Pörsseissä ongitaan taas uusia huippuja, politikointi päällä Fed-valinnoissa

Viime viikko oli sekä Euroopan että Yhdysvaltain osakemarkkinalla nousuviikko, ja Wall Streetillä haaviin tarttuivat uudet huippulukemat. Sijoittajien tunnelmia kohottivat mm. toiveet verotuksen kevenemistä sisältävän Trumpin masinoiman paketin etenemisestä kongressissa ja Kiinan kertoman mukaan aikaansaatu kauppasopimus Yhdysvaltain kanssa. Sopimuksesta ei saatu yksityiskohtaisia tietoja, mutta pääpiirteissään se koski tärkeiden maamineraalien tuontia Yhdysvaltoihin ja vastapainona Kiinaan kohdistuvien rajoitteiden perumisia. Sopimus on tärkeä signaali siitä, että edistystä kauppaneuvotteluissa tapahtuu draaman lomassakin. Helsingin pörssin yhtiöille tärkeämpään kuitenkin on se, minkälainen sopimus USA:n ja EU:n välille lopulta syntyy.

Yhdysvaltain rahapolitiikallakin oli osansa pörssinousussa. Loppuviikolla julkaistut PCE-hintaindeksit osoittivat pohjainflaation hieman kiihtyneen (toukokuussa 2,3 % vs. 2,1 % huhtikuussa), mutta tästä huolimatta Valkoisen talon paine Federal Reserveä kohtaan pysyi kovana. Federal Reserven pääjohtajan Jerome Powellin kausi päättyy toukokuussa 2026, mutta presidentti Donald Trump on pitänyt huolen siitä, että pääjohtajaspekulaatiot ovat alkaneet jo vuotta aikaisemmin. Trump on useaan otteeseen kritisoinut Fediä siitä, että se on pitänyt korkotason liian korkeana ja sanonut, että ”oikea” korkotaso olisi yhden prosentin paikkeilla nykyisen 4,25-4,5 %:n sijaan. Viikonloppuna Trump kertoi, että aikoo nimittää keskuspankin pääjohtajaksi ainoastaan henkilön, joka tukee korkojen laskua. Tämä on poikkeuksellisen vahva toimi keskuspankin poliittisen itsenäisyyden heikentämiseksi, sillä rahapolitiikan perustana on aina ollut talousympäristö, eikä ennalta määrätyt oletukset korkojen suunnasta.

Oman sotkunsa soppaan tuo sekin, että pääjohtajan nimitys on tyypillisesti tehty muutamaa kuukautta ennen edellisen pääjohtajan kauden päättymistä. Nyt Trump on todennut tekevänsä päätöksen ”pian”, jopa 10 kuukautta ennen kauden loppua. Tämän voi tulkita Valkoisen talon pyrkimykseksi nimittää ”varjojohtaja”, joka voi julki tulevine näkemyksineen tulevasta rahapolitiikan suunnasta heikentää keskuspankin nykyisen johdon valtaa. Tämä olisi varmasti presidentti Trumpin mieleen, sillä hän on kovin sanoin kritisoinut Powellia jo pitkään.

Kandidaateiksi seuraavaksi Fedin pääjohtajaksi ovat uutisotsikoissa nousseen mm. nykyinen valtiovarainministeri Scott Bessent ja vuodesta 2020 Fedin johtokunnassa istunut Christopher Waller, joka on kertonut olevansa valmis leikkaamaan korkoja jo heinäkuun kokouksessa. Osakemarkkinalla korkojen laskua odotetaan ensi syksyyn ja viikonlopun kaltainen uutisointi on omiaan lisäämään etukenoa koronlaskuodotuksiin.

Euroalueen ostopäälliköt eivät hievahtaneet

Euroalueen alkuviikolla julkaistut ostopäällikköindeksit osoittivat kovin nuivaa kasvua Q2:lle. Ostopäälliköt näyttävät jokseenkin jumittuneen nollakasvun maille: teollisuus on elpynyt, mutta ei vielä tarpeeksi, jotta voitaisiin puhua kestävällä pohjalla olevasta kasvusta, ja palvelualoilla paras veto näyttää hiipuneen. Tämän seurauksena molemmat sektorit yhdistävä op-indeksit jämähtivät kesäkuussa toukokuun tasolle lukemaan 50,2. Kasvu on ollut marginaalista jo puolen vuoden ajan siitäkin huolimatta, että talousyllätykset ovat kääntyneet positiivisiksi. Hyviäkin uutisia indeksit sisältävät: työllisyystilanne on edelleen vakaalla tasolla ja näkymät ovat kirkastuneet. Ensimmäisen kvartaalin 0,6 %:n talouskasvulukemia Q2:lla on indeksien perusteella kuitenkin vaikea tavoitella, etenkin kun alkuvuonna bkt-lukemia nostivat poikkeukselliset tekijät (Irlannin vahvat kasvuluvut).