Enersense julkisti tänään Q2-raporttinsa, ja tämän tiimoilta mulla on haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja Kari Sundbäck. Terve Kari.

Terve Aapeli.

No lähdetään taas tuttuun tapaan liikkeelle tuosta menneestä kvartaalista. Miten summaisit sen pääkohtia yhteen?

Meillä oli vakaa neljännes nyt sellaista liiketoimintaa, joka kaikki on vuosi sitten uusitun strategian mukaista. Meidän liiketoiminnan rahavirta parani merkittävästi, tase vahvistui sitä myöten, ja sitten me saatiin merkittäviä tilauksia. Merkittäviä senkin. Ei pelkästään koon vuoksi, vaan sen vuoksi, että nyt myös Energy Transitioniin saatiin uuden strategian mukaista projektia. Projektiliiketoimintaa Aquatech-sopimuksen myötä. Ja sitten vuosineljänneksen aikanahan me päivitettiin meidän strategiaa myös. Kerrottiin, että me luotiin oma segmentti ja oma tiimi, oma yksikkö taklaamaan tätä datakeskusmarkkinaa, ja se tiimi on tässä tuottanut tulosta. Se nyt oli vähän Q2:n jälkeen, mutta viime viikolla julkistettiin sähköasematilaus tähän atNorthin sähköasemaan Kouvolassa.

Kyllä, kyllä. Tosiaan saatu myös paljon kysymyksiä foorumilta, kiitos niistä, niin otetaan niitä tähän mukaan. Mutta jos aloitetaan käymällä läpi mennyttä kehitystä, ehkä vähän samalla näkymiäkin liiketoimintayksiköittäin, ja lähdetään liikkeelle Powerista, niin ehkä tuossa Q2:lla mitä luvut kertoi oli se, että Suomessa kasvettiin voimakkaasti, mutta Virossa oli sitten haasteita, jotka jarrutti kehitystä ja painoi tulosta. Niin mikä siellä taustatekijänä oli Virossa?

Jos ensin aloitan muusta kuin Virosta Powerissa, niin tosiaan Power kasvoi vuoden takaiseen 1,1 % liikevaihdossa, ja oikaistussa käyttökatteessa olisi kasvanut puolella miljoonalla, ellei meillä olisi ollut tätä Viro-haastetta. No sitten mennään Viroon. Virossa laski nimenomaan Power, siis voimalinja. Kantaverkkomarkkina ja myös jakeluverkkoinvestoinnit laskivat merkittävästi. Ja nyt meidän piti sitten sopeuttaa meidän kustannustasoja, meidän organisaatio, tähän uuteen markkinarealiteettiin. Ja me ollaan tehty sitä myös niin, että me ollaan joistain asiakassopimuksista luovuttu. Tilanteessa, jos me nähtiin, että ne ei ole tulevaisuudessa sellaisia, että me halutaan niitä jatkaa. Että nyt me ollaan tehty nämä toimenpiteet Virossa. Viro on takaisin jaloillaan ja oikeaan suuntaan, kasvusuuntaan menossa, mutta sillä oli aika lailla iso vaikutus tuohon Q2:n Poweriin.

Kyllä, kyllä. Toki tuollaista yksittäistä maata on vaikea tuosta rakenteesta erottaa kokonaan, mutta puhuit vähän noista tehdyistä toimenpiteistä ja siitäkin, että on jostain sopimuksista luovuttu, mutta kuitenkin pystyttäisiin pääsemään kasvuun, niin miten se on mahdollista?

Siellä on. Meillä on vahva tiimi. Meillä on vahva kilpailukyky. Jos siellä yksi tai kaksi asiakassegmenttiä on hiljaisempia, markkinakysyntä hiljaisempi, niin siellä on muita segmenttejä, joissa me pystytään kasvamaan. Että kyllä se on ihan täysin tehtävissä.

Eli tässä nyt ei ole sitten riskiä siitä, että Viron markkinaheikkous muuttuisi krooniseksi ja sitä kautta söisi muualla hyvää työtä, mitä ollaan tehty.

Ei, kyllä se tuloksentekomielessä on nyt terve.

Pystyykö avaamaan yhteen? Mikä Viron osuus on? Sanotaan nyt vaikka Powerin liikevaihdosta, vaikka sanotaan viime vuonna, ja vaikka sitten miltä se näyttää tänä vuonna tai kuinka paljon tässä on laskua.

Viron osuus on alle neljännes, noin viidennes Powerista.

Powerista noin. Sitten ehkä vielä tuohon, haasteet kumuloitui tuohon Q2:lle. Toki Q1:lläkin puhuttiin jo niistä siirtyneistä projekteista, mutta pureeko nämä tehdyt toimenpiteet sitten tuloksiin jo? H2:lla vai tuleeko vielä kustannusvaikutuksia?

Eikö se ole nyt terve? Se on. Toimenpiteet on tehty.

No niin, ehkä sitten, jos katsotaan laajemmassa kuvassa tuota Powerin kysyntänäkymää Viron ulkopuolellakin toki, niin millainen tilanne on? Tietysti markkina on ollut tässä hyvinkin aktiivinen, mutta onko mitään muutoksia? Sanotaan sitten eri painopistealueilla esimerkiksi.

Powerissa vai ei. Kyllä se jatkuu samalla tavalla vahvana. Yhtäältä kantaverkkoa vahvistetaan erityisesti datakeskuskysynnän vuoksi, ja datakeskushankkeet etenee. Niitä tulee koko ajan lisää. Niihin löydetään toimittajia, me mukaan lukien. Se on molemmat puolet, sekä tarjonta Fingridin puolelta, jakeluverkon puolelta, että sitten kysyntä erityisesti datakeskuksista kasvaa. On muitakin teollisen kysynnän hankkeita, jotka on edennyt tällä jaksolla.

Kyllä, kyllä. Ehkä sitten jos katsotaan sitä Baltiaa muuten Viron ulkopuolella, niin onko siellä sama tilanne myös, että.

Että on nähtävissä samanlaista kehitystä? Se ei ole yhtä vahvaa, ja se tulee vähän niin kuin Suomen jälkeen Virossa, ei niinkään Latviassa merkittävästi. Meillähän on Latviassa tämänkin vuoden aikana saatu sopimuksiin esimerkiksi hyvin laajasta akkupuistosta. Siellä me rakennetaan datakeskukseen sähköasemaa, voimalinjoja, tämmöisiä. Tämä segmentti on alkanut Latviassa selvästi kasvaa, ja on merkkejä siitä, että se lähtisi Liettuassa liikkeelle.

Mites sitten? Ehkä jos katsotaan muita Pohjoismaita tai tietysti etenkin sitä Ruotsia, missä ollaan oltu pidempään jo läsnä, niin miten se markkina käyttäytyy?

Siellä meillä ei ole yhtä laajaa tarjontaa. Me ollaan siellä voimalinjoissa, mutta ollaan pärjätty hyvin. Meidän Ruotsi kasvaa meidän Powerissa.

Jos sitten hypätään Energy Transitionin puolelle, siellä liikevaihto laski vielä selvästi. Toki tätä tulee sitten varmaan etenkin Aquatechin tilauskanta tukemaan, mutta tämän liikevaihdon laskun myötä olettaen tulos painui tappiolle. Niin kuinka herkkä tuo on sitten volyymille nykyisin tuo Energy Transitionin kehitys tulosmielessä?

Ei se enää. Siis se ei ole herkkä enää tästä alaspäin. Me saavutettiin, ja se on takana, tämä matalin piste liikevaihdossa siellä. Jos sen jakaa projekteihin ja palveluihin, niin se palvelubisnes etenee hyvin. Se on kasvussa, ja sen suhteellinen kannattavuus on myös kasvussa. Meidän palvelubisnes Energy Transitionissa on siis Helen. Siellä on vesivoimalaitoksia. Siellä on keskuspuhdistamo, siellä on muita tällaisia pitkiä, pitkäaikaisia sopimuksia.

Ja sitten se projektikanta. Sitä me tosiaan kovalla kädellä käännettiin, ja halutaan tehdä sellaisia sopimuksia, jotka on meidän strategian mukaisia. Mikä siis tarkoittaa sitä, että ne ei ole yksittäisiä projekteja, jotka päättyvät siihen, vaan me haluttaisiin, että jokainen projekti avaa uuden asiakassuhteen. Eli se on joko mahdollisuus jatkaa projekteilla, laajentamaan sitä mitä ensiksi on rakennettu, eivätkä ne ole poissulkevia. Se voi olla myös. Ja niin päästään operoimaan tai vähintään kunnossa pitämään tämä vedenpuhdistuslaitos, jota me ollaan alettu rakentaa sinne terästehtaalle Pohjois-Ruotsiin. Tässä on kyse ensimmäisestä vaiheesta. Se pitää tehdä valmiiksi, kun se siellä on. Jonkun pitää sitä operoida ja kunnossa pitää, niin nämä on tyypillisesti sellaisia mahdollisuuksia, joihin me pyritään valitsemaan nyt sellaisia projekteja, joissa olisi pitkän asiakassuhteen mahdollisuus.

No niin, siinä tulikin oikeastaan vastattua kysymykseen, mutta ehkä kysytään näin, että näetkö realistisena, että Enersensellä on mahdollisuutta päästä sitten siihen operointiin ja kunnossapitoonkin?

Hyvinkin. Joo, meillä on vahva kokemus siitä. Tämä mitä me tehdään Suomessa, se on varmasti yksi haastavimpia ja hienoimpia sopimuksia, mitkä meillä on. Tämä Helenin voimalaitosten ja kaukolämpöverkon käyttö- ja kunnossapitosopimus, joka meillä on vuodesta 2002, jota nyt pidennettiin helmikuussa vuosille 27–28. Siinä on energiasiirtymä niin käytännössä kuin vain voi olla, että siellä siirrytään fossiilisista energiamuodoista fossiilittomiin, ja me toteutetaan sitä Helenille kentällä käytännössä.

Ehkä sitten tuohon Aquatech-sopimukseen vielä. Tosiaan merkittävä sopimus, ja puhutaan myös isoista liikevaihtomääristä, mitä tulee lähikvartaaleilla tulemaan. Siitä, mutta kuitenkin itse se yksi projekti on kuitenkin vain lyhytaikainen apu periaatteessa siihen projektimäärään, mitä on ollut. Niin miten tuo projektimarkkina tällä hetkellä? Onko siellä paljon putkessa uutta? Mihin voidaan päästä kiinni?

Markkina on parantunut ja meidän tiimin suorituskyky on parantunut. Eli me ei suinkaan siis, Aquatech ei pelkästään riitä. Itse Aquatech voi avata mahdollisuuksia jatkaa ja kasvattaa niin kuin äsken kuvasin, mutta meillä on myös tämä meidän myyntiputki muissa projekteissa, jotka on strategian mukaisia. Nyt merkittävästi parantunut ihan Q2:n aikana.

No niin, tehdään.

Suuri osa siitä on Suomesta.

Jäädään seuraamaan sitten, että tuleeko sieltä jotain kotiutuksia. Ehkä sitten viimeisenä Connectivity. Ehkä tämä, mikä nyt on ollut vakain tietyllä tapaa viime vuosina. Kuitenkin, että Powerissa kasvettu ja Energy Transitionissa iso transformaatio, niin Connectivityssä se mikä on tukenut viime vuosina on ollut etenkin tämä koteihin liittyvä valokuiturakentaminen. Siinä ollaan sitten lähdetty volyymeissa alaspäin, niin miten tämä pystytään korvaamaan, tämä menetetty volyymi, ja toisaalta myös kate, koska nyt ainakin vaikutti, että vaikutti myös suhteelliseen kannattavuuteen.

Näin oli. Joo, siellä oli jonkun verran suhteellisesti matalamman katteen projekteja. Tässä Q2:lla tuloutuneessa projektikannassa. Se pystytään korvaamaan tai kompensoimaan tällä datakeskusten kuiturakentamisella. Meillä on useita sellaisia projekteja, jotka ei valitettavasti ole julkisia, mutta meillä on useita projekteja meneillään, joissa me rakennetaan datakeskusten valokuituyhteyksiä, jotka sitten on aika paljon järeämpää kuitua kuin mitä laitetaan sun ja mun kotiin, niin ne kompensoi tätä.

Ja sitten tietysti Connectivityssä on tämä mobiiliverkkomarkkina, jossa me koko ajan jatketaan sitä meidän kustannuskilpailukyvyn, tehokkuuden, läpinäkyvyyden kehittämistä, jotta ollaan kilpailukykyisiä. Ja jos näin tehdään, niin se on. Se on aika lailla vakaa. Kyllä, kyllä datamäärät sielläkin kasvaa.

Just näin. Siirrytään ihan kohta tuohon datakeskuksiin. Mutta yleisesti tuli vielä kysymyksiä tuosta kysynnästä ja hinnoitteluvoimaan liittyen, niin ehkä kysyntään liittyen. Tilauskannan rakenne. Tarvitseeko olla huolissaan, että tilauskanta laski tuossa Q1:ltä?

Tilauskannan volyymi? Ei tarvitse, ei.

No niin, se oli lyhyt ja ytimekäs vastaus.

Ei, en. Mä voin toki pilkkoa sitten, jos katsoo liiketoiminnoittain, BU:ittain. Powerissa se on vahvasti kasvanut. Se on hyvin korkealla. Se oli ennätyksellisen korkealla Q1:n lopussa. Nyt se tuli vähän alas kakkosen aikana, mutta siellä on hyvin vahva tämä kysyntätilanne, niin olen hyvin luottavainen, että se tilauskanta siellä jatkaa kasvua. Sitten ET:ssä, Energy Transitionissa, Aquatech toi sinne lisää. Nyt me ollaan. Meillä on se käänne saatu aikaiseksi. Meillä on oikeanlaisia projekteja, joita entistä paremmalla tiimillä. Nyt kun jahdataan, niin siinä myös päästään kasvuun. Ja sitten Connectivityssä, niin kuin just äsken puhuttiin, vähemmän on tätä kotien valokuitua, mutta sitten on useita projekteja putkessa tässä datakeskusten kytkennöissä.

Sitten tuohon hinnoitteluvoimaan liittyen, niin ehkä se. Luen nyt tarkasti tämän kysymyksen. Niin kun vertaatte viimeisen 12 kuukauden aikana voitettujen projektien tavoitekatteita vanhaan tilauskantaan, onko uuden tilauskannan marginaaliprofiili olennaisesti korkeampi?

Ei se ole oleellisesti korkeampi. Nyt pitää tietysti erotella eri liiketoimintoja. Jos nyt puhutaan vaikka Powerista, jossa tämä tilauskanta on suurimmillaan, sanoisin, että se on aika vakaa. Mutta jotta me pystytään kasvamaan kannattavasti. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää kehittää meidän suorituskykyä ja kannattavuutta. Siinä Value Uplift on isossa roolissa, että jos on niin, että markkinahinta ei merkittävästi nouse, niin meidän pitää saada tehtyä se tehokkaammin, ja sillä polulla me ollaan.

Hyvä.

Siirrytään sitten. Siinäkin eroja jonkun verran. Nyt se on mielenkiintoista nähdä, miten tämä datakeskuskysyntä vaikuttaa siihen, mutta se on ennenaikaista vielä lausua siitä julkisesti hintatasoista.

No niin, kysytään kuitenkin sitten datakeskuksista, mikä kuuma puheenaihe. Ja näistä tuli tosiaan useampiakin kysymyksiä. Ehkä jos aloitetaan heti siitä, että nyt toukokuussa laitoitte datakeskukset omaksi asiakassegmentiksi, niin miten tämä segmentin ylösajo tietyllä tapaa. Tietysti liiketoimintaa on tehty aiemmin, mutta tämä asiakassegmentti, niin miten tätä on pystytty kehittämään ja viemään kaupallisempaan suuntaan tässä?

Tähän mennessä se on mennyt kyllä hyvin. Mä olen tyytyväinen siihen, miten tiimi on aloittanut, ja yhdessä meidän muiden tiimien kanssa. Tämän uuden kanssa me siihen rekrytoitiin. Me ollaan löydetty erittäin hyvä vetäjä siihen. Sen tiimin tehtävähän on se, että kun on uusia asiakkaita, ne on kaikille uusia tässä markkinassa, ja se vie aikaa näiden uusien asiakkaiden kanssa tutustua heihin, löytää oikeat kilpailukykyiset ratkaisut heille. Meidän myös arvioida. Kun niitä hankkeita on niin paljon, mitkä on meille mielekkäimpiä, niin se on uutta työtä, johon me haluttiin oma dedikoitu tiimi.

Sitten meillä on nämä. Tämä sama tarjonta, kilpailukykyinen tarjonta voimalinjoissa, sähköasemissa. Nämä yhdessä on alkanut hyvin tehdä töitä, mutta tämä uusi tiimi ymmärtää sitä markkinaa. Pelaa sitä peliä markkinoilla, selittää sitä meidän ihmisille, priorisoi niitä hankkeita, joihin meidän kannattaa mennä.

Sitten ehkä siitä, että kuinka aktiivinen tuo markkina on. Kuinka monessa hankkeessa Enersense esimerkiksi on ihan relevantisti tällä hetkellä mukana, ja miten tämän voisi ehkä olettaa realisoituvan, sanotaan seuraavan 12 kuukauden aikana.

Datakeskusmarkkinapuoli. Se on hyvin aktiivinen, se entisestään jatkaa. Se jatkaa kasvamista, se hankkeiden määrä, ja se on semmoinen, missä ei suinkaan voi ajatella olevansa kaikissa mukana. Että meillä on semmoinen eri prioriteettiluokissa. Me tiedetään kaikki hankkeet markkinassa, mutta me ollaan niitä priorisoitu sillä tavalla, että kaikkein aktiivisimmillaan ehkä 6–7 tällä hetkellä. Sitten siellä on toistakymmentä seuraavassa luokassa, ja nostetaan siitä aktiivisempien luokkaan. Se on hyvin mielenkiintoinen markkina.

Justiinsa näin. Tätä käytiinkin vähän tuossa webcastissa jo läpi, mutta ehkä kun tosiaan puhutaan niin kuumasta markkinasta, niin haluatko ihan lyhyesti vielä avata sen, että mitä kaikkea Enersensellä on tarjota näihin projekteihin? Ja ehkä se, mikä tuli tuossakin käytyä läpi, eli se missä kohtaa projektia erilaisia palveluita teillä on tarjota?

No ensin on siellä infran puolella, mitä ei myydä suoraan tälle projektille. Sähköverkkoa ja tietoliikenneverkkoa vahvistetaan, eli meillä on meneillään lukuisia hankkeita Fingridille, voimalinjoja, sähköasemia, ja sitten toisille yrityksille, joille rakennetaan näitä valokuituyhteyksiä. Me esimerkiksi voitettiin. Ollaan voitettu useampi sopimus tänä vuonna, jossa tehdään ristiin rastiin Suomessa tämmöistä runkoyhteyttä. Jos ne laittaa Suomen kartalle, niin se näyttää samalta kuin Suomen kartta datakeskuksista. Me rakennetaan tätä infraa ensin, jossa asiakkaana suoraan ei ole datakeskuskehittäjä. Mutta me sitä valmiutta nostetaan Suomen infrassa.

Ja sitten on itse datakeskukset. Ne on ajallisesti. Sinne tarvitaan sähköt, ja sekin menee sillä tavalla, että pitää saada tämmöinen. First electrification on se mistä puhutaan, että ensimmäinen sähköyhteys, jotta kaikki muu rakentaminen siellä tulee helpommaksi siellä rakennustyömaalla. Ja sitten me kasvatetaan sitä voimalinjaa ja sitä sähköasemaa pikkuhiljaa, ajallisesti sitten pian sen jälkeen kun siellä alkaa olla konesali valmiina ja IT-työt siellä mökissä sisällä oikeassa valmiudessa. Sitten tuodaan se tietoliikenneyhteys siihen runkoverkkoon, ja sitten aika samaan aikaan, ehkä vähän myöhemmin, on vielä tämä kylmä-lämpö, lämmön talteenotto, sen rakennuksen jäähdyttäminen, sen talteenotto ja erityisesti sitten kytkeminen niillä saiteilla, missä on kaukolämpöverkko saatavilla, niin se on tietysti hyvin mielenkiintoinen datakeskuksen talouden kannalta, pystyä myymään sitä lämpöä jonkun kaupungin lämmittämiseen.

Just näin. Ehkä sitten jos miettii kilpailutilannetta tässä rakentamisessa, niin kilpailetteko samoja toimijoita vastaan? Mitä sitten sanotaan nyt perinteisemmällä puolella vastaan kilpailette näissä, vai onko se kilpailu kovempaa tai sitten vaihtoehtoisesti matalampaa kuin.

Kilpailu on kovaa. Siellä on samat toimijat, voisi sanoa kaikki, kuin perinteisesti, mutta sitten on myös uusia tulijoita. On sekä sellaisia yrityksiä, jotka on tähän liittyvillä aloilla, jotka näkee sen mahdollisuuden, että tänne kohdistuu niin paljon investointeja, jotka rakentaa omia tiimejä, vaikkapa sähköasematiimejä, voimalinjatiimejä, jotka tulee tälle markkinalle tässä yhteydessä. Ja sitten on joitain ulkomaalaisia myös, jotka pyrkii tähän samaan.

No sitten vielä tuohon datakeskuksiin liittyen, että ehkä suhteessa siihen, kuinka paljon näitä uusia hankkeita on ehtinyt liikkeelle ja ehkä jo rakennettukin, niin Enersensen osalta ainakin itse tilausjulkistukset on ehkä jääneet pikkuisen rajallisemmaksi, niin onko Enersensen tarjoama kilpailukykyinen näihin hankkeisiin, koska ainakaan katteita ei voi syyttää, kun tietyn arvoketjun osan toimijoiden raportteja esimerkiksi katsoo.

Kyllä meillä on. Tässä tarvitsee vain olla kärsivällinen. Mä olen hyvin luottavainen sen suhteen, että nämä on kasvamaan päin. Ja niin kuin äsken webcastissa joku kysyi, että tuleeko suurempia hankkeita kuin tämä. Julkaistu seitsemän miljoonaa, niin varmasti.

No niin, jäädään sitten odottelemaan niitä, ja siitähän tietysti taas tilauskantaa saadaan kasvuun päin. Sitten yksi merkittävä merkkipaalu strategian toteutuksessa eli Value Uplift saatiin päätökseen. Ja tämän osaltahan sitten etenkin nämä alkuperäiset tavoitteet ylitettiin kirkkaasti. Niin ehkä voi kysyä näin, että kuinka tyytyväinen olet siihen työhön, mitä saatiin aikaan, ja mikä on nyt se seuraava asia, mihin strategian toteutuksessa keskitytään?

Olen hyvin tyytyväinen siihen, että me ylitettiin ne tavoitteet, eli me löydettiin enemmän parannusvaraa kuin me silloin aluksi uskallettiin tavoitellakaan. Value Uplift ei ole valmis. Mä en ole sillä tavalla tyytyväinen, että voisi ajatella, että nyt se on takana, vaan se on ihan meidän arjessa. Nyt meidän täytyy varmistaa, että kaikki ne uudet toimintamallit, joita siinä on luotu, niin me pysytään sillä tasolla. Siellä on esimerkiksi lukuisia toimittajasopimuksia neuvoteltu meille edullisemmiksi. Meidän pitää koko ajan varmistaa, että me noudatetaan niitä sopimuksia eikä vaikkapa osteta ohi.

Ja sitten me ollaan tämän 18 kuukauden aikana, jolloin meillä on ollut myös ulkopuolista apua, me ollaan asteittain rakennettu itsellemme huomattavasti vahvempi Supply Operations -tiimi, niin kuin me sitä kutsutaan, niin nyt tässä hyvinkin tarkkaan katsotaan, että se tiimi toimii nyt sillä suuremman suorituskyvyn tasolla, joka me ollaan tämän hankkeen aikana saavutettu.

Kuitenkin sanoitte, että olette saavuttaneet sen 8,6 miljoonaa nyt tämän rundin aikana. Toki oli Viron yllättävätkin ehkä haasteet tässä menneellä kvartaalilla, mutta kuitenkin. Niin liikevaihto sekä tulos pysyi vakaana. Eli käytännössä luvuissa ei vielä ainakaan näkynyt nettona tätä hyötyä, mitä on saatu aikaiseksi paperilla, niin koska nämä tulee sitten näkyviksi myös tuonne tuloslaskelmaan.

Niin tosiaan meidän Q2 olisi ollut aika erinäköinen ilman tätä Viroa. Nyt se oli sama 3,11 miljoonaa. Se varmasti, Value Uplift on tukenut sitä, mitä Enersense olisi ollut ilman tätä. Ne Value Upliftin hyödyt tulee asteittain vuoden 25 puolivälistä vuoteen 27. Ne on kasvamaan päin, että niistä on ehkä pari miljoonaa tullut jo viime vuonna, ja nyt suuri osa siitä 8,6:sta materialisoituu tänä vuonna ja osa ensi vuonna. Osaa me kyllä käytetään siis kilpailukyvyn kasvattamiseen. Kun äsken puhuttiin siitä, että kilpailu on kovaa, hintataso ei ole merkittävästi parantunut. Me ollaan myös käytetty näistä Value Upliftissa saavutettua parempaa suorituskykyä siihen, että me pystytään kannattavasti kilpailemaan markkinoilla tai paranevalla kannattavuudella kilpailemaan markkinoilla. Kaikki siitä ei tule suoraan siitä 8,6:sta loppurivillä.

Just näin. Tuota. Siitä ehkä sitten ohjeistukseen. Säilytitte sen ennallaan. Mutta tosiaan sanotaan, että H2:n pitää olla varsinkin varsin pirteä toteutusten suhteen, eikä hirveästi lykkääntymisiä saa tulla, niin kuinka huolissaan tästä pitää olla, että mahdolliset sääolot taikka Viron tilanteen heikkouden jatkuminen. Tällaiset asiat. Täytyykö olla huolissaan?

Terveellä tavalla huolissaan. Joo, joo. Siis se on hyvä. Tässä on se, että se kasvu on laajapohjaista. Se tulee kaikista osista. Meidän liiketoiminta nyt myös sen myötä, kun tämä. Energy Transitionissa on tilauskanta kasvanut merkittävästi. Mutta siinä on kyllä sellainen elementti, että osalle meidän tiimeistä tämä tarkoittaa sitä, että tehdään ennätys, ennätys, ennätys toinen vuosipuolisko. Toiset on tällaisen tehneet joskus aiemmin, mutta niidenkin pitää suoriutua siinä. Kyllä se on, mutta tämä on niin sanotusti positiivinen haaste. Mutta se on koko vuosi. Meillä on tämmöinen kasvun rakentamisen vaihe, ja nyt se kasvu kiihtyy tässä toista vuosipuoliskoa kohti.

Yhtenä merkittävänä tekijänä siihen ohjeistuksen saavuttamisen taustalla mainitsitte myös sen, että tuossa Q3:lla on käynnistymässä useita merkittäviä projekteja. Ehkä näihin ajatuksiinkin liittyen. Onko nämä lähteneet jo käyntiin vai joudutaanko sitä vielä jännittämään?

No yksi niistä suurimmista. Tämä Aquatech on lähtenyt jo käyntiin vähän Q2:n puolella. Itse asiassa vähän niin kuin ykkösenkin puolella. Siellä tehtiin valmistelevia töitä, mutta moni varsinkin Powerissa on sellaisia, jotka käynnistyy nyt Q3:lla. Siinä on sellainen ilmiö, että siinä on aika tyypillinen nykyään tämmöinen vuoden tilauskirjassa olemisen aika ennen kuin alkaa toteutua. Ja jos muistellaan viime syksyä, niin me silloin kasvatettiin merkittävästi Powerin tilauskirjaa, ja nyt moni näistä hankkeista alkaa Q3:n aikana eli.

Sitten ehkä ihan loppuun vielä tuli kysymyksiä tästä. Fortumille myydystä uusiutuvan energian portfoliosta. Tätäkin sivuttiin vähän jo webcastissa, mutta ehkä mikä tuntui kiinnostavan, niin onko tuo kirkastunut yhtään? Näkymä noiden lisäkauppahintojen suhteen? Ja toisaalta ehkä mikä investointi-ilmapiiri tällä hetkellä yleisesti on uusiutuvan energian puolella teidän näkökulmasta. Miten te sen näette?

Meidän näkökulmasta se näkymä on aika lailla vakaa. Se on lähellä sitä samaa tasoa, jonka me sen arvioitiin alun perin olevan silloin kun tehtiin tämä kauppa. Niin kuin Janne Löf kuvasi tuossa webcastissa, me vuosineljänneksittäin. Seurataan sitä Fortumin kanssa, heidän hankkeiden etenemistä, ja tehdään tarvittaessa päätöksiä. Jotkut hankkeet etenee nopeammin, laajempina, toiset ei niin hyvin. Lisäksi koko siihen arvostukseen vaikuttaa se korkokanta, jolla se arvostus tehdään. Pieniä muutoksia siellä on ollut, mutta ei se ole oleellisesti muuttunut se kuva. Ja niin kuin silloin sanottiin sen kaupan yhteydessä, niin me odotetaan, että asteittain vuodesta 27 lähtien siitä tulisi maksuja. Siinäkin täytyy vielä vähän malttaa.

Näyttääkö tällä hetkellä siltä, että vuonna 27 voisi tulla jotain maksuja?

Kyllähän se tuulivoiman rakentaminen on yksi osa sitä, että me tuodaan Suomeen, tai Suomeen rakennetaan lisää sitä sähköä, jota nämä datakeskukset ja muut teolliset investoinnit tarvitsevat.

Tosiaan ei puhuta mistään merkittävistä summista, mutta jos en ihan väärin ottanut tähän ylös, niin 1,2 miljoonaa ollaan nyt jouduttu H1:lle ottamaan näitä saatavia alas, niin onko tässä riskiä, että tätä joudutaan sitten joka kvartaali kuitenkin pikkuisen ottamaan alaspäin ja. Siinä jääkin sitten kassavirtavaikutukset saamatta. Käytännössä kun markkina ei lähdekään piristymään. Toki tässä ensi vuosikymmenen loppuun asti aikaa, mutta onko tässä semmoinenkin riski, että tämä on jatkuva krooninen ilmiö, että joudutaan tarkistamaan alaspäin.

Ei se. Isossa kuvassa se näkymä ole muuttunut. Sen verran ollaan muutettu sitä, mutta se on suhteellisen pieni muutos valitettavasti pienempään suuntaan. Mutta se on pieni asia isossa kuvassa. Se on ihan samanlainen kuin silloin kun me myytiin se. Se on arvokas salkku.

Kyllä, kyllä, tässä taitaa olla kuitenkin aika avoin dialogi myös Fortumin suuntaan.

Niin on.

Sitten ihan viimeisenä vielä oli. Tietysti. Nyt on jouduttu ottamaan alaspäin pikkuisen, mutta tuli kysymys, että millä kriteereillä tämä arvo voisi siitä 3,3 miljoonasta eurosta nousta?

No se on ihan laskennallinen. Siinä lasketaan megawatteja ja todennäköisyyksiä ja aikaa, että joku niistä kolmesta, mielellään kaikki kolme ylöspäin, niin siitä se nousee.

Eli sähkön hinta ylös ja korkojen alas, niin sekin myös voisi auttaa.

Sekin auttaa.

No niin, kiitos Kari paljon haastattelusta. Kiitos, kiitos.