Taantuma on turhankin tuttu kaveri Suomen taloudelle

Taas siitä puhutaan, taantumasta nimittäin. Valtiovarainministeriö totesi viime viikolla julkaistussa suhdanne-ennusteessaan, että talouden kasvunäkymä jää tänä ja ensi vuonna vaisuksi. Bruttokansantuote kasvaa ministeriön mukaan 2022 1,4 % ja 2023 1,1 %. Taantumariskikin on kasvanut, ja talouden laskusuhdanne vaanii jo kulman takana erityisesti, jos Ukrainan sota pitkittyy.

Tekninen taantuma, jossa bkt laskee kaksi perättäistä vuosineljännestä, on turhankin tuttu kaveri Suomen taloudelle. Suomi eli finanssi- ja eurokriisin puristuksessa eikä kasvunäkymä ollut häävi, joten pelkästään 2010-luvulla Suomessa oli viisi taantumajaksoa (ks. kuvio).

Mieto taantuma on nyt globaalin talouden suhdannekuvakin huomioiden mahdollinen. Suomessa on moni talousmittari värähtänyt punaiselle: kuluttajien ja yritysten luottamus on painunut viime kuukausina, kotitalouksien kulutus kääntyi kvartaalitasolla laskuun Q1:llä ja kulutusnäkymä heikkenee edelleen inflaation jyllätessä. Säästöt hupenevat nyt vauhdilla, mutta työmarkkinan kehitys on jatkunut positiivisena ja antaa sitä kautta puskuria kotitalouksille. Työllisyysaste on kasvanut vuoden aikana reippaasti ja työttömyysaste laski toukokuussa 6,1 %:iin. Lisäksi huhtikuun suhdannekuvaaja oli vielä rohkaiseva: kansantalouden tuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 0,7 % kuukausitasolla ja 4,0 % vuoden takaisesta.

Ukrainan sodan ja odotettua nopeammin kiristyvän rahapolitiikan myötä riskitekijöitä taloudessa on kuitenkin nyt riittämiin, ja siksi vuoden ensimmäisen kvartaalin 0,2 %:n talouskasvu voi lipsahtaa helposti negatiivisen puolelle loppuvuonna, jolloin taantumakeitos olisi valmis. Mikäli haluaa nähdä lasin puoliksi täytenä, voi ajatella mahdollista taantumaa myös talouden sopeuttajana: kysynnän lasku vähentää hintapaineita.

Makrokatsaukset jäävät huomisesta alkaen kesätauolle. Palaan katsausten pariin jälleen elokuussa, aurinkoista ja rentouttavaa kesää lukijoille!