Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa videon transkriptin pohjalta. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Hyvää perjantai päivää InteresTV:n katsojat! KPY julkisti eilen ensimmäisen puolivuotiskatsauksensa pörssiyhtiönä ja haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja Anssi Lehikoinen. Tervetuloa haastattelun Anssi. Jos lähdetään semmoisella kysymyksellä liikkeelle, että miten pörssissä olo on nyt alkanut? Teillä oli pitkään suunnitteilla pörssilistaus ja nyt täällä ollaan.
No kyllähän pitkäaikainen tavoite on on nyt toteutettu sitten tämän vuoden aikana. Ja kyllä tässä semmoista innostusta tulevaisuutta, että tässä on paljon muutoksia markkinassa ja tietysti mahdollisuuksia. Semmoinen uteliaisuus ja innostushan tässä on tietysti lähteä tekemään sitä seuraavaa vaihetta. Ja sinänsä tämä listayhtiönä toimiminen. Kyllähän meillä pitkään ollut tämmöisiä toimintatapoja, jotka on muistuttanut muistuttanut listayhtiötä. Mutta kyllähän tämä fokus on nyt tässä. Tietysti tämän uudistumisen läpiviennissä ja työnhaun kesken se näkyy myös luvuissakin. Ja ehkä mikä tätä syksyn alkua on kuvannut, niin on paljon päässyt tapaamaan myös uusia ihmisiä ja totta kai tuttuja linjoja, sitä omaa omaa ja yhtiön verkostoa. Mutta voisiko sanoa, että se on ihan miellyttävää, että ei tarvitse pelkästään koneen kanssa keskustella.
Samaa mieltä. Kyllä tuosta lähdetään liikkeelle. H1yhteenvedosta. Miten? Miten se meni teiltä?
No ei siinä toimitusjohtajan näkökulmasta ollut yllätyksiä ja todettiinkin, että toteutui odotusten mukaisesti. Ja tietysti siellä keskeinen on nyt ollut alkuvuonna Sentica integrointi osaksi tätä KPon kokonaisuutta. Ja tietysti tämä Sentica mahdollistaa sen kasvun. Niin sehän on ihan ihan. Fokuksessa, että se kasvu saadaan sitten myös näkymään tulevaisuudessa. Listautuminen oli iso iso projekti, että kyllähän se työllisti paljon organisaatio jo sieltä 25 vuoden loppusyksystä. Ja kuitenkin täytyy liiketoimintaakin johtaa ja sitä tehdä. Minusta sen tiivistyksen voisi sanoa, että kyllä tämä uudistuminen etenee johdonmukaisesti ja se on toki kesken. Ja kuten tuossa alussakin sanoin, että heijastuu meidän taloudelliseen tulokseen. Meillehän on tyypillistä, että se tulos muodostuu jälkimmäisellä loppupuoliskolla ja tänä vuonna se syklisyys mielestämme kyllä heijastuu selvästi tähän myös sitten tähän jälkimmäiseen puolivuosiseen vuosipuoliskoon ja. Mutta keskeistä on huomata, että meidän näkymät säilyvät ennallaan ja me odotetaan tietysti myös osuuskoron maksukyvyn säilyvä. Tavoitteiden mukaisen.
Pureudutaan kohtaan noihin teidän eri eri salkkuihin, mutta jos aloitetaan siitä, että tehdään osuuskohtainen navi laski tuonne 8,58 eurolla tuolla noin eurolla vuodenvaihteesta, niin voit kommentoida että mitä tässä oli taustalla.
Kiitos, tämä on hyvä kysymys. Siinä niitä taustatekijöitähän on tietysti se, että meillä oli listautumisanti, jossa laskettiin sitten uusia osuuksia noin 2 miljoonaa kappaletta liikkeelle. Ja nämähän toteutettiin navi arvoa alhaisempaan hintaan, eli siellähän osuuksia on lähes 27,5 miljoonaa tänä päivänä ja niitä oli siinä 25 vuoden lopussa 25 ja puoli miljoonaa. Eli noin 2 miljoonaa osuutta on tullut lisää. No sittenhän se navi jos sitä katsoo niin kun siellä on salkuittain niin kyllähän tase sijoitussalkussa meidän johdon arvio on, että se nettovarallisuus on laskenut. Ja kyllä sitä selittää verrokkiyhtiöiden markkinakerrointen lasku. Että meillähän siinä tasesijoituksissa on joskus sanoa IT sektori ja siinä energiaa televerkkorakentamista, nyt varsinkin tätä IT sektorin verrokkiryhmän kertoimia ne on. Ne on laskeneet ja se on huomioitu täällä meidänkin arviossa. Mutta samaa voi sanoa esimerkiksi tästä Voimatel in verrokkiyhtiöstä. Siellä on laskua. Se on ehkä hyvä huomata, että siinä tasesijoituksissa salkussa, nehän myös sinne yhdistellään. Enersensen pieni pieni omistus. Sen markkina arvohan määräytyy ihan sitten kulloisenkin hetken mukaisesti, että se on noin miljoona euroa siellä. Mutta onhan todettava, että myös näiden omistusyhtiöiden rullaavat käyttökatekertoimet on laskenut vertailukauteen nähden erityisesti siellä Voimatel issä. Mutta jos sitä nyt sitten palastelee, että mistä se lasku johtuu, niin se diluutio annin johdosta, niin se vaikutti minusta noin 0,7 euroa osuudelta laskua ja tases sijoitussalkku on semmoinen 0,5 euroa osuudelta. Ja kassavarathan siellä on sitten kasvanut noin 0,2 euroa osuudelta. Että noin euro euro pyöreästi tulee.
Tuosta kyllä siirretään Novapolikseen. Siellä käyttöaste ollut erittäin vahva kassasta 20 luvulla, mutta nyt viime aikoina se on laskenut kun valtiolliset toimijat on siirtyneet omiin tiloihin. Mitäs nyt? Miltä nyt? Käyttöasteiden kehitysnäkymä näyttää tästä eteenpäin?
Hyvä kysymys, että itse itse tosiaan 2020 siellä syksyllä aloitin myös Novapoliksen toimitusjohtajan. Silloin ja silloin oltiin Hieman vastaavassa tilanteessa. Juuri sittenhän alkoi heti korona ja se oli noin 90 astetta siellä. Ja sittenhän Novapolis on tehnyt tosiaan erittäin hyviä vuosia viimeisen viiden vuoden aikana ja siellähän on ollut käyttöaste reilusti yli 90 prosentin ja nyt se on laskenut sinne. Keskimääräisesti sinne 87% ja listautumisen yhteydessä myös ilmoitettiin senhetkinen ja se on lähtenyt hieman hieman kasvamaan tuosta helmikuusta lähtien tässä raportoidulla kaudella. Ja sanoisin, että sinänsä siinä markkinassa ei ole ei ole ollut muutoksia, että siellä on kysyntää. Ja kyllähän tämä maapoliksen kone sillä lailla toimii, että sitten siihen kysyntään pystyy vastaamaan, että se se on. Nyt näkyy noissa luvuissa, että se valtiolliset toimijat on siirtyneet Pois osittain meiltä. Onhan sinne toki tullut myös valtiollisia toimijoita tai julkisomisteisia toimijoita vuokralle, mutta yksityinen sektori on on lähtenyt piristymään. Mutta pitkää peliähän tässä Novapoliksessa sillä lailla pelataan, että Novapoliksen luku on kommentoitu, kun se osinkovirta odotetaan säilyvän lähes ennallaan tänäänkin kun.
Siirrytään tasesijoitusten merkittävämpään omistukseen eli Voimatel iin. Siellä ensimmäinen vuosipuolisko jäi vaisuksi, mutta sinä kommentoitte, että toisen vuosipuoliskon pitäisi olla tänä vuonna ehkä normaaliakin kausiluontoisesti vahvempi, niin voi avata vähän enemmän tätä kehitystä ja ajureita tämä kehityksen taustalla.
Siellä on tilaus ja sopimuskanta vahvistunut alkuvuoden aikana. Sinne on tullut uusia asiakkuuksia. Siellä on on, on kehitetty palvelualueita, siellä on on alkanut myös uusia Strat strategisia kumppanuuksia. Siellä on tehty uusia ulkoistuksia meidän puolelle. Toki paljon on panostettu uusien palveluiden. Me halutaan tätä televerkko toimialaa kehittää ja voimat eli että se kasvaa ja sitä kautta se omistuksen arvokin kasvaa. Ja on siellä tiettyjä merkkejä esimerkiksi tästä datakeskusliiketoiminnasta, että se kehittyy myönteisesti loppuvuodelle. Kyllä nyt tänä vuonna niin voimatelin projektikanta erityisesti on. Sitä kantaa voidaan katsoa, niin se painottuu tähän jälkimmäiseen vuosipuoliskon. Niitä päästään tulouttamaan ja odotetaankin, että siellä valmistuu projekteja ja sitä kautta se tulos paranee sitten loppuvuonna tästä ensimmäisestä vuosipuoliskosta. Mutta tosi paljon on panostettu. Nyt kun siitä on se sähköverkkoliiketoiminta myyty, niin sitten toimintaa myös on kehitetty. Kolme pitkää peliä pelataan, että halutaan, halutaan nyt kehittää ja sitten ennen irtautumista, niin tottakai se kannattavuuskin täytyy olla eri tasolla.
Onko minkälainen ajuri Datakeskukset voisi olla voima?
Välillä me ei sitä raportoida omana liiketoiminta alueenaan, mutta sen verran siitä voi sanoa, että ensimmäiset avaukset ja asiakkuudet on tehty ja ne on käynnissä. Paljon selvitetään, että minkälainen potentiaali siinä voisi olla kasvun keihäänkärkenä. Että kyllähän niin kun kilpailijatkin on tähän kenttään liikkunut. Mehän tehdään siellä suunnittelua, asentamista, on siis kaapelointia ynnä muuta. Ylipäätänsä tämä projektin johtamista ja hallintaa. Ja sinänsä tästä jo tulee liikevaihtoa tänäkin vuonna tästä bisneksestä. Minä sanoisin, että siinä on vähän sama samanlaisia merkkejä kuin kuiturakentaminen. Esimerkiksi tuli tulimarkkina.
Siirrytään private equity salkkuun ja Sentica aan. Siellä nykyinen liiketoiminnan taso on matala, mutta keskiössä tottakai tämä uuden 200 miljoonan rahaston kerääminen. Niin, miten tämä on nyt edistynyt tänä vuonna ja kesällä?
Voisi tietysti sanoa, että kun on testi, kahden yhtiön yhdistyminen ja tästä tulee merkittävää se kasvujalka, niin kyllähän me on panostettu sen strategian strategian läpikäyntiin ja päivitetty sitä, on käynnistetty uuden rahaston varainkeruu, on vahvistettu tiimiä ja sitten ennen kaikkea on nähdään se sillä tavalla, että että meidän pitää pystyä tekemään heti sijoituksia. On on paljon rakennettu hankevirtaa ja nähdä, että siellä on mielenkiintoista b sijoittajalle sopivaa hanketta Suomessa. Jos katsoo sitä vaikka nyt julkaistua toimitusjohtaja katsausta, niin siinähän hieman avattiin tätä asiaa myös, että me on strategiassa tarkasteltu sitä, että tähän päärahaston rinnalle myös tulisi erilaisia secondarityyppisiä jatkosijoitus rahastoja. Esimerkiksi tarkastellaan, että voisiko osasta tase sijoituskohteista muodostaa rahastoja ja kerätä myös sen tyyppistä toimintaa. Ylipäätäänhän tässä siis puhutaan siitä, että KPo haluaa olla sijoitusalusta, eli meidän tasetta käytetään näitten rahastojen luomiseksi ja halutaan siis esimerkiksi tehdä tulevaisuudessa vaikka yksittäisiäkin kohteita. Sitä vartenhan toteutettiin tavallaan myös anti, että tuli ankkuriomistajia, että tämä antaa mahdollisuudet tehdä tehdä isompia hankkeita, joissa on mahdollista tarjota myös sijoittajille Se sijoitusmahdollisuuksia.
No joo. Sentica. Nettovarallisuusarvo on noin 2,8 miljoonaa. Ja kuten olette kommentoineet ja toki isoin selvää, että se on korkea tämänhetkiseen liiketoimintaan, joka perustuu tähän Sentica yhteen vanhaan salkkuun, niin pystyisinko auttamaan sijoittamaan sijoittajaa hahmottamaan se, että minkä verran tämän 28 miljoonan arvo voisi vaatia hallinnoitavia varallisuus hallinnoitavaa varallisuutta, jotta se on perusteltua?
Kiitos. Tämähän herättää keskustelua paljonkin ja ymmärrän hyvin. Mehän ollaan 28 miljoonaa. Se on tietysti tässä neuvottelussa käyty lävitse. Mehän on käytetty siinä tietenkin ulkopuolista arvonmääritystä ja erityisesti me on tarkasteltu se rahastoyhtiön pitkän välin liikevoittotasoa, että mitä se voisi tuottaa. Se liikevoitto on tietenkin aika paljon vaihtelee sen tyyppisesti, että mitkä on hallinnoitavat varat ja. Jos katsoo sitä arvoa, niin meidän mielestä tämä esimerkiksi ilmoitettu noin 200 miljoonan euron uusi rahasto, niin se perustelee tämän arvon mielestämme varsin hyvin. Että ihan ex ja euromäärää en lähde, että tarkastellaan sitä, että minkälaista liikevoittoa pidemmällä tähtäimellä. Kuten viittasin aiemmin, että sehän voi tarkoittaa myös yksittäisiä kohteita, secondarityyppisiä rahastoja.
Joo joo, ymmärrän että vaikea antaa mitään tarkkaa vastausta tässä kohtaa. Tavoittelette vuoteen 2020 30 mennessä voitonjako osuuden nostamista 60 prosenttiin nettotuotoista. Miten sijoittaja tulisi arvioida lähivuosien Osuuskorko Kanäkymää tai tuttavallisemmin osinkotuotto näkymää, kun samanaikaisesti teette merkittäviä ankkurisijoituksia ja investointeja myös.
Joo mehän puhutaan kpl. Kun on osuuskunta, niin tietysti osuus koroista ja me halutaan maksaa tätä osuuskorkoa meidän sijoitusten tuottamasta nettotuotosta. Että sitähän nyt viime vuosina on kannatellut. Kun palattiin tähän osuuskoron puolelle, niin tietysti Novapoliksen maksama osinko ja se näkymähän me pidetään. Se on lähes ennallaan. Minusta on hyvä tässä huomioida, että KPHn näkee, että se on julkistanut tän pitkän aikavälin tavoitteet, että siellä haetaan hallinnoitavien varojen moninkertaistamista. Eli sehän tarkoittaa juuri sitä pääomasijoitusyhtiö liikevoittoa. Se se kasvaa minusta. Sitten siellä on hyvä huomata se, että me tavoitellaan pitkän aikavälin mittarina tätä nettovarallisuuden per osuus vuosittaista kasvattamista. Ja sitten tullaan tähän osuus korkoon, että halutaan tästä sijoitusten nettotuotosta maksaa se 20 60 prosenttia kasvattaen tätä jakosuhdetta tosiaan sinne 2030 vuoteen nähden. Lisäksihän tässä on hyvä huomata, että miun on kerrottu, että sitten kun tapahtuu kohdeyrityksistä irtautumisen ja esimerkiksi näistä tasesijoituksista ja niin ollaan sitten valmiit tietenkin maksamaan lisäosuus korkoa. Sehän olisi tyypillistä tämmöiselle sijoitusyhtiölle, että kun tulee onnistuneita keissejä, siellä olisi mahdollisuus maksaa myös lisäosuus. Mutta toki siinä on huomioitava sitten tämä tulevat sijoitukset ja konserniaseen.
Keinot. No, osuuskohtaisesta nettovarallisuusarvosta puheenollen, niin entä onko omien osuuksien ostot mahdollinen työkalu teidän pelikirjassanne?
Meillä ei ole tähän liittyen voimassaolevaa päätöstä. Ei. Meillähän sen päätöksen tekee. Edustajisto valtuuttaa hallituksen. Nyt sellaista meillä ei ole.
Joo, no mennään näkymiin vielä. Ja tosiaan, että toistitte teidän näkymät ja keskimäärin voi sanoa, että odottaa vahvistuvaa toista vuosipuoliskoa, niin voisitko vielä tiiviisti kommentoida loppuvuoden näkymää teidän tärkeimpien sijoitustenne yhtiöiden osalta?
Käydään siis salkuittain eli meillä on infrastruktuurisalkku ja siellähän nyt on hyvä huomata, että siellä on tämä kiinteistösijoitus. Novapolis Miksi me puhutaan infrasta? Niin se on tietysti se, että me halutaan tätäkin kehittää. Sitten infrarahastojen hallinnointiin pitkällä aikavälillä. Ja jos katsoo sitten nyt erityisesti Novapolista, niin siellähän me on kerrottu, että liikevaihdon ja tuloksen odotetaan vuoden aikana hieman laskevan ja sehän johtuu tästä käyttöasteen alentumisesta. Mutta kuitenkin odotetaan Novapoliksen osingonmaksukyvyn säilyvän lähes edellisellä vuodella. Tehdään tehokkaammin private equity salkusta, niin siellä on tietysti ihan selkeä keskitytään Sentica uuden päärahaston keräämiseen ja tällä on totta kai keskeinen vaikutus, että pitkällä aikavälillä tämä private equity sijoitustoiminta kasvaa. Tases sijoitussalkusta kokonaisuutena odotetaan liikevaihdon kehittyvän myönteisesti ja tulostuloksenkin jonkin verran vahvistuvan, mutta totta kai tässä yhtiökohtaisessa kehityksessä voi olla merkittäviäkin eroja. Ylipäätäänhän me halutaan nyt kehittää yhtiötä kannattavan kasvuun. Tehdään siihen kasvuun investointi. Tätähän tämä sijoitusyhtiönä toimimaan, että investoit. Ja sitten se arvo. Arvo mitataan aikanaan irtautumisen yhteydessä. Irtautumisia ei odoteta toteutuvan kuluvan vuoden aikana, eli sekin on. Sekin on säilynyt ennallaan. Ehkä tuosta tase sijoitussalkusta ylipäätään on minusta hyvää katsoa, että siellähän on vahvasti energia ja IT ala. Jos vähän niin kuin nostaisin vaikka tuosta vielä tuosta vuosipuoliskoraportista tähän, niin esimerkiksi minusta hyvää hyvää näkymää näkee Geppelin luvuista, että vaikka se on painottuu sekin bisnes tähän jälkimmäiseen vuosipuoliskon, niin markkina on vaikea, niin se on kuitenkin kasvanut noin 14 % vertailukauteen nähden.
Onko siellä nähty nyt piristymistä just esimerkiksi tästä energian hinnannoususta johtuen? Ja ylipäätään energiaan liittyvästä epävarmuudesta johtuen.
Sanoisin, että se kokonaisuutena, sen markkina niin ikään mikä minun näkemykseni on, niin ei se. Se ei ole lähtenyt vielä vetämään, että omalla toiminnalla on Keppel pystynyt tekemään siitä markkinasta itselleen kasvu hyvä.
Tosiaan olette uusi uusi tulokas pörssissä, niin kiteyttäisitkin vielä loppuun KP Oyn sijoitus keissin ja ehkä just mitä asioita sijoittajan kannattaa seurata nyt lähivuosina KP Oyn osalta?
Tosiaan KPhan me halutaan puhua sijoitusyhtiöstä. Me toimitaan tällä hetkellä kolmen sijoitussalkun kautta. Siellä on erilaiset arvoajurit sieltä infrasalkusta, jossa on nyt se Novapolis kiinteistösijoituksena, niin sillehän on tyypillistä, että se tarjoaa vakaata kassavirtaa. Totta kai me sielläkin haetaan sitten sitä kasvua ja arvonluontia näiden kehitettävien infrasalkkujen kautta tai anteeksi infrarahastojen kautta. Mutta sitten jos katsoo sijoittajan näkökulmasta, niin siellä on selkeät kolme tavoitetta. Hallinnoitavien varojen moninkertaistaminen. Sen nettovarallisuus per osuus kasvuvuosittain. Ja sitten tämä Osuuskorko vähintään 2060% sijoitusten tuottamasta nettotuotosta 2030 mennessä. Eli vakautta tarjotaan tiettyjen salkkujen tai tietyn salkun kautta. Erityisesti infra ja kasvua haetaan tältä pääomasijoitustoimeksi.
Se on selkeä. Kiitos Anssi haastattelusta ja tsemppiä loppuvuoteen!
Kiitos paljon!
KPY:n alkuvuoden tulos jäi odotuksistamme ja NAV per osuus laski. Sijoitustarinan keskiössä on strategiamurros kohti rahastotoimijan ja tasesijoittajan hybridiä, jonka ytimessä on Sentican uuden 200 MEUR:n rahaston keräyksessä onnistuminen. Oikaistu käyttökate 4,1 MEUR jäi 6,1 MEUR:n odotuksestamme, ja suurin negatiivinen poikkeama tuli tasesijoituksiin kuuluvan Voimatelin heikosta kannattavuudesta. KPY:n toimitusjohtaja Anssi Lehikoinen kommentoi videolla.
Aiheet:(00:16) KPY:n elämä uutena pörssiyhtiönä(01:25) Alkuvuoden kehitys(03:00) Osuuskohtainen NAV(05:31) Novapolis ja käyttöasteiden kehitys(07:24) Voimatel(09:08) Datakeskusten potentiaali Voimatelille(09:58) Sentica ja uuden rahaston kerääminen(11:57) Sentican NAV ja hallinnoitavat varat(13:38) Osuuskorko (osinko)(15:40) Voiko KPY ostaa omia osuuksia pörssistä?(16:04) Loppuvuoden näkymät(19:10) KPY:n sijoitustarina