No niin. Hyvää iltapäivää kaikki Mandatumin osakkeenomistajat ja tervetuloa siis tähän yhtiökokousta edeltävään kahvitilaisuuteen, joka ei ole osa virallista yhtiökokousta. Kuten äsken tuossa sanoin, niin mun nimeni on Reijo Ruokanen, mä olen ammatiltani journalisti. Minä en ole siis mandatumlainen, mutta mä olen täällä vähän haastattelemassa näitä. Mandatumin edustajia, eli tässä lavalla kaikki muut, jotka käyvät täällä nyt tässä kahvitilaisuudessa, niin ovat Mandatumin palveluksessa. Ja aloitetaan hienosti toimitusjohtaja Petri Niemisvirta, ole hyvä. Ja aina annetaan aplodit. Onko mik no niin, nyt on mikrofoni päällä. Tosiaan nimeni on Petri Niemisvirta, Mandatumin toimitusjohtaja, ja omasta puolestani haluan myöskin toivottaa kaikki teidät jo tässä vaiheessa iltapäivää tervetulleeksi tähän ei-yhtiökokoukseen kuuluvaan tilaisuuteen vaan tilaisuuteen, jossa on mahdollisuus sitten kysyä myöskin Mandatumin johdolta, että miten yhtiöllä menee ja muuta muuta muuta. Jos on tota mielessä mitä haluaa meiltä kysyä. Tosiaan mä poistun tästä kohta ja sitten mennään seuraavaan esiintyjään, mutta palaan tähän vähän myöhemmin sitten paneelikeskustelun merkeissä kollegoiden kanssa. Tähän alkuun vielä semmoinen, että jos joku ihmettelee, että onks Niemisvirralle mennyt niinku vaatekaappi sekaisin eli tota tennarit on jalassa puvun kanssa, mutta tää on, tää on tota rintanapin lisäksi ja tämän taskuliinan lisäksi se, mistä mandatumlainen tänään täällä erottaa eli tota Eli meillä on tämmöset tennarit koko henkilökunnalla nykyään eli tota tiedetään jaloistakin, jos ei tota katsetta nosta ylös, että on Mandatumin työntekijä kyseessä. Näin. Mutta mä kiitän tässä vaiheessa jo siitä, että olette tulleet näin runsaslukuisina ja tota palataan sitten kohta Juhanin jälkeen. Kiitos. Kiitoksia Petri ja tosiaan kuten huomaatte niin minulla ei ole tennareita eikä taskuliinaa, ei tässä ihan kaikille niitä sentään anneta. Petri tuossa mainitsikin niin aina kun meillä osio on loppumassa niin silloin on mahdollisuus yleisökysymyksiin, kuten sanoin jo aikaisemmin, ja kättä reilusti pystyyn ja kysymään. Ja tuota. Varmaan on vielä kerran syytä, jotta ei vaan tulisi jälkikäteen puheita, niin todeta se, että tämä ei ole osa yhtiökokousta. Mutta seuraavaksi me siirrytään sitten markkinatilanteeseen. Ja markkinatilanteesta meille tulee kertomaan Mandatumin sijoitusjohtaja Juhani Lehtonen. Ole hyvä Juhani. Sitten aloitetaan tämmöinen kysymys, joka on meille kaikille kovin tuttu. Miltä nyt tuntuu? Miten menee?

No joo, markkinoillahan on aika kova meininki päällä, että osakkeet on noussut voimakkaasti ja riskilliset omaisuuslajit performoinut tosi hyvin. Tähän on sinänsä vähän outo tilanne, että meillä on sota päällä Euroopassa ja aikamoinen kriisi tuolla Lähi-idässä päällä ja siellä raketit viuhuu, mutta silti meillä on tällä hetkellä yllättävänkin kova. Kova teknologinen murros meneillään maailmassa, kun tekoälyyn liittyvät investoinnit, niitä tehdään kovaa vauhtia isolla rahalla ja sitten näitä hinnoitellaan osakekursseihin. Tämä on näkynyt nyt tänä vuonna ja viimeisen vuoden aikana, mutta erityisesti tuossa itse asiassa maalishuhtikuun vaihteen jälkeen todella todella terävänä osakekurssien nousuna. Siinä mielessä niin. Niin tuntuu, että markkinat ei nyt oikein jaksa jaksa välittää näistä riski riskipuolesta just tällä hetkellä.

Kun indeksit on nousseet, niin tuleeko ne maailmanlaajuisesti aika paljon tuolta AI-puolelta?

Kyllä se näin on, että jos me katsotaan Yhdysvaltojen osakemarkkinoita tai vaikka Aasian isoja pörssejä, niin kyllä ne on nämä nimenomaan nämä tekoälyyn liittyvät ja sen hyödyntämiseen liittyvät yhtiöt, jotka siellä tällä hetkellä dominoi. Itse asiassa syvyys koko indekseissä, isoissa indekseissä, ne on jopa vähän, jos joku ehkä snadisti huolestuttavan ohuella, että isot yhtiöt. Tällä hetkellä dominoi juuri osakemarkkinan nousuja. Onko tässä sun mielestä mahdollisuutta vähän semmoisen dot-com kuplaan, mikä me nähtiin aikoinaan? Joo, eli viittaat nyt varmaan tähän 2000-luvun

No niin.

IT-kuplajuttuun. No tietysti tämmöinen mahdollisuus on kyllä olemassa, mutta ehkä nyt on vielä, ainakin jos katsoo arvostustasoja näiden isojen teknologiayhtiöiden arvostustasoja, ne on myöskin tehnyt tulosta tosi kovaa. Ja ne arvostustasot ei kyllä missään nimessä ole vielä semmoisia kuin ne oli silloin 2000-luvun huipussa, että paikka paikoen kyllä. Ja kun Nasdaq 100 on eteenpäin katsovilla tulosennusteilla noin kolmekymmentä, S&P 500 kaksikymmentäkaksi, ettei meidän nyt mitään massiivisiä vielä ole. Ja sitten aika paljon halpaa. EM, kehittyvät markkinat, niin siellä ollaan alta kaksikymmentä ja senpä takia esimerkiksi Korean pörssi on ollut tämän vuoden Ykköshevonen niin sanotusti, 80 prosenttia ylös, että huikeata kyytiä.

Mites toi näkyy levoton tilanne? Nyt näyttää siltä, että jokainen Jaakko ja hänen veljensä Seppo perustaa jonkunnäköisen puolustusteollisuusfirman. Tyssenit ja nämä nousee valtavasti. Näyttääkö se eurooppalainen ilmiö vai onko se maailmalla ajan ilmiö?

No kyllä sitä vähän joka puolella, mutta on se totta, että erityisesti Euroopassa ne investoinnit on, täällä on ehkä sitten, on syytäkin tota tehdä puolustusteknologisiin, puolustukseen liittyviä investointeja. Nää teknologiayhtiöt sekä sitten ihan niinkuin perusteollisuuden yhtiöt, jotka on tässä mukana, niin on kyllä ollut tota. Tuloskertymät on kasvussa ja osakemarkkinat hinnoittelee positiivista tulokulmaa.

Hinnatellaanko siellä tulevia voittoja, eli ollaanko siellä menty jo... vähän heikoille jäille niillä niissä niissä uh niinku osakekursseissa.

No ehkä jotain yksittäisiä kyllä, ja onhan siellä tultu välillä sitten takapakkiinkin, mutta keskimäärin niin tota tää sektori on ollut aika vahva informaatioteknologian ja teknologian lisäksi niin tota kyllä. Ja siellä tietysti on, niinku sanotaan Euroopan kohdalla niin on kohtuullisen kasvava kysyntä niin kuin kohtuullisen pitkäksi aikaa vienossa. No näin se on.

Miten sitten tuossa aiemmin viime vuonna niin aina kun Yhdysvalloissa presidentti jotain lausui, jonka arvioitiin vaikuttavan maailmantalouteen ja pörssikursseihin, se vaikutti pörssikursseihin. Nyt näyttää siltä, että Trumpin ulostulot ei enää ihan älyttömästi heiluta sitä pörssikurssia, niin kuin ilkeästi voisi sanoa, että siinä on hänen perheelläkin vaikeuksia jo saada insider-tiedolla voittoja. Niin onko Trump-efekti, hänen lausunto-efektinsa sulanut pois?

No, kyllä se edelleen siellä vaikuttaa, mutta ehkä nyt ihan tässä viimeisten viikkojen aikana markkinat ovat alkaneet keskittyä näiden isojen teknologiayhtiöiden kertakaikkiaan aika kovaan tuloskuntoon. Ja se on ottanut niskalenkin sitten, ehkä geopoliittinen tilannekin on hiukan nyt ihan viime päivinä. viimepäiviä lukuun ottamatta niin niin jonkunnäköistä ratkaisua siihen niin kuin yritetään mutta on se aika hurjaa et katsotaan niin kuin et 90 prosenttia S&P 500 yhtiöstä on tällä hetkellä antanut tuloksen ja se tuloskasvu on 25 prosenttia ja koko tälle vuodelle ennakoidaan 21 prosentin tuloskasvua tällä hetkellä yhdysvaltalaisille osakkeille. Sitten täällä on yksittäisiä isoja isoja teknologiayhtiöitä jotka printtaa niitä tulos Tuloskasvut on ollu niinku viiskyt prosenttia tällaista. Et on se niinku syystäkin kurssit sitten reagoinu positiivisesti. Et tää niinku tuntuu, että tää on se datakeskuksiin tai muihin teknologisiin innovaatioihin liittyvä, joissa pyritään hyötymään tästä tulevasta murroksesta. Niin tota kyl siellä on myöskin kovaa faktaa taustalla, että että tota siinä mielessä niin Meillä on aika mielenkiintoisia aikoja.

Mä korostan nyt, että tässä, jos mä sanon jotain sellaista, joka kuulostaa mielipiteeltä liittyen Yhdysvaltain hallintoon tai ulkopolitiikkaan, niin ne on toimittaja Ruokasen näkemyksiä, ja Mandatumilla pörssiyhtiönä ei luonnollisesti varmaankaan tällaisia kantoja ole. Tuotta, jos kun sä sanoit, että ne on kehittynyt, tulokset on kehittynyt hyvin ja kurssit on noussut hyvin. Jos se... Hyvin mielenkiintoinen presidentti mahtaisi olla toheltamatta jonkun aikaa, niin oisko ne kurssit, pitäisikö niiden olla vielä korkeampia.

No joo, kyllä tietysti markkinoilla on tapana hinnoitella epävarmuutta eri tavalla sitten hintoihin, eli osakkeiden hintoihin tai korkomarkkinoilla yrityslainojen riskilisien ja näin päin pois, että on siinä totta toinen puoli, mutta että ehkä hänellä on sitten ollut tapana ylläpitää semmoista vähän arvaamatonta neuvottelutyyliä ja mitä tulee sitten. Jos tullaan sitten tähän isompaan geopoliittiseen ympäristöön, niin se on nyt tämän hallinnon valitsema tapa, että liittolaisiakin voidaan vähän kurmuuttaa silloin tällöin, että pysyy hyvä neuvottelupositiot.

Tässä kuullaan, miten toinen osa sanoo asiansa sivistyneesti. Mä sanon siitä, että se on pösiilö, sä ilmaaset, että sillä hallinnolla on mielenkiintoinen tapa. Miten toi Hormuzinsalmen tilanne? Meillä alkaa olla kyllähän se rupee näkymään väkisinkin.

Sä oot ihan oikeassa, että kyllä siinä, jos ei se lukko niinku laukeaisi sieltä, niin tota onhan siinä aikamoisia implikaatioita sitten, että että on puhutaan nyt tietysti niinku polttonesteistä ja erilaisista tisleistä, mutta sit täytyy muistaa, että se on myöskin kaasu ja ja ja ja sitä kautta myöskin lannotteet, että tota nyt kun kehittyvät markkinat on ollut aika kovassa nousussa. Niin Intia esimerkiksi, 80 prosenttia Intian maatalouden tarpeista, siis mistä lannoitteista ja sitä kautta sadosta, on riippuvaisia Hormuzinsalmen kuljetuksista ja nämä on aika dramaattisia asioita niin siistähän on nyt aika paljon ollut kirjoituksissa että tota ja sitten on yksittäisiä kaasu, kaasulajeja, jotka tällä hetkellä joita ei pystytä toimittamaan maailmaan niin paljon kuin on kysyntää, että tota Loppuuko lentokoneilta bensaa? No tämmösiä, että kyllä Euroopan jet fuel on tällä hetkellä aika mielenkiintoisessa tilanteessa, että tota jos täs mennään viikkokaupalla, kuukaus kaupalla eteenpäin, niin tota niin tilanne näyttää aika huonolta.

Otetaan tähän loppuun ennen kuin otetaan yleisökysymyksiä, niin tota Tämmönen, nyt voi sanoa, että on vähän niin kuin tilattu kysymys. Että mites, tota Mites te ootte Mandatumin asiakkaille ja tienanneet rahaa?

No joo, kiitos

Oliko tämä hankala kysymys nyt?

kysymästä. Kohta ihan mukavasti, vaikka nyt, että sanotaan vuosi sitten, kun meillä oli yhtiökokous, niin ehkä parhaiten osakepuolella, niin vaikkapa meidän Global Selective Equity, niin se on 20 prosenttia ylös. Aika tyypillisesti meillä varainhoitoasiakkaat on tämmöisiä täyden valtakirjan mandaattiratkaisuja. Ja siellä jos katsotaan, niin semmoinen tyypillinen strategia, missä on vaikka 50 prosenttia osakkeita ja sitten on korkosijoituksia ja vaihtoehtoisia sijoituksia niin tämmöinenkin salkku on on ylös ylös 12,5 prosenttia vuoden takaiseen nähden. Sitten jos on 80 prosenttia osakkeita niin ollaan 18 prosenttia ylös että kyllä ne on niin kuin kovia tuottoja tuottoja mitä on saatu saatu kasaan ja ja tota tosiaan vaikka näitä riskejä aina on ja ja niitä pitää arvioida niin kyllä se kuitenkin sitten loppupeleissä niin se riskin kantaminen sitten Sitten kuitenkin palkitaan.

Se oli kovin kauniisti sanottu. Onko meillä yleisökysymyksiä? Nyt olisi siellä on heti ensimmäisiä. Odota, odota, odota, odota. Hyvä, ei ole niin kiire, kun pitää muitakin kuulla, mitä kysytään, niin saat mikrofonin sinne.

Kiitoksia.

Tuota, minkälainen merkitys on tekoälyllä päätöksenteossa? Varmastikin mandaattomi käyttää tekoälyä, mutta kuka tekee päätöksen?

Joo, kyllä meillä ihminen tekee päätökset. Mehän sijoitustoiminnassakin hyödynnetään määrätyissä ratkaisuissa jo nyt aika paljon machine learningia ja tällaisia tekoälysovelluksia, mutta lopulta siitä riskistä vastaa ihminen, että ne on enemmän työkaluja tällä hetkellä.

Sitten meillä oli toinen kysymys tässä eturivissä. Täällä on, otetaan tästä edestä ja sit otetaan sieltä. Hetken päästä. Tässä on Joo, Heikki Rusainen mä oon. Kysyisin tuosta Terrafamen kaivoksen omistuksesta teillä, kun sitähän silloin aikanaan, kun oltiin vielä Sampo, niin se Sampo Pankki antoi sen 70 miljoonaa lainaa. Ja sitten se... Jaetaksi maksamatta, niin nyt teillä on, se oli silloin kaksi prosenttia se omistusosuus ja nyt se on viisi pinnaa. Että kuinka paljon te olette sijoittanut siihen Terrafameen sen seitsemänkymmenen miljoonan jälkeen? Ja on sitten vielä se, että onko minkälainen suunnitelma teillä sitä, pidättäkö sen osak tai osakkeen tai kai osakkeet vai Haluatteko luopua niistä? Minä minä antaisin semmoisen neuvon, että kannattaa ainakin miettiä sitä luopumista, koska nytkin siellä se valtiohan painu sinne jo kuusataa miljoonaa. rahaa. Ja niin kuin Mandatumkin on joutunut sinne vähän ylimääräistä panemaan. No niin, miten on Juhani?

Joo, mä en tähän valitettavasti halua vastata tarkasti. Totta kai me kaikkia sijoituksia tarkastellaan aina ajassa, mutta jätetään tähän nyt tarkempi vastaus tällä kertaa vastaamatta. Se on tosiaan meidän omistuksessamme tämä Terrafame, pieni omistus siinä Terrafamessa kyllä.

Mutta kuuntelit neuvoa sujuvasti.

Kyllä, kyllä, ilman muuta. Kiitos.

Sitten siellä oli hyvä. Jes, tota kiitos hyvä keskustelu. Mä halusin kysyä Juhani sulta semmoista, että miten sä näet niinkun tällä hetkellä ohjelmisto-osakkeet? Näetkö sä ne niinkun mahdollisena ehkä hyvänä ostopaikkana? Koska me kaikki tiedetään, että tekoäly uh markkinat pelkää, että tekoäly syö kaikkien ohjelmistoyhtiöiden katteet ja lähes kaikki ohjelmistoyhtiöt maailmalla, yhdysvallassa, niin Suomessakin, niiden osakkeet on laskenut ihan sairaasti, vaikka liiketoiminnan fundamentitkin olisi niinku ihan täysin kunnossa. niin näeksä niinku ohjelmistoyhtiöt tällä hetkellä niinku mahdollisesti hyvänä osakepaikkana, jos löytyy niinku vaikka laatuyhtiön. Kiitos.

Tuo on oikein hyvä kysymys, tuo on ihan akuutti kysymys, mitä me koko ajan tarkastellaan meillä, kun positioita muodostetaan ja näkemystä muodostetaan. Nyt viime aikoina, jo ennen tuon Iranin sodan syttymistä, niin erityisesti korkomarkkinoilla oli aikamoinen aikamoinen niinku hintojen hintojen kaato näihin näihin ohjelmistoyhtiöihin. tietyiden isojen ohjelmistoyhtiöiden velkapapereissa. Ja siellä me tankattiin kyllä näitä monia isoja yhtiöitä, niiden velkapapereita. Tätä varmasti on niin, että eri toimialoilla, niitä on asuinyhtiöissä tai ohjelmistoyhtiöissä, niin toiset, jotka on kyvykkäitä itse käyttämään sitä tekoälyä ja implementoimaan sitä omiin liiketoimintamalleihin, niin ne on voittajia, jotka sen onnistuu tekemään, ne jotka ei ja jää vanhaan maailmaan, niin ne on vähän huonommin. Tätä me tietysti seurataan koko ajan, kuinka näin, kuinka käy, mutta siellä varsinkin velkapuolella me on pistetty kättä alle.

Miten sä näet sen kuinka iso osa niistä kykenee tähän tavallaan AI-loikkaan?

No tämä on se oikeasti todella kuuma kysymys ja jos katsotaan vaikka otetaan esimerkki sieltä kun mainitsit se 2000-luvun huippu. Jos mietitään että ketkä firmat silloin oli siellä Magnificent 7 -yrityksiin niin sanotusti, jotka on tällä hetkellä, niin se on yksi yhtiö, se on Microsoft. Kaikki muut on hävinnyt sieltä. niiden markkina-arvopainot on puolittunut.

Eiks Oracle ollut silloin Max 7?

Oli joo ja siellä oli Nokiaakin muuten, joka nyt on viime aikoina siitä lähtenyt nousuun. Mutta näin se on, että ajet muuttuu.

Mutta Oracle on sentään hengissä ja Nokiakin on hengissä.

Kyllä, kyllä.

Kuulkaas, nyt tuli meillä aika täyteen. Mä oon pahoillani, mutta mulla ei ole valtuuksia pidentää näitä osioita. Me kiitämme Juhania asianmukaisin aplodein. Ja nyt me siirrytään sitten meidän paneelikeskusteluun. Täällä pitäisi olla paneelijingille päällä, jonka aikana meidän panelistit siirtyvät tänne lavalle. Olkaapa hyvä. No niin, ja nyt me siirrymme sitten paneelikeskusteluun. Tässä paneelissa meillä on nyt vastaamassa kysymyksiä ja esittämässä näkemyksiä. Meillä on tietysti toimitusjohtaja Petri Niemisvirta tässä mun oikealla puolellani, talousjohtaja Matti Ahokas, Tarja Tyni, joka on yritysasiakkaat liiketoiminnanjohtaja ja Janne Sarvikivi, joka on varainhoitoliiketoiminnanjohtaja. Täällä on... Neljä kappaletta johtajaa ja yksi joutomies lavalla. Joutomiesten nokkamies se sanotaan niin. Ja tota ensimmäinen puheenvuoro ja ensimmäinen kysymys esitetään aina toimitusjohtajalle, koska hän on suurin syyllinen. Ja tota, Juhani kertoi äsken noita markkinoita ja pikkusen elvisteli niillä Mandatumin toimilla, mitä asiakkaille on tienattu, mutta mitenkäs Mandatumilla, mitä kuuluu? No Mandatumille kiitos kysymästä kuuluu oikein hyvää. Elikkä Mandatum julkisti viime viikolla perjantaina tämän ensimmäisen kvartaalin tuloksen ja huomionarvoista tuloksessa oli muun muassa se, että meidän tämän pääomakevyen Liikkeen eli pääomakevyen liiketoiminnan tulos nousi 35 prosenttia vertailuajankohtaan nähden, viime vuonna vertailuajankohtaan nähden, eli erittäin hyvää tekemistä sillä puolella. Olen itse erittäin tyytyväinen myöskin siihen, että markkinatilanteesta huolimatta, joka kaikki tietää oli maaliskuussa erittäin haastava, niin meidän nettorahavirta oli lähes 250 miljoonaa euroa. Ja taas kerran voi sanoa, että Mandatum oli suurimpien nettovarallisuustoimijoiden joukossa skandinaavisessa kilpailukentässä, ja tämä oli ties kuinka mones kvartaali peräkkäin, kun Mandatumilla oli positiiviset nettovarallisuusvirrat, eli listautumisesta asti on joka kvartaali pystytty tekemään positiivista nettovarallisuusvirtaa, se tietysti näkyy meidän hallinnoitavassa varallisuudessa, joka joka nousi jälleen uuteen ennätykseen eli 15,4 miljardiin. Että lyhykäisyydessään tämä pitkä vastaus niin ihan hyvin menee. Nyt minun pitää tahallaan kysyä yksi lisäkysymys tähän ennen kuin mennään seuraavaan. Mitäs mieltä sinä olet Mandatumin osakkeen hinnasta tällä hetkellä? No mulla voi olla siitä mielipide, mutta en sitä kerro julki. Elikä meidän tehtävä ei ole arvioida Mandatumin osakkeiden arvoa. Mandatumin osakkeiden arvo määrittyy pörssissä tehokkailla markkinoilla ostajien ja myyjien välisessä kaupankäynnissä. Mä tiesin tämän vastauksen, mutta mä en voinut vastustaa kiusausta. Tota, Janne, varainhoidolla on iso rooli Mandatumin strategiassa ja Mandatumin tuloksessa. Toi kasvumoottori. Tota, meneekö niin kuin piti?

Kyllä, joo, mä sanoisin, että menee. Meillä on ollut aika hyvä vuosi. Meillä on kaksi kasvun keihäänkärkeä. Toinen on kotimainen varainhoito, se markkinaosuuden tuplaaminen, ja toinen on sitten ulkomaan varainhoito tai ulkomaan toiminnan lisääminen. Ja kummassakin se kasvu on ollut kyllä erittäin hyvää koko viime vuoden, niin kuin luvuista näkyy, ja jatkuu myös Q1:llä oikein hyvänä.

Mites tuolla? Kotimaassa te olette tunnettuja, Mandatum on tunnettu, niin kuin sanotaan, varmaan kaikki. Valtava määrä on osakkeenomistajia, niin kuin huomataan täälläkin on väkeä kuin Nassarin hautajaisissa, mutta tota, mites ulkomailla?

Ulkomaan tietysti meidän tunnettuus on vähempää kuin täällä ja siellä me tehdään kovasti töitä, mutta siellä se meidän menestys ja se mitä me ollaan saatu aikaan niin pohjautuu kyllä meidän tuotteisiin. Et ne erinomaiset tuotteet, mitä meillä on ja varsinkin nyt sitten tää meidän kyvykkyys korko- ja credit-osaamisessa ja sitten myös managed futures eli tää meidän hedge fund -tuote, niin nää on semmosia tuotteita, mitkä on niin hyviä että niitä pystyy myymään myös ulkomailla. Ja se on Se on se meidän menestyksen perusta tietenkin yhdistettynä sitten myynnin ja myyntihenkilöiden erittäin kovaan juoksemiseen siellä.

Ja sitä mä meinaan just, että ajatellaan nyt, että kun mennään tonne Keski-Eurooppaan, Saksa, Ranska, tommoinen missä on paljon rahaa, niin siinä saa kyllä suomalainen turonpuvussa raapia ovea pitkään ennen kuin pääsee edes sijoittajan sanotaan. vaan vahtimestarin vahtimestarille puhumaan. Vai miten on?

Se on totta, se vaatii tosi paljon jalkatyötä, mutta siihen tulee just nää erinomaiset tuotteet. Meillähän on monet näistä meidän tuotteista voittanut Euroopan laajuisia palkintoja. Ja se on vaan, vaikka olisi Turon puku päällä, niin on helpompi myydä sitä tuotetta, mikä on ollut siellä ykkösenä tai kakkosena listauksessa kuin keskieurooppalainen isosijoittaja katsoo sitä rahastolistaa ja toteaa, että oho, täällä on tämmöinen Mandatuminiminen toimija täällä ykkösenä tai kakkosena. Sen tuotetta on helpompi myydä vaikka olisi Turon puku päällä. Pitääkö käydä myymässä silti vai tuleeko ne ostamaan? Ei ne kyllä tule ostamaan, että kyllä meidän tulee istua puheluihin, ja varsinkin Ruotsissa meidän tunnettuus on sen verran kovempaa siellä, mutta isosti se on kyllä on kysymys siitä, että pitää soittaa, pitää käydä, pitää pitää tota lähetellä viestejä ja pitää yhä uudestaan uudestaan tavata. Kyllä se on kovaa jalkatyötä edelleen myyminen.

Joko teidän myyjät pääsee Puhumaan potentiaalisille asiakkaille. Kyllä pääsee. Meillä on ollut paljon nyt hyviä tämmösiä ulkomaan niin sanottuja kiertueita, missä ollaan käyty tapaamassa asiakkaita, minne on viety salkunhoitaja myös mukaan ja esitelty meidän liiketoimintaa. Niitä on ollut tänä vuonna jo ja viime vuonna paljon. Hyvä, me palaamme näihin vielä, mutta Tarja, tämä on Mandatum, työskentelee suomalaisten yritysten kanssa ja siinä erityisesti siellä, ja sun putiikissa, niin Ajatelkaas toisinpäin asiaa, ei putakaan mandaatumista, vaan siitä, että missä jamassa suomalaiset yritykset on sun mielestä.

No vaihtelu on tietenkin kovaa, että paljon puhutaan suomi kasvuun teemalla, ja kyllä meillä löytyy niitä kasvajiaakin. Jos me ajatellaan Mandatumin roolia siellä suomalaisten yritysten keskuudessa, anteeksi, mehän myydään palkitsemisen palveluja yrityksille, varautumista ja vaurastumista yrittäjälle, eli taloudellista turvaa. henkilöstö on paras voimavaramme, sitähän kaikki suomalaiset yritykset ja muuallakin hokevat, ja näillä meidän palkitsemisen malleilla voidaan oikeasti ohjata sekä sitä yritystä että henkilökuntaa menestymään, ja sieltähän se Suomenkin vauraus tulee. Ja toisaalta se yrittäjä, jolla on oma taloudellinen turva kunnossa, niin uskaltaa ja rohkenee myöskin kasvaa. Samalla myöskin tietenkin näillä meidän varainhoidon palveluilla täydennetään sitä yrityksen ja yrityksen päättäjien henkilökunnan menestystä ja näyttää ihan mukavasti kysyntää olevan eli kyllä suomalaiset yritykset edelleen haluaa menestyä ja haluaa että heillä on menestyviä työntekijöitä.

Tuossa on hyvä kun sanoit, että henkilöstö on... Tärkein voimavara yleensä tuo lausutaan 15 minuuttia ennen kuin ilmoitetaan, että kolmasosa väestä lähtee. Mutta se tietysti on aika normaalia kiertoa sekin. Kun sä sanot, että meillä on, niin kuin yrityksellä voi hyvin, niin tämän päivän esimerkiksi tämä nyt tuoreet talousluvuthan kertoo, että Suomessa isoillakin firmoilla menee kohtuullisen hyvin.

se kaikki otetaan ilolla vastaan. Me tarvitaan niitä isoja firmoja ja me tarvitaan niitä pieniä kasvajia kaikkea siltä väliltä. Ja se on oikeasti ainut tapa, millä myöskin tämä maa saadaan takaisin kasvuun. Me tarvitaan menestyviä yrityksiä, menestyviä yrittäjiä ja mandatum tekee parhaansa ollakseen yksi tärkeä pyörä tämän kasvun tukemisessa.

Erinomaista. Palaamme tähän taas toisella kierroksella. Ja sitten Matti, talousjohtaja. Onko pavut järjestyksessä? Miten vuosi on lähtenyt käyntiin vinkkelistä talousjohtajan näkökulmasta?

Kiitos kysymästä. Oikein hyvin niin kuin Petri vastasikin tuossa, mutta ennen kuin minä vastaan tohon, niin minä vastaisin tähän Terrafame-kysymykseen, joka esitettiin tässä, koska aika

Erittäin

lailla se

hyvä.

tippuu meikäläiseen tontille tässä, ei olla sijoitettu uutta rahaa siihen. Sen omistuksen arvo on vähän yli 40 miljoonaa ja se on alle 0,2 prosenttia meidän taseesta, että se on tällainen Sammon osittain jakautumisessa tullut. Olisiko sanoa huomilahja, joka tuli ehkä vähän pyytämättä, mutta ei yllätyksenä. Ja tota, mutta joka tapauksessa niin me ollaan sanottu hyvin selkeästi, että meidän tarkoitus on luopua näistä näistä tota ei-strategisista omistuksista. Niitä tuli kolme ja kaksi niistä on jo myyty. Ja tota toivotaan tietysti, koska me kaikki suomalaiset Suomen valtio on suurin omistaja siinä, että tota yhtiö menestyy hyvin ja ja jollain aikavälillä niin Olisiko sanoa huomionlahja, joka tuli ehkä vähän pyytämättä, mutta ei yllätyksenä. Ja tota, mutta joka tapauksessa niin me ollaan sanottu hyvin selkeästi, että meidän tarkoitus on luopua näistä ei-strategisista omistuksista. Niitä tuli kolme ja kaksi niistä on jo myyty. Ja tota toivotaan tietysti, koska me kaikki suomalaiset, Suomen valtio on suurin omistaja siinä, että tota yhtiö menestyy hyvin ja jollain aikavälillä niin Jollain aikavälillä päästään siitä pois vaan pois sen omistuksesta, mutta niinku sanoin, se on hyvin pieni omistus tässä meidän kahdeksantoista miljardin taseessa.

Mutta kun siitä jossain jollain aikavälillä pääsee pois, se tarkoittaako se, että toivottavasti se jossain vaiheessa on sen verran kallis, se paperi, että se kannattaisi ja kannattaa luopua?

Kyllä, kyllä. Ja niinku todettu, että meillä on tää tääkin on ihan markkina-arvoon tota kirjattu meidän taseessa, niin tota siinä mielessä on on on se toivottavasti. Mutta niinku sanoin niin ainakin näyttää nää nämä päätulosajurit positiivisilta. Mutta pavut on järjestyksessä aina. ,6, mutta siinä on itse asiassa vähän tiettyjä muita juttuja, mutta olette ihan oikeassa.

Niin, no miltä tämä vuosi on lähtenyt käyntiin, noin niinku talousjohtajat?

Aloitetaan. No ensiksi tietysti täällä moni osakkeenomistaja tietää, että meidän Mandatum ei ole maailman simppelein yhtiö tuloslaskelmalla katsottuna, ja varsinkin tää IFRS, kansainvälinen tilinpäätösstandardin muutokset, jotka tuli 2022 voimaan, on aiheuttanut sen, että meidän tulos ei välttämättä kerro niistä meidän oikeista tekemisistä kauheasti, ja senkin takia me viime kesän pääomamarkkinapäivässä ollaan selkeästi erotettu. erotettu, että mitkä nämä ne alueet, missä aito kasvu on, eli tämä pääomakevyt liiketoiminta, joka oikeasti on, niin kuin Petrikin tuossa totesi, niin menee erittäin hyvin. Mutta sitten meillä on tätä omaa sijoitustoimintaa ja vanhoja vastuita, jotka pikkuhiljaa sulaa pois ja luo siihen tulokseen sellaista laskennallista volatiliteettiä. Ja kyllä siinä on talousjohtajalla ja minun kollegoilla paljon selittämistä, että mistä tämä johtuu. Mutta kun katsotaan osakekurssia, niin kyllä siinä jotenkin on myöskin onnistuttu.

Joo, se on kyllä ihan totta, että mandaattumin kohdalla joutuu aika paljon luottamaan siihen, mitä teiltä kuulee, koska se on aika mystistä tällaisen yrityksen toiminnan arvioiminen näin kansakoulun pohjalta. Se ei ole kauhean helppoa.

Mystistä, mutta mielenkiintoista.

Mystistä, mutta mielenkiintoista. Mutta siitä me päästäänkin, Petri, että joko tässä alkaa? Tuloshuippu olla niiku käsillä. Onko tästä vaan seuraava tie polkua alaspäin?

No jaa, toi tota toivottavasti ei ole tuloshuiput takana. Sanotaan näin, että jokaisen yrityksen on Mun mielestä hyvä ymmärtää, että jos ei ole kasvua, niin yritys jollain aikavälillä kuolee, eli kasvu kasvu on tietyllä tavalla yritykselle myöskin itse tarkoitus, eli meillä on sisäänrakennettuna inflaatio ja kaikkee, eli yrityksen on pakko kasvaa tehdäkseen vähintään saman verran tulosta tai tai mieluummin osakkeen arvon kasvat tamiseksi enemmän tulosta. Ja kyllä me hartia voimin tehdään joka päivä töitä sen eteen, että me Mandatumin liiketulos kasvaa ja sitä kautta myöskin omistajien arvoa saadaan kasvatettua eli kyl meidän tähtäin on niinkun korkealle ja eteenpäin. Tuossa, kun sä sanoit, että jokaisen yrityksen täytyy kasvaa, mä luule, että tää meidan yleisö pääsääntöisesti on samaa mieltä täällä, että jokaisen yrityksen tarvii kasvaa, mutta meillä käydään tässä yhteiskunnassa aina välillä keskustelua, jossa niinku ihan niinku Miten mä sanoisin? Prominentitkin ihmiset esittävät näkemyksiä siitä, että onko kasvu välttämättömyys. Perustele, miksi se on välttämätöntä. No kyllä se yritykselle se kasvu on välttämättömyys sen takia, että on tiettyjä asioita, jotka yrityksellä kasvaa halusi se tai ei, kuten esimerkiksi palkkakulut, IT-kulut ja ylipäätänsä inflatorinen ympäristö, jos ei se pysty kasvattamaan liiketoimintaansa, tekee se sitten mitä tahansa, niin sen tulos heikkenee vääjäämättä. Ja jossain kohtaa se heikkenee niin paljon, että yritys on konkurssissa tai se on distress-yritys, jolloin se myydään halvalla. halvalla tai ostetaan halvalla, ja se poistuu sellaisen käsiin, joka on ymmärtänyt sen kasvun tarpeen ja merkityksen. Eli eli tota kasva tai kuole. Mutta eikö toisaalta voida ajatella niin, että nykyinen AI-kehitys aiheuttaa sen, että varsinkin nuo niinkuin firmoissa, joissa enemmän tehdään niinkuin ajatustyötä ja vähemmän lapiointia, niin tota periaatteessa voidaan ajaa kustannuksia pienemmiksi korvaamalla kallista ihmis työvoimaa tekoälylle. Varmaan tämmöistä kehityspolkua me tullaan näkemään myöskin niin kuin kaikissa meidän historiassa olleissa teknologian kehitysvaiheissa, että kaikki on varmaan kuullut kehruu-Jennystä ja siitä mitä se tarkoitti, höyrymoottorien keksimisestä, mitä se tarkoitti niillä joilla ei ollut sitä höyrykonetta tai sitä kehruu-Jennyä. Niitä oli vaikea kilpailla eli tietenkin tekoälyn käyttöönotto ja sen kuka sen osaa valjastaa sitä omaa liiketoimintaa kehittämään, ei pelkästään kulutuottavuutta parantamiseksi, vaan myöskin innovoinniksi uusien tuotteiden ja parempien tuotteiden tekemiseksi ja innovoimiseksi, niin ne tulee olemaan voittajia. Ja se, että tarkoittaako se sitten sitä, että meillä on vähemmän työpaikkoja. varmaan samanlaisissa tehtävissä kuin nyt tehdään, mutta niin kuin ainakin aikaisemmin on historia opettanut sen, että meillä on paljon työtehtäviä, joita ei enää ole kuultu sataan vuoteen sellaista tehtävistä. Vähän meillä on metsureita, vähän meillä lapiolla ojaa kaivetaan, ja silti ne ihmiset on työllistynyt sitten niihin uusiin tehtäviin teknologian muuttuessa, ja varmasti tulee jatkossakin olemaan uudenlaisia työtehtäviä työpaikkoja. työpaikkajärjestelmästä huolimatta tai sen johdosta.

Onko tämä muutos myös arkipäivää Mandatumissa?

Kyllä, no sanotaan että se muutos siinä mielessä, että kyllä me tekoälyä implementoimme.

Vai onko muutos ylipäätään koko ajan teillä päällä?

Joo, siis mikään ei ole, mä olen henkilökunnallakin usein sanonut henkilökunnan tilaisuuksissa, että yksi mitä mä voin luvata teillä on jatkuva muutos, eli tulee, ei saa jäädä makaamaan ja Ja yrityksen on muututtava, ja ihan tämmöistä on niin kuin darwinismia on se, että ei nopein, ei vahvin eikä voimakkain, vaan sopeutuvaisin voittaa. Se on sama yrityselämässä kuin lajien kehitymisessä.

Kiitoksia tästä. Janne, kun puhuttiin tuossa, Petri puhui siitä, että darwinismista ja siitä, että ne jotka parhaiten sopeutuu, niin ne jää henkiin ja ne saattaa siellä jopa kasvaa ja jossain vaiheessa siirtyä dominoimaan sitä heimoa tai lajia. Niin tota, mites tuossa darwinismin hengessä Suomessa? Kuinka monta varainhoitajaa tänne mahtuu ja kuinka monta toi Darwinismi pudottaa sieltä pois?

Ihan hyvä kysymys se, että mikä on se lukumäärä, sitä minä en tiedä, mutta sen päättää kyllä lopulta asiakkaat. Se, että jos, jos pystyy tarjoamaan lisäarvoa asiakkaille ja semmoista varainhoitoa, että asiakkaat on tyytyväisiä, niin minä uskon, että näitä mahtuu just niin monta varainhoitajaa. Tämähän on siitä kuitenkin erikoinen markkina, jos Darwinismistä puhutaan, että täällä on, tämä on hyvin keskittynyt pari isolle toimijalle, ja sitten on lukuisa määrä hiukan pienempiä toimijoita. Ja, ja minä uskon, että asiakkaiden mielipide ratkaisee se, että kuin kuinka monta tänne mahtuu.

Sanottan aikaisemmin joskus ennen kuin tekoäly ja kaivinkoneet pilas kaiken, niin kolme miestä ämpäri ja lapio pystyi perustamaan jonkiasteisen maanrakennusfirman. Pystyykö tänä päivänä vielä kolme asiantuntijaa tietokoneen perustamaan varainhoitofirman, joka menestyy?

Jossain määrin pystyy, mutta myös tämä ala on muuttunut aika paljon reguloidummaksi. Meillä on paljon... Lainsäädäntöä ja ohjeistusta ja kaikkea muuta, joka siihen liittyy. Ja se on kyllä jonkun verran nostanut sitä kynnystä perustaa varainhoitoyhtiötä. Ja mä näkisin sen, että jos jollain on oikein hyvä liikeidea, niin kyllä siinä edelleenkin mahtuu. Mut että me pyritään tietysti tuomaan sitten skaalahyötyjä ja vähän niin kuin erilaisia palveluita myös, eikä vaan sitä pelkkää sijoitustoimintaa, vaan sit siinä on muitakin asioita, joista asiakkaat on kiinnostuneita. Ja mitä pienempi toimija, sen vaikeampi se on ehkä sitten tämmöistä kokonaisvaltaista varainhoitoa harrastaa. Mistä sitä? Kuinka iso se tai kuinka iso muutos siinä regulaatiossa on tapahtunut? No sehän on massiivinen muutos, että kyllä nyt sen myötä, jos miettii mitä on tapahtunut ihmisen 30 vuoden aikana, niin koko se tilanne, että meillä on suurin osa regulaatiosta tulee EUsta, niin se on jo itsessään aika massiivinen muutos, jota ei niin kuin ole räätälöity mitenkään erityisesti minkään maan tarpeisiin, niin jo siihen sopeutuminen on iso työ ja se vaatii paljon. Paljon osaamista ja paljon porukkaa. Se tarkoittaakseen sitä, että oikeasti se kolme asiantuntijaa ja tietokone on ehkä liian pieni. No kyllä se vähän nykyään on niin, että on tässä tietty skalajatuja.

No mitäs, Tarja, mitäs yrityspuolen markkina näyttää nyt?

Kiitos varsin hyvältä. Mehän ollaan markkinajohtaja kaikissa Mandatumin yritystuotteissa eli meillä on varsin hyvä näkymä siihen, mitä koko markkinalla tapahtuu. Tämä yrityssegmentti ei ole tällainen valtava kasvaja niin kuin meidän varainhoitopuoli, mutta tasainen kasvaja, joka on vähän tuotteesta riippuen nähnyt tuommoista 5-10 prosentin kasvua viime vuosina. Ja jos me mietitään meidän tuotteita, niin siellä on hyvin luonnollinen kysyntä myös kaikille tuotteille. Eläketuotteita draivaa ymmärrys eläketurvan heikkenemisestä, meidän henkilöriskivakuutuksia draivaa sosiaaliturvan heikkeneminen ja palkkiorahastoja taas halu sijoittaa palkkioita, säästää ja sijoittaa pitkäaikaisesti hyvän työnantajan tarjoaman välineen kautta. kautta, eli siellä on erittäin hyvä tasainen luonteva kysyntä kaikille meidän tuotteille. Toki mehän ei olla siellä yksin, meillä on erinomaisia kilpailijoita tällä markkinoilla, meidän tapa pärjätä on se, että me ollaan tämän oman alueen syväosaajia, me lähdetään asiakkaan tavoitteiden mukaisesta palvelusta, tuotetaan lisäarvoa asiakkaille, joka myös näkyy aika erinomaisina asiakastyytyväisyysluvuina.

Tarja tuossa mainitsi eläkkeet. Onko sulla, Petri, joku näköinen mielipide siitä, miten eläkejärjestelmän pitäisi Suomessa kehittää?

No mulla on siitä paljonkin mielipiteitä ja ehkä jotain osaamista on tarttunut vuosien varrella sen lisäksi, että mä oon tietysti tehnyt tätä vapaaehtoista eläkesäästämistä tässä vuodesta 94. Neljän erinäköisissä muodoissa sekä yksityisiä eläkevakuutuksia itse myynyt, lisäeläkkeitä, ryhmäeläkevakuutuksia itse myynyt ja tietysti johtanut Mandatumia, joka on lisäeläke puolen johtava toimija Suomessa, niin Sen lisäksi minä olen ollut työeläkeyhtiön Varma hallituksessa pitkään, ja ehkä sen kokemuksen pohjalta, kun paljon alaan tutustunut ja lukenut ja myöskin seuraa ihmisten mielipiteitä, niin kyllä minulla edelleen on se mielipide, että Suomessa on erittäin hyvä eläkejärjestelmä monilta osin, ja se on ihan kansainvälisestikin todettu ja rankattu. Mutta aina voi hyvää parantaa, että mielestäni pitää pyrkiä parempaan eikä tyytyä hyvään, koska mielestäni Suomen, niin kuin mitä jos katsoo, niin kuin esimerkiksi OECD-raportteja niin Suomen eläkejärjestelmää leimaa yksipuolisuus, että valtaosa meidän eläkejärjestelmästä on työeläkejärjestelmää ja tää vapaaehtoinen puoli, viimeisenä tää yksilölliset eläkevakuutukset ja verovähennysoikeuden poistuminen, on vuosien aikana johtanut siihen, että yksilöllinen vapaaehtoinen yksityishenkilöiden varautuminen on vähentynyt vuodesta toiseen ja sen takia olen sitä mieltä, että sekä työeläkejärjestelmää pitäisi uudistaa, meidän pitäisi enemmän insentivoida itse ihmisiä säästämään omaa eläkettään, tukea sitä verotuksellisesti ja viittaa ehkä siihen, mitä olen julkisuudessakin kommentoinut ja koittanut saada sille tulta siipien alle. En tiedä, kuinka hyvin olen onnistunut myöskin se, että kyllä näen, että varsinkin nuorten sukupolvien Ja innotuksen ja kiinnostuksen ja järjestelmän legitimiteetin vuoksi niin mä kyllä Kyllä edelleen olen sitä mieltä, että meidän pitäisi katsoa länteen, eli Ruotsin malli, ja siitä, että ihmiset saisivat itse sijoittaa osan myös siitä lakisääteistä eläkemaksustansa, kuten Ruotsissa voi tehdä. Ja erityisesti tämä tarkoittaisi nuoremmille sukupolville sitä, että heidän itse sijoittamansa eurot rahastoituisivat heille sataprosenttisesti, eikä menisi maksussa olevien eläkkeiden maksamiseen. Mä näen tämän myöskin, en pelkästään fiskaalisena asiana vaan myöskin tietyllä lailla ylisukupolvien yli ulottuvana moraalisena ja legitimiteettikysymyksenä eli tietyllä tavalla legitimiteetti eli tämmöinen nuorempien sukupolvien hyväksyntä tälle meidän järjestelmälle, joka tutkimusten mukaan on pienenemässä ja rapistumassa sellaista vauhtia, että se ei ole kyllä hyvä meidän eläkejärjestelmälle. Tästä varmasti riittää keskustelu aika pitkään. Minua kauhistuttaa tuo ajatus siitä, että sä oot niin liberaali, että sä ajattelet, että ihmiset kykenisivät itse päättämään omista asioistaan pikkuisen. Mä oon ehdottomasti sitä mieltä, että ihmiset pystyy päättämään omista asioista pääsääntöisesti aina paremmin kuin joku toinen julkinen sektori esimerkiksi. Mutta tähän väliin sopii ehkä pieni mainospala. Me ollaan juuri tehty uusi palkitsemistutkimus. Ihan mielenkiintoisia tuloksia tuossa muutaman viikon kuluttua julkistetaan myöskin nuorten kiinnostuksesta henkilökohtaiseen eläkesäästämiseen, että.

sen verran tässä näin, voit luottaa muhun, mä oon toimittaja.

Niinpä.

Tässä on vielä Matille tämmöinen kysymys, kun meillä on hallitus on ehdottanut yhteen kokoukselle nyt 0,85 euroa osinkoa. Entäs tämän jälkeen, miten kas osingonmaksu kehittyy tällä strategialla muuten? Paljonko mä saan ensi vuonna?

Se ei ole kyllä minun päätettävissä, että vielä se varmaan selviää sitten, meidän hallitus tekee ehdotuksen sitten vuodenvaihteessa, mutta mehän ollaan kyllä hyvin tarkkaan linjattu tässä meidän uudessa strategiassa, että 2024-2028-periodilla yli miljardi euroa maksetaan. Ja tämä nyt tänään toivottavasti hyväksyttävä osinkoehdotus on 428 miljoonaa, että vielä siitä riittää paljon jaettavaa. Sitä tarkkaa summaa se riippuu. riippuu monista jutuista, mutta mun mielestä muutenkin voisi sanoa sen, että henkilökohtaisesti, kolkyt vuotta rahoitusmarkkinoilla toimineena, niin tota häiritsee vähän tää keskustelu, että osingot on aina pahasta, että tota mä ainakin itse tykkään niistä, ja tota mä uskon että monet meidän osakkeenomistajat on samaa mieltä. Se on suoraa tuottoa myöskin, ja tota et se ei ole yksinomaan pahasta, vaikka kasvua me tavoitellaan. Mutta meidän bisnes on sellainen, että se ei vaadi sitä rahaa kasvuun ja mä uskoisin ainakin myöskin, että meidän osakkeenomistajat itseni mukaan lukien, niin tota mielellään ottaa niitä rahoja sen sijaan että niitä jemmattaisiin tonne meidän taseeseen.

Erinomaista. Nyt on kuulkaa sillä lailla, että meillä on, me ollaan peräti puolitoista minuuttia perässäkin meidän aikatauluamme. Mutta ei se mitään, nyt meillä on aika yleisökysymyksillä jälleen kerran, kättä pystyyn rohkeasti, täällä on yksi, saadaanko mikrofoonia tänne, ja sieltä voi sitten nostella muualtani, edetään, ole hyvä. Kiitos Marko Sammeri. Tuossa sanottiin aikaisemmin, että kaikki ovat huomanneet, että... Kurssien ennätyksiä paukutetaan USA:ssa, Euroopassa ja Suomessa, enää muualla, mutta ihan mielenkiintoista haluaa haastaa. Ja toki, yritysten, niin kuin mainittiin, niin yritykset tekee tosi kovaa tulosta. Ihan vaan haluan kontrata, että... Buffett-indikaattori, Berkshire Hathawaylla valtava käteiskassa tai käteiseksi luettava kassa. Miten te näette siinä ja miten meinaatte reagoida, jos tulee kunnon market crash, joku musta joutsen yhtäkkiä? Kiitos. Mitä mahdollisuuksia se tarjoaa teille? No mä voisin ottaa tän vaikka meidän sijoitusjohtajan, toki joka istuu tuolla, Juhani Lehtonen oikea henkilö vastaamaan tähän kysymykseen, mitä me konkreettisesti tehdään, miten me tää nähdään.

Kyllä Mandatum ja sen edeltäjä, myöskin Sampo silloin kun meidän sijoitusyksikkö istui Sammon yhtiössä, niin kyllä meidän se tapa on ollut pitkäjänteinen opportunismi, eli silloin kun on mahdollisuus markkinat. niin kuin sanotaan, distress-tilanteissa, eli markkina on vaikea, niin meidän tapamme on silloin toimia, sekä rohkeasti, mutta kuitenkin harkitusti ja riskit ymmärtäen. Eli kyllähän ne suurimmat voitot tehdään silloin, kun markkina on vaikea, ja tämä on ollut meidän tapamme, ja ehkä siitä niin kuin pienoisena esimerkkinä myöskin se, että nyt kun Maaliskuussa oli tuulta, niin kyllä me oltiin aika aktiivisia esimerkiksi tuolla korkopuolella. Esimerkiksi tästä meidän uudesta opportunistisesta credit fundista me sijoitimme kohtuullisen määrän jo markkinoille siinä kohtaa, kun markkinoilla oli aika vaikeeta. Eli ostolaidalla pyritään olemaan silloin ja luomaan semmoinen käteispositio ja vakavaraisuus, että sitä tilannetta pystytään hyödyntämään silloin. ei ole, eikä niin, että nyt kun olisi rahaa, niin voisi ostaa. Mä toisin ehkä tähän vielä semmoisen näkökulman, että mun mielestä se aktiivinen ja asiakaslähtöinen varainhoito lähtee siitä, että me toimitaan sen asiakkaan ikään kuin sparrauskumppanina semmoisissa tilanteissa, missä on just tämmöinen teidän kuvailema tilanne, missä toisaalta voidaan ajatella, että markkinat on tosi korkealla, toisaalta voidaan ajatella, että tässä on ollut pitkä nousu takana ja niin edelleen. Mutta että vaikeampia päätöksiä, mulla on paljon itelläni niin kuin hyvin korkeasti koulutettuja ja fiksuja kavereita, jotka ei kuitenkaan ammattilaisia sijoittajia. Ja silloin kun markkina rytisee tai toisaalta kun ollaan korkealla tasolla, niin helposti tuntee, että saa vallan. Niin sitten se, että jos on sellainen varainhoitaja kumppanina, joka voi vähän sparrata ja miettiä, että jäitä hattuun, niinkuin Petri äsken kuvasi, että yritetään lähinnä löytää mahdollisuuksia silloin, kun on vaikeaa. Tai sitten toisaalta ehkä niinkuin olla varovaisia silloinkin, kun näyttää kaikki paremmalta. Kyllä se on meidän meidän tavallaan filosofian mukaista jo tämän sijoitusperinteen takia ja sitten myös meidän asiakasotteen takia. Viittaanko nyt tämmöisiin tässä esimerkillä tämmöisiin tavallisiin retutossuja käyttäviin kavereihin, jotka heti kun näyttää kamalalta niin myy kaiken ja sit kun on päästy huippuun niin ostetaan nopeasti. No se on semmoinen, mitä yritetään välttää tietysti sitten, kun on ammattimainen

Se on käyttö. ollut huono strategia mulle. Lisää kysymyksiä täällä on eturivissä on ainakin. Kiitoksia herra puheenjohtaja, Heikki Välisaari. Kysyisin tuosta sota-hommista, että kun näkymissä olisi nyt, että muutaman kuukauden sisällä voisi loppua niin Venäjän ja Ukrainan sota kuin tuo Iranin sota, kun maailmalla siirtyy painopistettä Venäjältä muualle ja USAkin siitä osasta ottaa ja Kiina on siellä välissä, niin miten se vaikuttaa tähän ympäristön, jos tämmöinen rauhantila vakiintuu?

No jos mä vastaan tähän kiitos hyvästä kysymyksestä. Mä luulen, että vaikka niin kuin... Ja saattaa olla, että tässä vähän positiivisessa markkinassa, mitä viime aikoina on nähty näistä Iranin sodasta huolimattakin, on ehkä sellaista toiveikkuutta sen suhteen, että tätä Iranin sotaa nyt jos vaikka käsitellään se ensin, niin kuitenkin loppuisi, koska Yhdysvalloissa on tulossa marraskuussa välivaalit ja mitä kauemmin Trump jatkaa, niin sitä vaikeammaksi tulee voittaa ne vaalit, johtuen esimerkiksi bensan hinnan noususta, jotka jenkkikuluttajat eivät pidä ollenkaan. ollenkaan näillä isoilla autoilla pitkiä matkoja, eli sä vedät kyllä vaalit helposti, jos sä ajat sitä kansakuntaa isoon inflaatioon ja hyödykkeiden hintojen nousuun. Tää on niinku toinen, missä mä uskon, että Trumpilla on luontainen syy niinkun pyrkiä lopettamaan se jotenkin luistella pois siitä kunniakkaasti. Ja sit taas toi Venäjä–Ukraina-sota niin tota nythän on kuultu tänään viimeksi, että Putin rupeaa puolella, jos näyttää siltä, että sota loppuisi, jopa nimittänyt Zelenskyin herraksi. Eli tota siellä taidetaan jo pedata sitä, että ei niin sanotusti kestä enää niinkun Venäjän talous ja pelko siitä, että tapahtuu jotain oikeasti kamalaa Kremlissä, että ehkä lisääntynyt. No mitä tää tarkoittaa markkinalle, niin Suomihan on tämmöistä investointihyödykkeiden iso maa. Me tehdään tämmöisiä hevosta suurempia koneita paljon ja Ja, ja ja mä, et kyllä mä näen yleensä sodan jälkeen on tullut jälleenrakennusvaihe. optimismi, eli ei vain ole faktisesti tehty, vaan ihmiset ovat olleet toiveikkaampia, kun on rauhan aika. Sota vie mielet matalaksi ja se vaikuttaa kulutuskysyntään. Ja Suomi on kärsinyt valtavasti Venäjä-Ukraina-sodasta ja kärsii aina kun inflaatio nousee, meidän korot nousee, se vaikuttaa rakentamiseen ja asuntokauppaan. Että minun näkemykseni on vaikea nähdä mitään negatiivista ylipäätänsä siinä, että sodat loppuvat. lopputulos, mutta kyseksen Suomen kansantalouteen olisi todennäköisesti erittäin positiivinen asia.

Pieni tarkennus vielä tähän. Kun Ukraina-Venäjä sota loppuu, kyllähän se joskus loppuu. Joo joo, mutta jos puhutaan lähitulevaisuudesta. Joo, mutta se saattaa loppua lähitulevaisuudessa. Se joka tapauksessa loppuu joskus. Näetkö, että suomalaisilla yrityksillä on siitä mahdollisuus päästä samanlaiseen, saada samanlailla vauhtia kuin saatiin Korean sodan päättymisestä tai muuta vai ollaanko me jälkijunassa?

No, tämmöisiäkin arvioita on annettu, että siellä jo keskieurooppalaiset yhtiöt tekee Ukrainassa sitä pohjatyötä niille kaupoille. Mutta jos ajattelee suomalaisia rakennusyhtiöitä niin kuin esimerkiksi YIT on aika vahva Itä-Euroopassa, tekee siellä lähialueella, niin kyllähän mä uskon että En mä nyt näkisi, että me ollaan vielä myöhässä, vaikka me ei siellä Doneskin laitamilta vielä pyöritäkään, että että kuitenkin ehkä mä luulen, että siitä kun sota loppuu, niin menee jonkun aikaa ennen kuin kun ruvetaan niin kuin oikeasti rakentamaan. Ja sitä kauppaa riittää kyllä aika monelle siellä. Se arvio siitä, minkälainen se jälleenrakennus esimerkiksi Ukrainassa on, mutta mä en ehkä suurempana vielä sen vaikutuksen sitten ylipäätäs tämmöisen mentaliteettiin eurooppalaisella tasolla. taas ole toivottavasti se mikä myöskin varmaan on tärkeä Euroopan talouden kasvulle on tää puolustusteollisuuteen ja puolustukseen satsaaminen, sitä ei sitten kiireen vilkkaa unohdeta siinä kohtaa, koska tota uhka idästä ei kyllä hirveästi muutu niinku me kaikki täällä tiedetään vaikka sota loppuisi eli kyllä Euroopalla on kiire varustautua ja se on Suomelle niin kuin taloudellisesti varmasti hyvä asia, vaikka me itsekkin joudutaan satsaamaan meidän vähien rahoja aika paljon puolustuksen lisää.

Onko meillä lisää yleisökysymyksiä? Tuolla. Sinne. Saadaanko mikrofoni? Kiitoksia. Tämä kuulostaa kauhean epäkohteliaalta. Tuolla. Sinne. Mutta mä en ole keksinyt miten tämän muuten koordinoisi. Ole hyvä. Kiitos. Kyllä se hyvä osoitus se oli. Taitaa vielä mukaan. Tässä, eikö minä ole löytänyt sijoituskohteita ja mulla on konstin rahaa jakaa osinkojen kautta, että tota ettei ole ihan Fortumin malliin ottanut kantaa. Sä tiedät kuinka siinä kävi. Että pelätäänkö siellä vai No. mistä se johtuu? Niin, miksi jaetaan osinkona rahat? No tässä niin kuin Matti sanoi meidän mielestä se, että meitä johtoa eikä hallitusta omistajat eivät painosta eikä insentivoi sitä, että meidän täytyy tehdä rahalla sellaisia yritysostoja tai investointeja, jotka eivät luo omistaja-arvoa. Me pystytään kasvamaan tällä hetkellä ilman, että meidän täytyy käyttää niitä rahoja, mitä me on päätetty jakaa merkittävässä määrin osinkojen muodossa meidän osakkeenomistajille. Raha ei ole meille ongelma millään tavalla kasvaa. Me kasvetaan tällä hetkellä erittäin isoilla numeroilla, double digit numbers, niin kuin voi sanoa, meidän tota... palkkiotuottobisneksessä, pääomakevyessä bisneksessä ja siihen me tarvitaan aika vähän pääomia. Ja Mandatum on siitä poikkeuksellinen yhtiö, että nää osinkoina ulos jaettava varallisuus on niin suurta, että mitään järjellistä eikä järkevää keinoa lyhyellä aikavälillä löytää niille muuta käyttöä ei me ole keksitty eikä me haluta myöskään tuhota omistaja-arvoa tekemällä tyhmiä ostoksia vaan sen takia, että voitaisiin käyttää ne rahat johonkin. Hyvä. Siinä tuli siellä taitaa olla. Kysymys vielä. Me ollaan ihan loppometreillä, mutta vielä ehditään tämä. Kiitos. Mull olisi kysymys liittyen teidän tulevaisuuden näkymiin. Eli näettekö te Yhdysvaltojen ennäs hegemonian jatkuvan vielä tulevaisuudessakin, niin kuin taloudellisen hegemonian ja globaaliin talouden moottorina? Vai näettekö te, että tämä talouden voimasuhteet menee vaikka kallistumaan enemmän Aasiaan päin tai sitten moninapaisempaan maailmaan? Että onko teidän mielestä Yhdysvalloissa vielä potentiaalia olla tulevaisuuden hegemonia? Mä ajattelin tota tähän, kyl nyt mä nyt mennään niin paljon tuot sijoitustoiminnan puolelle, Juhani. että mä Juhanin vastaan tähän että Juhanilla on mikrofoni numero joku niin hän avatkaa linjat. Eli Lehtosen Juhani, meidän äskeinen paneelihaastateltava, tuli siihen nyt uudestaan.

Joo kiitos kysymyksestä, kyllähän tässä niin kuin Yhdysvaltojen markkina-arvopaino, jos osakemarkkinaa mietitään, niin se on tällä hetkellä edelleen suurin. Itse asiassa oli mielenkiintoista, että viime vuoden loppupuolella, ihan tuohon sodan alkuun asti, niin yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden paremmin meneminen suhteessa muihin maailman pörsseihin pysähtyi. Ja muut maailman pörssit, Eurooppa, Aasia voimakkaasti, niin kehittyivät. Ja niin kuin hyvin, ja sitten on sodan jälkeen, niin kuin äsken puhuttiin, niin se teknologian, teknologiayhtiöiden purskaus meni paremmin. Mutta on siinä ihan valide pointteja tuossa, että mihin Yhdysvallat, niin kuin nyt tämä nykyinen hallinto, niin minkä takia he tekee semmoista politiikkaa, missä liittolaissuhteita niin kuin pyritään, pyritään tota. tavallaan, no ei nyt ehkä heikentämään, mutta ainakin katsomaan sitä kulmaa eri tavalla, että pyrkiikö hän jopa siihen, että kummonen hegemonia hän haluaa olla. Ja tämä on akuutti kysymys kyllä, tätä niinku todella mietitään. Eihän siihen niinku kukaan pysty tällä hetkellä vastaamaan. Nämä välivaalit marraskuussa tulee olemaan hyvin mielenkiintoiset, että kun Yhdysvalloissa puhutaan niinku sanotaan että jos joku menee liiaksi äärilaitaan niin sitten tulee checks and balances jolla sitten kontrolloidaan tätä liikettä. Ja tällä hetkellähän näyttää siltä, että kongressiin voi jopa kokonaan mennä demokraateille. Ja silloin siellä on checks and balances tässä mielessä. Mutta Kiina painaa todella kovaa tällä hetkellä. Ja se oikea akuutti kysymys on ehkä jopa niin, että onko Kiina voittanut tämän teknologisen pelin jo. joo, ja ja ei ehkä vielä, mutta missä vaiheessa niinku he on hyvin hyvin varteenotettava kilpailija amerikkalaiselle teknologialle. Nää on isoja kysymyksiä. Tää on hyvin hyvin kiinnostava kysymys minkä nostit.

Nyt

Jos

on saat.

mä saan vielä vastata tohon, mun oma nyt ei niin valistunut näkemys on se kuitenkin, että puhutaan moninapaisuudesta, niin kyllä mun mielestä valitettavasti on niin, että meidän pitää kaikkien olla huolestuneita Euroopan roolista globaalisti. Eli kyllähän ainakin kaksinapaisuus, eli Yhdysvallat, Kiina on se tietyllä tavalla millä tää näyttää. Eli kyllä Euroopan kyvykkyys on monella tavalla hyvin heikkoa ja meillä on merkittäviä ongelmia. ja ongelmia, mitä esimerkiksi Kiinalla ja Yhdysvalloilla ei ole liittyen esimerkiksi väestön kasvuun, väestödemografiaan, meidän yliregulaatioon ja hitaaseen päätöksentekoon, kasvun puutteeseen. Ja viimeisenä, mikä mun mielestä on kaikkein tärkein, Eurooppa on monelta osin hävinnyt tämän tekoälykilpajuoksun jo tässä kohtaa.

Näihin optimismisiin näkemyksiin me nyt sitten päätämme Hei aina maailmalla on paljon sijoituskohteita muualla kuin Euroopassa. tämän meidän kahvitilaisuutemme, joka ei siis ole osa virallista yhtiökokousta. Annetaan meidän panelisteille heille kuuluvat aplodit.

Työ.

Päivä jatkuu sitä sillä lailla, että tuota Yhtiökokous on tuossa viereisessä tilassa, alkaa kello 16.30, sinne ovi avataan tässä piakkoin hetken päästä, mutta tässä on nyt hyvä tilaisuus vielä tutustua esimerkiksi tähän trader-kaupankäyntipalveluun, joka on tuolla toisessa päässä salia. Siellä voi käydä katsomassa, että miten se asia oikein fiksusti hoidetaan. Ja sitten alkaa kello 16.30 se yhtiökokous, jossa koko johtoryhmä taitaa olla ja onko peräti hallituskin on penkeissä.

Ei no hallitus ei taida olla.

Eh ei kun hallitus

Ainakaan

ei

kaikkia.

ei ei ei ei ole haaskattu rahaa sillä lailla. Hyvä, kiitoksia teille kovasti. Ja nyt yleisölle vielä aplodit.