Tervehdys InderesTV:n katsojat. Finnair julkisti tänään vuoden toisen neljänneksen tuloksensa, ja mulla on tämän tiimoilta haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja Turkka Kuusisto ja yhtiön talousjohtaja Pia Aaltonen-Forsell. Tervetuloa haastatteluun!

Kiitos paljon, kiitos.

Ja te raportoitte ennätyksellisen Q2-tuloksen. Ensinnäkin onnittelut jälleen erinomaisesta tuloksesta. Ehkä ensimmäisenä voitaisiin puhuakin, että millä mielin te itse katsotte tämän päättyneen kvartaalin tulosta taloudellisesta näkökulmasta?

No, jos nyt arvioin tätä toista vuosineljännestä puhtaasti talousmatematiikan näkökulmasta, niin erittäin vahva tulos ja tekemällä tehty tulos. Eli me voidaan olla erittäin tyytyväisiä moneen asiaan ja ennen kaikkea siihen, että miten meidän operaatiot ovat toimineet. Turvallinen, täsmällinen lentäminen. Meidän operatiivinen alusta on toiminut erinomaisesti, vaikkakin tässä on kiihkeä kesäsesonki jo täydessä käynnissä, ja mun mielestä luvutkin sen osoittaa.

Me ollaan tehty oikeita verkostoratkaisuja, avattiin 12 uutta Euroopan kohdetta, palautettiin ikivihreä Toronto meidän ohjelmaan ja on tehty mun mielestä oikeita taktisia tekoja kapasiteetin hallinnaksi. Sitten kun me katsotaan asiakkaita ja asiakastyytyväisyyttä, niin sekin on noussut merkittävästi. Tämä on monelta osin erittäin tasapainoinen tekeminen ja suoritus, ja sitä kautta tulokset on tällaisia.

Ja olihan meillä siinä vahva kassavirta. Ja jos miettii meidän taloudellista tilannetta kokonaisuutena, meidän pääomarakennetta, niin kyllähän siellä nyt näkyy vahvuutta. Eli varmaan vahvempi kuin pitkään aikaan. Ja se on myös erittäin hyvä tässä tilanteessa, missä nyt eletään.

Just näin. No, yksikkötuotothan kasvoi kvartaalilla erittäin voimakkaasti, erityisesti korkeimpien lippuhintojen ja myöskin tietysti käyttöasteiden tukemana. Mikä tätä tuottokehitystä ennen kaikkea ajoi? Ja toisaalta, kuinka kestävänä me voidaan pitää tätä nyt nykyistä markkinatilannetta heijastellen?

Joo, meillähän tämä Eurooppa–Aasia-liikenne on todella tärkeää. Ja se voidaan tietysti sanoa, että nyt oli sellainen kvartaali, jossa Lähi-idän sotatilanne aiheutti tosi paljon matkustajavirtojen muutoksia, ja moni asiakas päätyi sitten lentämään Finnairin kanssa, joka ehkä oli suunnitellut alun perin jotain muuta. Sitähän me ei voida tietää.

Eli toki tässä on ollut ehkä sellaistakin hetkellistä boostia, mutta kyllähän siellä näkyy myös se alla oleva hyvä kysyntä, että kyllähän meillä kaikki, myös uudet reitit, on pärjännyt hyvin. Näkyy myös tilastoissa. Suomalaisen kuluttajan luottamus lisääntyy. Sanon vielä tuohon, että kyllähän tähän yksikkötuottojen parantumiseen vaikuttaa myös se, että me ollaan operatiivisesti onnistuttu hyvin. Mitä Turkka sanoi? Se on ollut tosi tärkeä tekijä siinä.

Just näin. No, ehkä jos katsotaan vähän eteenpäin, niin minkälaista tällaista ehkä normalisoitumistahtia te katsotte loppuvuotta ajatellen? Jos kuitenkin ajatellaan, että markkinatilanne vähitellen alkaa normalisoitumaan.

Lippujen hintakehitystä ei pysty etukäteen ennustamaan. Ne määräytyvät markkinoilla. Mutta jos me katsotaan sitä dataa, mikä meillä on, tänään julkistetussa raportissa todetaan, että meidän lentolippuvelka eli lainausmerkeissä se meidän tilauskanta parani 13,3 % vuoden takaiseen.

Ja sitten kun mennään Aurinkomatkoihin, meidän tytäryhtiöön, ja katsotaan siellä sitten suomalaisten kuluttajien halukkuutta tai aietta käyttää rahaa matkustamiseen, niin se on nyt koronan jälkeisessä ajassa toiseksi korkeimmalla tasolla. Kyllä se data, mikä meillä on, kun me nähdään kuinka täynnä meidän koneet on, niin kyllä suomalainen kuluttaja haluaa selvästi käyttää rahaa elämiseen. Kokemuksiin, matkustamiseen.

Just näin. No Lähi-idän tilanteen takia olette tosiaan keskeyttäneet näitä lentoja Dohaan ja Dubaihin, ja se on tietysti myös luonnollisesti pienentänyt teidän kapasiteettia. Toisaalta kuten totesittekin, niin markkinatilannehan on se on. Tämä markkinakapasiteetin poistuminen on myöskin taas tukenut erityisesti Aasian liikennettä ja myös rahdin osalta tuottoja, niin ehkä jos vähän koitetaan summata sijoittajille, että minkälainen se nettovaikutus oli Finnairilla nyt Q2:n osalta.

Jos aloittaisin ja laitan ensiksi Lähi-idän kontekstiin. Kun tämä vuosi alkoi ja meillä oli tämä liikennesuunnitelma vuodelle 26. Lähi-itä edusti noin kolmea prosenttia meidän kokonaiskapasiteetista, ja sitten sodan alettua me luonnollisesti turvallisuussyistä lopetimme lentämisen Dubaihin ja Dohaan. Eli tämä 3 %:n osuus meidän kapasiteetista, että se on tietyllä tavalla marginaalinen.

Totta kai se nyt näkyy tämän vuoden tässä kapasiteettiguidancessa, joka me on annettu. Mutta ylipäätään laittaisin tämän Lähi-idän tietyllä tavalla tämän kokoiseen laatikkoon, ja ehkä Pia nyt voi sitten muuten tuota kapasiteettia purkaa. Nyt voi sitten muuten tuota kapasiteettia sitten purkaa.

Joo, eli tällä hetkellähän mitä ollaan arvioitu on se, että meidän kapasiteetin kasvu vuoden takaiseen pyörii siellä prosentin hujakoilla. Pyörii siellä prosentin hujakoilla. Mutta sitten meidän topline, meidän ohjeistuksen mukaan, nähdään kuitenkin nyt kasvavan. Aikaisemmin me arvioitiin, että se olisi 3,3–3,4 miljardia, ja nyt me ajatellaan, että se on 3,4–3,5.

Eli siinä nähdään tällainen boosti, joka on tullut tavallaan tämän kvartaalin aikana. Eli se on nyt uutta meidän ohjeistuksessa, mutta samalla me kuitenkin nähdään, että se meidän tulosrangi on sama. Ja mistä se johtuu, on tietysti se, että samalla ne polttoainekustannukset on lisääntynyt aika merkittävästi. Eli tavallaan näiden kahden tasapainona sitten päädyttiin tällaiseen ohjeistukseen. Ja mun mielestä se kertoo myös niistä muutoksista, mitä ollaan nähty, että kyllähän siellä myynnin puolella on se sata miljoonaa enemmän näköpiirissä tämän hetken ohjeistuksen mukaan.

Just näin. No, ehkä tuosta ohjeistuksesta voisin sen verran puhua, että niin kuin sanoit, niin tosiaan Pia, että kapasiteetin kasvuennuste on nyt se yhden prosentin. Ja tosiaan aikaisemmin se oli se kolmen prosentin tuntumassa. Ja toisaalta te kuitenkin odotatte, että matkustajamäärä kasvaa kuluvana vuonna seitsemän prosenttia suurin piirtein, niin voitteko ehkä vähän avata? Mikä selittää näiden kahden eroa?

No, jos mä aloitan tästä ja Pia voi sitten jatkaa. Ja tämähän on nyt erittäin haastava ajanhetki tämä kesä. Nyt luoda näkymää loppuvuodelle. Se missä oltiin kesäkuun alussa.

Silloin oli saavutettu jonkinnäköinen rauhansopimus, sopimus tai aiesopimus siellä taistelevien osapuolien välillä, ja öljyn hinta sitten normalisoitui aika äkkiä. Tai tuli lähemmäs sitä, mitä oltiin totuttu alkuvuonna tai loppuvuonna. Mutta viimeiset 10 päivää jälleen kerran, kun siellä on sotiminen uudelleen alkanut, niin öljy ja sitä kautta lentokerosiinin hinta on tietenkin lähtenyt taas nousuun. Ja tämä volatiliteetti ja ennustamattomuus tekee tästä meille käytännössä katsoen erittäin haastavan. Ja sitten kun muistetaan, mitä raporteissakin on sanottu, että jos öljyn hinta nousee tai laskee 10 prosenttia suuntaan tai toiseen, se vaikuttaa jäljellä olevalle 6 kk:lle 118 milj. euroa suuntaan tai toiseen.

No, Aasiassa kysyntä oli edelleen erittäin vahvaa, ja erityisesti Japani- ja Thaimaa-reitit vetivät oikein mukavasti. Pohjois-Amerikassa te olette vähentäneet kapasiteettia, mutta nyt tuossa kesäkuussa ainakin nähtiin jo pikkasen piristymisen merkkejä ja kysyntä on lähtenyt vahvistumaan nyt kesää kohti. Miten te arvioitte nyt kapasiteetin jakautuvan loppuvuotta ajatellen, jos miettii näitä eri alueita?

No varmaan aika samankaltaisesti, miten se on nyt allokoitu, mutta sehän on meidän päivittäistä työtä, että tuolla meidän tiimit arvioi sitten kysyntää ja tarjontaa ja tiettyjä taktisen tason suunnitelmia. Päätöksiä tehdään, mutta varmaan aika lailla tällä ikään kuin kapasiteetti- ja verkostopeitolla tullaan menemään loppuvuotta kohden, jonka jälkeen hiljalleen alkaa sitten suunnittelu siihen, että mitä ensi vuonna tehdään.

Just näin. No te olette todennut. Vähän puhuttiin jo kuluttajaympäristöstä ja kuluttajaluottamuksesta, mutta aikaisemmin on puhuttu, että kuluttajaluottamus on rasittanut ehkä etenkin Aurinkomatkojen osalta aikaisemmin toimintaympäristöä. Niin no, vähän jo poimittiin ja puhuttiinkin tästä, että näettekö te nyt erityisesti tässä varaustilanteessa tai kysyntätilanteessa merkkejä just tästä suomalaisen kulutuskysynnän piristymisestä?

No joo, nämä kaksi datapistettä, jotka mainitsin, että Aurinkomatkojen tutkimusten mukaan suomalaisen kuluttajan aie matkustaa seuraavalla lomamatkallaan ulkomaille on toiseksi korkein koronan jälkeisessä ajassa. Ja se mitä me nähdään meidän lippukertymästä ja lentolippuvelasta, niin 13 % ollaan viime vuoden yläpuolella. Ja aamulla kun tänään töihin lähdin, ulkona oli 11 astetta lämmintä. Eiköhän tämäkin meidän pussiin sada.

Just näin. No, paljon puhuttanut tässä kvartaaliaikana myöskin lentopolttoaineen hinta. Niin lentopetroli eurohintahan on. Jos katsoo kvartaaliaikana vuoden takaisesta, niin yli 80 % vertailukautta korkeampi, mutta teillä polttoainekulut taisi nousta noin nelisen prosenttia nyt tämän kvartaalin aikana. Eli olette onnistuneet erityisen hyvin tässä teidän tekemisessänne suojauksissa. Mutta ehkä jos mietitään vähän tai katsotaan eteenpäin. Eli kuinka paljon te näkisitte tämän korkeamman markkinahinnan vaikutuksista olevan nyt vielä loppuvuoden osalta siirtymässä teille?

Toi on todella hyvä kysymys sen takia, että jos me ihan puhutaan siitä operatiivisesta puolesta, niin sellaista tavallaan tiettyä jättämää siinä aina on. Eli sopimusteknisesti on sitten tietyt hetket, jolloin hinnat päivittyy. Eli ihan tällaisen piikin alkuvaiheessa, niin se suojaa ihan lyhyen ajan. Mutta tietysti me ollaan nyt jo sellaisessa periodissa, että niitä korkeampia hintoja näkyy jo ihan operatiivisesti.

Niin siinä polttoaineessa, joka meille tulee, että kyllä tässä suurempi vaikutus on suojausasteella ja miten hyvin me ollaan siinä onnistuttu. Ja nyt jos ajatellaan tilannetta kesäkuun lopussa, niin meillä on kuitenkin Q3 suojattu 81 %, Q4 71 %, eli keskimäärin 76 % loppuvuoteen. Ja siellä kuitenkin raportilla myös puhutaan niistä yksityiskohdista, että minkälaisiin hintoihin. Toki ei enää olla ihan hinnoissa ennen kriisiä, mutta itse asiassa näissä suojauksissa ollaan kuitenkin aika lähellä. Eli kyllä sillä tavalla meillä on edelleen. Mä sanoisin tästä näkökulmasta, niin voi ajatella, että tämä tulee meillä vähän hitaammin sisään. Mutta sitten toki jos katsotaan ensi vuoden suojausprosentteja, ne on tällä hetkellä matalammat. Että kyllähän tämä on tilanne, joka vaatii meiltä sellaista jokapäiväistä tarkkaavaisuutta.

Just näin. No, asiakastyytyväisyydestä mainitsittekin lyhyesti jo, mutta se on tosi tärkeä mittari teille, niin puhutaan siitä pikkasen enemmän. Sehän parani selvästi Q2:lla jälleen. Niin mitkä ehkä teidän toimenpiteet on vaikuttaneet tähän erityisesti? Ja toisaalta missä teillä on vielä parantamisen varaa?

No, parannettavaa ihan kaikessa, ja tämä työ ei tule ikinä valmiiksi, että se on hyvä sanoa tähän alkuun. Ja kun me katsotaan lentoyhtiötä ja otetaan nyt Finnair esimerkiksi, niin siihen NPS:ään eli nettosuositteluasteeseen kaikista keskeisimmin vaikuttaa saapumistäsmällisyys eli on-time performance, että ollaanko 15 minuutin sisällä portilla. Ulkoasemalla tai sinne minne olet menossa, kun on luvattu. Ja meidän operatiivinen suorituskyky on ollut huikea tässä koko kevään mittaan, ja meidän lentojen säännöllisyys esimerkiksi, että kuinka monta lentoa lennetään siitä liikenneohjelmasta, joka on päivälle asetettu, niin 99 prosenttia läpi Q2:n.

Eli se kertoo siitä operatiivisesta kyvystä. Se on nostanut sitä. Meidän matkustamohenkilöstö, Pohjois-Euroopan paras sellainen, tekee upeaa työtä päivittäin meidän asiakkaiden kanssa. Me on tuotu lisää asiakaspalvelua ja tukea. Digitaaliset palvelut on parantuneet. Eli tämä on monen asian summa.

Ja tosiaan 42 oli kaikkien asiakkaiden NPS toisella kvartaalilla. Ja sen kysymyksen voi esittää, että onko tämä hyvä vai huono luku. No me ollaan tehty tällaista Tekniikan Maailman vertailujuttua ja katsottu, miten verrokit siinä pärjää. Niin se luku on 33. Eli kyllä meillä asiat liikkuu oikeaan suuntaan, mutta niin kuin aamulla tuossa omalle porukalle sanoin, tämä on vasta lähtölava, ja tästä tullaan menemään eteenpäin ja pieniä asioita parantamalla, välillä isompia asioita esittelemällä. Suunta jatkuu oikeaan.

Just näin. No hypätään sitten pikkasen toiseen teemaan eli teidän kilpailijoihin. Tai oikeastaan yhteen tiettyyn kilpailijaan. Hiljattain tosiaan Norwegian kertoi sopineensa tästä Nordic Leisure Travel Groupin ostamisesta ja sitä kautta vahvistaa asemaansa nyt täällä Pohjois-Suomessa. Vapaa-ajan matkailussa. Niin miten te arvioisitte, että se vaikuttaa? No ehkä etenkin teidän näkökulmasta Aurinkomatkojen asemaan.

No joo, tietenkin liian aikaista arvioida vielä, että katsotaan sitten, jos transaktio varmaankin menee maaliin ja näkee sitten varsinaisen päivänvalon. Mutta olen sillä tavoin luottavainen Aurinkomatkojen osalta, että Aurinkomatkat on koko ajan kasvattanut markkinaosuuttaan Suomessa, ja sillä tavoin kyseinenkin yhtiö on merkittävästi pienempi Suomessa. Totta kai siihen pitää suhtautua nöyryydellä. Mutta se meidän vahvuus tulee siitä, että Aurinkomatkat on integroitu tähän Finnairin tekemiseen, että me lennämme Finnairin lennoilla, mistä suomalaiset asiakkaat selvästi tykkäävät. Tämä tulee valmismatka-asiakkaiden kyselytutkimuksessa selvästi läpi.

Sitten kun siellä on siivet, jotka tunnet, niin se lisää sitä tyytyväisyyttä. Totta kai me tehdään jatkossa entistä tehokkaammin ja päättäväisemmin kehitystyötä Aurinkomatkojen tuotetarjoaman osalta. Aurinkomatkat lanseerasi joitain aikoja sitten tällaisen City Break -nimisen konseptin, joka on täysin dynaaminen. Voit valita kohteen, Finnairin lennot ja hotellin itse mistä päin Eurooppaa tahansa, käytännössä katsoen minne Finnair vaan lentää ja sen mittaisen matkan kuin haluat. Ja siellä tehtiin nyt tokalla kvartaalilla kaikkien aikojen paras NPS-luku, joka oli 65,1. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin tämä antaa meille paljon uskoa, että ihan omalla tekemisellä me kehitetään meidän tarjoamaa, mutta totta kai ollaan nöyriä ja hereillä, kun kilpailukentässä asiat muuttuvat.

Just näin. No hei, sitten viimeisenä kysymyksenä. Tosiaan ohjeistuksesta olikin jo aikaisemmin puhetta, eli liikevaihto-ohjeistusta nostitte, mutta tulosohjeistus pysyy vielä ennallaan, ja tosiaan pysytte sen osalta vähän varovaisempana nyt tässä markkinaympäristössä. Mutta millä mielin lähdette nyt loppuvuotta kohti tässä markkinaympäristössä?

Kyllä mä sanoisin, että lähtökohdat on kuitenkin tosi hyvät. Eli meillä on vahva tase. On meillä tavallaan perusta. Strategia jatkamiselle on vahva, ja se mitä me ollaan osoitettu Q2:ssa on se, että myös tällaisessa epävakaassa ympäristössä meillä tavallaan se yhteistyö ja yhteispeli yhtiön sisällä toimii hyvin. Eli saadaan sekä operaatiot että verkostosuunnittelu että myös riskienhallinta pelaamaan yhteen. Kyllä mä ainakin henkilökohtaisesti olen sillä tavalla hyvillä mielin, että samahan meidän pitää jatkaa. Ja ehkä tuossa Turkan sanoja lainatakseni, niin nöyrä pitää olla myös tällaisessa epävakaassa markkinatilanteessa, että jokapäiväistä tarkkuutta se vaatii.

Just näin. Kiitos paljon haastattelusta teille kummallekin ja oikein paljon tsemppiä tähän loppuvuoteen!

Kiitos paljon. Hyvää kesää kaikille!

Kiitos.