Koskisen julkisti tänä aamuna Q1-raporttinsa ja jutellaan siitä yhtiön toimitusjohtaja Jukka Paaran kanssa. Terve Jukka.

Terve.

Annoitte tässä keskiviikkona negatiivisen tulosvaroituksen, ja Q1:n kehitys jäi varsin mollivoittoiseksi. Mitä tässä alkuvuodesta on tapahtunut?

No jos aloitetaan niistä mollivoittoisista tapahtumista yhtiön sisällä, niin alkuvuosi, erityisesti tammi- ja helmikuu, oli meille heikko sahateollisuuden puolella. Ja siihen liittyi tuotannon haasteet sen jouluseisakin jälkeiseen käyntiinlähtöön. Eli silloin meillä oli ihan siinä Järvelän isolla sahalinjalla pitkäkestoisia tuotannon häiriöitä. Eli tuotanto ei yksinkertaisesti vaan sujunut niin kuin sen olisi pitänyt sujua. Ja tavallaan niiden ongelmien identifiointi ja sitten korjaaminen vei meiltä kohtuuttoman paljon aikaa tavallaan ennen kuin sitten päästiin kiinni siihen. Hyvä puoli siinä on, mitä niin kuin äsken tuossa mainitsin, on se, että me pystytään nyt tällä hetkellä, se saha taas kulkee, ja kurotaan umpeen sitä jättoa niin, että vuosituotannon näkökulmasta uskon, että me pystytään se kirimään umpeen. No sitten miksi tota noin niin Me todettiin, että meidän täytyy antaa se tulosvaroitus, niin sehän liittyy nimenomaan kannattavuuteen, eli liikevaihdon osalta edelleen uskottiin, että liikevaihto kasvaa, mutta että kannattavuuden osalta otettiin alaspäin meidän ohjeistusta. Ja mehän oltiin ohjeistettu siinä tilanteessa, jossa me ja aika moni muukin näki ja ajatteli, että vuosi 2026 tulee olemaan ensimmäinen tämmöinen elpymisvuosi, jolloin kysyntä vahvistuu, hinnat vahvistuvat. Volyymit vahvistuu, tehokkuudet paranee, kun saadaan painetta sinne koneeseen, ja se näkyy sitten kannattavuutena. Mutta sitten kun me nähtiin siinä maaliskuussa, että tämä Iranin kriisi tuli päälle. Ja nähtiin sitten, että se sellainen tavallaan perinteinen kevätpomppu, joka kuitenkin Q2 yleensä meidän teollisuudessa on, niin jääkin sitten matalammaksi. Me todettiin, että se meidän tavallaan semmoinen tietty positiivisuus siinä meidän omassa uskossa siinä ohjeistuksessa tälle vuodelle, niin sille ei nyt valitettavasti ole sitten riittävästi pohjaa.

No, sanoitte tosiaan tässä Q1:llä kuitenkin kaikista haasteista huolimatta ihan hyvän liikevaihdon

Joo.

tehneen kvartaaleennätyksen, mutta haasteet tosiaan sillä kannattavuuden puolella. Onko ymmärrettävä niin, että hinnoittelulla ei näitä kustannusnousuja pystytä paikkaamaan tämän tyyppisessä kysyntätilanteessa, vaan miltä toi hinnoittelupuoli vaikuttaa?

No meillä, jos me katsotaan eri tuoteryhmiä, niin kyllä me nähdään, että siellä vaneri... Vaneripuolella erityisesti hintojen nousulle löytyy perustelut ja näkyykin, että hintoja pystytään nostamaan. Siellä ehkä nyt, niin kuin tossa äsken sanoin, kysymys on enemmän siitä, että nyt meni peruslevyä enemmän kuin sitten muun muassa sitä ajoneuvolevyä, jossa sitten tavallaan keskihinta tuoteryhmittäin oli alemmalla puolella. Mutta kyllä me pystytään viemään niitä nousseita kustannuksia sinne vanerin ja muiden tuotteiden hintoihin. Lastulevypuolella, kuten ollaan sanottu jo monesti, niin se kysyntä on niin kotimaanvetoista, että siellä sitä jonkun verran tietysti, sielläkin on tietysti perusteita nostaa sitä, koska siellä on nämä raaka-ainekustannukset ja muut nousseet, mutta että se kysyntä itsessään on siellä ehkä se isompi haaste, että meillä kapasiteettia olisi tuottaa merkittävästi enemmän. Sahateollisuuden puolella myöskin niin kuin ykköseltä, kun mentiin kakkoselle, niin mentiin nousevaan hintaodotukseen, ja myöskin siellä on hinnat nousseet jonkun verran, mutta nämä kustannukset, jotka tuli taas yllätyksenä, tämä energia, logistiikka ja tällaiset, niin ne kyllä sitten aika lailla syö sitä hinnanousun kautta tulevaa kateolettamaa.

Millainen teillä on näkyvyys tuohon kustannustasoon loppuun? Loppuvuoden osalta osa näihin tekijöihin vaikuttaa laajasti, että on niin kuin tämä Iranin tilanne tässä, niin millä mielillä te katsotte tota kustannus

No,

positiokehitystä?

sehän se on, että se on niin hirveän sumeeta, että kun me kuitenkin käydään, meidän liiketoiminta on yleensä, varsinkin sahateollisuudessa, se on kvartaalibisnestä, eli siellä myydään kvartaalein muuta. No nyt tietysti, jos katsotaan vaikka logistiikkakustannuksia, niin meillähän on myyntisopimuksessa sitten erilaisia klausuleita, joilla me pystytään sitten siirtämään sitä. asiakkaalle ainakin niin kuin tietty osa siitä kustannuksesta sitten asiakkaalle, mutta se näkymä siitä, että mitä tulee tapahtumaan, niin sitähän ei ole meillä, enkä mä usko, että hirveän monella muullakaan on. Ja niin kuin äsken tuossa vähän alussa tuossa presentaatiossakin sanoin, että musta tuntuu, että me ei ehkä vielä ymmärretäkään sitä, mikä se vaikutus voi olla tällä niin kuin pitkittyneellä energiakriisillä, koska vaikka se kriisi nyt niin kuin rauhoittui siellä Iranissa, niin kyllähän siellä on niin merkittäviä sokkeja tullut nyt siihen energian jakeluun, varastoihin ja sitten muun muassa niin kuin ruokahuollon puolelle, näihin lannoitteisiin sun muihin, että sieltä voi tulla niin kuin jotain yllätyksiä sitten taas niin kuin inflaatiollisia yllätyksiä esimerkiksi niin kuin loppuvuodelle. Ja korot saattaa nousta. No mehän nähtiin joitain ekonomisteja, jotka sanoi, että korot nousee nyt tässä loppuvuoteen, mutta sitten alkaa tulemaan vuoden 27 alussa taas alaspäin. Mutta eihän näistä ole hirveän vaikea sanoa, että kyllä se on sumeeta ja epävarmuus on suurta tällä hetkellä.

Niin tosiaan markkinaodotukset taitaa olla pari koron nostoa tällä hetkellä, ja hurjimmat ennustaa vissiin neljä. Neljä, joo, niin tämä on varmaan relevanttia olettaa, että vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä negatiivisesti varsinkin rakennussektorin

No,

kysyntään.

niin, siis sehän se on, että kun se on muutenkin heikkoa se rakentamisen kysyntä ja se psykologia tavallaan, esimerkiksi kotimarkkinoilla, niin eihän se kauppa oikein siellä käy. Ja nyt tämmöinen näkymä, että hinnat nousee edelleen, niin kyllä se niille ihmisille, jotka ajattelee esimerkiksi ensimmäisen asunnon ostoa, niin ne on tavallaan monet sellaista ikäluokkaa, että ne on elänyt viimeisen kymmenen plus vuotta sellaisessa tilanteessa, jossa rahaa ei ole maksanut mitään tai on ollut negatiivinen korko, niin heille se, että korko nouseekin kolmeen neljän prosenttiin, niin on iso muutos. Tulee tietysti se, että no uskaltaako sellaisen sitoumuksen tehdä, jossa pitää maksaa sitten siitä korosta, joka tietysti ihmiset, jotka on eläneet 70-, 80- ja 90-luvulla, niin muistaa sen, että ainahan se raha on oikeasti maksanut. Mutta se sentimentti on sellainen, ja toivoisi tietysti, että siihen saataisiin sitten jotain semmoista uskoa siihen, että niinku. Ensiasunnon ostamisessa, kun otetaan asuntoihin tai tällä hetkellä, niin sehän on niin kuin alhaisimmillaan niin kuin tulotasoon nähden nyt tällä hetkellä. Just tuli eilen vai edellispäivänä uutisissa sitä, että jos haluaa asunnon ostaa, niin nyt juuri voisi olla se oikea aika ostaa. mutta epävarmuus on suurta.

No miten sitten tuo logistiikkasektori, joka ajaa teidän koivuvaneribisnestä, niin näetkö, että dynamiikka eroaa tästä niin kuin makroperspektiivistä tarkasteltuna siinä sektorissa?

No siellähän on niin kuin, mitä aikaisemminkin on puhuttu, niin siellä on niin kuin tämmöisiä verotukseen liittyviä kysymyksiä, käyttövoimakysymyksiä, jotka aiheuttaa taas sitten niin kuin uusien ajoneuvojen tuotannossa, ettei oikein tiedetä, että mennäänkö polttomoottorilla, hybridillä vai mennäänkö jollain muulla vaihtoehdolla. Vaikka että se on käyttövoimalla, niin se näkyy siellä ehkä. Ja sitten tietysti niin kuin yleinen kulutuskysyntä ja sellainen yleinen aktiviteetti niin kuin markkinoilla, niin tietysti se vaikuttaa suoraan logistiikan kysyntään. Ja kun logistiikan kysyntä nousee, niin silloin tietysti kalustotarpeet kasvaa ja tarve uudistaa kalustoa kasvaa, että jos se elpyminen viivästyy siellä, niin kyllä se tulee sitten vaikuttamaan myöskin siihen puoleen. Mutta niin kuin olen aika monta kertaa sanonut, niin me ollaan... kohtalaisen pieni toimija kuitenkin ihan relevantin kokoisilla markkinoilla, ja silloin se on myöskin siitä myynnistä kiinni, että miten me pystytään myymään ja hakemaan sitä kauppaa sieltä. Ja mä uskon, että me pystytään siinä kyllä toimimaan. No nyt meillähän tuli pikkusen ne keskihinnat alaspäin, mutta se oli enemmän ehkä semmoista, no se liittyy tähän ajoneuvoasiaan, ja sitten siellä on tietyllä tavalla tämmöisiä muutamia juttuja, mitä me tehdään itse, että me valmistaudutaan kesäseisakkeihin, jotka vaikuttaa. Vaikutti siihen, miksi.

Kyllä. Tota tuosta tuotannosta vielä, niin Järvelässä Q1 oli vaikea, ja kommentoitte myös tossa esityksessä, että 65 prosenttia niistä teho- tai hyödyistä, mitä sillä niin kuin Järvelä-investoinnilla saavutetaan tai haettiin, niin on

Joo.

saavutettu.

Joo.

Mutta teillä tosiaan niin kuin vähän näkökulma muuttuu, kun tulee ne kanavakuivaamot, ja pullonkaula sitten

Joo.

siirtyy. Mitä sijoittajien pitäisi ajatella tämän kokonaisuuden kannattavuuspotentiaalista nämä tietyt hidasteet huomioon? Onko se muuttunut millään tavalla?

En mä näe, en mä näe, että se on tavallaan se meidän tavoitteet ja se mitä me sieltä haetaan, niin se ei ole muuttunut millään tavalla. Se on ihan se sama, se on ihan se sama niin kuin tavallaan lainausmerkissä tarina, mitä me ollaan perusteltu ja mikä ihan pitää paikkaansa. Eikä se, mitä tässä tapahtui, ole, että silloin kun me lähdettiin ajamaan kohti sitä 400 000:ta, niin silloin me nähtiin, että me pystytään ottamaan se. niin silloin me nähtiin, että me pystytään ottamaan se irti sieltä vähemmillä työvuoroilla. No se työvuorokustannus itsessään sehän ei ole niin hirveän merkittävä tavallaan kustannuksena, mutta se olisi vapauttanut sitten, jos sieltä olisi voinut vapauttaa niitä arkityövuoroja, niin me oltaisiin voitu siirtää sitä kunnossapitoa myöskin sinne arkipäiville, jolloin tavallaan se viikonloppuna tehtävän kunnossapitotyön keskihinta olisi laskenut. Nämä kaksi yhdessä oli sellaisia asioita, jotka oli siinä meidän pitäisi niin kuin niissä tavoitteissa. No mitä nyt tapahtuu on se, että kun me mennään siitä 400 000:sta kohti sitä 450 000:ta, niin nyt tavallaan se työvuorojen vähentämis- logiikka, niin siltä vähän niin kuin se muuttuu, koska me tarvitaan sitten työvuorot, että me voidaan mennä sitä auennutta pullonkaulaa vasten sitten isommalla volyymilla. Ja siksi mä tuossa äsken sanoin, että siksi tota ei kannata katsoa tuosta näkökulmasta. Mutta loppupeleissä, kun me katsotaan, että mistä me lähdettiin, kun me lähdettiin investoimaan ja mihin me halutaan päätyä, eli sinne on noin 450 000 tehokkaaksi tuotantoyksiköksi, niin sehän on edelleen se, mitä me tässä ollaan tekemässä. Ja mä näen, että siinä on. Siinä on niinku mitään oikeestaan muutosta.

No tosiaan Sukevalla sitten tässä Iisveden Metsän taustalla tehtaalla, niin teillä oli hyvä volyymi tuossa Q1:llä oletettavasti, mutta kannattavuus on tuskin vielä no kovinkaan kummoinen. Mitkä on seuraavat askeleet sitten siellä, että sitä kannattavuutta saadaan nostettua?

Kyllä se on se, että ensinnäkin me pystytään kasvattamaan tuotantovolyymia aika pienelläkin investoinnilla siellä yhdessä paikallisen porukan kanssa. Ja sitten tietysti meidän asiantuntijat, jotka nyt on ollut siellä sitten reilu puoli vuotta, niin ollaan identifioitu sitä, että hei, että no mitä tässä pystyisi tekemään, jotta me pystytään niin kuin saamaan tuotantovolumia ylöspäin. Ja siinä on löytynyt ihan niin kuin merkittäviä potentiaaleja, niin kuin suhteellisen määrän lisäämiseen, jos me katsotaan koko yhtiön kannalta tietysti, niin puhutaan muutamista kymmenistä tuhansista kuutioista. Että sinänsä siinä kontekstissa nyt se ei ole niin hirveän merkittävää, mutta tietysti sen yksikön näkökulmasta se on. Ja siihen nyt tehdään suunnitelmia, että miten me saadaan sieltä sitä ulos enemmän. Siellä ensimmäisenä nyt ollaan parhaillaan päivittämässä sitä ympäristölupaa, joka sitten sallisi meille sen, että me pystyttäisiin lähtemään sitä kehittämään. Eli tota volyymiä rupeaa tulemaan niin kuin kohtalaisen pienillä investoinneilla. No sitten ehkä se voisi kuvitella tai voisi sanoa, että semmoinen ehkä jopa isompi potentiaali, missä meillä on vielä aika paljonkin töitä, on se, että me sovitetaan se Iisveden Metsän tuotantomiksi meidän myyntimiksin kanssa sillä tavalla, että tuotannon myynti, tuotannon suunnittelu, tuotanto ja sitten myöskin raaka-aineen hankinta puhuu tavallaan samaa kieltä sillä tavalla. Tavoite, että pystytään katsomaan, että missä on järkevää tehdä mitäkin. Ja se on sellainen asia, joka on tavallaan jatkuvan kehittämisen paikka. Eli se ei tule oikeastaan varmaan koskaan loppumaan, koska markkina ja asiakkuudetkin muuttuu, mutta siinä me pystytään menemään aika pitkälle. Ja on hyvä muistaa, että silloin kun me ostettiin se yksikkö, niin sieltähän tuli esimerkiksi tietty metsänvaranto sen kaupan mukana. Ja se metsänvaranto on ikään kuin myös, sinne kaupatkin on tehty tavallaan sen yksittäisen yksikön näkökulmasta. Nyt kun me ostetaan sitä metsää sillä tavalla, että mietitään tarpeita myöskin koko yhtiön kannalta, me pystytään sieltä varannonkin kautta optimoimaan raaka-ainekäyttöä ja kohdentamaan hankintaa sillä tavalla, että ne on meille vielä parempia. Mutta se tapahtuu tietyllä tavalla viiveellä tietysti, koska sellaista varantoa kiertää kohtaan siitä asti.

No siirrytään tästä tuonne puumarkkinaan sitten. Tukkipuun hinta kuitenkin laski loppujen lopuksi aika vähän tuossa viime

Mm.

syksyn syksyn aikana. Ja nyt taas käyrät näyttää pikkuisen ylöspäin. Samaan aikaan hintaero on revennyt suhteessa kuitupuun.

Mm-hmm.

Nyt miten miltä toi kehitys näyttää teidän vinkkelistä? Ja mikä on teidän perusskenaario tässä loppuvuoden osalta?

Pahaltahan se näyttää meidän ja varmaan koko toimialan näkökulmasta, siis niin kuin mekaanisen metsäteollisuuden toimialan. Että se jotenkin tuntuu. on oudolta, ja jotenkin se markkinan toimiminen on niin kuin, se ei ole tavallaan ihan kaikkien normaalien markkinoiden tapaan, se ei tunnu toimivan. Kyllä se niin kuin on ihmeellistä, että siellä se tukkipuun hinta on se, josta koko ajan keskustellaan, kun mietitään sitä, että sieltä metsästä tulee kuitenkin vähintään yhtä paljon, jos ei enemmän, kuitua. Niin kyllä se voisi kuvitella, että metsänomistajan näkökulmasta, jos sä paat euron euron 25 päälle tai paat euron 80 päälle, niin se suhteellinen kannattavuuden paraneminen on aika paljon suurempi, jos se menee sinne kuidun päälle. Mutta ei, vaan media kaikki pumppaa sitä tukin hintaa. Niin kuin monta kertaa me ollaan sanottu, ja moni muu meidän kollega on sanonut, että se tukin hinta tällä hetkellä suhteessa lopputuotteiden hintaan on kestämättömällä tasolla, varsinkin ottaen huomioon, että nyt ne sivujakeet, joita myydään sitten vielä eteenpäin, kun me ollaan ostettu tukkiin hinnalla sivutukki, tehdään siitä vielä hyvää raaka-ainetta ja myydään se sitten eteenpäin, niin sen hinta on tullut vähintäänkin yhtä paljon suhteessa indeksoituna alaspäin kuin niiden kuitujen hinnat. Niin se on sietämätön yhtälö. No markkina on mikä on, ja meidän pitää pystyä siinä elämään, ja siksi nimenomaan se oman tekemisen tehokkuus korostuu. Ja tota noin niin siinä sitten pitää pystyä elämään, mutta en mä näe niin kuin tavallaan mitään suurta muutosta tähän, että tota tässä meidän pitää pystyä toimimaan.

Tätä liiketoimintaa on varsinkin kesäaikana ollut melko kausiluonteista. Varsinkin Q3 on ollut perinteisesti vaikea, ja nyt Q2 on oletettavasti ainakin kustannustaso nousseena. Mitä sijoittajien pitäisi ajatella tuosta lähiaikojen kausiluonteesta tämän vuoden osalta?

No kyllä se on varmasti se yksi syy tavallaan myöskin miksi me katsottiin tuon tulosvaroituksen osalta, että se on tehtävä. Että kun me tiedetään, että me nähtiin, että ensimmäinen kvartaali jää sinne vähän reilu kuuteen prosenttiin kannattavuudessa, toisen kvartaalin tämmöinen kevät- kevääpomppu jäi vähän niin kuin kuolleen kissan pomppuksi. Ja sitten me tiedetään, että se kolmas kvartaali on kuitenkin meille aina suhteellisen kannattavuuden näkökulmasta alhaisempi. Niin se oli kyllä antaa meille sen evästyksen, että näin on tehtävä. Sinänsä kolmannella kvartaalilla meille ei ole suunniteltu mitään sellaista erityistä, joka negatiivisesti pitäisi vaikuttaa sitten. Meillä on tiettyjä koneita siellä eri puolilla, jotka tulee tuotantoon, ja ne on kohtalaisen kriittisiä, että ne pystytään tekemään niin, että me saadaan tuotantoajettu pystyyn, mutta että se on se osittain mitä mä äsken tuossa sanoin, että me varaudutaan tietyllä varastoilla sitten siihen kohtaan. Mutta muuten siellä ei ole, että kyllä mä niin kuin ajattelisin sijoittajan näkökulmasta niin sitä kolmosta niin kuin kutakuinkin samanlaisena, meille normaalisti heikompana kvartaalina. Se tietysti, mikä tulee muuttumaan on toivottavasti me päästään sitten nopeasti kiinni niihin uusiin kanavakuivaamoihin, eli nehän on tarkoitus kolmoskvartalin alussa niin kuin saada käyttöön, niin kyllähän se sitten tulee siitä niin kuin volumeihin vaikuttamaan se, että tällä hetkellä me ajetaan sitä ihan selkeästi sitä pullonkaulaa vasten, että kun se aukeaa, niin kyllä meillä jonkun verran sieltä sitten rupeaa tulemaan lisää volumeja heti.

Ja tosiaan perinteistä strategiaa on ollut, että ette rajoita tuotantoa,

Joo.

vaikka markkina olisi melkein mikä tahansa, onko mitään skenaarioita, missä tarkistetaan pidempää tuotannon rajoitusta esimerkiksi kesäaikana?

En mä oikein näe semmoista. Siis mehän ollaan rajoitettu siinä lastulevy puolella, niin kuin ollaan puhuttu, mutta että siitä puhutaan kahdesta sahasta ja vanerista, niin kummallakin puolella, niin mä uskon, että vanerilla, niin kuin olen jo sanonut tässä aikaisemminkin, niin meidän myynti on kyllä kohtalaisen. hyvin tietoisia ja tuntee asiakkaat ja muuta ja pystyy niinku hakee sitä kauppaa hyvinkin aktiivisesti, toimivat siellä, että uskon, että pystytään vanerin puolella ihan normaalisti, se mitä myydään, niin pystytään tuottamaan, ja toistepäin. Ja sitten sahapuolella, niin kuin tuossa noin, niin me ollaan kuitenkin siinä kustannuskilpailukurvissa kohtalaisen kustannuskilpailukykyinen yksikkö, niin kyllä meidän pitää silloin olla tavallaan se last man standing, että tätä en mä ihan heti usko, että me lähdetään sitä rajata.

Voisin kuvitella, että siellä porukalla on nenää jo vedenpinnan alapuolella. Miten pitkään uskot, että perä kestää tämä tilanne?

En mä, en mä. Ja mä siis, mulla on vähän samanlainen fiilis, mutta eihän me voida tietää eikä me niin kuin oikein voida ketään tai mitään sillä tavalla kommentoida. Mutta kyllä nyt julkisuudessakin jotkut on nostaneet esille sitä, että aika raakakyyti on ja kyllä se varmasti näin on.

No sitten vielä viimeinen kysymys pitkästä perspektiivistä tai rakentamisen matalasuhdanne jatkuu tässä neljä vuotta putkeen suurin piirtein globaalisti. Näettekö tarvetta päivittää teidän strategiaa tai suunnitelmia jollain tavalla? Ja onko pitkän tähtäimen osalta mikään kuitenkaan muuttunut?

No tota Ensinnäkin se puun kysyntä ja korkealaatuisen sahatavaran kysyntä, niin kyllä me edelleen, ja kaikki myöskin ennustelaitokset sanoo, että se tulee lisääntymään jatkossa. Ja sitten jos me samalla katsotaan, mitä sanotaan, niin hyvin monilla alueilla, missä sitä nyt tuotetaan, niin se tuotanto tulee rajoittumaan, koska ei ole raaka-ainetta. Jolloin kyllä se niin kuin keskipitkällä ja pitkällä aikajänteellä niin markkina tulee olemaan meille suotuisa. Ja me uskotaan, että siinä vaiheessa, kun tämä sentimentti tästä jos se lähtee muuttumaan, niin se voi olla aika laaja-alainenkin tietyllä tavalla se sentimentin muutos, jolloin se elpyminenkin voi tapahtua laaja-alaisesti. Ja silloin edellytykset sille, että tulee vähän samantyyppistä tilannetta kuin mikä oli siinä korona-ajan käänteissä, että kysyntä vahvistui voimakkaasti ja sitä kautta myöskin sitten liiketoiminnan mahdollisuudet ja kannattavuus, niin se ei ole millään tavalla poissuljettu, etteikö se tapahtuisi. No koska se tapahtuu, niin se on vaikea sanoa. Siihen strategiaan sinänsä niin se meidän tämänhetkinen tavoite se kasvustrategia niin kyllä me ollaan edelleen ihan tosissaan sen kanssa, että me haetaan se kasvua ja tähdetään sinne 500 miljoonaan. Meidän strategiaperiodi on vuoden 27 loppuun saakka, ja itse asiassa just tällä viikolla ollaan viimeksi käyty nyt hallituksessa keskustelua siitä, että me tehdään niin kuin tämmöinen omassa työskentelyssä tämmöinen pieni perspektiivi- perspektiivijatko, että me tiedetään, kun me nyt sitten 27:ää suunnitellaan ja budjetoidaan, niin meillä on niin kuin näkymää myöskin sitten vähän pidemmälle. Mutta se sellainen tavallaan päivitetty strategia, niin näillä näkymin, jos nyt mikään ei muutu radikaalisti, niin varmaan tulee sitten olemaan 27 kevään juttuja, että silloin me tullaan sitten päivittämään.

No sitä jäädään odottamaan. Kiitoksia haastattelusta.

Kiitos paljon.