Hei ja tervetuloa kaikille tähän tämän päivän Outokummun tilanne- ja strategiakatsaukseen. Eli jos lähdetään siitä, mitä Outokumpu on, Outokumpu on ilman muuta edelläkävijä ruostumattoman teräksen arvoketjussa. Ja jos ajatellaan meidän markkinaosuuksia, niin Euroopassa me ollaan se numero yksi ja Amerikassa numero kaksi. Ja tässä tilanteessa tietysti hyvä, että meillä on toimintaa ja tuotantoa molemmilla mantereilla. Mutta sen lisäksi, mikä tekee meistä vähän erikoisemman ruostumattoman teräksen tuottajan, niin meillä on myös se EU-alueen ainoa kromikaivos Suomessa. Ja siinähän me ollaan nyt kehittämässä myös meidän ferrokromiliiketoimintaa vielä enemmän markkinalähtöiseksi liiketoiminnaksi.

Meillä on monipuolinen asiakaskunta, toimitamme ruostumatonta terästä moneen loppukäyttöön, ja meidän Evolve-strategia vie meitä sitten uuteen. Sitä kautta, että olemme investoimassa nyt ruostumattoman teräksen erikoistuotteisiin, korkean nikkelipitoisuuden tuotteisiin. Kehitämme ferrokromiportfoliota, ja sitten meillä on erittäin mielenkiintoinen teknologiakehitystyö menossa Amerikassa. Jos katsotaan meidän tasetta, meidän tase on tällä hetkellä hyvin terve, mikä antaa mahdollisuuden tämmöiseen transformatiiviseen kasvuun ja samalla sitten mahdollistaa osakkeenomistajien tuotot.

Jos mennään vähän siihen, millä liiketoiminta-alueilla tai minkälaista asiakaskuntaa meillä on, niin tietysti ferrokromia itsessään on se. Tai kromi on se, mikä tekee teräksestä ruostumattoman. Eli kromin korroosiokestävyysominaisuudet ovat se tärkeä asia. Ja siellä voisi sanoa näin, että jos otetaan länsimaiksi Eurooppa, EU-alue ja UK ja sitten Pohjois-Amerikka, niin meillä on 50 prosentin markkinaosuus. Niillä markkinoilla ferrokromin osalta. Jos puhutaan teräksestä, meillä on standardiruostumatonta terästä, ja sitten meillä on erikoistuotteita, joita nimenomaan tarvitaan sellaisissa tilanteissa, kun on korkeita tai alhaisia lämpötiloja, painetta ja tarvitaan todella korkeampia pitoisuuksia esimerkiksi siinä nikkelissä. Ja asiakaskunta on laaja. Teollisuuden monet käyttäjät. Mutta tietysti kuluttajapuolta sitten kodinkoneet, keittiölaitteet, haarukat ja veitset. Ja tietysti autoteollisuus tai yleisesti mobiliteetti on tärkeä markkinasegmentti meille.

Jos katsotaan kannattavuutta nyt tänä vuonna, niin meillä on ensimmäisellä puolivuotiskaudella niin me olemme tehneet EBITiä tai käyttökatetta, oikaistua käyttökatetta, vähän enemmän vielä kuin viime vuonna kokonaisuudessaan tai saman verran kuin viime vuonna kokonaisuudessaan. Eli markkinatilanne on parantunut. Mutta on ehkä hyvä sanoa, että se markkinadynamiikka on parantunut nimenomaan Euroopassa regulaation kautta. Eli hiilirajamekanismi, joka tuli voimaan tammikuun alussa, ja sitten nyt myöhemmin uudet kiintiöt Aasian halpatuonnille, ovat ne kaksi asiaa, jotka ovat auttaneet ja lisänneet kysyntää eurooppalaisille toimittajille. Se ei kuitenkaan ole lisännyt Euroopassa sitä loppukysyntää, mikä edelleen on alhaisella tasolla. Amerikassa me nähdään vähän enemmän piristymistä siellä loppukäytön alueella. Nimenomaan teollisuuspuolella, jota vie eteenpäin energia-investoinnit, datakeskusinvestoinnit. Ja joo, mennään sitten ehkä eteenpäin tästä vielä.

Sitten jos katsotaan vähän näin meidän liiketoiminta-alueita erikseen, niin tässä näkee nimenomaan, että kaikki liiketoiminta-alueet tuossa toisella kvartaalilla paransivat tulostaan. Tietysti Euroopasta tullaan matalilta tasoilta, koska kysyntä on ollut todella alhaista jo kolmisen vuotta, ja hintoja on painanut Aasian halpatuonti. Mutta nimenomaan iso parannus, kun katsotaan mistä tullaan Euroopassa. Amerikka jatkaa hyvää tuloksentekoa ja ferrokromi on myös tehnyt hyvää tulosta. Ferrokromia ei auta vain se, että se on myös vastuullisuusmielessä se vähäpäästöisin ferrokromi. Tämä geopoliittinen tilanne myös tukee ferrokromia. Eli meidän ferrokromi tulee Suomesta ja sillä tavalla hyvin tervetullut näissä länsimaissa, mihin me sitä nimenomaan myydään.

Sitten jos katsotaan sitä taloudellista asemaa, mihin vähän viittasinkin aikaisemmin, niin meidän nettovelkassa on ollut tietysti iso muutos. Jos katsotaan vuoden 2020 loppua ja tämänhetkistä tilannetta, eli tase on vahva, se antaa meille mahdollisuudet investoida, kun mennään eteenpäin. Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että hallitsemme tämän pääomamme, ja tavoitteenahan meillä on, että nettovelan ja käyttökatteen suhde olisi noin yhdessä. Kuitenkin sanoen sen, että silloin kun me lähdetään näihin transformatiivisiin kasvuinvestointeihin, niin silloin pitää myös olla mahdollista, että se voi jonkin verran nousta, ja siellä tavoitteena, että se ei kovinkaan paljon yli sen kahden menisi.

Jos sitten katsotaan osinkoja, niin sanotaan vuosilta 2021 ja 2025. Me ollaan maksettu noin puoli miljardia euroa osinkoina takaisinpäin. Viime vuodelta puolitettiin se osinko, ja siinä oli nimenomaan syynä se, että meillä oli ollut huono tulos tai negatiivinen nettotulos, ja sitten haluttiin kuitenkin pitää se ovi auki, että voidaan tehdä näitä transformatiivisia investointeja. Ja niinhän me kerroimme tuossa juuri heinäkuussa tästä investoinnista Ruotsiin, jossa lähdetään hakemaan kasvua sieltä korkean nikkelipitoisuuden terästuotteista, ja palaan siihen ihan kohta.

Ihan muutama sana tästä meidän Evolve-strategiasta. Mitkä sen tärkeimmät kulmakivet ovat? Yksi on se, että tässä meidän standardibisneksessä, niin Amerikassa kuin myös Euroopassa, haluamme emme hae niinkään kasvua sinne standarditerästuotteissa, vaan haluamme varmistaa sen arvonluonnin meidän vastuullisesta ruostumattomasta teräksestä. Ja se kasvu on näissä erikoistuotteissa, ja nämä korkean asteen nikkelituotteet ovat nimenomaan se meidän kärki siellä. Ja sitten myös me kehitämme teknologiaa, joka vie meitä taas lähemmäksi siihen, että mitä eri metalleista voidaan saada ulos. Ja siellä meillä keskiössä on meidän oma kromikaivos. Ja sitten tutkimme yleisesti ottaen mahdollisuuksia, miten voimme kasvaa Amerikassa, koska Amerikan markkina on pitemmän päälle ollut selvästi, sanoisin, stabiilimpi markkina ja luo enemmän mahdollisuuksia tässä bisneksessä tällä hetkellä kuin Eurooppa.

Sitten muutama sana tästä meidän investointihankkeesta meidän Advanced Materials -liiketoiminnassa, joka liittyy investointiin meidän Avestan tehtaalle Ruotsiin. Niin me ilmoitettiin, että me tehdään tämä investointi kahdessa vaiheessa. Eli kokonaisuudessaan puhutaan noin 150 miljoonan euron investoinnista. Ja minkä takia investointi tehdään kahdessa vaiheessa, on se, että me päästään markkinoille nopeammin jo joidenkin tuotteiden kanssa ja sillä tavalla myös parannetaan sen investoinnin tuottavuutta. Eli ensimmäisessä vaiheessa me investoimme meidän tämänhetkiseen sulattoon, jossa sitten investoidaan tämmöiseen uudelleensulatusprosessilaitteistoon, millä pystytään parantamaan tuotteen laatua. Nämä ovat hyvin vaativia tuotteita erilaisiin loppukäyttöihin, kuten öljy- ja kaasupuolelle. Ja sitten siinä toisessa vaiheessa on tarkoitus investoida ihan uuteen sulattoon, jotta päästään tekemään siinä tavoitellussa tuoteportfoliossa ne loputkin tuotteet. Ja tämä ensimmäinen vaihe niin niin. Tarkoitus olisi, että nämä tuotteet voitaisiin tuoda markkinoille 2028 vuoden alussa, ja sitten koskien sitä toista vaihetta, niin siellä 2029 vuoden lopussa.

Mä oon pahoillani. Mulla on pieni flunssa, joten ääni ei tahdo ihan kestää, mutta tehdään parhaamme. Sitten tästä meidän kromibisneksestä. Mehän ollaan tällä hetkellä perusferrokromin, sanotaan englanniksi, charge chromen, tuottaja. Se on se, mikä meille mahdollistaa meidän kromikaivos, jossa kromin pitoisuus siinä malmissa on 53 prosenttia. Me olemme kuitenkin kehittämässä ja menemässä tässä pyramidissa nyt ylöspäin, ja me voidaan tehdä sitä kahdella tavalla. Yksi on, että me kehitetään näitä tuotteita lisää siitä kromimalmista, mitä meillä on. Toinen tapa on sitten se, että me voidaan ostaa konsentraattia, jossa kromipitoisuus on korkeampi, ja sillä tavalla päästä korkeamman asteen kromiin. Ja sitten se kolmas asia on tämä teknologiakehitys, josta kerron kohta, jota teemme Amerikassa, ja se mahdollistaisi meidän pääsyn jopa 90 prosenttiin kromia. Ja sellaista toimitusketjua ei ole koko länsimaissa. Ja kromi on myös tärkeä esimerkiksi näihin fighter jeteihin puolustusteollisuudessa, ja sitä kautta tämä on ihan strateginen asia myös Euroopalle. Jos me onnistumme tämän teknologian kanssa, tämä teknologia on myös laboratorio-olosuhteissa näytetty toimivan myös muille metalleille, esimerkiksi nikkelille ja molybdeenille. Mutta se meidän kärki on tässä nyt kromi, se meidän oman kromikaivoksen takia.

Tässä ehkä sitten vähän missä me ollaan tämän teknologian kehityksessä. Tätä työtä on jo tehty taustalla useampia vuosia, ja sitten meillä oli tämä laboratorio, missä testattiin yhden kilogramman tuotantoa. Ja nyt tällä hetkellä me ollaan tässä vaiheessa, jossa meidän pilottilaitosta Amerikassa rakennetaan ja jossa sitten on tarkoitus näyttää tämän teknologian skaalattavuus. Siitä yhdestä kilosta yhteen tonniin. Ja me uskomme, että me oltaisiin siinä vaiheessa ensi kesänä, jossa me voitaisiin kertoa, että tämä skaalaus on onnistunut. Ja samalla sitten voidaan nähdä, että mikä sen tuotantoprosessin kannattavuus on ja kustannustaso. Ja siitä sitten seuraavat askeleet olisivat enemmän teollinen, isompi investointi, jossa sitten voitaisiin mahdollisesti puhua 10 000 tonnista. Se on tietysti sellainen asia, mitä me vielä katsotaan, ja siellä sitten tavoitteena olisi nimenomaan päästä tähän korkeamman asteen ferrokromiin, jota itse emme voi tällä hetkellä tuottaa. Siitä meidän kromimalmista. Ja sitten toinen, päästä sinne noin 90-prosenttiseen kromimetalliin. Mutta jos teknologia toimii ja on skaalattavissa, niin silloinhan mahdollisuudet ovat suuret. Eli voidaan myös mennä erikoisseoksiin ja muihin metalleihin kuin kromi. Mutta palataan siihen sitten, kun on oikea aika.

Ja ihan lopuksi tässä sitten vielä yhteenveto, niin sanoisin, että me ollaan vastuullisen ruostumattoman teräksen globaali johtaja. Niin täällä Euroopassa ja Amerikassakin. Siinä vastuullisessa ilman muuta. Ja nyt jos katsotaan 2026 vuotta, niin meillä on selvästi vähän suotuisampi markkinadynamiikka Euroopassa lähinnä regulaation kautta. Ja sitten Amerikassa myös paremman markkinatilanteen kautta. Meillä on vankka taloudellinen asema, vahva tase, ja se antaa meille mahdollisuudet investoida tulevaan ja viedä näitä meidän kasvuprojekteja eteenpäin. Ja ne kolme tärkeintä kasvualuetta meillä on, että me investoidaan näihin runsaasti nikkeliä sisältäviin seoksiin, pilottilaitos, jota viedään eteenpäin siellä Amerikassa tämän teknologian kehityksen skaalaamiseen. Ja kolmantena sitten ferrokromituotteiden portfolioiden laajentuminen, joka sitten tekee meistä enemmän markkinapelurin ja vie meitä myös sellaisille markkinoille ja asiakaskuntiin, joita emme tällä hetkellä voi palvella. Eli minun puolestani suuri kiitos, että kuuntelitte tänään Outokumpua!

Kiitos Kati, tervetuloa tänne! Istu istumaan.

Istuu vähän täällä nurkassa, niin.

Istuu nurkassa ja ota itsestäsi flunssaa. Joo. Joo, puhutaan ensin tuosta teidän käyttökatteesta. Elikkä te teitte tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla nyt yhtä paljon oikaistua käyttökatetta kuin koko viime vuonna. Eli nyt tässä jonkinlainen tulos käänne näyttää tapahtuneen, mutta kuinka paljon tässä tuloksessa on vielä nousuvaraa?

No, sanotaan näin, että Eurooppa ei ole tietenkään siellä, missä me halutaan Euroopan olevan. En tee numeroita, sanon, mutta sanotaan näin, että tuosta toisen kvartaalin tuloksestakin näki sen, että Amerikka menee hyvin eteenpäin. Ferrokromi menee hyvin eteenpäin, ja Euroopan tuloksen tietysti pitäisi nousta siitä, että mutta siihen tarvitaan parempia hintoja. Siihen tarvitaan myös Euroopan loppukysynnän todella liikkeellelähtöä. Investointeja Eurooppaan, teollisuustuotantoa, joka on ollut ihan nollatasolla kasvumielessä viimeiset vuodet. Sitä me tarvitsemme. Tietysti me teemme itse kaikki mitä voimme, kustannuspuolella ja tehokkuuspuolella. Se on sitä meidän omaa työtä, mitä meidän pitää tehdä joka päivä.

Mitäs tässä tulosparannuksessa? Kuinka paljon on sun arvion mukaan Outokummun omien toimien ansiota ja kuinka paljon sitten ulkoisia tekijöitä, kuten suhdanne tai hintoja?

No kyllä siinä, jos katsoo vaikka ferrokromiliiketoimintaa, niin kyllä siinä on paljon sitä, mitä on itse tehty ja lähdetty luomaan sitä meidän asemaa markkinapelurina Euroopassa. Kuten sanoin, kysyntä siellä on ollut todella heikkoa. Siinä ei markkina kauheasti auttanut. Mutta totta kai tämä regulaatio tukee enemmän sitä eurooppalaista tuotantoa, ja hyvä niin. Mutta siinä on vielä paljon tekemistä, esimerkiksi hiilirajamekanismia niin me ajetaan todella paljon myös meidän asiakassegmentteihin, koska eihän se auta Eurooppaa hirveästi, että se halpa teräs ei tule tänne enää samassa mittakaavassa, mutta jos se tulee tänne pesukoneina tai muina kodinkoneina, niin sitten tietysti meidän asiakkaat on pulassa. Eli sehän on se pläni, mistä nyt keskustellaan myös komission kanssa. Niin hiilirajamekanismin laajentamista näihin tärkeisiin sektoreihin, joissa käytetään paljon terästä. Eli se on todella tärkeää.

Joo, Inderesin sijoittajakeskusteluissa on ihmetelty tätä Outokummun ja teidän kilpailijan Acerinoxin kannattavuuseroa. Eli Outokummun oikaistu käyttökate ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 164 miljoonaa. Noin kolmen miljardin euron liikevaihdolla, kun taas Acerinox teki lähes samalla liikevaihdolla niin paljon parempaa käyttökatetta. Eli en nyt pyydä sinua kommentoimaan kilpailijaa, koska tiedän, ettet sitä tee, mutta mikä Outokummun omassa liiketoiminnassa selittää sen, ettei tästä synny enempää sitä käyttökatetta?

No, yksi on siinä, jos meitä verrataan vaan näin, on se, että mehän ollaan hyvin transparentti sinänsä, että nähdään meidän Euroopan tulos erikseen, Amerikan tulos erikseen ja ferrokromi. Acerinoxin luvuistahan sä et näe Euroopan tulosta erikseen, vaan se raportoi standardi- ja ruostumattoman teräksen bisneksen, ja se tulos tulee Amerikasta. Ja he ovat myös kertoneet, että he eivät Euroopassa tee rahaa tällä hetkellä. Eli eli. Eli se kertoo tämän Euroopan tuloksen. Jos sitä vertailee, niin se missä se parannus täytyy edelleen olla on Eurooppa. Mutta Acerinox ei pärjää Euroopassa paremmin kuin me, mutta Acerinoxilla on paljon enemmän kapasiteettia Amerikassa kuin meillä. Me pärjätään hyvin Amerikassa, mutta he ovat selvästi isompi kuin me. Ja sitten taas Acerinox on myös laajentunut enemmän näihin erikoistuotteisiin, joita me ollaan nyt tekemässä sen oman investoinnin kautta.

Kyllä. Mikä rajoittaa tätä Outokummun marginaalia eniten tällä hetkellä?

Kysyntä Euroopassa ilman muuta, kysyntä. Ja sitten tietysti sitä kautta, kun kysyntää ei ole, niin sitten ei saada oikeastaan hintojakaan ylös sillä tavalla, että oikeastaan Eurooppa rajoittaa. Euroopan kysyntä rajoittaa eniten tällä hetkellä.

No, puhuit tuossa sun esityksessäkin tämmöisestä transformatiivisesta kasvusta, ja mitä se oikein transformatiivinen kasvu tarkoittaa teidän kohdalla?

Meidän kohdalla transformatiivinen kasvu tarkoittaa sellaista kasvua, joka on sen meidän tämänhetkisen perusliiketoiminnan ulkopuolella ja jonka me nähdään vievän meitä bisneksiin, jotka on vähemmän syklisiä, joissa olisi selvästi paremmat marginaalit ja suurimmat kasvupotentiaalit. Esimerkiksi nämä korkean nikkelipitoiset seokset ovat nimenomaan sellaisia. Ja sitten tietysti, jos me onnistutaan tässä meidän teknologiassa, niin se voi tietyllä tavoin vähän mullistaa sen, miten me ajatellaan kaivosteollisuutta. Eli tänä päivänä, jos ajatellaan näin, että meillä on 53 prosenttia kromia siinä meidän malmissa, niin se kaivosteollisuuden laki on se, että sä et voi sitä kromin osuutta muuttaa. Mutta tällä teknologialla, joka käytännössä on kemiaa, niin se voidaan muuttaa. Ja jos me siinä onnistutaan myös teollisessa mittakaavassa, niin se voi olla se on meille iso askel siihen, että me päästään selvästi korkeimpiin tuotteisiin. Tarkoitan myös marginaalisesti korkeimpiin tuotteisiin, mutta se voi myös tarkoittaa sitä, että sellaisia kaivoksia tai sivuvirtoja, missä malmia tai metallia on liian vähän tänä päivänä sillä, että se olisi taloudellisesti kannattavaa, siitä tuottaa sitten jotain, niin se voi olla mahdollista huomenna. Teknologian kannalta se tuo hyvin paljon mahdollisuuksia. Ja ehkä voisin lisätä siihen, että meidän kromikaivos, joka on EU-alueen ainoa kromikaivos, Suomen isoin kaivos, niin sehän ei ole meidän taseessa millään muulla tavalla kuin sitä kautta, mikä meidän ferrokromiyksikön tulos on. Niin se malmin arvo nousee sillä hetkellä, kun tämä teknologia onnistuu.

Kuinka merkittävää tämä oikeasti on? Mitä sijoittajan pitäisi ymmärtää tästä?

Mitään. Sen takia en lähde hypeämään sitä vielä, koska meillä on vielä se askel, että meidän pitää näyttää, että se teknologia on skaalattavissa. Mutta jos me se voidaan todeta ensi kesänä, niin sitten me voidaan ruveta puhumaan siitä potentiaalista.

Kuinka isot riskit on olemassa tälle? Anteeksi, kuinka isot riskit tässä on, että se ei onnistukaan? Tai mitä voi tulla.

Esteitä tällä hetkellä? Niin, anteeksi.

Joo.

Tällä hetkellä ei ole mitään syytä uskoa, miksi me ei onnistuttaisi tässä, mutta kun tällaista pilottilaitosta ei voi ostaa, vaan se linja pitää rakentaa itse, niin meidän pitää ensin odottaa sitä, että me voidaan näyttää, että se skaalattavuus on tehtävissä.

Joo, juuri näin. Ja kuten sanoit, niin Outokummulla on todellakin vahva tase, niin miksi te ette käyttäisi sitä aggressiivisemmin tällaisiin yritysostoihin korkeamman marginaalin liiketoiminnoissa?

No, me ollaan jo totta kai katsottu. Aina ennen kuin lähdet investoimaan itse orgaanisesti, niin totta kai sä katsot myös, että onko sulla mahdollista ostaa jotain markkinalta, mutta esimerkiksi katsotaan että korkean asteen nikkeliseoksia, niin niitä toimijoita on aika vähän. Ja sitten tietysti heidän pitää haluta myydä, ja sitten hinnan pitää olla oikea. Eli niitä mahdollisuuksia on kartoitettu ja katsottu, ja sellaista mahdollisuutta ei olla löydetty. Sitten toinen asia ehkä, mikä on hyvä mainita, niin minkä takia kuka vain ei voi tulla tähän bisnekseen ja investoida niin on se, että jos sä tulisit tähän bisnekseen, niin sulla pitää olla myös kuumavalssauslaitteisto, joka pystyy tällaisia kovia nikkeliseoksia rullaamaan. Ja meillä se jo on siellä Avestassa. Eli me ei jouduta tekemään sitä varten miljardin investointia, vaan se ainoa investointiosa mikä meillä on, on sinne sulattoon. Eli me päästään tähän bisnekseen kiinni suhtkoht pienellä investoinnilla verrattuna kehenkään muuhun. Eli se orgaaninen idea siellä orgaanisesta investoinnista on aina ollut pöydällä, mutta on myös katsottu, että olisiko nopeampi tapa päästä tähän bisnekseen myös yritysostojen kautta. Ja voihan se olla vielä tulevaisuudessa. Jotain täydentäviä yritysostoja on mahdollista tehdä. Maailma muuttuu koko ajan.

Mutta tavallaan teillä on sijoitusmielessä sellainen vallihauta olemassa, että kilpailijat pystytään sillä tavalla pitämään erillään teidän.

Joo, ja tästä tämä vaade näille korkean asteen nikkeliseoksille. Niin, ja ne tuotteet, ne markkinat kasvavat paljon nopeammin. Ne ovat myös globaalit markkinat. Eli näiden tuotteiden volyymit ovat pienet, mutta marginaalit ovat suuret. Eli nämä tuotteet myös matkustavat maailman ympäri. Eli me ei olla tässä katsomassa vain Euroopan markkinaa, vaan myös ilman muuta Aasiaa ja Amerikkaa.

Juuri näin. Tehän puhuitte tuosta. Evolven perusliiketoimintojen hankkeella te tavoittelette 250 miljoonan euron vuotuista käyttökatteen parannusta vuoteen 2030 mennessä. Niin, jos tämä Evolve onnistuu, niin minkä suuruusluokan vuotuista käyttökatetta tai käyttökatemarginaalia Outokummun pitäisi silloin tehdä normaalissa markkinassa?

No, sanotaan näin, että mitä enemmän me päästään. Tietysti nyt pitää muistaa se, että meidän perusliiketoiminta on vielä ruostumaton teräs. Mutta tarkoitushan tässä on koko ajan näyttää näillä stepeillä, että minkälaisia marginaaleja näissä uusissa bisneksissä voidaan päästä ja sitten katsoa, kuinka isoja bisneksiä niistä saadaan, kuinka nopeasti. Eli se tuoteportfolio tietysti, mikä meillä tulee, tulee siihen vaikuttamaan. Eli ei lähdetä nyt ihan vielä kuitenkaan arvioimaan niitä marginaaleja, mutta se on yhteissumma siitä uudesta, mitä me kehitetään, mutta myös sen vanhan parantamisesta. Ja Amerikkahan jo näyttää tänä vuonna, että me ollaan selvästi parannettu stabiliteettia ja tuloksentekoa Amerikassa, ja se näyttää jatkuvan.

Tartun vähän tuohon Amerikka- ja Eurooppa-asetelmaan, että Amerikassa on ollut vahva tuloskehitys ja sitten Euroopassa on vähän vaisumpi tämä kysyntänäkymä, jos katsoo. Jos sijoittaja katsoo Outokummun seuraavaa viittä vuotta, niin kumpi on tärkeämpi, markkina Eurooppa vai Yhdysvallat tai Pohjois-Amerikka, ja miksi?

No ilman muuta sillä, että jos sä sanoisit, että mistä hakisit mieluummin kasvua, niin vastaus olisi Amerikka. Sitten tietysti meidän pitää katsoa niitä omia settejä, missä ne mahdollisuudet on. Tämmöiseen Avestan investointiin 150 miljoonaa. Niin Amerikassa meillä ei meillä ei ole asset-pohjaa tehdä sitä investointia. Se ei ole mahdollista, mutta sillä ei ole niin hirveästi väliä, koska ne tuotteet matkustavat. Sanotaan näin, mutta sanotaan, että ne kasvumahdollisuudet Amerikassa ovat suuremmat. Sitten tietysti, jos katsotaan tulevaisuudessa sitä, mihin me tällä meidän teknologialla lähdetään siitä, että meidän teknologia onnistuu. Ja sitten se voisi kysyä, että mihin me se teknologiainvestointi tehdään, niin siinähän onkin sitten semmoinen asia, mitä me joudutaan todella miettimään, että onko Suomi se oikea. Kromi kromihan olisi täällä, mutta missä olisivat sitten ne asiakkaat? Ja minkälaisia investointitukia esimerkiksi voidaan saada Euroopasta ja Amerikasta, niin niillä voi olla iso merkitys. Siinä vaiheessa, kun mietitään, että mihin se investointi tulee.

Niin tuo Kemi-Tornio-kokonaisuus, Kemin kromikaivos ja siihen integroitu ferrokromi. Ruostumattoman teräksen tuotanto on teille aika ainutlaatuinen assetti, mutta kuinka suuri kilpailuetu se oikeasti on?

No kyllähän kyllähän se tietysti, että se kromikaivos on Kemissä ja Torniossa on siinä samassa saitilla se ferrokromi ja teräksen tuotanto, niin totta kai se tuo kilpailuetua. Mutta mä luulen, että me voidaan saada siitä vielä enemmän irti. Niin että se ei ole vain se meidän sisäinen arvoketju, vaan todella, että mitä muuta me mitä muuta me voidaan sillä kromimalmilla tehdä? Ja se on tämän koko meidän teknologiakehityksen ja ferrokromiportfolion kehityksen ajatus. Koska ne tuotteet sitten, mitä siinä ferrokromiliiketoiminnassa voitaisiin lähteä tekemään, näitä korkeamman asteen kromituotteita tai muita erikoistuotteita, niin ne eivät tule tähän ruostumattoman teräksen bisnekseen. Eli periaatteessa me ollaan täysin valmiita siihen, että ferrokromibisneksestä tulee itse asiassa oma liiketoiminta. Mutta totta kai se vie myös vähän aikaa. Ja varmasti ferrokromin liiketoiminta haluaa myös sisäisesti toimittaa vielä ferrokromia Outokummulle, mutta tarkoitus on antaa se mahdollisuus sille liiketoiminnalle kehittyä itsenäiseksi bisnekseksi.

Tästä tulee sellainenkin mieleen, että olisiko jossain vaiheessa mahdollista, että se irrotetaan jotenkin omaksi. Esimerkiksi listataan pörssiin itsenäisenä yhtiönä.

Ainahan kun sinä kehität teknologiaa, niin luot uusia mahdollisuuksia, niin se luo myös optioita. Sitten miettiä, miltä se tulevaisuus näyttää. Mutta me ei mennä ihan vielä sinne.

Joo, sinä sanoit, että teillä on tuossa kolme keihäänkärkeä nyt teidän strategiassa. Eli tämän nikkelipitoisuuden kasvatus ja ferrokromiportfolion laajentaminen. Ja sitten puhuit tästä pilottilaitoksesta Amerikassa, niin voiko siitä vielä kertoa lisää?

No se koko ideahan on pitemmän aikainen työ, mutta se liittyy. Se liittyy. Eli me ollaan tuottamassa vihreitä metalleja uudella teknologialla. Ja se iso arvonnousu siinä liittyy just siihen, että periaatteessa mitä sinä haluaisit, niin sä haluaisit löytää mahdollisimman halvan raaka-aineen, jossa on tietty metallipitoisuus, ja tehdä siitä mahdollisimman korkea-asteista ja arvokasta tuotetta. Tämän teknologian avulla. Mutta kuten sanoin, tänä päivän laki on tässä kaivostoiminnassa se, että sinä et voi sitä metallipitoisuutta, mikä sinulla malmissa on, muuttaa siinä lopputuotteessa. Mutta tämän teknologian avulla voit. Ja jos mietitään tätä maailman geopoliittista tilannetta, niin voisin ottaa nikkelin esimerkiksi. Esimerkiksi maailman nikkelivarannot ovat 80-prosenttisesti Venäjällä ja Kiinassa. Mutta nikkeliä on pienempiä määriä eri malmeissa. Nikkeliä on tietyissä sivuvirroissa, mitä voitaisiin kerätä. Niin kysymys on, voitaisiinko tällä teknologialla se nikkeli saada käyttöön ja tehdä siitä kuitenkin semmoista nikkeliä, mitä teollisuus voisi suoraan käyttää. Eli tässä puhutaan ihan isoista asioista. Sillä tavalla, jos onnistutaan, että me luomme tämmöisiä metalliarvoketjuja. Nyt on puhuttu paljon kriittisistä mineraaleista, mitä Euroopalla ei ole, metalleja tai mineraaleja. Niin tämä teknologia voisi auttaa niiden toimitusketjujen luomisessa länsimaissa. Eli se voi olla teknologia, jota ei vain Outokumpu käytä, vaan myös muut voisivat käyttää tulevaisuudessa. Eli siinä on paljon potentiaalia, mutta meidän pitää mennä askel kerrallaan ja ensin todentaa se skaalattavuus ja sitten myös, mikä sen prosessin kustannus on.

Tämä kuulostaa tällain maallikon korvissa siltä, että tällainen tavallaan tylsänä liiketoimintana, mitä Outokumpikin tekee, muuttuu yllättäen hightechiksi.

Mutta tiedätkö, mikä tässä on mielenkiintoista, että jos me katsotaan Outokummun historiaa, Outokumpuhan on yli 110-vuotias yritys, ja sitä teräksentuotannon aloittamista juhlitaan ensi maanantaina tuolla Torniossa. Eli Tornion laitos 50 vuotta. Mutta Outokumpuhan lähti liikkeelle erilaisista metalleista. Outokumpu loi sulatusteknologian esimerkiksi kuparille, ja sitä teknologiaa myytiin joka puolelle maailmaa. Se on se Outotec, joka sitten lähti siitä Outokummusta, ja siitä tuli Metso. Mutta Kemira on syntynyt Outokummusta. Meidän rikkihappotehdas on Kemiran alku, Helsingin kaapelitehdas. Siellä kulki Outokummun kuparia ja ruvettiin sähköistämään Suomea, ja kuka kenestä, kuka oli ja mikä oli oikeastaan sitten Nokia. Se oli Nokian alku. Eli Outokumpu tulee vastaan monessa paikassa Suomen historiassa. Me palataan vähän takaisin sinne. Teknologiaan ja metalleihin.

Tavallaan loistava esimerkki siitä, että miten yritys kykenee muuntautumaan.

Joo, ja sitä kun tehdään uutta strategiaa, niin mun mielestä on aina hyvä katsoa myös vähän sitä historiaa, mitä osaamista yrityksessä on. Eli me ei olla kauhean kaukana siitä meidän vanhasta DNA:sta, mutta ehkä mennään vähän takaisin sinne.

Joo, kuulostaa hyvältä. Kuinka merkittävä osa Outokummun tuloksesta sitten tällä high nickelillä voisi olla vuonna 2030?

No, vuonna 2030 ei vielä voi olla kauhean suuri, jos muistat mitä sanoin, niin me saadaan tämä koko tuotepaletti tuotua markkinalle. Me ollaan siinä ehkä vuodessa 2029. Eli nämä projektit vievät jonkun verran aikaa, mutta sitten kun mennään siitä eteenpäin, niin kun ottaa kaikki nämä meidän kasvuhankkeet yhdessä, niin kyllä ne voivat olla yhdessä selvästi transformatiivisia sille, miltä Outokumpu näyttää vuoden 2030 jälkeen.

Entä jos tämä Euroopan kysyntä tässä normalisoituu? Ihan sanotaan nyt vaikka vuodenkin sisällä, niin kuinka iso vipuvaikutus sillä olisi teidän toimintaan?

Sillä on tietysti meille iso vipuvaikutus, koska me ollaan se Euroopan suurin toimittaja ja meillä on se suurin kapasiteetti itse asiassa Euroopassa, niin totta kai Outokummun tulokselle sen vaikutus tulee olemaan suurin kaikista meidän kilpailijoista. Se on ihan selvä.

Joo.

Saanko kysyä yhden väliin? Saat. Outokummussa tapahtuu paljon, ja sijoittajalla voi olla vähän vaikea saada kiinni asioista. Jos Outokumpua omistavan sijoittajan pitäisi seurata yhtä asiaa seuraavan 12 kuukauden aikana, niin mikä se asia on, mitä pitäisi seurata?

Kyllä mä varmasti vähän seuraisin tätä teollista tuotantoa. Mikä on teollisen tuotannon kehitys Amerikassa ja täällä Euroopassa? Ja sitten myös tätä regulaation kehitystä eteenpäin. Nythän komissio on myös tuomassa esityksiä siitä, että miten me luodaan niin sanottua vihreän teräksen lead marketia. Eli yritetään myös luoda kysyntää sille vihreälle teräkselle täällä Euroopassa. Eli sieltä voi tulla jonkinlaisia viestejä, miten sitä tehdään. Ja sitten hiilirajamekanismin laajentamista sinne meidän asiakassegmenttiin, joka tulisi myös tukemaan tuontia Eurooppaan. Että monia asioita on vielä pöydällä, jotka saattavat viedä asioita oikeaan suuntaan myös Euroopassa.

Niin ehtii yhden kysyä.

Viimeinen kysymys. Mitä osakemarkkina sun mielestä tällä hetkellä ymmärtää Outokummusta väärin?

Hah, mä en oikein uskalla sanoa, että osakemarkkina ymmärtää väärin. Ehkä. Ehkä se on. Se on vaarallinen statement.

Että aina oikeassa.

Niin no ehkä. Ehkä se on parempi. Parempi sanoa. Tietysti tämä on syklistä bisnestähän tämä tietysti on. Ja kyllähän se Outokummunkin osake menee ylös ja alas monen asian kautta. Trump sanoo jotain, niin osake menee ylös tai alas tai näin vastaavasti, että ei se aina ole ihan kiinni pelkästään siitä Outokummun tekemisestäkään. Mutta en lähde osakemarkkinaa niin kuin, luulen, että osakemarkkina loppujen lopuksi oikeasti, eikö niin?

Näinhän ne aina on. Juuri näin, sijoittajat tietävät. Ja nyt tämän perusteella voi arvioida kyllä, että vuonna 2030 olette vähemmän riippuvainen näistä suhdanteista. Jos asiat menevät hyvin.

Se on tarkoitus tällä uudella strategialla ilman muuta.

Jes, kiitos Kati ter Horst. Kiitos, kiitos. Me palataan nyt takaisin studioon, jossa ohjelma jatkuu konepajojen osalta kello 14.