Tervehdys InderesTV:n katsojat, Sifterin toimitusjohtaja Santeri Korpinen jälleen kerran täällä studiossa vieraana. Tänään meillä on kaksi mielenkiintoista aihetta. Ensinnäkin käydään Sifter-rahaston kuulumisia tältä vuodelta läpi, miten tähän asti on mennyt, mitkä on ollut keskeisiä teemoja. Ja toinen mielenkiintoinen aihe: salkunhoitajatkin on ihmisiä. Puhutaan henkisestä paineesta, kun hoidetaan toisten rahoja. Santeri, tervetuloa. Ihan ensimmäisenä, miten teillä on mennyt tämä... kohta vuoden ensimmäinen puolisko?

Kiitos Verneri. Nyt tällä kertaa uskaltaa sanoa, että erinomaisesti. Eli viimeksi taisin aloittaa näin, joka oli tammikuun lopulla, että on mennyt ihan ok. Mutta nyt on mennyt yllättävänkin hyvin ja huolimatta siitä, että tässä on ollut tämän tammikuun ja toukokuun välissä on ollut kyllä aikamoista seikkailua. Ja rahasto on nyt noin 13 prosenttia vuoden alusta ylhäällä, joka on muutama, 2–3 prosenttiyksikköä paremmin kuin maailmaosakeindeksillä, niin siihen nähden voi sanoa, että voi olla tyytyväinen.

Onks ollut teilläkin vähän kaksijakonen tää vuosi, kun kattoo eri indeksejä, niin eurooppalaisosakkeilla ei ollut tänä vuonna niin mairee, ja sit tuntuu, että kaikki mikä liittyy tekoälyyn on noussut ihan pystysuoraan ylös.

Joo, kyllä. Ja nyt tällä kertaa nämä meidän puolijohdeyhtiöt on ollut sitten merkittävästi hyvässä roolissa. Eli meillähän oli vuoden alussa noin 20–24 prosenttia puolijohdeyhtiöissä. Ja nyt sitten kun ne lähti nousemaan hurjaa vauhtia ylöspäin, osakehinnat niissä, niin me ollaan koko ajan vähennetty, jotta se ei tulisi liian isoksi kokonaisuudeksi meidän salkkua. Eli jos mietitään yksittäisiä yhtiöitä, niin joku Lam Research 60 prosenttia ylös, Texas Instruments 75 prosenttia, BE Semiconductor peräti 100 prosenttia siis tässä viidessä kuukaudessa. Niin sitten kun me katsotaan valuaatiota eli hintaa verrattuna pitkän ajan tulokseen, niin ei me haluta pitää niin kalliita ainakaan niin isolla painolla. Eilen illalla NVIDIAn toimitusjohtaja Jensen Huang ja NVIDIAn tiimi maalailivat pari vuoden päähän vuotuiset tekoälyinfrastruktuuri-investoinnit, koskien hyvinkin siis puolijohdesektoria, nousisi 3–4 biljoonaan dollariin, kun nyt ne on ehkä noin biljoonan eli tuhannen miljardin dollarin kantturoissa. Aika isoja lukuja, niin eikö sä allekirjoita näitä lausuntoja, kun te myytte niitä puolijohdeosakkeita? Toki mä allekirjoitan, enkä lähde hänen tota. tätä arviotaan olemaan eri mieltä. Hän on kuitenkin se, joka tekee niitä asioita siellä. Mehän oltiin pari vuotta sitten Taiwanissa tämmöisillä isoilla semikonduktorimessuilla ja päästiin siellä kuulemaan ennen kuin oltiin AI-huumassa. Ja silloinkin ne näkymät oli jo erittäin hyviä. Ja silloinhan me päätettiinkin, että mennään vahvemmin vielä mukaan niihin yhtiöihin. Miksi me ollaan vähennetty, niin on oikeastaan se syy, että... että markkina meidän mielestä jo vähän ehkä ylihinnottelee sitä tilannetta eli kaiken pitäisi mennä loistavasti tai vielä vähän paremmin. Me ei haluta olla siinä tilanteessa, että joku näistä mahtiseitsikosta tai muista yhtiöistä ilmoittaakin, että tämä ei olekaan toimiva homma, tämä ei tuota riittävästi tai me vähennetään investointeja nyt, joka näkyy siellä koko ketjussa, ja sen valuaatio siinä kohtaa saattaa mennä huonompaan suuntaan. suuntaan. Eli lyhyesti niin tota, ne on erinomaisia liiketoimintoja, ne tekee tosi hyvää tulosta tänä vuonna, todennäköisesti seuraavanakin vuonna, mutta pitää aina muistaa, että erinomainen yhtiö ei aina ole erinomainen sijoitus, jos niin kuin nyt lähtee ostamaan niitä. Tota, täytyy vaan kehua toi teidän puolijohdepainotus Sifterin portfoliossa. Oli kyllä loistava veto viime vuonna. Niin herää kysymys, että kun te ootte keventäneet niitä, niin mihin te ootte vuorostaan lisännyt painoja? Koska jos mä muistan oikein, niin teillä ei oo kuitenkaan idis hillota käteistäkään. Joo ei, ei meillä ole ihan vaan tarvittavat kahvirahat siellä käteisenä. Me ollaan aina sata prosenttia osakkeissa, ja me ollaan niin kuin siirretty niitä enemmän niin kuin teollisiin yhtiöihin. hyödykeyhtiöihin, jossa me nähdään nousupotentiaalia sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, ja sitten olemassa oleviin myös Costcoon ja Deutsche Börseen me lisättiin vuoden alussa jo lisää. Ja Costcokin itse asiassa nousi 30 prosenttia tämän vuoden aikana myös, joka ei ole mitään tekemistä tekoälyn kanssa. Deutsche Börse taas nauttii siitä, että on paljon aktiviteetteja markkinassa, niin se saa siitä hyötyjä.

Hmm.

Mutta meillä on kaksi tosiaan teollista yhtiötä uutta salkussa ja voidaan niistä myöhemmin jutella lisää, mutta tylsempään laitaan menty.

Tylsyys on hyvästä, kun täytyy aina toistella näitä Sammon entisen konsernijohtaja Kari Stadighin sanoja, kun Sammolla oli se legendaarinen kvartaalikatsaus, että boring is good. Tylsyys on oikeasti hyvästä sijoittamisessa. Ennen kuin mennään noihin teollisuusfirmoihin, voisin tuosta Costcosta vähän kysellä, että noinhan Walmartin kanssahan Costco treidaa aika huikeilla kertoimilla. Meillä

Mm

Nyt mä en ulkomuistista muista ihan minkälaisella, mutta se PE oli varmaan viimeksi kun katsoin 45 hujakoilla. Se on ihan huippuyhtiö, mutta eikö toi hintalappu hirvitä?

Se on hirvittänyt aina.

Niin.

Jopa silloin kun me ostettiin sitä, niin se tuntui niin kuin että oho, että ollaanko me valmiita maksamaan... Ja sijoittaminenhan on loppupeleissä yksinkertaista, eli yritä määritellä se yhtiön arvo tästä hamaan tulevaisuuteen ja sitten yritä ostaa sitä. kun vähän halvemmalla kuin se omasta mielestä se on se arvo. Ja me ostettiin Costcoa, kun se oli pikkuisen vajaa 300 dollaria per osake. Ja nyt se menee siellä 1100 suurin piirtein. Tällainen viisi vuotta sitten. Kyllä, se hirvittää, että se on kallis, mutta se ennustettavuus sille tämän hetken kassavirroille, että se ei haittaa, jos joku investointiboomi hyytyy, koska todennäköisesti sillä ei ole mitään merkitystä. Että jos tulee huonommat ajat Yhdysvaltoihin, niin ihmiset todennäköisesti ostavat halpakauppaketjusta enemmän. Plus sitten laajentaa Yhdysvalloissa myymälöitään. Että jos Costcolla on alle 700 myymälää, Walmartilla yli 20 000 myymälää, sielläkin on varaa laajentaa, ja sitten myös jenkkien ulkopuolelle, muun muassa Kiinaan, että siinä on kasvua.

Jep, se on pitkä kiitotie edelleen, vaikka sekin firma on ollut tässä kuinka monta vuosikymmentä olemassa.

Joo, mutta ne on tosi varovaisia ollut tekemään näitä kasvujuttuja, suunnitelmia ja toteuttamaan, eli siitä me tykkäämme myös, että ne on hyvin varovaisia. että ne

Mm.

suin päin lähde. Moni jenkkiretail-yhtiö on yrittänyt tulla Eurooppaan ja lähtenyt patongit kainalossa takaisin tänne jenkkeihin, kun ei onnistunut. Ja Costcolla taitaa edelleen, sehän on fantastinen yritys, käsittääkseni heillä on edelleen se kulttuuri ja filosofia, että myydään niin halvalla asiakkaille kuin vaan pystyy, että eivät yritä silleen maksimoida sitä niinku... Kyllä, joo. Ja nyt sielläkin me vierailtiin pari vuotta sitten niin kuin Omahassa itse asiassa Costcon myymälässä, ja nythän on jännä tilanne, että kun tullit todettiin laittomiksi ja suurin osa yhtiöistä... jotka menee nyt Yhdysvaltain treasuryyn luo ja pyytää rahoja takaisin näistä tulleista, niin aikooko Costco palauttaa ne rahat jollain tavalla hintojen kautta asiakkaille? Se olisi kiva nähdä, että ne tekisivät sen, koska se olisi aito. Ois. Se olisi hieno juttu.

Se sopis heidän linjaan. Hei, sä mainitsit nuo, älä suinkaan, vähän tylsät teollisuusyhtiöt, mut rupes kiinnostamaan ihan hirveesti, niin mitä nää on, mitä on ostettu?

No siis Rational AG, saksalainen yhtiö, yli 50 prosentin markkinaosuus tämmöisissä kombiuuneissa, eli ravintolauuneissa. Ja tämä Rational AG oli 90-luvun lopussa... Lopussa, 2000-luvun alussa taisi olla yksi tämmöisiä nopeiten kasvavia saksalaisia yhtiöitä silloin. Sitten sillä tuli vähän vaikeampi ajanjakso tuossa, ja nyt ne on niin kuin Euroopassa todella hyvin penetroitunut markkinoille. Mm. penetroitu markkinoilla. Kiina, mutta Jenkeissä on iso kasvumahdollisuus. Säästää ravintoloissa energiaa, aikaa ja raaka-aineita ja makuprofiili on erinomainen.

Toimi näin.

Nämä on ne, ja myös liikevoittoprosentit on 25 hujakoilla, joka on aika kiva teolliselle firmalle.

Tämä on tosi hyvä. Eikä varmaan sido ihan liikaa pääomia tommosten uunien kasaaminen vai?

Joo, ei, se on yllättävän pääomakevyt. En muista nyt ulkoa niitä lukuja, mutta suhteellisen ihan ok.

Onks tässä tämmönen klassinen tapaus, että suht ennustettava markkina, noiden suurkeittiöiden ruoanlaittovälineet, niitä tuskin tekoäly disruptoi ihan heti huomenna, ja toisaalta onko markkina vielä suht vakiintunut vai?

Joo, markkina on aika vakiintunut ja se on kuitenkin kasvavaan päin, että he ovat saaneet markkinaa koko aika itsellensä. Heillä on itse asiassa tämmöinen digitaalinen kulma,

Hmm.

eli yli 100 000 uunia, niillä on siis järjettömästi uuneja myyty ympäri maailmaa huippuravintoloihin, mutta 100 000 niistä uuneista on itse asiassa digitaalisessa seurannassa, eli ne saa koko aika dataa sieltä ja pystyy myös ohjeistamaan ravintoloita. siinä uunin käytössä ja erilaisissa asioissa, on siinä tämmöinen pieni digitaalinen lisäys.

Kuinka syvät vallihaudat tommosilla bisneksillä on, koska vois ehkä ainakin tälleen naiivisti ajatella, etteikö kiinalaisetkin nyt osais tehdä halvemmalla tommosia hyviä uuneja.

Jos miettii mitä tahansa huippuravintolaa, jossa on niin kuin tämmöinen Gordon Ramsay tyyppinen sekuntiaikataulu, niin siellähän ei saa mikään asia mennä pieleen ja muun muassa joku uuni ei saa hajota. Sen pitää olla todella hyvin toimiva eli laatu on vaan se ykkösjuttu. Eli sen takia ne maksavat kymmeniä tuhansia tommoset uunit ja siihen samaan uuniin on sitten yhdistetty monia ominaisuuksia. säästää tilaa sieltä keittiössä myös samaan aikaan. Mutta tollanen voittaa markkinaa. Että varmasti löytyy siitä erilaista kiinalaista grilliä, jota

Ja

voi laittaa sinne, mutta ne on sitten eri segmentti.

Huippuravintolalle varmaan satasenkin kymmenien tuhansien tavallaan uunissa säästäminen, ja se hajoaisikin jostain syystä, niin se kostautuu paljon pahemmin kuin mä voisin kuvitella, että huippuravintoloissa päivittäinen myynti voi olla, että siinä menettää useamman... osan päivän myynnistä, mikä on paljon isompi summa jopa.

Se on täsmälleen näin. Se on vähän niin kuin tuolla Lapin turistikohteissa, jos sun kaakaokone menee rikki ja sä päivän odottelet sinne huoltomiestä, niin se on pitkä penni. Että sieltä kun minttukaakaot jää myymättä, niin se on huono asia.

Mikä tämä toinen firma sitten?

Se on Allegion, eli kaikki tuntee Assa Abloyn, eli maailman suurimman lukkojen valmistajan, tai tämmöisen, oikeastaan hienompi termi on tämmöinen entry... sisäänmenojärjestelmä, koska sehän ei ole aina lukko, se voi olla myös sähköinen joku lippulappu tai digitaalinen malli, mutta Allegion on Assa Abloyn kilpailija, mutta on erikoista. ja on erikoistunut nimenomaisesti jenkeissä. Eli on niin kuin yhdysvaltalaisessa markkinassa johtaja. Ja me tykättiin siitä enemmän siksi, että se on fokusoidumpi, että Assa on sitten ympäri maailmaa. Ja mikä meitä yllätti, tämmöinen lukkojärjestelmä, että ne on niin kuin hyvin maakohtaisia. Eli siellä on hyvin paljon erikoiselementtejä per maa, lainsäädännöstä alkaen, että se ei olekaan niin, että jos Assa Abloylla on yksi lukkojärjestelmä, niin se olisi globaalisti kaikkialla, vaan että se on hyvin vaihtelevaa. Mutta jenkeissä se on sitten jo niin kuin Allegionilla hyvin paljon selkeämpi se peli.

Minkälainen markkina-asema tällä yhtiöllä on sitten siellä Yhdysvalloissa?

Ne on oikeastaan Assan kanssa, se on oligopoli, että ne periaatteessa ottaa jo... Ja kun tulee vaikka uusia mitä tahansa sitten isoja halleja, niin nämä hoitaa kaiken siellä. yritysten sisään- ja ulosmenojärjestelmät.

Mikä

Niin.

lainen tuo markkina on? Kasvaako tuo markkina hirveästi vai onko se aika kypsän puolella?

Se kasvaa joo, totta kai siihen vaikuttaa GDP ja siihen vaikuttaa sitten ylipäätänsä rakennusboomit ja tällaiset. Mutta siellä on aika paljon myös korjaustyyppistä uusimista ja tällaista, että se tuo lisää siihen kasvua. Sitten on aika hyvä hinnoitteluvoima ja jos me nyt ihan väärin muistan, niin me oltiin tuollaista 5-7 prosentin tuloskasvua laskettu, joka on meille... riittävä että se ei ole nyt mikään Microsoftin tai Alphabetin tyyppinen 15-20 prosentin tuloskasvu mutta toi on niinku tuolta tasaisemmasta päästä olla tämmöinen laadukas liiketoiminta. Nämä molemmat kuulostaa vähän tämmöiseltä, niin kuin voisiko sanoa, melkein valtion... ei ihan, en mä sano, että sama riskitaso kuin valtionvelkakirjoilla, mutta ehkä vähän bondimaisia sijoituksia verrattuna ehkä tämmöisiin teknologiayhtiöihin, jotka ovat vähän villimpiä. Joo, joo, ja ihan niin kuin me ei katsota useinkaan niin kuin salkkua hirveän paljon tämmöisen niin kuin portfolio näkökulmasta, mitä ehkä jossain oppikirjoissa kerrotaan, että pitäisi olla hyvin tarkkaan. tarkkaan katsottu. Toki me ymmärretään korrelaatiot niiden toimialojen ja yhtiöiden välillä ja tämmöiset, mutta me ollaan niin kuin todettu, että yritetään eri toimialoilta löytää niin kuin meidän mielestä parhaita yhtiöitä ja kuitenkin niin, että ei tulisi sellaista kasaantumista, että meillä olisi vaikka puolijohteita 50 prosenttia, koska jos me mentäisiin ihan puhtaasti huippufirmojen mukaan, niin meillä olisi siellä niin kuin puolijohdearvoketjusta varmaan niin kuin kymmenen lisää firmaa. Koska siellä on tosi huippuyhtiöitä, mutta sitten me tiedetään myös, että siihen tulisi ihan erilainen riskikerroin mukaan, ja ei haluta sitäkään.

Ei leimata Sifteriä puolijohderahastoksi.

Niin, eikä edes markkinoinnin mielestä, vaan nimenomaan siitä, että me halutaan, että riskikorjatusti se on järkevää.

Sit mä halusin siirtyä tähän meidän, joku vois sanoa ehkä pehmeämpään, mut mä argumentoisin, että itse asiassa hyvinkin mielenkiintoiseen ja tosi tärkeään aiheeseen. Kuten mä aluksi sanoin, salkunhoitajatkin on ihmisiä. Vaikka rahoitusalalla ehkä monet yrittää sellaista habitusta, että ollaan tietysti kylmän rationaalisia, eikä värähdetä, ollaan ihan viilipyttöjä kovan paineen alla, mutta onhan tossa hirveät paineet, kun hoitaa muiden rahoja. Mikä teillä stressaa eniten töissä?

Kaikki stressaa koko ajan.

Vähän aamusta kysyjää.

Kahneman ja kumppanit kirjoitti tutkimuksen 70-luvun lopulla, että epäonnistuminen tuntuu kaksi kertaa pahemmalta kuin onnistuminen. Ja sitten jos vielä lisää siihen lisäelementin, että hoitaa muiden varallisuutta, että jos itse tekee huonon sijoituksen omilla rahoillaan, niin se on kaksi kertaa niin kuin pahempaa. Tekee vielä toisten rahoilla ja on vastuullinen ihminen, lähdetään näin, niin kyllä siihen tulee kerrointa. Mikä stressaa, niin no se varmaan stressaa tietenkin, kun tulee vuosia, että ei pärjää. Kun niitäkin tulee. Eli vuodet 24 ja 25 oli Sifterille vaikeampia vuosia. Eli jos miettii viimeistä viittä vuotta, niin vuonna 21 ja 23 me oltiin maailmantilastoissa ihan niin kuin mitalisijoilla. Ja pärjättiin tässä maailmalla yhdessä olympialajissa loistavasti ja sitten tuli vuosi 24 ja 25, ei pärjättykään niin hyvin, niin tottakai siinä tuli sellainen epäonnistumisen tunne, että hetkinen ollaanko me tehty jotain väärin, ollaanko me menetetty jotain, ovatko meidän päätökset nyt huonompia mitä ne oli aikaisemmin. Tuosta ne syntyy.

Toi on totta toi vertailta. Toi on totta, toi vertailtavuus on tällä lailla tosi helppoa, koska no varsinkin noin kryptopörssit on auki 24/7, osakemarkkinatkin suurimman osan viikosta, että ihmiset voivat ihan hirveän helposti vertailla. Ja mä veikkaan, että keskivertosijoittaja vertaa herkästi myös omenoita appelsiineihin, vaikka tää vertailuindeksi on maailmaindeksi, niin jokuhan saattaa hyvin ajatella teitä versus vaikka joku pelkkä puolijohdeindeksi, että tuleeko se tosta, varmasti tulee ihan valtava paine, kun koko ajan hirveän haavoittuvasti julkisesti esillä.

Niin. Jos miettii osakesijoittamisesta eikä yleisesti, niin kyllä mä sanoisin, että se on ihan aito olympialaji, että siihen osallistuu kymmeniä miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa joka päivä. Ja sitten siitä on vielä suuri osa ammattilaisia, jotka on ainakin joillain mittareilla huippuälykkäitä ja tekee sitä isoa pitkää päivää, ja sitten tuomari päivän lopuksi antaa pisteytyksen eli miten sä oot pärjännyt, ja sitten ne osallistujat eli esimerkiksi sijoittajat tai asiakkaat voi vielä katsoa sitä joka päivä, että mitäs ne on nyt pärjänneet. Niin siitä syntyy sellainen kieltämättä sellainen mielenkiintoinen tilanne ja onneksi se on sitten niin kuin sitä sijoittajasta tai taas tapauksessa niin kuin rahaston hoitajasta. Meidän pitää itse päättää missä pelissä me ollaan mukana. Että halutaanko me, onko sillä päivällä mitään merkitystä? Onko kuukaudella? Onko edes vuodella niin suurta merkitystä? Että meidän täytyy määritellä se aikajakso, missä haluaa niin kuin... uskoo, että tää strategia toimii.

Tosta itse asiassa meinasin just kysyä, että onko edes teille vaikka kahden vuoden aliperformanssi oikeasti niin iso... juttu, koska jos teillä on vaikka kun rahasto on keskittynyt systemaattisesti laatuyhtiöihin, niin jokaisella sijoitusstrategialla voi tulla tosi pitkiä... Vaikka arvosijoittajillahan 2010-luku meni melkein kokonaan penkin alle.

Jos sä juttelet suomalaisten sijoittajien kanssa, jotka sijoittaa suomalaisia pienyhtiöitä, niin heillä menee nyt varmaan kuudetta vuotta hommat ihan ojaan. Niin toi pari vuotta kuulostaa vielä aika kevyeltä. No joo, joo, on se tota, täytyy aina miettiä myös kaks näkökulmaa, että yksi mitä me kerrotaan meidän rahastosta ja minkälaisia odotuksia me rakennetaan, ja sit tottakai sen sijoittajan, joka on lähtenyt mukaan tällaiseen ja laittanut vaivalla ansaitsemansa rahat meille töihin, että miten hän on ymmärtänyt ne meidän viestinnän ja mikä on se hänen oma mentaalinen peli, ja koska hänhän monesti sitten tämä sijoittaja istuu eri. erilaisissa klubeissa ja juttelee naapurin Keijon kanssa joka on sitten laittanutkin johonkin muualle tai tehnyt itse ja siinä tullaan just tähän että verrataan ihan eri asioita. Eli ei voida helposti verrata jotain yksittäistä indeksiä, vaikka nyt vaikka Helsingin pörssiä vuonna 25, sehän oli loistava. Ja me ollaan istuttu tässä penkissä monina vuosina aikaisemmin ja me ollaan surkuteltu Helsingin pörssin tilannetta. Mutta kyllä Helsingin pörssi peittosi varmaan kaikki muut pörssit melkein viime vuonna. Olet ihan top 10, Ihan että olet top. siellä huudeilla jo, tosi hyvä. Joo, mutta pitää aina yrittää se sille sijoittajalle. tälle kertoa, että nyt sä oot mukana laadukkaissa laatuyhtiöissä. Ne on yleensä pikkasen kalliimpia kuin pörssi keskimäärin, mutta niissä on tämmöisiä ominaisuuksia. Ja nyt tänä vuonna niin markkina on arvostanut tämän kaltaisia yhtiöitä jostain syystä sitten. Ja jonain vuonna ne ei arvosta sitten edes vähän kalliimpia. Että voi tulla, että arvosijoittajalle tulee joku loistava vuosi, kun korot nousee riittävän paljon ylös tai näin. Mutta kyllä se on viestintälaji, että pitää pystyä kertomaan hyvin selkeästi niille sijoittajille, että missä te olette mukana.

Tästä mulle herää kysymys, että Onko, näin monesti mietitään rahastoja, niin mietitään hirveästi sitä salkunhoitajan tavallaan osaamista ja hänen laatuaan, mutta onko loppupeleissä, voiko rahasto olla yhtään parempi kuin mitä itse asiassa rahaston sijoittajat on, koska jos niillä sijoittajilla on huono temperamentti ja ne hirveän herkästi laittaa rahaa sisään kun menee hyvin, mutta myös vetää pois kun menee huonosti, niin sehän itse asiassa väkisin ohjaa sen salkunhoitajankin toimintaa, että se joutuu vaikka myymään huonolla hetkelläsi paljon.

Mitä mä saan? Joo, toi on... tossa on niin kuin syy-seuraussuhde, mutta me ei olla onneksi koettu sitä ihan noin paljon. Jos mä aloitan ensiksi tosta sijoittajakunnasta. Meillä on suuri onni, että meillä on sellaisia sijoittajia, jotka on ensinnäkin erittäin fiksuja ja kokeneita. Siis ollut yritysjohtajina, yrittäjinä ja muuten vaan. Eli hyvä puoli, että ne haastaa meitä. Ja mutta toinen hyvä puoli on tietenkin se, että niillä on yleensä varallisuutta niin paljon, että ne ymmärtää, siis se fiksuus tulee siitä, että ne ymmärtää, että pörssiin tulee vaikeampia aikoja eli ne ei vedä silloin pois rahaa. Toisaalta sitten ne ei ole heidän viimeiset pennit, mitkä on meillä kiinni, jolloin he ei myöskään sen takia yleensä ota rahaa pois, vaikka tulee vaikeampi jakso, vaikka tämä nyt Iran-konflikti... konflikti maaliskuussa, niin ei meille juurikaan tullut outflowta. Eli mä oon ihmetellytkin monesti tai miettinyt sitä, että ne kenellä on jo rahaa ja ne pystyy niitä pitämään tuolla, niin ne yleensä vaurastuu vaan enemmän, koska he eivät hätiköi. Kun sitten ihminen jolla on huono luonne. temperamentti tai sitten on vivutettu liikaa tai sitten vaan yksinkertaisesti laitettu vähän niin kuin hampaatkin naulaan sinne. Totta kai niitä, jos laskee viis prosenttia heidän rahaston sijoituksensa arvoon, niin ne on jo siinä kohtaa vetämässä rahaa pois. Ja me yritetään totta kai valita paljon sillä tavalla sijoittajia, että ne ymmärtäisivät, että olkaa nyt vähintään kolme vuotta tai viisi vuotta mukana. Että se on niin kuin semmoinen minimiaika kun te voitte olettaa, että se menee hyvin se sijoitus. Että vuodessa voi tapahtua mitä vaan.

Totte onnistunut siis tässä tavallaan... te ette hyväksy ihan ketä tahansa asiakkaaksi, mutta tää on yritetty olla silleen selektiivisiä, että syystä saa olla samanhenkisiä asiakkaita?

Joo, joita on... jälkimmäinen, ettei meillä oikeastaan ole lupaa niinku portsarina olla siinä, sanoa että hei et sä et tuu ja sä tuu, mut me voidaan... Me kerrotaan meidän... siinä vaiheessa kun ihminen on kiinnostunut Sifteristä, niin me pyydetään se toimistolle ja me kerrotaan tosi... näytetään niinku huonot ajanjaksot ja sanotaan, että näin kauan kesti. asti, että palauduttiin samalle tasolle. Me kerrotaan, että on täysin mahdollista, että tämä romahtaa. Onko tämä sulle ok? Ja yritetään olla vähän niin kuin yli, jopa ylirehellisiä siinä, että ihminen hyväksyy sen, että me ei voida sille mitään, jos osakemarkkina laskee. Ja mekin voidaan hyvinkin vuosina pärjätä huonommin kuin indeksi. Mutta jos te silti pidätte sitä ajatuksesta, että me hoidetaan tätä juttua. Tuo, niin sitten tervetuloa. Ei me täyttä varmuutta saada ikinä siinä, että onko se sitten mennyt jakeluun, mutta ainakin tehdään sellaista koulutustyö siinä alussa.

Joo, se on tärkeää. Tässä ehkä mä luulen, että meidän haastista katsoo varmasti monet ihmiset, jotka on tosi pitkäjänteisiä sijoittajia, niin tämä ehkä yllättää heitä, mutta on yllättänyt mut ittenikin, että mä oon ymmärtänyt salkunhoitajan rahastoalalta, että esimerkiksi myyjät on todenneet näin. Mä en muista, oliko tämä joku sifteriläisen kommentti vai jonkun toisen rahaston edustajan, mutta tämän voi yleistää, että tyyliin jollain vuodenkaan tuotolla ei ole väliä, vaan se on niinku viimeisen kuukauden... sä oot niin hyvä kuin sun viimeisen kuukauden tuotto. Jos kuukausi menee jo penkin alle, niin ei voi myydä, mutta jos kuukausi on hyvä, niin voi niinku myydä. Et onks... sitä ilmeisesti ne asiakkaat on niinku todella lyhytjänteisiä monesti tällä alalla.

No joo, on sitäkin. On sitäkin. Ja kun kysyit tässä aluksi, että mistä ne paineet tulee, niin niitähän tulee useammasta paikasta. Ja mä palaan tähän sun jälkimmäiseen kysymykseen, että jos me seurattaisiin jotakin Bloomberg TV:tä tai kaikkia näitä medioita, niin

Yeah

meillä esimerkiksi toimistolla ei ole mitään telkkaria pyörimässä. ei siellä. Koska se distraction, mikä sieltä tulee, se häirintä ja se paine

Hmm.

johtaa semmoiseen lyhytjäänteiseen, että mun pitäisi koko ajan seurata jotain, mitä tapahtuu ja sitten reagoin. Mutta sieltä tulee painetta, koska siellä aina kerrotaan, että joku yhtiö nousi ja vitsi me tutkittiin tätä just viime vuonna, miksi me ei oltu taas mukana. Sitten toinen on, että mistä tulee painetta, että ne tulee tosiaan sijoittajilta, jotka on siis osa lyhytjänteisiä. Eli varsinkin silloin kun on mennyt vähän huonommin, niin siellä ne hyvän hyvyyttään haluaa kertoa, että miksi te ette voi tätä puolustusalaa nyt katsoa. Että kun teillä ei ole näitä puolustusyhtiöitä, mutta kun näette kun se on mennyt niin hienosti. Ja yllättävä kyllä vielä tämän vuoden keväällä, Tammhelmikuussakin tätä vielä ehdotettiin.

Nyt ei ole varmaan hetkeen kuulunut enää

Nyt

siitä.

ei ole ollut hiljaisempaa kuin hautajaisissa, kun sä yrität siinä omassa vartissa kertoa, että ne on laskenut 40–50 prosenttia vähän keskimäärin puolustusalan yhtiöt. vaan yhtiöt. Mutta joo, kerrotaan, hyvä hyvyyttä ehdottaa ideoita, että mihin kannattaa sijoittaa, tai sitten, että hei, että miksi te olette tuossa yhtiössä mukana, että se ei ole liikkunut se osake mihinkään puoleen vuoteen nytten, että miksi te olette siinä vielä. Jaa jaa jaa. Ha ha ha! jaa jaa tota, nyt mun roolihan on ottaa niinku luodit vastaan. Se on niinku toimarina ja mä oon uhrannut itteni siihen alttarille, että mä saan aika paljon sitä palautetta ja sit meidän loistavat myyjätkin saa sitä ja me yritetään suojella, ettei mene tonne salkun hoitoon ne palautteet. Koska siitä alkaa tulla painetta salkunhoitajille, että hei asiakkaat kyselee, että miksi me vielä pidetään tätä yhtiötä tai miksi me ei olla tuolla, niin siitä pitää niin kuin suojella. Ei sillä tavalla, että ne olisi huonoja ideoita, mitä tulee asiakkailta, mutta että ne on niin kuin yleensä ne menee vähän vaihtelee liian niin kuin lyhyellä ajalla ne ideat.

Hmm.

Että vähän niin kuin momentumien ja hypen mukaan.

Tuntuu että ihmiset tuomitsee osakkeita ja indeksejä ja rahastoja lyhyen aikavälin kurssikehityksen perusteella. Aika usein näkee kommentteja vaikka jos ihminen potkii indeksiä kuin vaikka auton rengasta: onpas huono, kun ei noussut viime viikolla. Että tuntuu että se on logiikka menee monesti noin.

Ja kyllä se auttaa siis tässä työssä tuo se paineen sietäminen on tavallaan sitä omaa tunnenappia. Jos ihmisellä on semmoinen nappi, niin sitä pitää ikävä kyllä pistää koko aika suppeammalle. Eli silloin kun menee huonosti, että on ollut vaikea ajajakso, niin siitä ei sovi alkaa masentumaan tai alkaa. Siis reflektointia voi tehdä ja me tehdään tiimillä aika usein reflektointeja. Ja mietitään, että onko ne meidän perusteet. investoida, sijoittaa näihin yhtiöihin ja pitää, onko ne ollut oikeat. Mutta jos menee sinne niinku tavallaan ihan syvimpään laaksoon, niin siitä alkaa niinku tulemaan myös huonoja päätöksiä. Vastaavasti muistan vuonna 23, kun meille tuli uusi ihminen taloon, ja oli tää ihan huippuvuosi, tais olla 34 prosenttia tuotto, ja kaikki oli vaan ylöspäin tuntui, ja tämä sanoi, että miksi te ette juhli enempää. Ja tämähän on mielenkiintoista. Sitten mä yritin vähän tyynnytellä, että hei, ottakaa tekin easy, että tämähän on aika raakaa lajia, että tässä voi muuttua tilanteet. Ja valitettavasti vähän niin kuin profetoi sitä seuraavaa vuotta, 2-4, joka oli siis positiivinen vuosi, mutta hävittiin vaan indeksille. Niin pitää niinku sitä iloista, sitä menestysfiilistikin pitää niinku vähän laskea, että ei niinku se huonoin tilanne on se, että alat kuvittelemaan olevasi parempi kuin markkina. että tulee se, että pitäisi olla vähän niin kuin sillä sotasankarilla, joka ratsastaa takaisin Roomaan, niin siinä on se pieni ukko, joka muistuttaa orjattarella, joka kertoo, että olet vain kuolevainen. Mm.

Että se nöyryyden pitäminen, koska se tilanne voi muuttua aina tosi nopeasti.

Vaikka olisi kuinka hyviä yhtiöitä siinä salkussa, mutta markkina voi vaan sitten korjata.

Niin, ihan niin kuin itsekin sanoit, hyvää yhtiöhän ei välttis ole aina hyvä sijoitus. Joskus se pitkällä aikavälillä... tavallaan eri asioita kuin itse yhtiö ja osake.

On, ja se on joskus vaan hillittömän vaikea sitten yrittää selittää itselleen, mutta myös asiakkaille, että kato tämän liiketoiminnan tuloksia, että se on todella laadukas firma, mutta markkina ei vaan arvosta sitä. tämmöisiäkin me ollaan käyty sitten, kun me ollaan kaksi vuotta katsottu jotain japanilaista teollisuusyhtiötä ja se niin kuin mataa siellä, se vaan on todella niin kuin huono se osakkeen hinta. Ja sitten me keksitään syitä tai löydetään niitä syitä tuolta, että teollinen aktiviteetti on matala ollut siellä ja ties mitä, ja sitten me argumentoidaan se lopulta, että hyvä, että me myydään se. Ja sitten me myytiin. Ja ei siitä kestänyt kuin puoli vuotta, niin pum! Se nousi niinku 80 prosenttia. että joskus käy näinkin, että ei vaan kärsivällisyys riitä. Ja tätä... Katsotteko tätä, mä mietin noista tilanteista, niin kuinka paljon te mietitte sitä, että kuinka paljon niiden yhtiöiden tulokset tai ehkä vielä hienommin ilmaistuna käypä arvo kehittyy, koska sitten tavallaan sehän ei, jos kurssi mataa, mutta samaan aikaan yhtiön arvo kehittyy koko ajan. Arvo ja hinta on kuitenkin eri asia, niin eiköhän se olisi pikemminkin hieno tilanne, että sitä voi nostaa ylipainoa siinä yhtiössä. Joo joo joo, kyllä se näin, ja tää on oikeastaan... Ja tästä syy, miksi me esimerkiksi tiettyjä, vaikka nyt puolijohdeyhtiöitä lähdettiin lisäämään tuolla 24 ja 25 vuoden keväälläkin, oli lisätä. Toi on oikeastaan se meidän ydin, että me haluttaisiin nimenomaan tuijottaa sitä arvoa. Että onko se liiketoiminta parempi tänään mitä se oli vuosi tai kaksi sitten. Ja jos se osakekurssi ei näytä sitä, niin kyllä joskus se osuu oikeaan. Mut se on hirveän piinaallista joskus odottaa sitä, että miksi... Miksi markkina ei kuitenkaan näe, että tämä liiketoiminta on paljon arvokkaampi kuin tämä? Joku Warren Buffett -mainen kärsivällisyys, niin se on sellainen, ehkä ihanne, mitä kohti pitäisi pyrkiä. Ja sitten sulkee se kaikki noise ja ne odotukset ja se ehkä jopa vaatimukset, mitä tulee ulkopuolelta niin sivulle. Mutta ei ole helppoa.

Niin. Teidän pitää ostaa osalla Sifterin rahoista itsellenne vakuutusyhtiöön, ja sitten teillä on pysyvää pääomaa, kun teillä on se float siellä. No, Onks käyny mielessä vielä?

no, no tota ei, ei, ei ole kyllä käynyt, mutta ajatuksen ymmärrän. Että joku tommonen voisi olla tietenkin. Joo.

se pysyvää pääomaa. Mutta sitten taas, kun sä oot itse rahastoyhtiön toimitusjohtaja, niin sä sanoit jo, että sä toimit ikään kuin luotiliivinä, sellaisena filtterinä suojelemassa tiimiä, mut miten sä niinku tsemppaat jengiä niitä vaikeina aikoina, koska sä voit sit kertoa vähän lisää.

No ensisijaisesti... kun pitää pitää omasta mielenhallinnastaan kiinni, että jos olisi taipuvainen tämmöiseen järjettömään ylireagointiin, että taas aina samppanjaa kun tältä menee hyvin ja taas sitten niinku ranteet auki kun menee huonosti, niin sehän niinku luo sitä kulttuuria. Ja mä luulen, että mä pystyn olemaan aika hillitty kuitenkin sitten ja pitämään yllä sitä, että hei, me tehdään oikeita asioita. eli mihin me voidaan vaikuttaa: strategia, että toteutetaanko me sitä strategiaa. Sitten mihin me pystyy vaikuttamaan on se kulttuuri, eli mitä asioita me juhlitaan, mistä me palkitaan, minkälaisia ihmisiä me rekrytoidaan ja tavallaan se puhe mitä me käydään, niin ne on ehkä niitä tärkeimpiä asioita mihin pystyy itse vaikuttamaan. Ja siitä mä käytän jonkin verran... melkein nyt joka päivä istahtan alas joskus salkunhoitajien kanssa ja joskus myynnin kanssa, ja niin kuin oikeastaan vaan kysyn, että mitä kuuluu. Ja aina hän ihmetteleekin kun mä tuun heidän huoneeseen siihen että mitä asiaa. Mä sanoin että ei oikeastaan mitään. Hmm. Ja sit on jos on ollut joku yhtiö joka on laskenut niin sit niinku jutellaan siitä. Ja sit mä niinku käyn läpi keskustelua että miltä se tuntuu. Ja mä tässä itse asiassa taannoin teinkin kyselyn tota yhdelle meidän salkunhoitajalle, ja yksi meidän yhtiö, ei tänä, mut viime vuonna laski tulosjulkistuksen yhteydessä vähän yli 30 prosenttia se osakkeen hinta. Se on muuten aika paljon niinku No kun sanoo, no sen mä myönnän, että yhdessä päivässä se on jo alentavaa niinku tulosjulkaistuksen jälkeen. joo. Niin siinä sitten mä kysyin kysyin vähän jälkikäteenkin, että no mitä sä niinku ajattelit siitä ja mitä sä näit, niin tota niin. Niin hän sanoo, että hänestä on tosi kivaa, että sitten kun on jo maassa, niin sitten ei enää niin kuin potkita sua. Ja minusta se on hauska tapa ilmaista tämmöiseltä hieman introvertilta salkunhoitajalta, että meidän kulttuuri ei niin kuin rankaise siitä, vaan enemmänkin sitten niin kuin tuli kysymys, että hyvä, maitoa on jo pöydällä, se on kaatunut, silleen me ei voida mitään, vaihtoehto on pitää se osake, myydä tai lisätä. Ja helpoin olisi mennä konsensuksen mukaan ja tässä tapauksessa olisi ollut myydä, koska sitten ei tee virhettä ainakaan. Ja sitten tietenkin voisi vaan pitää sitä, mutta me tehtiin niin, että hän tutki sitä lisää ja sitten me tehtiin yhdessä päätös, niin kuin me tehdään kaikki meidän sijoituspäätökset aina yhdessä, niin me päätettiin niin kuin lisätä. Ja nyt sitten seuraavassa, ei heti seuraavassa tuloksessa, mutta sitten kolme tulosta sen jälkeen se nousi about saman verran ylös ja meni niin kuin ylemmäs kuin lähtötilanne. Eli se yhtiö sai liiketoimintansa korjattua aika nopeassakin ajassa. No ne on ehkä niitä... pitkä vastaus, mutta siis kulttuurin rakentaminen on se tärkein tekijä tässä asiassa. Hmm.

Toi mahtavaa sanoo, että kysyy vaan mitä kuuluu. Mun mielestä on aina, oli sit toimitusjohtaja tai joku muu, jonka tietää, että on vastuutettava ja kiireinen ihminen, niin se kun semmonen henkilö jaksaa istahtaa viereen ja kysyy vaan mitä kuuluu. Mä tulin vaan lätisyttää leukaa. Se on oikeesti tosi arvokas. Siitä herää... siinä tulee sellainen, että on arvostettu olo myös koko henkilönä.

Pääsee teleen. Mä oon huomannut, että nykyään aikaa kuluu mullakin aika paljon Suomen ulkopuolella eli meillä on nyt sijoittajia sitten kuudessa eri maassa, ja siellä sitten tavataan heitä niin kuin ammattisijoittajia, niin tulee oltua aika paljon poissa. Niin sitten kun tulee toimistolle niin siitä pitäisi olla läsnä. Että se ei voi olla niin kuin niin, että mulla on sittenkin kiire ja vaan niin kuin pois vaan. Pitää niin kuin katsoa, miten jengi täällä niin kuin miten menee, missä, mikä se pulssi on, onks hyvä niin kuin tekemisen meininki ja tälleen. Niin siihen pitää vaan niin kuin, se on päätös laji olla läsnä ja olla niin kuin aito siinä, että eikä vaan niin kuin, että nyt mä oon hoitanut osuuteni, mä kävin kysymässä mitä kuuluu.

No.

Ei silleen vaan niin kuin.

Kyllä mainosti kiinnostaa, että mitä siellä pään sisällä menee.

Läsnäolo on tosi tärkeä taito.

Tuossa vielä noissa tavallaan painetilanteissa, kun sanoitte, niin kun käytiin läpi siinä meidän toimistovierailulla, että teillä on se sijoituskomitea tai investointikomitea, jossa päätöksistä pitää olla yksimielisiä, niin en tiedä, onko kaikki teillä töissä viilipyttöjä. Monesti ehkä organisaatioissa, jos asiat meneekin vähän vihkoon, niin sitten ne stressitasot nousee ja sitten ihmisille tulee eri ajatuksia siitä, miten mennään eteenpäin. Et jonkun mielestä... mielestä pitää tehdä radikaaleja nopeita ratkaisuja, miten päästään ulos tilanteesta. Joku haluaa tietää odottaa ja kolmas jotain muuta. Miten sä manageraat tämmöisiä erimielisyyksiä?

Mä luulen, että tämä kulttuuri on niin kuin manageroitunut vuosien aikana, ja tämä on perustaja Hannes Kulvikin lähtötilanne, että meidän ei ole mikään pakko tehdä nopeita päätöksiä. keskustellaan ja keskustellaan. Meillä on ihme kyllä vähän ehkä ruotsalaista kulttuuria jopa meidän sijoitustoiminnassa.

Ruotsalaiset menestyvät.

Joo, että niitä sitten, mutta sitten ei voi myöskään jäädä sellaiseen päättämättömyyden tilaan. Että pitää olla jossain joku hetki mihin mennessä sitten tehdään se päätös. Mutta kyllä me mieluummin tuumataan pidempään kuin tehdään joku nopea päätös. Mutta mä toimin siinä, meillä on siis kolmen hengen investointikomitea, jotka on niin kuin talon ulkopuolella. ulkopuolisia, ja sitten meillä on tämä kolmen hengen salkunhoitotiimi, ja sitten mä vedän sitä salkunhoitotiimiä mutta myös investointikomiteaa. Mä oon siinä vähän niinku liimana tietyllä tavalla sitten niinku molempien välissä, ja kyllä me sitten aina saadaan ne päätökset tehtyä. Ja ihan vaan sillä tavalla, että jokainen kertoo mielipiteensä, josta se rakentuu se konsensus sitten. Konsensus kuulostaa huonolta, mutta meidän tapauksessa me ollaan huomannut. huomattu että siinä tulee enemmän oikeita päätöksiä kuin vääriä. Että se on varmaan just näin, että kun tämä on niin... sijoittaminen voi olla hyvin yksinäinen laji, jos jokainen hoitaa vaan omaa tonttiansa.

Ja siinä varmaan tulee, jos on ihmisiä vähän eri taustoilla ja näkökulmia, tässä on vähän hassu sijoittamisessa, että kahdella rahastolla voi olla vaikka sama strategia mutta ihan eri osakepoiminnan, että niitä tulee ehkä kattavammin käsiteltyä niitä yhtiöitä kun tulee eri näkökulmista debatteja.

Mutta se ei muuten mikään maailman... vielä se on toi yhteen kysymykseen, minkä kysyit, että miten mä hoidan itseäni silloin kun on vaikeita aikoja, kun niitäkin on. Mä oon tehnyt sellaisen tempun, että aina kun rahastolla on mennyt huonommin, jäänyt indeksistä, niin mä ostan lisää omaa rahastoa.

Oikein.

Mä ajattelin, että jos ei tuosta mitään muuta, niin kun mä luotan tohon strategiaan ja tohon jengiin, niin mä ajattelin, että nyt mä saan ainakin ostettua tätä halvemmalla. Ja eikä se aina tietenkään... mä en osaa yhtään sen paremmin ajoittaa kuin kukaan muukaan, mutta sit mä oon tehnyt niin, että 24 ja 25 aikana mä sitten ylimääräisellä mitä oli, niin ostelin lisää. Ja kyllä mä nyt tänäkin vuonna oon ostanut, että ei se nyt tarkoita, että vaan niinku silloin, mutta se on niinku sellainen lääke. eikä minä... on auttanut vähän, että hei, että mä uskon tähän ja...

No, onhan

sitten luulen sen, että niinku lisäkipinä, joo.

se puhuu parhainta, että sä syöt niinku oman keittiön tuotoksia siis.

joo, kyllä mulla on, eikä se ole mikään salaisuus. Mulla on 80 prosenttia mun osakesijoituksista on Sifterissä, ja sit mulla on pikkusen jotain omia... oma salkku niin kuin ollut Nordnetissä jo pitkään, ja mä teen kaikkea muuta kuin Sifterin kaltaisia sijoituksia.

Ja tulee

siellä

se.

on tämä... jopa katoin sun First North -pienosaket, tota, se oli sieltä vaan niin pirun vaikea poimia mitään.

Se on vaaravaan jo vaaravajaan.

Joo joo joo, mutta kyllä mä oon päästä häntään, niin kyllä mä oon Sifterin mies, ja yritän kuitenkin aina sitten miettiä, että voidaanko jotain tehdä paremmin. Uudistautuminen, juuri tämä onnistuminen tai näin, niin se on niin kuin kanssa yhtä vaarallista kuin epäonnistuminen, että alkaa niin kuin liikaa... että tämä on ainoa ja oikea. Ei se näin ole, siellä on paljon monia eri tyylejä menestyä, mutta pääasia että on uskollinen sille omalle tyylilleen ja strategialleen, se on tärkeää.

johdonmukaisuus

niin

Kiitos hei Santeri näistä mielenkiintoisista Nostaisin tästä keskustelusta toivottavasti, että jossain vaiheessa päässyt katsomaan tosi paljon minkälaiset voi olla paineiden käsittely tommosessa salkunhoitofirmassa.

Joo, joo, siis kyllähän paineita on, mutta niitä pitää oppia vain niin kuin handlaamaan ja niitten kanssa elämään. Ehkä sillä ajatuksella.

Jep. Kiitos hei Santeri noista kommenteista, kiitos katsojille, käykää seuraa Sifteriä, jos rahasto kiinnostaa enemmän.