Kesko julkaisi tänään Q2-tuloksensa, ja jutellaan siitä yhtiön pääjohtaja Jorma Rauhalan kanssa. Terve, Jorma. Moro. Voisitko alkuun käydä, että miten miten tämä Q2 meni konsernin pääjohtajan näkökulmasta?

Joo, oli kyllä vahva kvartaali, eli tuloshan oli nyt tarkasteltuna sen edellisen kerran kvartaalitulos parantunut ollut isompi parannus 22 vuoden ykköskvartaalissa, eli yli neljä vuotta sitten päästiin vastaavaan tulosparannukseen. Että sitä kautta vahva. Ja tosiaan sitten tämä teknisen kaupan vetämänä, ja kaiken kaikkiaan päivittäistavarakauppa, markkinaosuus, äärimmäisen tyytyväinen siitä, kuinka merkittävästi voitettiin markkinaosuutta. Tulos erittäin vahvalla tasolla.

Rakentaminen. Talotekniikka. Tulos parani 20 miljoonaa. Siellä näkyy nimenomaan erityisesti tämä tekninen tukkukauppa, ja siinä myös tietysti ihan hieno nähdä se. Kun satuttiin ostamaan juuri lisää teknistä tukkukauppaa, niin sopii siihenkin hyvin. Autokaupassa pieni tuloksen lasku. Käytetyt autot käyvät kaupaksi erittäin hyvin, mutta myös uusien tilaukset, ne eivät ole vain realisoituneet myynniksi. Eli nyt tilauskanta on tosiaan erittäin vahva ja tulee näkymään tulevina kuukausina, että kyllä täytyy tyytyväinen olla.

Tartutaan tuohon rakentamisen ja talotekniikan kaupan kasvuun. Onko se tullut täysin markkinaosuuksia voittamalla vai onko se markkina sieltä jonkun verran piristynyt?

No sanotaan, että sekä että. Että on markkinaosuutta. Koitan katsoa aina kaikki meidän eri businessyksiköt, ja näin, niin lähes kaikissa voitettu. Erittäin isohan tuli Suomessa. Täällä on eri rakennejärjestelyjä tapahtunut, ja Onninen on pärjännyt todella hyvin siinä markkinassa. Eli markkina on erityisesti tämän teknisen tukkukaupan osalta parantunut. Siinä on nyt ero. Ero nähdään teknisessä tukkukaupassa ja perinteisessä rautakaupassa. Tällä teknisellä markkinalla pärjää paremmin, ja siinä markkinassa on pärjätty. Eli vastaus, että sekä että.

Molemmista tulee. Tuossa aluksi sanoit, että tuo teknisen tukkukaupan tulos parani merkittävästi. Niin. Yhtäältä se tulee liikevaihdon kasvun kautta todennäköisesti, mutta onko siellä jotain muita ajureita? Minkä takia se tulos parani näin paljon?

No joo, kyllä. Tietysti sillä lailla, että viime vuonna mä kerroin, että alalla, ja aikaisemminkin, siinä oli kolme heikkoa asiaa. Kaiken kaikkiaan rakentamisessa ja talotekniikassa, että volyymit putosivat, hinnat laskivat ja sitten vielä myyntikate putosi, ja nyt selkeästi alkaa kääntymään toiseen suuntaan, eli volyymit alkaa markkinoilla kasvamaan. Hinnoissa on pientä kasvua, tai sanotaan sen puolella, kun olisi parin prosentin kasvua, ei mene alaspäin, ja sitten myös marginaalia on pystytty jonkin verran parantamaan. Eli kolme negatiivista seikkaa kääntyy pikkuhiljaa kolmeksi positiiviseksi seikaksi. Sitä kautta se paranee.

Just näin. Hei, pureudutaan sitten tuohon Dahlin kauppaan, mistä ilmoititte muutama viikko sitten. Niin tosiaan. Dahlin Ruotsin, Tanskan ja Norjan liiketoiminnat. Mitä te ostitte ja minkä tähden?

Joo. Aloitetaan siitä, että miksi ostettiin. Tietysti Kesko hakee vahvaa kasvua. Ja jos me mietitään meidän toimialoja, niin meillä on päivittäistavarakaupassa suurin toimiala, ja se on selvää, että siinä toimitaan vain Suomessa. Ei olla oltu ulkomailla, Venäjällä, Baltiassa, eikä tulla menemään. Me jatkamme Suomessa, sitten Suomessa. Vaikka kuinka hyvin me otettaisiin markkinaosuutta, niin kyllähän tämä päivittäistavarakaupan kasvu on hyvin rajallista. Se on yksittäisiä prosentteja riippuen vähän inflaatiosta, jolloin yrityskauppoja ei voida tehdä, jolloin sen vahvan kasvun aikaansaaminen on kohtuullisen vaikeaa.

Sitten ollaan rakentamisessa ja talotekniikassa, mistä me on tehty pari-kolmekymmentä yrityskauppaa viime vuosina. Siellä sama juttu Suomessa. Meidän asema, koura-auto, markkinaosuus noin 50, Onninen noin 47, niin kasvua haetaan nimenomaan Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, vakaista, vauraista Pohjoismaista. Tämä on se syy. Ja me on kerrottu varsin avoimesti, että tällaista me tavoitellaan, ja voi sanoa, että kyllä tämä oli paras vaihtoehto ikinä, mitä voisin pääjohtajana toivoa, että missä onnistutaan. Eli nimenomaan tämä tekninen tukkukauppa.

Eli jos vielä vähän jaetaan näitä markkinoita, nämä ovat välillä hankalia käsitteitä, niin rautakauppa on se, mitä helpommin tunnetaan, kun siellä myös kuluttajat asioivat. Mutta siinäkin ollaan enemmän siinä B2B-kaupassa. Rautakauppahan perustuu hyvin pitkälti myymäläverkostoon, tämä tekninen tukkukauppa. Se on kokonaan ammattiasiakaskauppaa 100-prosenttisesti, ja se perustuu hyvin pitkälti automatisoituihin keskusvarastoihin, digitaalisiin tilauksiin ja niin edelleen. Siinä sitten jos katsotaan nimenomaan näitä tällaisia megatrendejä, on kaupungistuminen, on remonttivelkaa, on infrarakentaminen, on tämän rakentamisen teknistyminen. Vihreä siirtymä. Kaiken regulaatio. Mitä? Mitä tulee esimerkiksi EU:ssa, niin kaikki tukee sitä teknistä kauppaa. Tulevat vuodet, ja sekin, että olisi liian yksinkertaista. Sekin jakautuu vielä kahtia, että siellä on ikään kuin sähköpuoli ja sitten LVI-puoli.

Ja tämä Dahl on puhtaasti siis LVI-puolta, ja se sopii nyt meille niin hyvin kuin Ruotsissa. Meillä ei ole sitä ollenkaan. Norjassa me ollaan markkinajohtaja siellä sähköpuolella, mutta tätä putkipuolta, LVI-puolta, ei ollenkaan. Ja samaten Tanskassa ei olla ollenkaan, jolloin tämä on sillä lailla täysin lisäkauppaa, ei mitään päällekkäisyyttä. Meille tämä oli, tämä oli rationaalinen, ja mitä ostettiin ja miksi ostettiin. Mutta olen äärimmäisen tyytyväinen.

Analyytikkona kauppahinta pisti jonkun verran silmään, ei ollut matalimmasta päästä, sanotaanko näin, niin. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että teidän pitää parantaa Dahlin tulosta merkittävästi, jotta se yrityskauppa luo itsessään arvoa sijoittajille. Niin mistä komponenteista te näette, että Dahlin tulos paranee tulevaisuudessa? Onko siellä myös tällaista? Pystyttekö te hakemaan synergiaa integroimalla tuota Suomen Onniseen tai koko Onniseen? Vai miten tämä kaupan järjestely jatkuu?

Erittäin relevantti kysymys. No tuohon hintaan voi sen verran, kun en voi Dahlin vanhoja lukuja kommentoida, mutta sanotaan niin, että tietysti kertoimet olisivat kovin erilaisia, katsotaan ne nyt historian matalassa syklissä tai sitten vähän paremmassa tilanteessa. Mutta tosiaan sitä kasvua sitten haetaan. Tietysti yksi on se, että markkina nähdään nyt, ja se paranee. Markkina tulee paranemaan. Sitä kautta saadaan. Me uskotaan tähän, että me pystytään johtamaan sitä hyvin. Onninen teki, kun Kesko osti vuonna 2016, 1,2 % liikevoittoa. Me nostettiin se 7,6:een huippuvuotena. Nytkin tehdään yli neljää, eli me osataan se bisnes.

Ja sitten kolmas. Niin joo, kyllä niitä synergioitakin tulee, mutta tämä on hyvin oleellista, kun näitä yrityskauppoja tehdään ja meillä on kokemusta siitä, että annan pari esimerkkiä. Kun ostettiin 23 vuotta Elektro Skandia Rexeliltä, ostettiin Elektro Skandia Norjassa, eli sähkötoimija, ja meillä oli siellä sähkötukkutoimintaa ja me ostettiin toinen. Tehtiin täydellinen integraatio, eli kaikki laitettiin yhteen. Oli enää yksi firma jäljellä. Sama organisaatio ja sama hinnoittelu. Samat valokuvat. Näin poispäin. Kaikki laitettiin yhteen, ja sehän on aina se kohtuullisen haastava. Siinä saadaan synergioita ja tulee henkilökustannusvähennyksiä. Tulee jotain ostohintaetuja, tämän tyyppisiä, mutta myös aiheuttaa vähän turbulenttia kyllä.

Sitten on esimerkkinä Davidsen. Me ostettiin Tanskasta, missä me oltiin ostettiin, niin siinähän integraatio tarkoitti lähinnä, että laitettiin tiettyjä kyberturvallisuusasioita kuntoon ja talouden raportointi, kun se tuli osaksi pörssiyhtiötä, ja sitten katsottiin, miten voidaan ostaa ja yhdistää. Tässä Saint-Gobainin tapauksessa ja nämä kolme yritystä, niin nämä ovat nyt sen verran isoja ja hyviä yrityksiä. Tämä on enempi tällainen, että keskeistä on se, miten me irrotetaan tämä sieltä nykyisestä ympäristöstä. Se tarkoittaa joitakin sitten, että IT-asiat toimivat, ja tämän tyyppisiä. Heillä on joitain yhteisiä palveluita siinä Optimeraalle ja Dahlille, eli se on keskeistä. Se suoritetaan ensiksi ilman vaurioita ja otetaan kaikki ilo siitä paranevasta markkinasta. Ja sitten totta kai katsotaan myös vaikkapa ostosynergioita. Onninen Suomi, Baltia, Puola ostaa näitä LVI-tuotteita noin, tai myi noin miljardilla, ja nyt 2 miljardia tulee lisää, niin totta kai sieltä sitten tulee joitakin. Mutta mutta. Se on ikään kuin vaihe kaksi.

Sitten kerroitte, että pohditte osakeannin mahdollisuutta tämän kaupan rahoittamiseksi. Ei kokonaan, mutta että se olisi yksi komponentti kaupan rahoittamisessa. Niin nyt kun mietitään tätä teidän omistajakuntaa, niin siellä on K-ruokakauppiaat yhtenä suurimpana omistajayhteisönä, niin millä mielin pääjohtaja näkee, että ruokakauppiaat lähtevät rahoittamaan tätä teidän mahdollisesti tapahtuvaa osakeantia nimenomaan rakentamisen ja talotekniikan kasvua varten, eikä niinkään päivittäistavarakaupan kasvua varten?

No joo, sanoisin näin, että suhtaudun asiaan hyvin luottavaisin mielin. Eli tietysti en voi ottaa kantaa Kauppiasliiton tai yksittäisten kauppiaiden osalta heidän puolestaan. Mutta sanoisin näin, että tämä, että me havitellaan tämäntyyppistä, tai tavoitellaan meidän strategiassa tämäntyyppistä kasvua, niin tämähän on ollut hyvin avoimesti kerrottu. Ja tätä tietysti käydään läpi meillä kaikissa kauppiastapaamisissa, luottamuskauppiaiden kanssa ja niin edelleen. Keskon hallituksessahan on kolme kauppiasjäsentä, ja voi sanoa, että esimerkiksi tässä Dahlin osalta päätös täysin yksimielinen. Ei kahta sanaa. Eli suhtaudun asiaan hyvin luottavaisesti.

Selvä. Hypätään sitten PT-kauppaan. Siellä tuloskehitys oli suht tasaista nyt Q2:lla. Kespron tulos heikkeni, mutta toisaalta muun liiketoiminnan tulos parani ja oli itse asiassa ihan hyvällä tasolla. Niin mikä tätä kuluttaja-asiakaskaupan hyvää kannattavuuskehitystä ajoi?

No joo, varmaan kaiken kaikkiaan se, että me on hyvin pärjätty markkinassa. Tosin otettiin markkinaosuutta merkittävästi, 0,8 prosenttiyksikköä, ja kyllä sillä lailla, että varmaan siihen kannattavuuteen erityisesti, että me myymme nyt entistä laajempaa ostoskoria. Eli varmaan se on, tietynlainen luottamus on parantunut meihin. On sitten. Uskon, että pysyvästi edulliset tuotteet on siellä yhtenä taustalla, ja plus sitten me pystytään hyvin relevanttia tarjontaa asiakkaalle tekemään vaikka henkilökohtaisilla tarjouksilla ja niin poispäin. Eli myydään laajasti laajaa ostoskoria. Lapsiperheet esimerkkinä. On sitten myynti ruvennut kasvamaan siellä, ja tämän tyyppisistä. Että isossa kuvassa se koko strategia, verkosto, hinta, laatu. Mutta tämäntyyppinen juuri, että myydään laajaa ostoskoria.

Selvä. Sitten ehkä Kesprosta sen verran, ja etenkin siitä kohdemarkkinasta, niin se on ollut heikko nyt alkuvuoden aikana ja Kespron myynti on myös kärsinyt siitä, joskin Kespro on voittanut markkinaosuutta. Mutta nyt kysyisin sitä, että minkä? Mikä sun näkökulma on siihen, minkä takia tämä koko food service -markkina laahaa tällä hetkellä samaan aikaan, kun itse ravintolatoimialalla on nyt alkuvuosi mennyt ihan ok. Sieltä on tullut kuitenkin liikevaihdon kasvua.

No joo, ehkä ok, ja siinäkin varmaan se iso polarisaatio. Jos ajatellaan, niin siellä joku Lapin matkailu vetää. Ehkä pääkaupunki jollain lailla. Mutta on tietysti paljon alueita, missä se ravintolakauppakaan ei niin käy. Mutta se on. Se on mysteeri. Pieni, että mulla on pitkä tausta itsellä aikoinaan Kespron puolelta ja muistan silloin, kun katsottiin eri lukuja, kun niitä oli vielä, että paljonko tämä kodin ulkopuolella tapahtuu. Jos käytetään Suomessa ruokaan rahaa x miljardia euroa, paljon siitä menee päivittäistavarakauppasektorin kautta ja paljon kodin ulkopuolella menee, niin sen kodin ulkopuolella olevan odotettiin trendinomaisesti kasvavan. Eli ajatellaan. Nuori sukupolvi on tottunut käymään ravintoloissa pienestä lapsesta alkaen ja niin poispäin.

Ruotsissa tämä on realisoitunut, erittäin vilkasta ravintolatoimintaa. Siellä jo toistakymmentä vuotta sitten se meni yli puolet Tukholman alueella, eli käytettiin yli puolet siellä ravintolassa tai henkilöstöravintolassa, missä tahansa. Ja Suomessa se ei oikein realisoitunut, että kyllä mä luulen, että se liittyy osin tuohon kuluttajaluottamukseen. Tai sanotaan, kuluttajaluottamushan on parantunut jonkun verran, mutta siihen rahankäyttöön. Tiedetään, että rahaa pankkitileillä noin keskimäärin on enemmän. Mutta onko se? Ehkä se on helppo paikka säästää, että ei nyt mennä ravintolaan. Tehdään hyvä dinneri kotona ja näin poispäin. Mehän nähdään myös se, että tämmöinen laadukas valmisruoan myynti kasvaa ruokakaupoissa merkittävästi. Tuon tyyppisiä elementtejä mä luulen. Etätyö on jonkin verran tietysti vaikuttanut sitten henkilöstöravintoloihin ja näin poispäin, mutta tietysti toivon, että sekin puoli vilkastuisi. Ja kaiken kaikkiaan tietysti elävöittää kaupunkeja, muita, että ihmiset liikkuu.

Sitten siirrytään autokauppaan. Nyt ehkä alkuvuoden aikana tuo uusien autojen kehitys, myynnin kasvu, on ollut heikompaa, mutta se todennäköisesti heijastuu myös teidän tuloskehitykseen. Mutta loppuvuotta ajatellen kerroitte, että tilauskanta on kasvanut ihan merkittävästi. Niin uskotteko te, että tämä siivittää tuon autokaupan jälkipuoliskon?

Nyt tuloskasvuun uskotaan, eli ihan se ohjeistus on käyty, että me uskotaan, että kaikilla toimialoilla tulos paranee. Ja sehän tarkoittaa, että autokaupan pitää parantaa nyt jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Ja tietysti silloin tarkkaan katsotaan tällaista. Mutta kun tilauskanta on nyt 40 prosenttia vahvempi kuin se oli täsmälleen vuosi sitten samaan aikaan, ja se realisoituu nyt sitten loppuvuoden myynniksi, niin tätä kautta uskotaan siihen, että se tulos tulee paranemaan.

Just näin. Sitten viimeiseen kysymykseen. Anteeksi, täsmensitte ohjeistusta tämän yhteydessä, mutta isossa kuvassa näkymät ja ohjeistuksen keskikohta säilyi ennallaan, niin jos voisit vähän kerrata näitä taustaoletuksia siellä. Siellä ohjeistuksen näkymien

tausta. Kyllä se on juuri näin, että se tietysti kuvaa sitä, että tämä ensimmäinen vuosipuolisko on meidän osalta mennyt hyvin pitkälti siten kuin on odotettu. Markkina on ollut hyvin pitkälti sellaista, mitä on odotettu, eli sellaista pientä paranemista, mutta ei mitään merkittävää muutosta vielä. Ja tämän tyyppistä kehitystä me odotetaan myös loppuvuodelle, että uskotaan, että kaikissa PT-markkina on tietysti tasaista muutenkin, että se jatkuu tuontyyppisenä, ja katsotaan mitä se Kespron puoli siellä, että rupeaako ihmiset käymään ravintoloissa. Rakentaminen, talotekniikka, se on varmasti tietysti se eniten, missä voi tapahtua nopeampia muutoksia. Mutta uskon, että sekin vahvistuu edelleen.

Se, että vaikkapa Suomessa asuntokauppa, tiedetään, että uusi asunto ei ole lähtenyt vielä liikkeelle, niin eihän se ehdi realisoitua tälle vuodelle juurikaan. Mutta toivon mukaan tietysti ulkomailta on nyt aika vahvaa ollut siellä, että siellä on ne eniten muuttuvia tekijöitä. Mutta sekin uskotaan edelleen, että se paranee tasaisesti. Ja autokauppa. Äsken käytiin läpi, eli hyvin näihin olettamiin se menee, menee jees.

Kiitokset haastattelusta, Jorma, ja hyvä kesä.

Joo, sitä samaa, kiitos.