Tunnusluvut: EV/EBIT, EV/EBITA, EV/EBITDA ja EV/Sales

Automaattikäännös: Alkuperäinen julkaistu englanniksi 11.11.2025 klo 06.57 GMT. Anna palautetta täällä.

Yritysarvo ja operatiivisen suorituskyvyn mittarit

Yritysarvo (EV) edustaa markkinoiden kokonaisarvostusta liiketoiminnalle sen rahoitusvalinnoista riippumatta. Se lasketaan lisäämällä yrityksen nettovelka sen markkina-arvoon. Tässä yhteydessä EV määritellään tarkimmin sisällyttämällä kaikki velan kaltaiset tase-erät, jotka heijastavat ulkopuolisten vaateita yhtiön omaan pääomaan. Toisin kuin markkina-arvo, joka mittaa vain oman pääoman arvoa, yritysarvo heijastaa koko liiketoiminnan arvoa ja korvaa siksi markkina-arvon (P/E-luvun "P") kattavampana mittana yrityksen arvosta.

Yhtiön EV yhdistetään ennen rahoituseriä oleviin operatiivisiin tunnuslukuihin, jotta pääomarakenne ei vääristä vertailuja. Käytännössä käytämme EV/EBITDA:ta, EV/EBITA:ta tai EV/EBIT:iä. Kuten alla olevasta kaaviosta näkyy, lähdemme käyttökatteesta ja vähennämme poistot (D) päästäksemme EBITAan, sitten vähennämme poistot (A) päästäksemme liikevoittoon, jota seuraa korkojen ja verojen vähentäminen nettotulokseen pääsemiseksi. Liikevoitto ei sisällä korkokuluja rakenteensa puolesta, joten jos on olemassa ylijäämäistä, ei-operatiivista kassaa, joka tuottaa korkoa, olisi järkevää poistaa kyseinen kassa yritysarvosta, jotta osoittaja ja nimittäjä keskittyvät operatiiviseen liiketoimintaan. Valitsemme nimittäjän haluamamme kontrollin perusteella. Käyttökate tasoittaa poistojen ja arvonalentumisten kirjanpidollisia eroja. EBITA eliminoi aineettomien hyödykkeiden poistot säilyttäen samalla poistot. Liikevoitto sisältää sekä poistot että arvonalentumiset ja seuraa operatiivista tulosta tarkimmin.

Käyttökatteesta nettotulokseen 

Lähde: Inderes

Käyttökate voi lisäksi yliarvioida jatkuvaa tuloksentekokykyä pääomavaltaisilla toimialoilla, kun kapasiteetin ylläpito vaatii huomattavan osan kokonaisinvestoinneista. Tässä yhteydessä poistojen ja arvonalentumisten takaisinkirjaaminen jättää huomioimatta omaisuuspohjan korvaamisen ja kunnostamisen taloudelliset kustannukset, vaikka kassavirtaa poistuu ylläpitokulujen kautta yrityksen investointitoiminnassa. Jos tämä ulosvirtaus on jo tapahtunut, käyttökatteen käsittely operatiivisen suorituskyvyn mittarina teeskentelee, ettei kyseistä kustannusta ole olemassa. Tällä tavoin käytettynä käyttökate vääristää liiketoiminnan operatiivista todellisuutta, ja koska se jättää huomiotta käyttöpääoman muutokset, se kuvaa usein kassavirtaa huonosti. Ongelma on selkeimmin havaittavissa toimialoilla, joilla on suuret, kiinteät käyttöpääomapohjat, kuten kaivostoiminnassa, lentoyhtiöissä, öljy- ja kaasualalla sekä yleishyödyllisissä palveluissa.

EV:n sovittaminen oikeaan tulosmittariin

EV-pohjaiset arvostuskertoimet ovat hyödyllisiä, mutta vain sillä ehdolla, että valittu nimittäjä on riittävä tarkasteltavan liiketoiminnan tyypille. Käyttökate ei sisällä poistoja ja arvonalennuksia, joten se jättää huomioimatta kulumisen ja voi peittää kuluneiden omaisuuserien korvaamisen kustannukset. Siksi yritystä voidaan hinnoitella noin 10x EV/EBITDA-kertoimella, mutta paljon korkeammalla noin 18x EV/EBIT-kertoimella, kun poistot ja arvonalentumiset on kirjattu. Kun pääomavaltaisuus vaihtelee, on järkevää tukeutua EV/EBIT-lukuun tai käyttää vähintään molempia mittareita. Laajemmin tarkasteltuna investointitarpeet huomiotta jättävät arvostuskertoimet voivat antaa väärän kuvan liiketoiminnan taloudesta, ja inflaatioaikana historiallisiin kustannuksiin perustuvat poistot voivat jäädä jälkeen todellisista korvauskustannuksista, mikä edelleen nostaa raportoituja tuloksia.

EV/EBIT: Käytä tätä suhdelukua, kun haluat lukea toistuvasta liiketoiminnan kannattavuudesta, joka on pääomarakenteeltaan neutraali ja heijastaa edelleen pitkäikäisten omaisuuserien taloudellista käyttöä. Koska liikevoitto on ennen korkoja ja veroja, sen yhdistäminen EV:hen pitää osoittajan ja nimittäjän johdonmukaisina. Fundamentaalisesti liikevoitto sisältää poistot ja arvonalentumiset, joiden on IFRS-kirjanpidon mukaan tarkoitus kuvata aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden taloudellisten etujen kulutusta. Tämä tekee arvostuskertoimesta erityisen informatiivisen silloin, kun omaisuuspohjat ovat suuria ja korvaustarpeet tulevat kuvaan mukaan.

EV/EBITDA: Käytä tätä suhdelukua, kun verrokeilla on yleisesti ottaen samanlainen pääomaintensiteetti ja käyttöikä omaisuuserillä, tai kun haluat erityisesti vaimentaa D&A:n kirjanpidollisten erojen vaikutusta. Poistojen ja arvonalentumisten poistaminen voi parantaa yritysten välistä vertailua, minkä vuoksi suhdelukua käytetään laajalti suhteellisissa arvostusharjoituksissa. Haittapuolena on, että käyttökate lasketaan ennen uudelleeninvestointeja, joten se ei ole kassavirtamittari. Käyttökatetta ei voi käyttää, koska todellinen rahamäärä on pienempi huoltokulujen, käyttöpääoman muutosten, korkojen, verojen ja vuokramaksujen jälkeen. Pääomavaltaisilla toimialoilla se voi peittää varojen tuottavana pitämisen kustannukset, minkä vuoksi suuret investointiaallot ja raskaat ylläpitotarpeet voivat vääristää EV/EBITDA-signaaleja. Käytännössä meidän tulisi vertailla EV/EBITDA:a EV/EBIT:n kanssa ja tarkastella investointeja suhteessa poistoihin määrittääksemme, absorboiko uudelleeninvestointi käyttökatteen osoittamia tuottoja ennen kuin niistä voi tulla vapaata kassavirtaa.

EV/EBITA: Käytä tätä suhdelukua, kun hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistot ovat tärkein vertailtavuusongelma ja haluat neutraloida yritysostohistorian säilyttäen samalla fyysisten omaisuuserien kulumispoistot. EBITA sijoittuu liikevoiton ja käyttökatteen väliin lisäämällä takaisin ainoastaan poistot. Suhdeluku voi olla hyödyllinen aloilla, joilla aineettomien hyödykkeiden poistot vaihtelevat yritysostojen tahdin mukaan, mutta määritelmät ovat vähemmän standardoituja, joten meidän tulisi ilmoittaa tarkasti, mitkä poistot poistetaan, ja soveltaa samaa käsittelyä koko verrokkiryhmään. Tämä on usein yritysostoon liittyvä aineettomien hyödykkeiden poisto, jota kutsutaan myös hankintamenon kohdistamiseksi (purchase price allocation, PPA). Koska IFRS-määritelmää ei ole, EBITDA-tyyppiset mittarit vaihtelevat usein sen suhteen, mitä ne jättävät pois, mukaan lukien tapaukset, joissa vain hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistot lisätään takaisin. Tästä syystä EBITA on määriteltävä selkeästi, jotta voidaan tehdä oikeudenmukaisia vertailuja esimerkiksi verrokkiyhtiöiden välillä.

Muista ero

Alla oleva kaavio seuraa Saabin EV/EBIT- ja EV/EBITDA-lukuja viimeisten viiden vuoden ajalta. Nämä kaksi liikkuivat yhdessä suurimman osan ajasta, kunnes ne erkaantuivat helmikuussa 2021 julkaistujen vuoden 2020 taloudellisten tulosten jälkeen. Kävi ilmi, että COVID painoi toimintaa ja liikevoitto laski käyttökatetta enemmän suhteellisten poistojen ja arvonalentumisten kasvaessa, mukaan lukien korkeammat poistot Surveillance-liiketoiminta-alueelta. Raportoitu liikevoittomarginaali oli vuonna 2020 noin 3,7 % ja oikaistu liikevoitto noin 7,4 %, mikä osaltaan selittää arvostuskertoimien välistä tilapäistä eroa.

Toiminnan elpyessä vuosina 2021 ja 2022 käyttökate parani ja suhde normalisoitui, liikevoiton parantuessa ~7,4 %:iin vuonna 2021 ja marginaalien noustessa edelleen volyymien kasvaessa vuonna 2022. Yleisesti ottaen, kun EV/EBIT ja EV/EBITDA eroavat toisistaan, se viittaa suurempiin poistoihin ja/tai omaisuuden uusimistarpeisiin, sillä liikevoitto sisältää nämä kustannukset, kun taas käyttökate ei. Tämä on pääsyy siihen, miksi erot voivat kasvaa taloudellisten laskusuhdanteiden aikana ja kaventua kannattavuuden ja tuotevalikoiman parantuessa.

SAABin EV/EBIT- ja EV/EBITDA-kertoimet viiden vuoden ajalta

Lähde: Inderes & S&P Global (23/10)

Tappiollisen yhtiön arvon mitta liikevaihtoyksikköä kohden

EV/Sales-arvostuskerroin auttaa sijoittajia mittaamaan arvoa silloin, kun voitot ovat ohuita tai negatiivisia, sillä se vertaa koko yhtiön arvoa liikevaihtoon ja ohittaa tuloksen, joka voi olla alle nollan. Koska EV/Myynti sisältää velan ja kassan, se on puhtaampi ankkuri kuin P/E, ja sitä käytetään laajalti alkuvaiheen toimialoilla, joilla yritykset investoivat voimakkaasti kannattavuuden kustannuksella. Arvostuskerrointa voidaan pitää mittapuuna sille, kuinka paljon sijoittajat ovat valmiita maksamaan liikevaihtoyksikköä kohti, mutta sitä tulisi tarkastella yhdessä kasvun ja kannattavuuden fundamenttien kanssa. EV/Sales-kerrointa ohjaavat pääasiassa liikevoittomarginaali, kasvu ja riski. Yksinkertainen esimerkki: oletetaan, että kahta yritystä hinnoitellaan 4x EV/Sales[1] -kertoimella. Yhtiö A:n liikevoittomarginaali on 25 %, joten sen EV/EBIT on 4/0,25 = 16x. Yhtiö B:n liikevoittomarginaali on 5 %, joten sen EV/EBIT on 4/0,05 = 80x. Sama myyntiin perustuva arvostuskerroin, hyvin erilainen tulokseen perustuva arvostuskerroin. Tästä syystä liikevaihtoon perustuvia kertoimia on tarkasteltava yhdessä kannattavuuden ja kasvun kanssa, ja pelkkään EV/Sales-arvostuskertoimeen luottaminen voi johtaa harhaan kulurakenteiden poiketessa toisistaan. Kuten esitetty, liikevaihtokertoimet näyttävät edullisemmilta matalan katteen malleissa ja korkeammilta korkean katteen, korkean kasvun malleissa.

EV/S-kertoimet kolmelle perustavanlaatuisesti erilaiselle sektorille

Lähde: Inderes ja S&P Global (23. lokakuuta)

Yllä oleva kaavio havainnollistaa edellistä kohtaa vertaamalla ohjelmisto-, biotekniikka- ja teollisuussektoreiden nykyisiä EV/Myynti-suhteita. Ohjelmistoalalla on korkeimmat kertoimet, koska skaalautuvat mallit ja toistuva liikevaihto tukevat vahvoja operatiivisia marginaaleja ja kasvun fundamentteja, joten sijoittajat ovat valmiita maksamaan enemmän myyntiyksikköä kohden – Yhdysvaltojen toimialatietojen mukaan sijoittajat ovat valmiita maksamaan 13,8x EV/Sales. Biotekniikka sijoittuu keskelle 6,4x EV/Sales-kertoimella, sillä se yhdistää erittäin korkean kasvupotentiaalin ja erittäin hyvät fundamentit, jos asiat onnistuvat, korkeampaan epävarmuuteen. Hajonta tämän sektorin toimijoiden välillä on yleensä hyvin suurta, koska epävarmuuskomponentti on joillekin merkittävämpi kuin toisille. Teollisuusyrityksillä on yleensä matalammat katteet ja vakaampi kasvu, joten liikevaihto hinnoitellaan matalammin, ts. 3,3x EV/Sales. Esimerkiksi teollisuusyritykset, kuten kone-, ilmailu- ja puolustusalan yritykset, hinnoitellaan noin 3x ja 2x kertoimilla.

Yhteenveto

EV-pohjaiset arvostuskertoimet ovat tehokkaimpia, kun nimittäjä vastaa haluttua taloudellista tai fundamenttimittaria. Käsittelemme niitä arvostuksen pikakuvana, emmekä itse arvostuksena. Siksi syötteet tulee määritellä perusteellisesti ja pitää johdonmukaisina, eli verrata esimerkiksi yrityksiä yrityksiin tai osakkeita osakkeisiin. Kaikilla kolmella yleisellä tarkastelutavalla, jotka olemme käyneet läpi, on rajoituksensa, koska ne eivät täysin huomioi pääomavaltaisuutta tai tulevaa kasvua. Tämän vuoksi EV/EBITDA voi vaikuttaa matalalta pääomavaltaisissa yrityksissä, joilla on suuria ylläpitoinvestointeja, ja siksi ristitarkistukset ovat välttämättömiä. Kaikkia arvostustyökaluja, mukaan lukien näitä tunnuslukuja, tulisi täydentää fundamenttianalyysillä ja toimialakohtaisilla mittareilla (mikäli saatavilla), jotta johtopäätökset perustuvat liiketoiminnan kassavirtoihin ja taloudellisiin realiteetteihin. Viime kädessä yksikään arvostuskerroin ei kerro koko totuutta, mutta tällä tavoin käytettynä EV-pohjaiset kertoimet tarjoavat nopeita, vertailukelpoisia arvosignaaleja, jotka täydentävät käypää arvoa sen sijaan, että ne korvaisivat sen.