Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa videon transkriptin pohjalta. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Tervetuloa Inderes-TV:n pariin! Meillä on tänään opiskelijaseurantatiimin haastattelussa Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen. Teiltä on tullut, Mikael, tänään aika positiivinen tulos. Onko jotain mietteitä siitä?
Joo, ihan hyvin meni. Toinen neljännes. 14 prosentin kasvu. Kannattavuus parani, kaikki bisnekset kasvoi. Ja sitten erityisesti meidän ohjelmistoliiketoiminta, jossa me ollaan sanottu, että meidän strategiakauden tavoite on tehdä siitä Inderesin kolmas tukijalka, niin me ollaan hyvässä vauhdissa menossa kohti sitä tavoitetta. Softabisneksessä yli 20 %:n kasvu ja tulos nousi sieltä nollatasolta jo 10 %:n kannattavuuteen. Vaikka tehdään edelleen paljon investointeja sen liiketoiminnan kasvattamiseksi, niin ollaan hyvällä mallilla tämän ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen.
Kyllä. Entä muissa liiketoiminta-alueissa? Teillä on esimerkiksi analyysialustalle tullut myös uusia asiakkaita tässä alkuvuoden aikana.
Analyysiliiketoiminnassa sopimuskanta kääntyi takaisin kasvuun, 7 %:n kasvu sopimuskannassa. Siellä on hyvällä prosentilla viimeaikaisia listautujia saatu asiakkaiksi, ja sitten Ruotsissa. Ruotsissa myös liikevaihto kasvussa ja tappio kutistuu. Ilahduttavaa analyysiliiketoiminnassa on se, että siellä AI-kehityksen rintamalla on nyt todella hyvä momentum tiimissä, ja aletaan saamaan uusia työkaluja käyttöön, tehokkuushyötyjä irti ja sitten ennen kaikkea myös sijoittajille uusia palveluita ja toiminnallisuuksia, kuten Inderes MCP käyttöön.
Eli voisi sanoa näin, että tekoälystä on muutakin hyötyä kuin se Inderesin MCP, että esimerkiksi analyytikot pystyvät jotakin prosessia jo osittain automatisoimaan.
Joo, kyllä. Eli tietyllä tapaa aina kysytään, että viekö tekoäly analyytikoiden työt, niin vastaus on, että kyllä se vie ainakin ne tylsät työvaiheet, manuaaliset toistuvat työvaiheet. Me saadaan meidän asiantuntijoiden aikaa paremmin käyttöön siihen, mikä on arvokasta sijoittajille, ja saadaan paremmin analyytikoiden aika siihen, että mennään syvemmälle niihin yhtiöihin. Niin se on. Se on oikein positiivinen käänne, kun jos viime vuosi oli vähän semmoinen, että piti ylläpitää kaikkia vanhoja prosesseja ja samaan aikaan investoida, panostaa ja oppia uutta, niin se on hauskaa päästä siihen vaiheeseen, että tiimi alkaa tosiaan innostumaan niistä mahdollisuuksista. Mitä tämä avaa?
Kyllä, varmastikin näin. Entä sitten tapahtumatuotantojen puolella? Onko siellä jotakin nostoja tästä alkuvuosipuolikkaasta?
Tapahtumabisneksessä viiden prosentin kasvu, kannattavuus pikkasen edellisvuotta jäljessä. Siellä oli tosi vahva eka vuosipuolisko vertailukaudessa. Yhtiökokouskausi meni hyvin. CMD-pääomamarkkinatapahtumatuotantojen myynti on kasvussa Ruotsissa. Näiden isompien tapahtumatuotantojen myynti on kasvussa, ja miinuspuolella siellä näissä alemman hintapisteen tapahtumatuotannoissa, etätuotannoissa, on jonkun verran hintapainetta. Siitä liiketoiminnasta on tulossa koko ajan vahvemmin softapohjaista liiketoimintaa, missä toki me ajetaan itse myös sitä markkinamuutosta, mutta se aiheuttaa sitä, että. Hinnoissa on jonkun verran painetta, mutta tätä kompensoi sitten kasvu tuolla isommissa tapahtumatuotannoissa.
Inderes julkaisi viime vuoden Capital Markets Dayssa uuden strategiansa, ja tämän myötä yhtiön toimintatapaa on hieman muutettu ja terävöitetty. Meitä ennen kaikkea kiinnostaisi, miten tämä muutos on näkynyt Ruotsissa jokaisessa eri liiketoimintamallissa.
Okei joo, hyvä kysymys. Isossa kuvassa olen tyytyväinen siihen strategiapäivitykseen, jossa pilkottiin tosiaan Inderes analyysiin, tapahtumiin, ohjelmistoihin, jokaisella oma kansainvälistymisstrategia. Se on tuonut hyvää terävyyttä ja fokusta meidän liiketoimintaan.
Tapahtumaliiketoiminnassa viime vuonna tehtiin organisaatiomuutoksia, ja siellä myös meillä on hyvä ja selkeä strategia. Oikeastaan aika paljon samaa pelikirjaa, millä me ollaan se liiketoiminta kasvatettu ja rakennettu Suomessa. Eli online- ja hybriditapahtumat. Vahva fokus kategoriaan, isoihin yhtiöihin ja. Ja. Se on semmoinen pelikenttä, missä meidän näkemyksemme mukaan markkinalla on tilaa ja tilaus tämmöiselle fokusoituneelle toimijalle siinä. Siinä mun mielestä meillä on hyvä ja selkeä strategia.
Sitten Ruotsissa ohjelmistoliiketoiminnan osalta. Siellä on nyt rakennettu tiimiä, eli siellä on. Siellä on yksi customer success -puolella ja siellä on yksi paikallinen deva, ja siellä on käynnistetty Euronext Corporate Solutionsin kanssa yhteistyö, josta tiedotettiin alkuvuonna, ja sitten omaa suoramyyntiä. Liikevaihdollisesti ollaan vielä alkuvaiheessa, eli pilottiasiakkuuksia, aika hyviä logoja ollaan voitettu. Kyllä, kyllä. Mitkä on referenssit on tässä bisneksessä tosi tärkeitä. Siellä mennään, ollaan vielä hyvin alkuvaiheessa. Mutta. Mennään oikeaan suuntaan. Markkina on kova, siellä on hyviä kilpailijoita kyllä vastassa.
Ja sitten analyysiliiketoiminnan osalta tosiaan ei olla Ruotsissa päästy vielä kunnon kasvuvaiheeseen, ja sitä toimintaa myös vähän uudelleenkalibroitu, annettu paikalliselle tiimille vahvemmin autonomiaa ja vähän muokattu meidän johtamisrakenteita. Ruotsissa nyt liikevaihto kasvaa, tappio kutistuu analyysibisneksen osalta, ja siellä on hyvä sitoutunut pieni paikallinen tiimi rakentamassa sitä bisnestä, niin sanoisin, että kaikki nämä palaset ovat selkiytyneet tässä. Tässä viimeisimmän strategiapäivityksen jälkeen.
Jes! Millaisena näet yleisesti pohjoismaisen IPO-markkinan kehityksen tästä hetkestä eteenpäin?
IPO-markkina on vähän kaksijakoinen. Ikkuna on auki isoille yhtiöille ja kuumilla sektoreilla, defenceen toimiville yhtiöille ja. Ja niin kuin on nähty markkinalla, niin siellä on ihan hyvin IPOja sekä Suomessa että Pohjoismaissa. Kun taas sitten vielä meillä on First Northissa ja small capeissa edelleen sijoittajasentimentti laajalti aika heikolla tasolla. Kuten tiedetään, niin meidän pitäisi saada nämä pienyhtiömarkkinat takaisin vauhtiin ja se sijoittajasentimentti paranemaan, jotta IPOt lähtisivät isossa volyymissa käyntiin. Mutta eiköhän se pienyhtiömarkkinakin täällä Pohjolassa jossain kohtaa lähde paranemaan. Maailmallahan se on jo tuota piristynyt.
Inderesillä on huomattava määrä omia osakkeita hallussaan. Onko näille vielä päätetty, että mitä niille tehdään, kun tämä osakesäästöohjelma tai omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma loppuu?
Joo, omien osakkeiden osto-ohjelma on aika iso, tänä vuonna 900 000 euroa maksimissaan. Siitä puolet on toteutettu ekan puoliskon jälkeen. Nyt tokalla puoliskolla toteutetaan loppupuolisko. Sikäli kun likviditeetti sen mahdollistaa ja markkinalla on tarpeeksi osakkeita ostettavana, ja katsotaan. Katsotaan sitten hallituksen päätöksellä, että mitä. Mitä niille osakkeille tehdään?
Mä voisin vielä jatkaa tosta strategiasta yhden kysymyksen verran. Kuitenkin strategia peilautuu aika suurilta osin siihen kansainväliseen kasvuun, ja viime kuukausina ja vuosina se kansainvälinen kasvu ei ole ehkä ollut sijoittajien odotusten mukaista. Niin mikä siellä on ollut sitten se isoin haastavin tekijä? Ehkä odotuksiin ei pystytty siellä vastaamaan.
Semmoisten terävien kärkien löytäminen, millä mennä uuteen markkinaan, on yksi selkeä. Ja se oli se edellisen strategian tavallaan virhe, että meillä ei ollut. Meillä oli liian tylpät kärjet. Mentiin laajalla kokonaistarjoamalla. Eli se, että me ollaan nyt pilkottu tämä kolmeen osaan, on tuonut siihen selkeää fokusta.
Ja se, että jokaisessa näissä bisneksissä pitää löytää se oikea markkinalle menomalli, ja sitten myöskin tämä etenkin, jos markkina ei kasva, niin tämä. Tämä meidän toimiala on kuitenkin verrattain konservatiivinen ja hidasliikkeinen myös siinä, että mitä tulee uusien toimintatapojen tai teknologioiden käyttöönottoon, niin se vaatii. Vaatii yllättävän paljon pitkäjänteisyyttä ja kurinalaisuutta, että saa uuden markkinan auki, sen uskottavuuden ja referenssit rakennettua. Koska sijoittajaviestinnän ostajat on hyvin varovaisia ja haluaa ostaa luotetuilta toimittajilta, joilla on vahvoja referenssejä ja paikallista läsnäoloa, niin tätä kyvykkyyttä ja tätä puolta meidän on pitänyt rakentaa ja investoida.
Voisin viimeisenä kysymyksenä jatkaa vielä siihen, että sanoit, että sijoittajaviestinnän ostajat ovat aika varovaisia. Niin näetkö, että on sellainen mahdollisuus, että jos esimerkiksi vähän pienempien pörssiyhtiöiden tulokset tästä lähtevät merkittävästi paranemaan, niin voisiko se boostata sitten mahdollisesti tällaista käyttämistä tähän sijoittajaviestintään?
Usein pienet yhtiöt on niitä, jotka on vähän rohkeampia kokeilemaan uusia juttuja. Niin joo, kyllä, kyllä se juuri näin on. Mutta on se ollut ilahduttavaa nähdä, että meillä on myös monia aika perinteikkäitä isoja yhtiöitä Suomessa, jotka ovat aika rohkeasti lähteneet tekemään uusia juttuja yksityissijoittajien palveluun liittyen tai digitaalisen yhtiökokouksen tekemiseen. Tai näin. Kyllä siellä isoissakin yhtiöissä löytyy näitä toimijoita, jotka uudistavat alaa yhdessä. Asiakkaiden kanssahan tämä tavallaan tehdään ja tapahtuu, mutta tarvitaan niitä rohkeita uudistajia.
Kiitos Mikael.
Kiitos teidän tiimille.
Kiitos, kiitos.
Inderesin liikevaihto kasvoi Q2:lla 14,1 %. EBITA‑marginaali oli 13,5 % (2,6 %). Tino Korjala, Matias Sainio ja Joonas Sjöblom kuuluvat Inderesin opiskelijaseurantatiimiin, joka tuottaa riippumatonta analyysiseurantaa Inderesin osakkeesta vuoden ajan. Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen kommentoi videolla.
Aiheet:(00:07) Inderesin Q2’26(00:59) Analyysiliiketoiminnassa uusia asiakkaita(01:54) Tekoäly analyysiliiketoiminnassa(02:53) Tapahtumaliiketoiminta(03:53) Strategiapäivityksen vaikutus Ruotsiin(06:42) Pohjoismainen IPO‑markkina(07:48) Inderesin omien osakkeiden osto‑ohjelma(08:26) Kansainvälisen liiketoiminnan haasteet(10:24) Sijoittajaviestinnän ostajat ovat varovaisia