Tervetuloa InderesTV:n pariin! Minulla on täällä tänään haastattelussa Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen, ja jutellaan tässä yhtiön varsin vilkkaasta alkuvuodesta. Tervetuloa Ruoholahteen, Janne. Aloitetaan siitä, mikä on itse asiassa ainakin mun näkökulmasta tärkeintä, eli tuo teknologian kehittäminen ja etenkin tuotanto- ja investointikustannusten alentaminen. Mitä olette tehneet tässä ensimmäisen 9 kuukauden aikana? Ja tuota. Miten kuvailisit näiden edistysaskelten mittakaavaa?

Joo, se on varmasti meillekin tunnistettu yksi tärkeimpiä teemoja, mitä tehdään, ja mikä on nähty sillä tavalla, että niissä on pakko päästä eteenpäin. Ihan alkuvuodesta tietenkin jatkettiin sitä, mitä tehtiin siellä pilottimittakaavassa eli niissä meidän vähän pienemmissä ympäristöissä, ja edelleen samoja teemoja, mistä taidettiin silloin viimeksi jutella, että siellä on meillä hyvin mennyt eteenpäin. Esimerkiksi pikkasen on tuunattu sitä reseptiä, mitä käytetään. Silloin päästy sekä siihen, että se on jonkun verran halvempi se resepti ja kaikki se raaka-aine, mitä käytetään. Ja sitten erityisesti, että se kuidun laatu on jatkojalostusprosesseissa eli erityisesti langan valmistuksessa. Ja sitten siitä kun mennään kankaaseen, niin parantunut huomattavasti. Ja sittenhän siellä on kaksi isoa teemaa, eli on se MFC:n valmistus. Sitä tehtiin alkuvuodesta ja tehdään edelleen siellä meidän omassa pilotissa.

Tietenkin kaikki nyt on tällä hetkellä omia, myös se isompi laitos, ja siellä se ainut juttu, mitä haetaan, on tietenkin se laatu, että päästään riittävään laatuun. Ja sitten, että pystytään sitä energiatehokkuutta painamaan alas, ja pilottimittakaavasta taidettiin viime vuonna jo syksyllä raportoida, niin siinähän päästiin tosi iso harppaus eteenpäin. Ja nyt ollaan varmasti siinä vaiheessa, että meidän pitää tavalla tai toisella todentaa se, että se sitten siellä isommassa Woodspin-mittakaavassa toimii samalla tavalla. Siinä on haasteena yhtä aikaa se, että siellä on tietenkin tehty entisen kumppanin kautta ne tietyt investoinnit, laiteinvestoinnit mitä on, ja siinä pitää meidän järkevästi miettiä, että millä tavalla me itse varmistetaan se, että sitten ne vähän toisenlaiset ajatukset mitä meillä on ollut, niin saadaan siellä todennettua.

Eli pitääkö tämä ymmärtää niin, että tämä Woodspin-tehdas, joka noissa viime vuoden järjestelyissä tuli teidän omistukseen kokonaan. Vaatii joitakin muutoksia kautta investointeja, että te pystytte ne koeajot tekemään, mitä teidän täytyy?

No, se kannattaa ehkä jakaa sillä tavalla, että ymmärretään samalla tavalla, että siellä on kaksi yhtiötä, eli se on nykyään Spinnova Refining, joka oli ennen Suzano Finland Oy, ja siellä on nimenomaan se raaka-aineen valmistus eli se MFC:n teko ja jauhatus. Ja sinnehän Suzano aikanaan on tehnyt ne laiteinvestoinnit, mitä siellä tällä hetkelläkin on, ja niitä ei ole tässä aikataulussa eikä edes todennäköisesti ihan lähiaikoina tarkoitus lähteä repimään ja tekemään kokonaan uusiksi. Siinä on meillä suunnitelma, että sinne tietty semmoinen vähän niin kuin jälkikäsittely sille kuidulle todennäköisesti tullaan investoimaan, joka on sitten pienempi juttu. Mutta se on nähty sillä pilotilla, että sillä tavalla tehtynä hyvin suurella varmuudella saadaan sitä sekä kapasiteettia että energiatehokkuutta että laatua vietyä paremmaksi, ja voi olla sitten, että siellähän käytetään hyvin pitkälti ihan siinä alkuvaiheessa samanlaisia jauhimia, mitä käytetään vaikka sellutehtaalla sellun jauhamiseen, ja niissä on eri tyyppejä.

Ja nyt me on käytetty siellä pilotilla yhdenlaista ja sitten taas siellä Eteläportin tehtaalla, isolla tehtaalla, toisenlaista. Että se on semmoista vähän niin kuin fine-tuunaamista nyt, että saadaan sitten ne kaikki tavallaan komponentit samanlaisiksi ja päästään tekemään isommassa volyymissa ja sitten varmistutaan siitä laadusta ja tehokkuudesta.

Millaisella raaka-aineella te olette tehneet näitä pilottikokeita ja ensimmäisiä demotehtaan ajoja? Silloin tosiaan Suzanon aikaan se raaka-aine oli puusellupohjainen, mutta sen jälkeen olette väläytelleet aika monia muitakin vaihtoehtoja, jotka voisi olla kustannustehokkaampia.

No joo, en tiedä onko kustannustehokkaampia, mutta sitten siinä tulee se toinen juttu, että mikä on tällä hetkellä se ehkä asiakkailla mielenkiintoisin raaka-aine. Ja toisaalta sitten myös se raaka-aineen saatavuus ja hinta tietenkin painaa siinä, ja nyt mihin ollaan. Ja taidettiin sanoa se tuossa H1:n raportoinnin yhteydessäkin, että ollaan panostamassa tosi paljon nimenomaan tekstiiliselluun. Eli kierrätystekstiilistä kun tehdään sellua, niin sitten se on meille taas sopiva raaka-aine, josta voidaan jatkaa se jauhatus ja sitten se kuidun teko, ja se on tosi kuuma aihe tällä hetkellä koko tekstiilisektorilla ja brändien keskuudessa. Eli pyritään kierrättämään ja pyritään sulkemaan se luuppi.

Kyllä, kyllä. Tähän liittyen Circulose liittyi alkuvuodesta teidän konsortioon. Miten kuvailisit tätä yhteistyötä ja toisaalta sitten tätä tämänhetkistä tekstiiliraaka-aineen saatavuutta?

Circulosella on edelleen käsittääkseni sama tavoite, että tämän vuoden aikana, ainakin alun perin sanoivat, että aloittavat jälleen sen ison tehtaan tuotannon siellä Ruotsissa, ja heidän kanssaan se yhteistyö on edennyt tosi hyvin, että me on tehty sillä materiaalilla paljon testejä, saatu tosi hyviä tuloksia, ja tällä hetkellä on usko siihen, että se on todennäköistä, että se raaka-aine käy meille hyvin siihen kuidun tekoon. Ja se on Circuloselle myös tosi iso mahdollisuus, koska tällä hetkellähän he myy sitä mahdollista sellua, mitä valmistavat, niin käytännössä viskoosituotantoon. Ja sitten kun mennään taas Spinnovan kautta, niin se applikaatioalue muuttuu aivan täysin. Eli sitten päästään sinne luonnonkuitumaisiin tuotteisiin. Puuvilla-, villa- ja pellavatyyppisiin tuotteisiin, ja siellä hintapiste on paljon parempi.

Juu, juurikin näin. Teitte tuossa demotehtaalla koeajoja. H1:n aikana, ja suunnitelma on jatkaa niitä ja mahdollisesti käynnistää tuotanto myöhemmässä vaiheessa. Voitko vähän avata tätä, että mitä tavoittelette? Demotehtaan käytön suhteen? Tässä H2:n ja ensi vuoden alkupuolen aikana.

Joo, se tosiaan aloitettiin, taisi olla just ennen kesälomia siinä pari kolme viikkoa. Ehdittiin sen päätöksen jälkeen katsoa sitä, että millä tavalla ensinnäkin resursoidaan se, koska nythän ollaan tietenkin tilanteessa, että se on täysin meidän omissa käsissä, ja pitää miettiä järkevästi se, että saadaan kustannustehokkaasti tehtyä sekä sitä kehitystyötä että sitten päästään siihen pisteeseen, että aloitetaan isompi tuotanto. Ja ne ensimmäiset koeajot menivät tosi hyvin. Siinä meni muutama päivä, niin oltiin samassa kapasiteetissa ja laadussa mitä oli ollut vuotta aiemmin, kun se tehdas ajettiin alas, joka tietenkin meille kertoo, ja on ollut aika selvää, että se on aika robusti se meidän konsepti, että kun vertaat johonkin viskoosiprosessiin tai muuhun, niin se ei vaan onnistu sillä tavalla.

Nyt mitä ollaan parhaillaan tekemässä, niin siellä jatkuu sanotaanko tämmöiset tuotantokoeajot. Eli siellä on muutamia asioita, mitä halutaan vielä varmistaa, laittaa kuntoon ennen kuin ollaan valmiita siihen, että aloitetaan sitten todennäköisesti viisi päivää viikossa 24/5-mallilla ajamaan sitä tehdasta. Ja nyt uskoisin, että se on joskus keväällä, puolessavälissä ensi vuotta, jolloin se on sitten siinä täydessä toiminnassa.

Onko tavoitteena pyörittää tätä tehdasta kassavirtapositiivisesti tuotantokäytössä ensi vuoden keväästä alkaen? Ei. Eli se se.

No, liittyy siihen, että niin kuin sanoin, se pitää ymmärtää, että mikä tuon tehtaan päätarkoitus on, niin senhän päätarkoitus on se, että me itse varmistutaan, asiakkaat varmistuvat, mahdolliset sijoittajat pääsevät näkemään, että se konsepti toimii. Sieltä saadaan ulos sellaista tuotetta, jota asiakkaat haluaa ostaa ja ne pystyy tekemään siitä kaupallisia tuotteita. Sen takia me ollaan itse päätetty, että monessakin mielessä siinä ei ole järkeä lähteä tavoittelemaan sitä täyttä kapasiteettia. Se vaatisi lisäinvestointia erityisesti sinne raakaaineistuspuolelle. Siellä se kapasiteetti ei ole ollut sitä, mitä täysi kapasiteetti vaatii. Se veisi aikaa tosi pitkään. Ja sitten toisaalta tulee se kysymys, että no mitä sitten? Että jos teet 200 tonnia tai 300 tonnia versus että teet. Yrität väkisin tehdä tuhat tonnia. Niin me ollaan päädytty siihen, että järkevintä on nyt mahdollisimman hyvällä ajomallilla, mahdollisimman tehokkaalla resursoinnilla päästä sille tasolle, joka on riittävä niille meidän brändikumppaneille, että ne pääsee oikeasti kaupallistamaan sitä kuitua.

Joo, ymmärrän hyvin. Ja toisaalta sitten tämä tarkoittaa, että teidän pitää olla rahoituspohja riittävä, että te pystytte tähän tuotannon käynnistämiseen.

Kyllä, kyllä, koska se vie pääomia. Tietenkin.

Kyllä, kyllä. Mennään siihen kohta. Ja tuohon Yhdysvaltojen listautumissuunnitelmaan. Puhuit Q2:ssa mahdollisista sijoittajista, jotka voisivat sijoittaa tähän ensimmäiseen tehtaaseen ja kaupalliseen tehtaaseen. Teolliseen tehtaaseen, joka teidän teknologian pohjalle rakennetaan, niin onko tässä vuoden ensimmäisen melkein 9 täyden kuukauden aikana kirkastunut, että ketä ne voisi olla? Ne sijoittajat.

No, on varmasti kirkastunut, että tällä hetkellä neuvotellaan. Voi sanoa, että kolmelle neljälle mantereelle isojen toimijoiden kanssa, että siellä on useampia sekä Kiinasta että Intiasta. Nyt toi USA on tietenkin semmoinen, joka me nähdään tosi potentiaalisena vaihtoehtona. Erityisesti jos lähtee investoimaan sille maaperälle, niin siellä on meille kerrottu, että rahoitusjärjestelyt onnistuu kohtuullisen hyvin tällä hetkellä, ja siellä on sellainen ilmapiiri, että sinne halutaan investoida. Ja sitten tietenkin koko ajan katsotaan tätä Eurooppaa ja Suomea, ja siinä on tehty moniakin liikkeitä. Nyt on jätetty esimerkiksi julkisia hakemuksia sekä EU- että kansalliselle tasolle, joka toteutuessaan, niistä tulee päätökset. Muistaakseni alkuvuoden aikana, H1:n aikana ensi vuonna.

Ja jos ne menee läpi, niin sitten se taas mahdollistaa meille enemmän vapauksia siihen, että me voidaan jopa ehkä itse siellä jollakin tavalla sitten olla aktiivisena osapuolena siinä, että mitä lähdetään skaalaamaan. Että tässä on vähän niin kuin semmoinen, että ei veikata tällä hetkellä vain yhtä hevosta, mikä tehtiin aiemmin ja joka oli järkevää silloin ja joka oli menossa maaliin, että nyt on otettu oikeastaan lusikka kauniiseen käteen, että pitää saada se homma itse. Uskoa siihen, että se toimii. Pitää löytää mahdollisimman paljon niitä mahdollisia kumppaneita. Pitää katsoa eri raaka-ainepohjia, mutta tärkeintä on se, että se kiinnostus noiden tekstiilibrändien suunnalta on vain kasvanut. Ja se varmaan tulee siitä, että kun tästä on aika monet uudet kuituteknologiat kuollut enemmän tai vähemmän rinnalta pois, niin ne katsoo sitten mielenkiinnolla sitä ja haluaa olla tukemassa sitä, että saataisiin skaalattua.

Onko kuitenkin käytännössä tilanne se, että näistä mahdollisista kuvioista sitten jos nämä etenevät, niin teidän pitää valita yksi, mitä edistetään ensimmäisenä, vai onko mahdollista tehdä useampaa rinnakkain?

Se realismi on tietenkin, että me ollaan tosi pieni yhtiö ja pienet resurssit, mutta silläkin saralla. Nyt kaikki tietää. Niin toimitaan. Tehdään yhteistyötä teknologiatoimittajien kanssa, kemiantoimittajien kanssa, automaatiokumppaneiden kanssa. Eihän? Ei me kuvitella sillä tavalla, että me tullaan yksin toimittamaan joku valtava tehdasinvestointi. Vaan kyllähän se realismi on todennäköisesti sitä, että meillä on silloin siinä vahva kumppani, joka osaa sen tehdä. Ja sitten me etsitään sieltä se meidän ja sovitaan se meidän oma core-palanen, mitä tullaan toimittamaan ja tekemään siinä yhteydessä. Ja sitä työtä nyt on tietenkin tehty koko ajan.

Voitko tai haluatko kommentoida mahdollisista aikatauluista mitään tuohon teolliseen investointiin?

No aina niistä voi kommentoida, ei siinä ole mitään. Meillä itsellä on tosi. Yhtä aikaa realistiset, mutta myös semmoiset haastavatkin tavoitteet, että itse kuvitellaan tällä hetkellä se, että me on itse nähty, että nyt se kuidun laatu ja se, että asiakkaat sitä haluaa, niin se on tosi hyvällä tasolla. Ja seuraava vaihe on varmasti se, että monet haluaa nähdä, että se homma toimii oikeasti tuossa meidän isommassa mittakaavassa. Ja jo tällä hetkellä neuvotellaan siitä, että miten aloitetaan joidenkin kanssa.

Mahdollisesti jotakin esisuunnittelua tai tämmöistä ison tehtaan lokaatiosuunnittelua ja muuta, mutta me on itsellemme laitettu tavoitteeksi, että realismi varmaan ensi vuoden aikana toivottavasti päästään siihen, että sieltä oikeasti starttaa jotkut projektit eteenpäin, ja sitten viimeistään 2028 vuoden aikana, että ollaan siinä oikeassa investointipäätösvaiheessa. No niin, sehän oli.

Oli selkeä aikataulu. Viittasitkin tosiaan tuossa, että pelureita näiden uusien kuitujen kehittämisestä on vetäytynyt. Muun muassa Metsä Group pisti oman investointihankkeensa jäihin tässä kesän aikana. Väännätkö vielä katsojille rautalangasta, että miksi maailma on erilainen teidän näkökulmasta kuin näiden vetäytyneiden toimijoiden, jotka on muun muassa vedonneet siihen, että Aasiaan on tullut paljon halpatuotantoa kilpailemaan ja niitä vastaan ei pärjää kustannuspelissä?

Joo, no siinäpä sen sanoit, että tavallaan meille ei tullut millään lailla eikä itselle millään lailla yllätyksenä se, mitä tässä on tapahtunut, koska sen on nähnyt jo monta vuotta, että mikä se trendi on. Itse tunnen aika hyvin, mitä Kiinassa tapahtuu tällä hetkellä, ja se on fakta, että ne on myös heidän viskoosintuotannon päättäneet skaalata. Siellä on kapasiteettia jo käsittääkseni vähintään saman verran kuin länsimaissa yhteensä. Hinnat on tippuneet ehkä puoleen, jopa alle siitä. Nyt mainitsit tuon Metsä Groupin, niin ehkä siinä esimerkkinä se, että se kuitenkin oli lyocell-prosessi, ja silloin se tuote on samanlainen mitä on viskoosi tai lyocell. Eli sä et voi sillä tuotteella erottua mitenkään markkinasta, ja sitten ollaan tilanteessa, että yhtä aikaa. Niin siihen kun lähdettiin liikkeelle, niin tuotteen hinta on tippunut puoleen. Niin se varmasti, mitä he itsekin sanoi, niin on ne perussyyt siihen, että minkä takia sitä ei nähdä. Ehkä tällä hetkellä järkevänä investointina.

No, meille taas se ei oikeastaan. Sanotaanko, että se on näkynyt jopa positiivisesti, jos näin tohtii sanoa. Ja se syy on siinä, että se meidän kuitu on täysin erilainen, eli se ei ole viskoosia. Se ei ole lyocellia, se ei ole polyesteriä, vaan se on luonnonkuitumainen tuote. Ja sillä me pystytään erottumaan. Ja nyt on erityisesti lähdetty tässä tämän vuoden aikana katsomaan näitä. Ei niinkään puhtaasti pelkästään puuvillan tavallaan korvaamista tai blendaamista sen kanssa, vaan sitten villa- ja pellavatuotteisiin. Ja siellä ne ominaisuudet tulee äärettömän hyvin esiin. Ja sitten siinä on se hyvä puoli, että se hinta on kuitenkin tällä hetkelläkin kaksin-kolminkertainen verrattuna peruspuuvillaan. Niin se on ehkä se meidän tärkein juttu, että tuote on semmoinen mitä markkina haluaa.

Kyllä, kyllä, se oli hyvin väännetty rautalangasta. Vastaus oli suurin piirtein sitä, mitä odotinkin. Mutta tärkein asia käydä läpi ennen kuin mennään sitten noihin H1:n jälkeisiin tapahtumiin vielä vähän selkeämmin. Kerrotko lyhyesti, että miten etenitte Respinin ja tuon nahkajätepohjaisen materiaalin osalta tässä alkuvuoden aikana?

Joo, siinähän tuli nyt Respinissä ensimmäinen kaupallinen tuote, jonka Ecco lanseerasi, eli nämä lenkkarit, joissa on käytetty sitten sitä Respinin kautta Spinnovan valmistamaa kuitua. Ja se oli tietenkin hyvin merkittävä askel, että joku tohtii viedä markkinalle täysin uudentyyppisen tuotteen, ja meni kaikki testit läpi ja todettiin, että se toimii yhtä hyvin kuin heidän nykyiset materiaalit. Eli saatiin se itsellemme varmistettua, että se potentiaali on oikeasti olemassa. No sitten me on lähdetty Respinissä, mitä tehdään tällä hetkellä koko ajan yhdessä Econ kanssa. Päätetty, että me halutaan siihen uusia kumppaneita mukaan, ja siinä en voi nimiä sanoa, mutta siinä on päästy liikkeelle hyvin merkittävän luksusbrändin kanssa, kenen kanssa tällä hetkellä tehdään töitä koko ajan. Ja taidettiin sanoa H1:lläkin, että se jopa sieltä pientä liikevaihtoa koko ajan tällä hetkellä generoi.

Ja sitten, että siinä on tällä hetkellä ehkä 5–10 vastaavaa yritystä, kenen kanssa neuvotellaan, että he haluaisi edetä samalla tavalla. Se ei ole helppo se Respin-kuviokaan. Ei varmaan helpompi kuin tämä sellupohjainenkaan kuvio. No ehkä siinä mielessä helpompi, että se skaala on pienempi. Se on faktaa, mutta kuitenkin se vaatii sitä, että jostakin pitää löytyä rohkeutta siihen, että nyt lähdetään viemään sitä seuraavaan vaiheeseen ja investoimaan isompaan tuotantolinjaan käytännössä.

Miten tämä ajallinen ulottuvuus Respin? Missä menee? Onko relevanttia odottaa, että se on kuitenkin jossain määrin jäljessä kehitystyössä? Tätä sellupohjaista materiaalia vastaan verrattuna.

Niin, jossain mielessä, en tiedä. Itse ei tehdä enää.

Sen paremmin.

Niin, kyllä se vähän on. Me on kahdeksan vuotta sitä tehty, 9 vuotta tehty. Me on nähty, että se homma toimii. Teknologia toimii. Kuidun ominaisuudet on saatu itse asiassa tosi hyvälle tasolle, jossakin määrin tilanteessa jopa paremmalle. Mitä sellupohjaisella raaka-aineella. Siinä ehkä se suurin haaste tällä hetkellä on se, että se tuote on täysin sellainen, mitä ei markkinoilla ole ikinä ollut. Kun maailmassa on kuitenkin tilanne, että kukaan ei ole tehnyt nahasta tai nahkajätteestä tekstiiliä, neulottua tai kudottua tuotetta aiemmin, niin se, että miten sen profiloit ja miten sitä vertaat, paljonko siitä pitäisi saada hintaa ja muuta, niin sitä parhaillaan. Nyt näiden kumppaneiden kanssa käydään läpi, ja hyvä puoli siinä on, että suurin osa niistä on luksusbrändejä, ja siellä, niin kuin tiedät, se hinta ei ole ensimmäinen asia. Mutta yhtä aikaa siinä on tietenkin se, että sitten se kapasiteetti. Tavallaan volyymit ei ole niin isoja mitä ne on siellä sellupuolella.

Ehdottomasti. Mennään tuohon Yhdysvaltojen listautumissuunnitelmaan, millä ainakin minut yllätitte ja varmaan monen muunkin toimijan tässä loppukesästä. Kerrotko lyhyesti sen logiikan, mikä teillä tämän suunnitelman taustalla on?

Joo, ehkä siinä on sillä tavalla, että itsellä on semmoinen tavallaan toimintatapakin, että kannattaa mennä eteenpäin ja lähteä tekemään asioita, selvittämään asioita. Ja sitten vasta saat sitä ymmärrystä siitä, että mikä on mahdollista, mikä ei, ja tämäkin itse hyppäsi tähän. Niin sitten viime kesän aikana. Vuosi sitten tuli yhtenä vaihtoehtona esille, ja sitä lähdettiin viemään eteenpäin ja lähdettiin selvittämään sitä, että ensinnäkin asia, että löytyykö siltä markkinalta mielenkiintoa meidän tyyppistä yhtiötä kohtaan, ja se kävi aika nopeasti selväksi syksyn aikana, että sitä mielenkiintoa oli tosi kova. Eli sieltä erityisesti investointipankeilta. Meillä oli hyviä vaihtoehtoja monta, ja nyt sitten päädyttiin tuon Roth Capitalin kanssa etenemään, joka on varmaan yksi ihan parhaita tämän tyyppiselle yritykselle.

Ja tietenkin isona ajatuksena siinä on se, että pyritään varmistamaan se, että pystytään nostamaan omistajien arvoa. Saadaan sitä arvonmuodostusta pitkällä jänteellä. Sitten se USA:n markkina, niin kuin tiedät, on tällä hetkellä hyvin suotuisa sille, että jos jotakin tapahtuu siellä, niin siellä rahoitusmahdollisuudet ovat aivan erilaiset kuin täällä. Siellä on paljon verrokkiyhtiöitä. Siellä on paljon analyytikkoseurantaa, joka yhtä aikaa tietenkin ymmärretään, että helpolla sinne hukut kaiken joukkoon. Mutta sitten me ajatellaan sillä tavalla, että kun tuo saadaan vietyä hyvin eteenpäin ja kun tämä meidän homma onnistuu ja lähtee skaalautumaan, niin todennäköisesti se luo lisäarvoa, että me ollaan sillä markkinalla, ja sitä kautta se palkitsee sitten omistajia.

Sanoitkin tuossa, että olette tehneet jo reilun vuoden päivät pohjatöitä ja investointipankit ovat osoittaneet kiinnostustaan. Mutta heidän asiakkaidensahan pitää myös kiinnostua, että saatte kerättyä sieltä pääomaa. Niin kuinka varma siitä voi olla, että siellä sijoittajapäässä löytyy kiinnostusta. Suomalaisella yhtiöllä on perinteisesti ollut aika vaikeata tuolla Yhdysvaltojen markkinoilla, vaikka ne hyvät elementit on tietysti monien tunnistamat.

Niin, siellä ei taida kovin montaa olla sitten kuitenkaan. Niin, ei tällä hetkellä.

Mutta olihan siellä aikanaan.

Isojakin firmoja on ollut, ja tietenkin tunnistetaan se. Tietenkin on hyvä ymmärtää, että nythän me listaudutaan sinne ulkomaisena yhtiönä, joka tuo ihan siihen byrokratiaan ja tämmöiseen hallintoon erivapauksia, ja siinä on siirtymäaikoja ja muita, että se ei ole ollenkaan tietenkään samanlaista kuin isolla yhtiöllä se hallintopuoli. Mutta sitten nyt esimerkiksi investointipankin kanssa kun keskustellaan, niin meidänhän pitää hyvin pitkälti tietenkin luottaa heidän asiantuntemukseensa. Ja tässä, kenen kanssa toimitaan, on ollut 30 vuotta ja hakenut rahaa ja miljardeja sieltä. Kun heiltä kysyy, ja kysytty voin kertoa monta kertaa, että onko tämä hyvä juttu? He vakuuttavat, että tässä ei ole mitään epäselvää, että tämä tulee onnistumaan ja menemään hyvin läpi.

Mutta me ollaan tietenkin realisteja, että eihän vielä kukaan tiedä yhtään mitään. Ei meillä ole vielä edes viimeistä Finanssivalvonnan päätöstä, että päästään listautumaan, vaikkakin se on nyt tosi pitkällä, ja ne Nasdaqin hakemukset on laitettu sisään ja muuta, että en usko, että siinä puolessa teknisesti tulee mitään estettä. Ja itse uskon siihen myös yhdessä pankin kanssa, että se rahankeruu kyllä tulee onnistumaan.

Mitä edellytyksiä noin teknisesti tuohon listautumiseen liittyen siellä on? Ymmärtänyt, että tietty määrä rahaa pitää saada kerättyä. Ja onko tällaisia sijoittajien lukumäärälle tai muille vastaaville asioille ehtoja?

No joo, siis siellä on aika paljon niitä kriteerejä, jotka tietenkin katsottiin jo viime syksynä läpi, ja todettiin, että meillä ei ole niissä mitään haastetta. Me täytetään ne kaikki kriteerit, että päästään teknisesti toteuttamaan se juttu. Se 15 miljoonaa US-dollaria, mikä siellä on laitettu meidänkin noissa julkaisuissa esille, niin se on se minimimäärä. Se tulee siitä, että Nasdaqiin listautuminen vaatii, että sen verran nostat rahaa, että pääset sinne listalle. Mutta totta kai siinä katsotaan, että mikä se tilanne silloin on ja mihin päästään, ja sitten toteutetaan se parhaalla tavalla. Mutta muuten tällä hetkellä meillä ei ole tiedossa eikä oikeastaan kellään. Meillä on siellä sekä tietenkin lakiasiantoimisto ja IR-toimisto, ja on pankki, joka hoitaa ADR:ien kautta ne. Ne osaketavallaan sijoitukset siellä markkinalla ja muuta, niin kellään ei ole semmoista pelkoa, että tässä joku menisi niin pieleen ja tulisi joku yllättävä asia, että minkä takia tämä ei teknisesti onnistu.

Ja onko tavoitteena myydä ja markkinoida näitä uusia osakkeita kaikentyyppisille sijoittajille, lähtien instituutioista, isoista instituutioista päätyen yksityissijoittajiin? Vai millainen suunnitelma teillä on?

Tämän osaltahan se on vähän. Toki me tiedetään, sitä on keskusteltu paljon, ja oma näkemys tällä hetkellä on se, että siinä on varmasti sekä että, mutta hyvin pitkälti varmaan Suomessakin, että vähän isompia tällaiset, varsinkin isot pankit mielellään ottavat mukaan, mutta sitten toisaalta pitää varmistaa myös se, että se osake lähtee siellä vaihtamaan ja muuta ja sinne saa riittävän omistajapohjan. Ja onhan se hyvä lähtökohta, että meillä on Suomessa kuitenkin tällä markkinalla niin laaja omistajapohja, ja periaatteessa ja käytännössäkin se on mahdollista, että sitten jos joku haluaa, niin voi saada niitä osakkeita myös sille markkinalle kaupankäynnin kohteeksi. Että se on varmaan yksi tärkein juttu, että sitä mielenkiintoa saataisiin nostettua uudelle tasolle yhtiötä kohtaan ja se osakkeen vaihto lähtisi siitä kasvamaan, ja sitä kautta se sitten päätyy minne päätyy arvomielessä.

Juurikin näin. Mitä kahdella listalla olo maksaa Spinnovan kaltaiselle yhtiölle noin karkeasti tarkasteltuna? Pysytäänkö kuusinumeroisissa vuosikustannuksissa vai meneekö seitsemän puolelle?

Vähän varovainen sanomaan tuohon vielä mitään nyt. Mitenköhän mä nyt sen sanoisin korrektisti, että jos tätä. Jos olisi uskonut. Semmoisia isoja toimijoita. Kun tästä keskusteltiin, niin eihän tätä olisi näin pitkälle kukaan lähtenyt viemään eikä tohtinut viedä. Että se tavallaan tuli semmoisena peikkona sieltä, että jo tämä vaihe maksaa x miljoonaa ja siellä on sitä ja tätä ja tuota eikä tule onnistumaan ja muuta. No nyt me on tehty se, kaikki kustannukset on pysynyt tosi järkevinä. Kaikki näyttää siltä, että se onnistuu. Niin sen takia en haluaisi vielä.

Itse olen vähän semmoinen, etten etukäteen liikaa murehdi, mutta pitää olla realisti. Ollaan varauduttu siihen, että tietenkin sitten kun nähdään, että ollaan siellä, niin vasta tiedetään, että mitä tämä lopulta tarkoittaa. Tiedetään tietenkin ne vaateet ja muut, mitä sieltä tulee hallintoon ja muuhun. Ja tulee pientä lisätyötä, mutta sen määrä on vielä aika hankala kenenkään sanoa. Siellä ei ole meidän tyyppistä yhtään suomalaista yhtiötä tällä hetkellä listalla, mutta meillä esimerkiksi advisorina on siinä ihminen, joka on tehnyt näitä ennenkin ja sanoo, että siellä on paljon pienempiä toimijoita. Nasdaqin listalla, ja ne pärjää siellä ja pystyy hoitamaan kaikkia hallintokustannuksia. Kun ne järkevästi tehdään ja valitaan siihen hyvät kumppanit, niin ne pysyy tosi maltillisina.

Selvää. Tosiaan tuon listautumisannin ehdot ei ole vielä julkinen, ja jutella niistä ei. Palataan. Palataan vielä jossain vaiheessa myöhemmin. Mutta tosiaan, teillä oli kassassa H1:n lopussa noin 38 miljoonaa, ja jos tämä. Yhdysvaltojen listautumisanti toteutuu suurin piirtein tavoitteiden mukaan, niin euroiksi käännettynä nettomääräisenä tulisi noin 11 miljoonaa karkeasti lisää, eli suurin piirtein sillä 50 miljoonan euron tasolla. Miinus tietysti sitten mitä kassaa on kulunut tässä H2:n aikana. Mihin sijoittajat voivat ajatella, että tämä likviditeetti riittää, jos tuo Yhdysvaltojen listautumissuunnitelma onnistuu tavoitellusti?

Kyllä varmaan itsekin ajattelee, että mihin se, ja minkä takia tätä lähdettiin tekemään. Ensinnäkin kaksi asiaa, että tietenkin nähdään se pitkä peli siellä USA-markkinalla, ja kun onnistutaan, niin sitten se tulee palkitsemaan. Mutta ensimmäinen vaihe on se, että pitää päästä siihen teolliseen skaalaukseen ja pitäisi päästä siihen, että jonkun kanssa on tehty sopimus siitä, että nyt tämä skaalautuminen lähtee liikkeelle, jolloin se tietenkin meille yhtiölle alkaa tuomaan sitten kassavirtaa sisään. Että kyllä itse aika pitkälle ajattelen sillä tavalla, että nyt kun tämä saadaan tehtyä, niin sitten meillä pitäisi olla semmoinen tavallaan varmuus, että vaikka siellä joku pikkasen viivästyy aikataulussa, niin ei tule hätä siitä, vaan yhtiö on edelleen tosi hyvässä rahoitustilanteessa.

Selvä. Ja mennään sitten viimeiseen teemaan. Tiedotitte tuossa ihan hetki sitten, että harkitsette tai suunnittelette tuon Tearfilin ostamista ja myöskin heidän rahoittamistaan. Mahdollisesti tämä on teidän pitkäaikainen kumppani ja operoi. Käsittääkseni, korjaa jos olen väärässä, mutta langan kehruubisneksessä tuotantoyhtiö? Kyllä. Miksi tuotantoyhtiö Tearfil sopii Spinnovan strategiaan, joka kuitenkin minun mielestä on ollut teknologiapohjainen?

Tearfilhän on aika pieni yhtiö. Niitä ei ole Euroopassa enää montaa. Portugali on oikeastaan päätämmöinen tekstiilihubi. Mitä Euroopassa enää on jäljellä. Me tunnetaan se markkina tosi hyvin. Me tunnetaan heidän liiketoimintansa. Mielestämme tosi hyvin. Tunnetaan asiakkaat, tiedetään keitä niiden asiakkaiden takana on brändejä. Tearfil on erityisesti fokusoitunut tämmöiseen. Vähän high value, eli korkean arvon tuotteisiin, joka on tietenkin hyvä ja ainut järkevä lähtökohta meille. Sitten on tehty pitkää yhteistyötä heidän kanssa. Siellä on meidän tämmöinen pieni langanvalmistuslinja, joka investoitiin Tearfilille. He ovat käyttäneet sitä, ja siellä on tehty näitä Spinnova-kuidusta tehtyjä lankoja. Eli siinä on pitkä yhteinen tietenkin kehityshistoria takana.

Mutta vaikka nuo kaikki on, niin tietenkin mitä nyt ei ole ehkä niin suoraan sanottu, niin totta kai me ajatellaan sillä tavalla, että me halutaan katsoa ja me uskotaan siihen, että mikäli tuo velkajärjestelyprosessi, mikä siellä on nyt menossa, mikäli siellä toteutuu ne mitä me on laitettu sinne aiepaperiin sisälle, ne ehdot, niin me pystytään kääntämään se liiketoiminta. Samanlaiseksi vähintään mitä se on ollut muutama vuosi sitten. Eli sehän on ollut hyvin kannattavaa liiketoimintaa heillä. Nyt siellä on viimeisen kahden vuoden aikana, jotka me ymmärretään ja on selvitetty, että minkä takia se on mennyt ja päässyt vaikeuksiin, niin siellä on meidän mielestä vain tehty virheellisiä ratkaisuja. Meillä on suunnitelma tällä hetkellä jo, että miten me tultaisiin se oikaisemaan. Ja siellä on kumppanit meillä paikallisesti, jotka koko ajan auttaa ja jotka ymmärtää sen. Ja siellä on entisiä Tearfilin ihmisiä mukana. Että siinä on varmasti nämä kaksi asiaa, että me uskotaan se, että se liiketoiminta on käännettävissä kannattavaksi, joka tulisi tietenkin meille generoimaan liikevaihtoa ja kannattavuutta ihan eri tavalla mitä tällä hetkellä.

Se olisi meille äärettömän hyvä markkinoillemenokanava, eli silloin meillä olisi omissa käsissä, että voidaan sitä meidän kuitua tiettyihin tuotteisiin viedä, ja sitten se on omissa käsissä siellä, että miten siitä tehdään sitä lankaa ja kenelle sitä myydään. Ja sitten se kehitysaspekti tietenkin, mitä on tehty tähänkin asti. Eli siellä on valtava osaaminen siihen, että miten siitä kuidusta tehdään lankaa, ja se vaan pitää osata.

Totta kai. Onko ensisijainen käyttötarkoitus kuitenkin tämän teknologiastrategian edistäminen? Vai tuon liiketoiminnan kääntäminen kannattavaksi? Nämä ei toki sulje pois toisiaan, mutta kysymys on käytännössä se, että olisitteko pystyneet toteuttamaan tuota teknologiapohjaista strategiaa ilman, että teillä olisi omistus tai erittäin vahva kumppani tuossa langanvalmistuspuolessa.

Kyllä olisi. Ja tämä ei ole tietenkään sellainen ainut vaihtoehto, että totta kai meillä on toinen suunnitelma, että jos ei tämä toteudu, niin mitä me sitten tehdään vaikka sille meidän langanvalmistuslinjalle, mikä on tällä hetkellä siellä Tearfilin tiloissa, ja siinä on selvä pläni, että sitten jos jostain syystä tämä ei mene eteenpäin, niin sitten me tehdään tällä tavalla. Eli se on, että ei tämä ole mitenkään ehdollinen sille, että tämän on pakko onnistua, että se meidän pääjuttu menee eteenpäin. Mutta sitten jos tämä onnistuu, me uskotaan siihen, että se kääntyy kannattavaksi, se toiminta, ja siitä tulee ihan merkittävän kokoluokan toimija, niin silloin se on meidän mielestä järkevä. Järkevä toimenpide, mutta se täytyy sanoa, että sisäisestikin sanottu ja puhuttu. Ja on täysin päivänselvää, että sen yhtiönhän pitää toimia siellä täysin itsenäisesti. Eli ei meistä tästä porukasta tule langanvalmistajia. Siellä on langanvalmistajat, jotka osaavat sen homman, mutta nyt se vaatii aika voimakasta uudelleenorganisointia ja järjestelyä, jotta se saadaan poljettua käyntiin.

Joo, se on ihan selvää noita lukuja katsomallakin. Mitä mitä julkistitte siihen liittyen? Kiitoksia Janne haastattelusta! Kuten on nähty, erittäin tapahtumarikas jakso on takana ja todennäköisesti myös edessä. Ja palataan tässä sitten myöhemmin kuulumisiin uudestaan, kun kerrottavaa on lisää. Kiitos Janne. Kiitos.