Osta kalliit ja myy halvat

Osta halvalla ja myy kalliilla on sijoitusmaailman kulunein fraasi. Teoriassa fraasin mukainen strategia on jälkiviisaasti varmasti parhaimpia sijoitusstrategioita, mutta usein osakkeen tai sijoituskohteen halpuuden tai kalleuden voi todeta kuitenkin vasta jälkikäteen. Usein osakkeen halpuus mielletään alhaiseksi arvostuskertoimeksi ja kalleus taas korkeaksi arvostuskertoimeksi. Sijoitushetkellä halpa arvostus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että osake olisi ollut lopulta halpa ja päinvastoin.

Tämän ajatuksen pohjalta lähdimme selvittämään, että kuinka hyvin alhaisen arvostuksen osakkeet ovat pärjänneet vs. korkean arvostuksen osakkeet. Otimme käsittelyyn Helsingin pörssin osakkeet ja halpuuden/kalleuden mittariksi geneerisimmän arvostuskertoimen eli P/E-luvun. Valitsimme yksi vuosi eteenpäin katsovat arvostuskertoimet tämän harjoituksen osalta, sillä ne mielestämme kuvastavat paremmin osakkeen arvostusta ja siihen kohdistuvia odotuksia kuin taaksepäin katsovat toteutuneet kertoimet. Otimme käsittelyyn kaksi aikajaksoa 2019–2023 ja 2011–2015. Valitsimme vuosien 2010 ja 2018 lopusta yhden vuoden eteenpäin katsovilla P/E-luvuilla top 10 %:n kalleimmat ja halvimmat osakkeet. Tulokset antavat lopulta kaikille jotakin ja ovat riippuvaisia ympäristöstä sekä yhtiöiden profiilista.

Kaksijakoinen tulos

Finanssikriisin jälkimainingeissa vuoden alusta 2011 vuoden 2015 ulottuvalla ajanjaksolla arvostukseltaan halvimmat osakkeet tuottivat arvostukseltaan kalliimpia osakkeita paremmin. Halvimmat (top 10 %) osakkeet tuottivat viiden vuoden aikana jopa 46 % kokonaistuoton ja arvostukseltaan kalleimmat (top 10 %) tuottivat lopulta 53 % tappioita ajanjaksolla. Näin tuottoero oli hyvinkin merkittävä.

Markkinaympäristö oli tuolloin heikko ja halvat osakkeet vaikuttavat olleen näin oikeasti halpoja. Osakkeet eivät kuitenkaan tuottaneet vuosien 2011–2014 kovinkaan merkittävästi vaan suurimman osan tuotoista selittää vuonna 2015 alkanut nousumarkkina (halvat sykliset lähtivät vetämään) ja tähän osakejoukkoon osuneet ostotarjoukset (Okmetic 2016). Kuitenkin myös kalliisti arvostetut osakkeet olivat vuoden 2011 alussa oikeasti kalliita suurimmaksi osaksi. Osakkeet laskivat vauhdilla, yli 50 %, vuoden 2012 puolessa välissä eivätkä lopulta palautuneet merkittävästi.

Vuosien 2019–2023 aikana kuitenkin kalliisti arvostetut osakkeet pärjäsivät halvasti arvostettuja osakkeita paremmin. Tänä jaksona kalliisti arvostetut osakkeet nousivat härkä- ja karhumarkkinan sisältäneen aikajakson aikana jopa 80 %:lla, kun halvasti arvostetut osakkeet laskivat jopa 64 %:lla. Vuoden 2021 huipputasoilla kalliisti arvostetut osakkeet olivat tuottaneet lähes 300 % ja halvemman arvostuksen osakekorikin oli vielä lähes ennallaan. 2022–2023 molemmissa nähtiin selkeää laskua, mutta taantuma ja yhtiökohtaiset vaikeudet romahduttivat joitain ”halpaan” joukkoon kuuluneita osakkeita lähes 100 %:lla.

Tuotot vaihtelevat aikakaudesta ja profiilista riippuen

Pienen otoksen ja sattumavaraisten aikajakson osalta tuotot ovat olleet vaihtelevia eikä voi suoraan sanoa kalliisti arvostettujen tai halvasti arvostettujen osakkeiden tuottavan toista merkittävästi paremmin. Aihe vaatisikin enemmän tutkimista ja arviomme mukaan myös hieman tiukempia kriteerejä osakkeille.

Kuitenkin voimme näiden havaintojen pohjalta nähdä, että kalliit osakkeet vuodesta 2019 alkaneella aikajaksolla olivat pitkälti kasvuodotuksin varustettuja yrityksiä, mikä selittää näiden ylituottoa valitulla aikajaksolla. Päinvastoin vuosien 2011–2015 aikana kalliiseen koriin valitut osakkeet olivat heikon tulostason omaavia ongelmaisia yhtiöitä finanssikriisin jäljiltä, mikä selittää hyvin selkeää alituottoa.

Taasen halvan P/E-luvun osakkeet vuoden 2010 lopussa olivat useita vuosia alaslyötyjä syklisiä yhtiöitä, joissa markkina ei uskonut tulostason tai talouden kääntymiseen. Yhtiöt eivät heti kääntynetkään, mutta lopulta pohjat löytyivät ja korin lopulta pelasti yksittäinen ostotarjous (Okmetic 2016). Ilman tätä halvat osakkeet olisivat tuottaneet vain muutamia prosentteja. Vuosien 2019–2023 aikana halvan P/E:n osakkeet olivat syystä halpoja ja laskivat selvästi aikajakson aikana. Osakkeet olivat usein käänne- tai ongelmayhtiöitä, jonka käänteisiin varauduttiin markkinalla epäluuloisesti. Listassa mukana oli myös monia syklisiä yhtiöitä, joiden kehitys etenkin vuoden 2021 jälkeen on ollut erittäin heikkoa.

Yleisenä havaintona voi todeta, että korkean tai alhaisen arvostuksen yhtiöihin sijoittamisen tuottopotentiaali riippuu pitkälti ajanjaksosta, milloin osakkeisiin on sijoittamassa. Nousukauden kynnyksellä arvostuskertoimien noustessa korkean arvostuksen kasvuyhtiöt ovat ymmärrettävästi hyvä sijoitus. Sen sijaan matalasuhdanteessa ja aneemisen pörssitunnelman tilanteessa korkea arvostus ei välttämättä kerro osakkeen tuottopotentiaalista juuri mitään.

Osakkeiden profiilillakin on arviomme mukaan selkeää merkitystä. Mikäli valitsisimme ”kalliisiin” osakkeisiin kovin odotuksin ladattuja kasvuyhtiöitä ja poistaisimme käänne- tai ongelmayhtiöt, voisivat tuotot näyttää jo merkittävästi erilaisilta. Aiheeseen liittyen mielenkiintoista olisi selvittää yliperformanssia tuottaneiden ja aliperformanssia tuottaneiden osakkeiden lähtökohdat arvostuksen ja odotuksien osalta ennen merkittävää muutosta kurssikehityksessä.