, että suunta on jälleen alaspäin kesän kasvupyrähdyksen jälkeen. Yksittäisistä indekseistä kuluttajaluottamus kääntyi lokakuussa laskuun. Teollisuuden tunnelmat ovat sahanneet, mutta eivät elpyneet lähellekään koronaa edeltäviä tasoja ja tuotanto on ollut laskusuunnassa. Vientikilpailukyvylle hallaa tekevät lisäksi valuuttakurssit, sillä euron efektiivinen (kauppapainotettu) valuuttakurssi on noussut nopeasti kevään pohjilta.

Positiivistakin taloudesta kaiken kaamoksen keskellä löytyy. Koronakuopasta noustiin Q3:lla ja Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bkt kasvoi 2,6 % Q2:n tasolta. Isku työmarkkinalle ei ole ollut koronakriisissä ylitsepääsemätön, sillä työllisten määrän ennakoidaan vähentyneen Q3:lla 2 % vuodentakaisesta ja ensi vuonna tilanteen pitäisi jälleen parantua etenkin kriisin runtelemilla palvelualoilla. Koronan toisen aallon ollessa nyt päällä tartuntojen määrä on ollut muuhun Eurooppaan verrattuna hallinnassa. Tämä on helpottanut talousnäkymää, sillä laajamittaisia rajoitustoimia ei ole ainakaan vielä tarvinnut ottaa käyttöön. Vaikka kasvu takeltelisi, suurta kuoppaa ei pitäisi siis talouteen syntyä. Optimistin kannattaa kuitenkin odotella ensi kesää.

*Suhdanneindikaattoriin on koottu keskeiset luottamusindeksit (kuluttajaluottamus, teollisuuden luottamus, palvelujen luottamus, sijoittajaluottamus (OMXH-indeksi)) yhtä suurin painoin