Korkojen renessanssin vaikutukset sijoituspalveluyhtiöihin

Yksi finanssisektorin merkittävimpiä asioita vuoden 2022 aikana on ollut korkojen raju nousu. Korkojen nousun kulmakerroin on ollut hurjaa, ja harva olisi vuosi sitten uskonut 12 kk:n Euriborin olevan jouluaattona yli 3 %. Matala korkotaso on ollut finanssisektorin suurin yksittäinen teema viimeisen vuosikymmenen aikana. Jatkuvasti madaltuva korkotaso on aiheuttanut merkittäviä muutoksia sektorilla ja nyt osassa näistä muutoksista suunta tulee kääntymään. Käymme tässä kirjoituksessa läpi korkojen nousun aiheuttamia keskeisiä muutoksia sektorille.

Korkosijoitusten renessanssi? Korkosijoitukset ovat viimeiset vuodet olleet varainhoitosektorin hylkiö. Tämä on ollut täysin perusteltua, sillä matalat korot johtivat tilanteeseen, jossa iso osa korkosijoituksista muuttui riskittömästä tuotosta tuottamattomaksi riskiksi. Kuka täysijärkinen sijoittaja on valmis maksamaan Saksan valtiolle siitä, että se säilyttää sinun rahojasi? Negatiivisten korkojen aikana tämä oli normaali tilanne ja pahimmillaan maailmassa yli 18000 miljardin dollarin korkosijoitusmassa tarjosi negatiivista korkoa.

Korkojen nousun seurauksena korot tarjoavat ensimmäistä kertaa vuosiin oikeasti houkuttelevia tuottoja. Mielestämme onkin selvää, että korkotason nousun myötä tulemme näkemään 2023 aikana sijoittajien kasvavaa kiinnostusta korkosijoituksia kohtaan. Tämä tulee luonnollisesti näkymään positiivisesti korkosijoitusten uusmyynnissä. Korkosijoitusten palkkiotasot ovat tyypillisesti selvästi riskisempiä omaisuusluokkia (osakkeet ja vaihtoehtoiset) matalampia ja esimerkiksi tuottosidonnaiset palkkiot ovat korkorahastoissa suhteellisen harvinaisia. Näin ollen, mikäli näemme allokaatioissa siirtymää korkosijoituksiin, tulee hallinnoitavasta varallisuudesta saatava suhteellinen palkkiotaso heikkenemään. Toisaalta jos korkosijoituksiin siirtyvä raha otetaan käteisestä, on tällä palkkiotasoihin positiivinen vaikutus. Seuraamistamme yhtiöistä suurimmat hyötyjät korkosijoitusten renessanssista ovat Evli ja Aktia, jotka ovat molemmat merkittäviä korkovarainhoitajia.

Miten käy vaihtoehtoisten sijoitustuottojen? Vaihtoehtoiset sijoitustuotot ovat olleet yksi suurimpia nollakorkoajan hyötyjiä. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin on virrannut valtavasti pääomia, kun matala korkotaso on pakottanut sijoittajat etsimään korvaavia tuotonlähteitä. Tuhannen euron kysymys onkin nyt se, että päättyykö vaihtoehtoisten voittokulku korkotason nousuun? Oma arviomme on, että ei tule päättymään. Vaihtoehtoisten tuotteiden voittokulun taustalla on ollut paljon muitakin tekijöitä kuin pelkkä matala korkotaso, ja näkemyksemme mukaan vaihtoehtoisista tuotteista on tullut osa modernia sijoitussalkkua. Onkin selvää, että emme isossa kuvassa palaa takaisin perinteiseen 60/40 osake-/korkosalkkuun.

On kuitenkin todennäköistä, että korkotuottojen paluun myötä vaihtoehtoisten uusmyynti tulee hidastumaan ainakin väliaikaisesti, kun korkoallokaatioita nostetaan ja osa toimijoista saattaa haluta purkaa vaihtoehtoisiin syntynyttä selvää ylipainoa. Huomautamme, että instituutiot ovat liikkeissään hitaita ja mahdolliset muutokset allokaatioissa tapahtuvat verkkaisesti.

Pankit nettohyötyjiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pankkien korkokatteet ovat olleet tuntuvassa paineessa yleisen korkotason laskun myötä. Korkojen nousulla on luonnollisesti pankkien korkokatteisiin positiivinen vaikutus otto- ja antolainauksen korkoeron leventymisen myötä. Koska Suomessa luottojen korot ovat tyypillisesti sidottu 12 kuukauden viitekorkoon, heijastuu viime vuoden korkojen jyrkkä nousu pankkien korkokatteisiin vasta selvemmin kuluvan vuoden aikana. Korkojen nousulla on myös pankkisektorille negatiivisia vaikutuksia. Näistä selvimmät ovat yleisen luottokysynnän vähentyminen (nähty jo esim. uusien asuntolainojen nostoissa) sekä kiristyvän rahapolitiikan ja siitä mahdollisesti seuraavan taantuman myötä kasvavat luottotappiot. Näemme korkojen nousun nettovaikutukset pankeille nykyisen talousnäkymän valossa kuitenkin kokonaisuudessaan positiivisina.