Iltapäivää kaikille ja terveisiä Arvo Sijoitusosuuskunnasta ja terveisiä Oulusta! Aamulla oli +3 astetta. Se pohjoinen lämpötila kannustaa kovasti työntekoon. Ja tässä koetan kertoa sen, että millä tavalla se sitten näkyy tässä meidän tekemisessä. Tämä otsikkohan on vähän tämmöinen meille rohkea. Kestävää kasvua, vakaata tuottoa. Mutta mitä se mahtaa sisältää?

Se tarkoittaa sitä, että tällä viikolla yhtiömme täyttää 112 vuotta. Ollaan aika kestävästi ja vakaasti tätä laivaa ajettu kukin vuorollaan. Ja sitten vakaata tuottoa siitä näkökulmasta, että moni miettii, että mikä on tämä yhtiö, joka nyt kolme vuotta sitten listauduttuaan on ollut joka kerta parhaiden osingonjakajien joukossa. Ja sitähän tässä ollaan pystytty tekemään. Mutta mennäänpä siihen, että miten se on tehty ja miten sitä koetetaan tehdä tuossa.

Toki nyt kun meitä on kaksi osuuskuntaa pörssissä, on mukavampi sanoa, että me olemme se ensimmäinen, ja me olemme myös erilainen monella tavalla. Sijoittajaporukasta ollaan strategiaksi valittu se, että olemme aina vähemmistösijoittaja, ja sitä kautta meihin sijoittamalla pääsee mukaan listaamattomien yritysten kasvamiseen. Meillä on hyvin paljon omistajia tästä pitkän historian vuoksikin, ja jaamme todella 60–80 prosenttia vuosituloksista. Omistajille. Niin kuin tuossa vähän myöhemmin näkee, niin se on ollut varsin tasaista. Eli nyt sijoitustoiminnan 11 vuoden aikana tulos on ollut yhteensä 73,3 miljoonaa euroa, ja osuuskorkoina eli osinkona on siitä jaettu 53 miljoonaa, ja tämä tehdään niin, että me lähdetään hakemaan yrityksiä. Yritysten omistajia, joilla on halu kasvaa, ja me mahdollistamme sen pankkirahoituksen lisäksi. Eli meillä on ollut aika tavalla ja on edelleenkin sininen meri. Missä rauhassa soutelemme.

Koska tämmöisiä miljoonasta viiteen miljoonaan sijoittavia vähemmistösijoittajia maassa ei juurikaan ole. Ja nyt viime vuosina kun sinne on alkanut tulemaan sitten suurempia kumppaneita, niin olemme lähteneet tekemään töitä heidän kanssaan yhdessä. Ja tuossa tämänhetkinen salkku nyt H1:n aikana menee tällä tavalla. Eli käypä arvo on noin 131 miljoonaa euroa, josta sitten suorat sijoitukset. Voisi sanoa, että valitettavasti putosi nyt tuohon 40 prosenttiin. Johtuu siitä, että meillä oli niin kohtuullisen suuri exit tuossa keväällä, ja sitten suoria sekä rahoituslainoja maksettiin pois kesäkuun loppuun mennessä noin kahdeksan miljoonaa, että se heilahti sitten tuo finanssisalkku suuremmaksi. Mutta meidän ideamme on hakea kasvu siitä, että me tuosta meidän omasta pankista, omasta taseesta irrotamme koko ajan finanssisijoituksesta rahaa suoriin sijoituksiin ja haemme niistä sitten ylituottoja. Kuten oikeanpuoleisesta kalvosta näkee, niin kaikki eurot on sijoitettu koko ajan tuottamaan erilaisiin tuotteisiin.

Meillä hajautus on varsin suurta, ja äkkiseltään voisi kysyä, että haulikollako ammutte, mutta ei suinkaan, että kyllä tässä nyt on. On lähdetty megatrendien perään. Eli kun kaikki sähköistyy, digitalisoituu ja vapaa-ajalta haetaan vähän luksusta elämään, helppoutta, niin sieltä alkaa löytymään sitten eri lokeroihin näitä yrityksiä, joita me sitten pyrimme sinne valitsemaan. Ja niissä on hyvin paljon samankaltaisuuksia kaikissa, että sen takia ne tekemisen prosessit meillä sitten ovat vähän helpompia. Tässä tuota myöhemmin. Tulee näkyville muutama meidän nykyisistä suorista sijoituksista, mutta ihan selvyyden vuoksi. Niistä voisi mainita tuttuja yrityksiä, kuten vaikka Oddlygood, joka on Mandatumin ja Valion kanssa tehty yhdessä. Sitten Ruoto, eräkalaketju, suuri, jossa me ollaan pääomistajan jälkeen toiseksi suuri omistaja, ja on näitä muitakin tuttuja brändejä niin teollisuudesta, LKO Koneita ja muuta, mutta kannattaa käydä nettisivuilta katsomassa.

Tämä hajautus on myös ollut alusta alkaen meillä strategiassa mukana sen vuoksi, että sijoitustoiminnassa on aina riskinsä, ja kyllä meilläkin on osamme vastoinkäymisistä tullut tässä vuosien varrella, mutta onneksi selvästi vähemmän kuin menestystarinoita. Ja tämä hajautushan tunnetusti auttaa hallitsemaan ja mitigoimaan riskiä, ja on hyvin toiminut käytännössä. Tuossa ihan pari esimerkkiä. Tämä tuorein tapaus Leiden/Hansa-tarinasta, eli hyvin samankaltainen tarina mitä vaikka pääomasijoittajat tekevät. Eli aikoinaan sijoitettiin keskipohjanmaalaisiin kahteen yritykseen, jotka sitten kasvoivat siihen 10 miljoonan liikevaihdon tasolle, josta on aika vaikea monestikin sitä lasikattoa rikkoa.

Ja kun korona-aikana ei joko ollut muutakaan tekemistä tai oli ihmisillä aikaa miettiä, että mitä aletaan tekemään, niin saatiin saman pöydän ääreen useamman yrityksen omistajat ja tehtiin väli-exit ja ostettiin osakkeita niiltä, jotka halusivat luopua, ja perustettiin Leiden-konserni, jossa sitten painettiin kaasua, rakennettiin Euroopan modernein tehdas Oulaisiin ja ja ja. Tavoite oli sitten käytännössä se, näin jälkikäteen sanoa, että näihin aikoihin olisi listattu, koska se on ollut meille varsin hyvä tapa exitoida vähemmistösijoituksemme. Niin kävikin näin parin yrityskaupan jälkeen, että ruotsalainen Hansa-konserni kiinnostui ostamaan sen, ja me kun sijoitamme omasta taseesta, niin olemme myös opportunistisia ja joustavia siinä, että miten toimimme, että otettiin puolet kauppahinnasta Hansan osakkeina ja sitten myytiin nekin tänä vuonna pois.

Sitten toinen samanlainen, mutta erilainen tarina on Lapwall, joka on listattu yhtiö, ja ollaan oltu siinä kymmenen vuotta mukana. Yhtiö maksaa varsin hyvin osinkoa ja ylittää meidän tuottotavoitteemme. Ollaan vähitellen myytykin sieltä pieniä siivuja, mutta koska rakennusala, niin kuin täältä vähän näkyy, on ollut viimeiset neljä vuotta aika hiljaisena ja Lapwall on jonkinasteiseksi monopolinpoikaseksi, jota toki ei voi eikä saa tehdä, kasvanut tässä, että odotamme, että kyllä tässä nyt kun jarru lähtee polkimelta, niin Lapwall tulee tekemään jotain suurta. Eli kun meitä eivät sido sitten nämä omistusajatkaan, niin voimme tehdä ratkaisut silloin kun ne itselle tuntuvat hyvältä.

Sitten vähän erilaisia tarinoita. Tässä kun koronasta puhuin, niin tuossa Katri Antell ja Terravite hiukan eri toimialoilta. Terravite oli silloin Sentican sijoituskohde. Katri Antell on perheyhtiö, niin lähdettiin mukaan tämän koronan ongelmien siltaamiseksi, ja molemmat ovat sitten maksaneet lainansa pois. Molemmat osapuolet ovat olleet tyytyväisiä siihen. Keskellä on Juuri Partnersin kanssa omistettu Nordic Burger Group, jossa toki on yrittäjä suurin omistaja, eli tuttu Subwayn Pohjoismaiden franchise-liiketoiminta. Että vähän erilaista, mutta juuri tähän vaivattomuuden puolelle sitten menee elämässä.

Sitten. Tämä jälki, mitä me olemme tehneet, niin siihen on useampia reittejä. Ja jos katsoo näitä irtaantumisia nyt viimeisen 10 vuoden ajalta, niin nythän on ollut kovin hiljainen exit-markkina sitten vähän kaikkialla. Meillä on ollut joko taitoa, tuuria tai sitten juuri se, että tämä rakenne siitä, että tässä ollaan vähemmistösijoittaja yrityksensä myymiseen sitoutuneiden omistajien kanssa, niin ollaan pystytty tekemään sitä varsin tasaisesti. Tuossa on esimerkkejä, niitä noin 28 irtautumista nyt 10 vuodessa. Ihan puhtaita yrityskauppoja tuossa vasemmalla, listautumisen kautta. Lapwallhan ei ole kokonaan. Sieltä on osa myyty, ja siten meillä on edelleen omistettuja listautuneita yrityksiä, joita ei ole exitoitu, ja sitten lainoja maksettu takaisin.

En. Tuossa on vähän listaa siitä, joka näkyy meidän sivuiltamme, mitä aikoinaan ollaan tehty. Ja sitten tällaisia. MBO-muurealisointeja, missä ne ovat käytännössä? Yrityksen omistajat ovat sitten ostaneet meidät ulos, koska tuota näinkin ollaan voitu, ja edelleenkin joskus sovitaan yrittäjien kanssa. Mutta tuota aika tavalla sitten sitä tuottoa on tullut, ja tuossa on yksi kalvo vähän myöhemmin siitä.

Tuossa nyt vielä todisteeksi siitä, että mitä tapahtuu viime vuosien aikana, kun voisin puolilevisti sanoa, että aika vaikea on löytää sijoitusyhtiötä, jolla on näin tasainen exit-profiili ja näyttö siitä, että onnistumisia tulee. Ja tuossa jokaiselle kahden vuoden pätkälle löytyy. Tai vuoden pätkälle löytyy useampia yrityksiä, mistä on tavalla tai toisella sitten lähdetty pois. Tuohan se kiinnostaa sijoittajia, että mitä ollaan julkisesti raportoitu, niin suurista sijoituksista saa ylituottoja. Eli Keliberistä vajaa 9 miljoonaa, Leidenistä kun kahteen kertaan myytiin, niin se oli vajaa 15 miljoonaa. Suomen Maastorakentajat, Skarta, YAB 6,5 miljoonaa. Ja sitten kaukaa meidän sijoitustoiminnan alkuhetkiltä Lehto Group, joka listautui. Silloin myytiin osakkeet heti, ja Champion Door tässä ihan pari vuotta sitten myytiin Italiaan.

Tässä on sitten samaa juttua toisinpäin, että meillä on kolme erilaista arvonluontitarinaa, että millä tavalla voidaan toimia tällä joustavalla tavalla. Eli Keliberistähän saatiin ostotarjous. Niin se myytiin vuonna 2022. Tuossa Skarta/YAB-listautuminen, eli vaihtovelkakirjalaina konvertoitiin osakkeiksi, ja sitten tehtiin kahdessa nipussa osakemyyntejä pörssin kautta. Ihan tuommoisen päivän keskihintaan, joka sekin, vaikkei se välillä aina tunnu, että vaihto ei ole niin suurta, niin First North -yrityksissä etenkään, niin kyllä se on onnistunut tässä ja on ollut ihan hyvä tapa. Ja sitten tämä mainittu Leiden, joka tehtiin sitten tällä tavalla kahdessa osassa.

Vielä varmuuden vakuudeksi sitten sitä, että kyllä kun noita pilareita katselee, niin mustana on tuossa kumulatiivinen tulos. Eli joka ikinen vuosi tuo pilari on hypännyt ylöspäin, eli ollaan oltu hyvinkin kannattavia, ja sitten osuuskorko on jaettu joka vuosi, ja keltaisella kuitenkin kerrotaan tuo jakosuhde, että me luvataan 60–80. Mitä meidän strategiaan on kirjoitettu ja mitä listautumisen yhteydessä ollaan kerrottu. Ja nyt tänä vuonna tuo osinkotuotto oli 7,3, joka on siellä parhaimpien joukossa. Ja näköjään Inderes tarjoilee meille ensi kevääksikin vähän nousevaa osinkotuottoa, mutta sen aika tulee sitten myöhemmin, että tässä täytyy tehdä kovasti töitä vielä siinä välissä.

Mutta tuota. Pähkinänkuoressa tämä meidän malli. Eli me haetaan lainoista juoksevaa tuottoa, kassavirtaa siihen, että pystytään maksamaan osuuskorkoa, osinkoa, ja sitten suorista sijoituksista ylituottoja. Ja vielä kertauksen vuoksi tämä hajautettu sijoitusmalli, eli se on yksin tai yhdistelmä näitä eri tuotteita. Sitten me ollaan hyvin aktiivisia, että me ollaan mukana investoinneissa, lisärahoituskierroksissa, ja etenkin yritetään tehdä yritysjärjestelyillä, kasvattaa sen yhtiön kokoa, ja osallistutaan hallitustyöhön pääosin itse tai sitten edustajamme kautta. Mutta yleensä meillä on observerikin paikalla, että ainakin meillä porukalla on sitten kovasti tekemistä. Mutta on myös näkemystä. Mutta tuossa äsken oli nämä useat exit-polut. Tämä prosessi on sitten tuottanut sen, että ainakin tähän asti ollaan maksettu vakaata tuottoa. Ja tämähän toki ei ole lupaus historiasta tulevaisuuteen, mutta siihen pyritään. Kiitoksia.

Kiitos Jari puheenvuorosta ja tervetuloa tänne sohville. Terve, terve vaan. Mielenkiintoinen esitys. Jatketaan keskustelua. Tosiaan tuon hyvän esityksen perusteella niin Arvon sijoitusmalli perustuu hajautukseen, aktiiviseen omistajuuteen ja useisiin tapoihin realisoida.

Ja vähemmistösijoituksiin.

Ja vähemmistösijoituksiin. Aikamoinen sinfoniaorkesteri on sulla johdettavana tässä noin ulkopuolisena kun katsoo. Mikä tässä mallissa on käytännössä haastavinta?

No ainakin alkuun oli se, että mistä me löydetään yritykset, jotka hyväksyvät vähemmistösijoittajan mukaan ja lähtevät kasvamaan siihen, että aika tavallaan omistajayrityksillä, yrittäjillä on se, että myydään joko koko firma tai sitten jäädään itse tekemään ja katsomaan mitä siitä tulee. Mutta mutta. Juuri nämä vuosien näytöt. Ja onhan toki muitakin vähemmistösijoittajia maailmalla olemassa, että se tietoisuus siitä on levinnyt, että ottamalla kumppanin mukaan sen voi tehdä sitten paremmin. Ainakin me kovasti koetamme, että me ollaan tämmöinen hyvä kumppani, että ei myöskään ahdistella, ja vähemmistöstä. Aika kauhean vaikea narulla työntääkään. Ja meidän sopimuksetkaan eivät sellaisia ole, että meillä olisi veto-oikeuksia. Että lähdetään siitä, että juuri näin tuijotellaan silmiin riittävän kauan. Että jos me ollaan samaa mieltä, niin se toimii.

Ja toinen iso juttu siinä on se, kun esimerkiksi tuossa Leidenissä ja muutamassa muussa. Että me voidaan sitten myös ostaa osakkeita yrittäjiltä, vaikka teiltä nyt tästä ne heti, koska ennen katsotaan lähteekö Alman nurkkaus liikenteeseen. Mutta ehkä ei. Mutta sitten se, että kun yrittäjällähän aika monesti on se pakko ja vähän pelko ja uhka, joka ajaa. Me uskotaan enemmän siihen, että terve ahneus on parempi, että kevennetään omistusta ja saadaan oma perheen omaisuus vähän turvaan ja ehkä sitten se isompi autokin sinne takapihalle, niin kyllä sen jälkeen on paljon turvallisempaa tulla töihin kuin se, että täytyy miettiä, että menetänkö kaiken.

Aivan joo. Ja minä tässä vaiheessa muistutan, että laittakaa noita yleisökysymyksiä tähän. Terveestä ahneudesta ja sinfoniaorkesterista ja mitä kaikkea tässä on puhuttu, ja niitä tässä aika paljon luetaan. Ja minäpä otan heti vaikka pari, jos sopii näin. Joo, niin tuossa vähän esityksessä tätä käsittelit, mutta otetaan suora kysymys: onko Arvon osuuskorko tasaista vai kasvavaa.

Tähän saakka se on ollut osin kasvavaa, mutta 23 listautumisvuonna se oli euroissa pikkuisen vähemmän kuin edellisenä. Eden. Ja kyllähän se julkisuuden paine ajaa siihen, että täytyyhän sitä taas yrittää sinne ensi kevääksi. Mutta sen aika näyttää, että meillä oli hyvä H1 ja H2 on vielä tekemättä. Ja toki sitten sen jälkeen tulee päätökset erikseen.

Te nostatte kuitenkin aika paljon esiin tätä teidän osinko- tai osuuskorkotuottoa. Joo, ja sitten toinen kysymys, että millaisella tuottotavoilla? Anteeksi. Millaisella tuottotavoitteella pyritte keskimäärin irtaantumaan?

Joo, se vaihtelee aika tavalla, että kuten tuostakin nähtiin, niin ne parhaimmat alkavat olemaan yli nelinkertaisia, ja se kyllä riittää ihan miellyttävästi. Mutta sitten kun tämä salkku on tosiaan, kuten sanoit, vähän sinfoniaorkesterin soittelemista. Tai orkestrointiahan tämä sitten on eri suuntiin, niin se koostuu niin pienistä puroista. Me ollaan siellä listautumishetkellä ilmoitettu tuottotavoitteeksi omalle pääomalle 7,5, ja siitä äkkiseltään moni sanoo, että no aika vähän, että pitäisi olla kaksi digitaalia siinä. No viime vuonna oli. Ei siitä hurraa-huutoja tullut, mutta aina välillä voi kysyä, että monellako muulla ne kaksi digitaalia siellä on, ja kyllä näin vakavissaan puhuen. Sen vähintään 7,5 pitää saavuttaa, ja silloin suorista sijoituksista siinä on se riskin paikka juuri, että siinä voi menettää kaiken, mutta voi sitten myös tuplata tai triplata.

Tässä oli vielä nyt tähän liittyen. Otan vielä: kuinka ahne toimitusjohtaja itse on tuottojen suhteen.

No kyllähän sitä kovasti hallitus ja kun ollaan osuuskunta, niin vielä hallintoneuvostokin ruoskii, että 35 ihmistä on ruoskimassa, niin kyllä se laitetaan juoksemaan. Kyllä, kyllä.

Hei, palataan näihin yrityksiin. Mainitsit, että ulkopuolisille saattaa näyttää, että haulikolla ammutaan, mutta nostit ne megatrendit esiin, että ei mitä tahansa osteta. Millä perusteella te päätitte, että jokin tietty yritys sopii teidän salkkuun?

Joo, no juuri tämä sähköistyminen tulee aika paljon. Tuo Leiden/Hansa kuului siihen, ja ne mitä me haetaan. Niin, ja ollaan itse yhteydessä ihan kylmäsoitoillakin, että lähdetään sieltä hakemaan ja ollaan haettu. Nyt tällä hetkellä meillä on yksi juttu tuossa logistiikan kanssa, että ainakin yksi on aloitettu, ja katsotaan, koska se on aika elintärkeää näin pitkälle harvaan asutulle maalle. Mutta sitten tämä kaiken digitalisoituminen, että kyllähän kun lukee Sitran, BlackRockin, kaikkien megatrendejä, niin kyllähän ne ovat aika tavalla samoja aina, ja niiden pohjalta me haetaan, kun ensimmäiset silloin kun sijoitustoimintaa aloiteltiin. Ne olivat aika tavalla paikallisia ja osin sitten ne itse kunkin verkostoista. Mutta mutta. Kyllä tässä kun on matkaa tehty, niin välillä saadaan jopa valita. Ja kyllä, me koitetaan juuri tehdä sillä tavalla, että sitä olisi helpompi hallita, koska meitähän ei ole kauhean monta ihmistäkään töissä. Että me koitetaan pitää hallintokulut alhaalla.

Oliko se niin, että kun tämä paikallisuus siitä vähän jäi pois, niin nimikin muuttui, että ei ole enää Pohjanmaan Arvo?

Jos oli, niin vaikea vastata puhelimeen. Se oli helpompi näin. Mutta niin no, kieltämättä siinä oli varmasti sitäkin. Mutta se markkinointinimenä oli kohtuu pitkä. Ja sitten se, että meillä paikallisuus, tai alueellisuus niin kuin itse tykätään sanoa, niin ei se ole kadonnut, että se vanha alue, Kokkola–Jyväskylä–Oulu, mistä rahat on kerätty joskus kauan sitten, niin kyllä me siitä katsotaan, koska sinne on Oulusta ja Ylivieskasta lyhyempi matka. Sieltä on tutumpaa. Ja aika tavalla nämä hyvät menestyksetkin ovat sieltä alueelta. Mutta mutta. Kyllä kun matka on jatkunut, niin koko Suomi on meillä kiikarissa. Mutta ei ulkomaille, ei ulkomaille.

Entä sitten tästä aktiivisesta omistajuudesta. Niin kuin sä sanoit, että te menette hallituksiin. Joo. Miten se tuota. Miten se tuottaa sitten parhaimmillaan sitä lisäarvoa? Se aktiivinen. Minkälaisia neuvoja te annatte? Miten te siellä ohjailette? Ette voi mennä päsmäröimään, mutta jotain voitte mennä sanomaan.

Joo, se on juurikin niin, että rammat kaulassa ei kestä tulla, ja varsinkin jos on perheyritys tai sitten on usea yrittäjä, niin ne koitetaan kuvata sitä sillä tavalla, että tehdään yrityksestä yhtiö. Eli yrityshän vähän kuulostaakin siltä mitä se on, mutta yhtiössä sitten omat käytäntönsä ja governance kohdallaan ja muuta, että saadaan. Saadaan siihen sitten vähän väkeä tasattua, sitä että kuka päättää missäkin. Ja ihan tällaista yleistekemistä, joka sitten kasvuyrityksestä monesti tuppaa unohtumaan, kun johto tapaa käytävällä toisiaan, niin se on jo sovittu. Mutta sitten se, että meidän porukka on aika monessa liemessä keitetty, että useasta vahingosta pystytään sitten oikaisemaan. Ja sitten tietenkin yritysjärjestelyissä, niin tässä on itse kukin niitäkin tehnyt.

Tähän liittyen, niin täällä on yksi yleisökysymys, joka pyytää kiteyttämään näin, että Pohjanmaan-niminen nimimerkki pistää kolmeen pääkohtaan. Miksi Arvo olisi hyvä?

Omistaja. Ainutlaatuinen sininen meri. Osuustuotto. Tuotto. Osinko. Korko.

No niin.

No niin.

Siinähän se tuli.

Kyllä. Kyllä. Kyllä. Hei. Monet suomalaiset sijoitusyhtiöt ovat vuosien mittaan. On tapahtunut kehitystä, että ne ovat yhtäkkiä ruvenneetkin keskittymään yhteen toimialaan tai muutamaan ydinliiketoimintaan. Onko Arvon tarkoitus jatkossa olla hajautettu vai voisitteko te jossain vaiheessa tehdä niin kuin jotkut ovat tehneet Helsingin pörssissä?

Ja vielä tämä, kun mun on ollut helppo kehua, että ennen kuin tulin edes töihin, strategia oli jo luotu, että vähemmistösijoitus ja hajautus, niin se on ollut niin hyvä ja toimiva, niin mitäpä tuota korjaamaan sellaista, joka ei ole rikki. Aivan.

Mites teidän omistus, se on aika hajaantunut historiasta johtuen. Niin tuota, onko tämä vahvuus vai haaste?

Kyllä se vahvuus on, että yli 22 000 ihmistä ja yhtiötä on siellä mukana. Mutta tähän asti tietenkin sillä tavalla, että se on vähän se hyvän tuoton maksamisen kirous. Se, että meitä on ilmeisesti myös mukava omistaa, ja vaihto tietenkin voisi olla vähän vilkkaampaakin. Me ollaan jossain First Northin puolivälissä näillä meidänkin luvuilla, joka nyt valitettavasti kertoo sitten vähän koko pörssin vaihdon mataluudesta. Mutta näin se puoli siinä nyt tuntuu olevan, että ollaan vähän liian kiva omistaa.

No niin, se positiivinen ongelma. No irtautumisesta puhuit tuossa. Onko nyt tämä hetki, markkinatilanne, parempi aika ostaa uusia yhtiöitä vai hakea nykyisistä omistuksista uusia exittejä? Sekä että.

Koska näin. Jotta me pysyttäisiin tällä radalla, niin meidän täytyy koko ajan hakea, ja siksi me ollaan koetettu tehdä sitä sillä tavalla, että kun vuosien varrella niitä tulee uusia sijoituksia, niin vaikka sanoinkin, että meillä ei ole mitään eräpäivää siihen, koska pitäisi myydä, niin kyllä meillä sitten taulukossa on, että joka vuodelle pitäisi jotain mahtua, ja se on sitten siinä. Fokuksessa. Mutta kieltämättä kun on sovittu yrittäjien kanssa yhdessä, niin jokaisessa sinne tähdätään. Se juna menee vähän niin kuin omaa polkua, ja sitten juuri tämä uusien hakeminen. Varsinkin nyt sitten kun muutkin pääomasijoittajat ovat lähteneet meitä ottamaan mukaan. Tai me ollaan tarjouduttu mukaan, ja ehkä me ollaan sitten sopivan neutraali kumppani siinä, ettei sitten kilpailla sen pääveturin kanssa, niin ollaan ihan sellaisessa buyout-hankkeessakin mukana, jossa yksi tai useampi sijoittajatahoinen sitten laittaa sen tiimin kanssa liikenteeseen. Että kun taannoin puhuin siitä, että me ei olla mikään kasvuraketti, niin kyllä me ollaan nyt todettu, että tämä tarvitsee kasvua. Koska tuo menestyshän vaatii sitä, että täytyy koko ajan juosta, että pysyisi edes paikallaan. Ja me haetaan sitten uusia kohteita niistä. Ja niitähän on jo vähän syntynytkin.

Täällä on nyt heti sitten tähän liittyvää. Jälleen vähän vaaditaan konkretiaa. Liisa K kysyy, onko Arvon portfoliosta odotuksissa irtaantumisia nyt lähiaikoina.

Taitaisi tulla putkaa, linnaa, vankilaa näin maalaisjuristeille, jos sanoisin. Mutta niin. Tai vastaisin suoraan. Mutta mutta. Totta kai sellaiseen pyritään.

Otetaan muutama esimerkki näistä yhtiöistä. Ruoto on kiinnostava yhtiö ainakin kalastajalle. Se on kiinnostava asiakkaalle, kiinnostava. Se on listaamaton omistus. Mikä sun mielestä Ruodussa on tällä hetkellä sijoittajan näkökulmasta kaikkein kiinnostavinta?

No se, että se on vähän tämmöinen McDonald's-indeksin kaltainen. Eli siellä lähti myynti käymään hyvin jo viime vuonna näihin aikoihin, ja tänä vuonna on raportoitu kasvua, joka mekin ollaan kerrottu, jossa sitten löytyy kaksi digitaalia, eikä välttämättä ensimmäinen ole ykkönen. Ja minusta se on aika paljon antanut sitä suuntaa siitä, että mihin talous on kääntymässä. Koska toimeentulevat kuluttajat, jotka rakastavat Ruodon tuotteita, niin käyvät siellä ja uskaltavat sitten vähän irrottaa, ja se on ollut sellainen mukava indikaatio siitä, että talous on kääntymässä, ja sillä on vielä hyvä verrokki Ruotsin puolella. Jos käytte katsomassa tuota Söder Sportfiskeä, niin vähän oikeastaan toisinpäin. Yksi kivijalkakauppa, hyvä verkko, ja Ruodolla. Megastore, mutta hyvä verkkokauppa. Tuota varsin hyvännäköistä tekemistä, niin kyllähän tässä itsekin mielellään sitä seuraa.

Kyllä, kyllä. Ja Lapwall on hyvä esimerkki hyvästä sijoituksesta ja eteni tosiaan listoille. Mitä te olette myyneetkin siinä vähän matkan varrella. Mitä odotatte Lapwallilta seuraavien kahden kolmen vuoden aikana?

Odotan toimialalta, että toimiala tästä vilkastuisi. Lapwall on rakentanut koneensa, tehtaansa valmiiksi, ja siellä on hyviä tuotteita ja hyvin erikoistunut. Että kyllä se se. Äsken erehdyin vähän monopolistakin puhumaan, mutta niin hyvä markkina-asema siellä kyllä on.

Ihan viimeisimpiä oli, oliko Viestin järjestely, ja he ostivat sitten Eskelisen Lapin Linjat. Ja silläkin on. Minulla on kuluttajana kokemuksia. Erittäin hyvin se vie Kittilästä Kilpisjärvelle. Eskelinen. Kerro vähän tästä Viesti-kuviosta.

Joo, se kertoo tästä kiinnostuksesta logistiikkapuoleen, että yksi löytyi. Sillä puolella Viestihän on kasvanut. Tuossa taisikin jo 90 vuotta vanha firma ja vähän eri nimillä ollut, ja kasvanut ostamalla koko ajan pienempiä. Ja nythän sitten tuo Eskelinenhän on suuri, että kaikkihan sen pohjoisessa tuntevat, ja siellä ei taida paljon muita autoja ajella niillä teillä. Ja hyvä johto, osaavat ottaa ne. Tuommoisesta voisi sanoa, että vaativasta toimialasta hyvin tehot irti. Ja. Toivottavasti meidän kanssa kasvaisi edelleen.

Kyllä, sitten pitää mainita tämä Summa Defence. Miten tätä käsittelisit? Mitä siitä voi sanoa? Se ei ole ihan mennyt putkeen kenenkään sijoittajan näkökulmasta.

Joo, no tällä hetkellä taas, että mikä on tämä silmänräpäyskuva, mutta jos lähtee sitä oikeastaan taustasta, niin ainakin siitä voin olla iloinen, että kun me itse itsellemme säännöt, kaikki mikä on laillista, asetamme, niin mehän vaihdettiin sitten yksi vähän jäätynyt laina, joka oli Lännen Tractorsille erinäköisistä juuri tähän Venäjän hyökkäyssotaan liittyvistä syistä. Ne jäivät kiinni, ja opportunistisesti vaihdettiin sitten Summan osakkeisiin. Koska edelleenkin minusta idea on hyvä. Toteutus varmaan pääosin vielä ihan ok, mutta siinä on kaikenlaista. Tuota niin tämmöistä taistelujen sumua tästä, mistä emme oikein selvää ota, että tuossa yhtiökokous pyyteli erityistä tarkastusta, että mitä tapahtui vuoden aikana, ja kyllä mekin mielellään sen tietäisimme. Meillähän ei ole mitään näkyvyyttä siihen, mutta ei se ole sitä poistanut, että tuo perusrakenne ei ole siitä muuttunut minnekään. Ja loppujen lopuksi, vaikka se tuntuu pitkältä ajalta, niin se oli joko vuoden verran tuossa vasta tehnyt uutisia.

Kyllä, kyllä.

Toivottavasti lähivuosina positiivisia uutisia.

Aivan, ihan lyhyt kysymys: miksi sijoittajan pitäisi valita Arvo, kun siellä on myös KPY tarjolla pörssissä?

No ollaan samanlaisia erilaisia, että kysyjälle voisi sanoa, että oletko se sinä, kysyjä. Mutta se, että se aina välillä vähän hymyilyttää, että osuuskunnat laitetaan kilpailemaan toistensa kanssa.

Niitä on.

Monelleko osakeyhtiölle sanotaan, että minkälaisia te olette muihin verrattuna, mutta me ollaan eri. KPY valitsi erilaisen tavan. Me ollaan myös erilainen monessa muussakin asiassa, että esim. Meillä jos ostat osuuden pörssistä, niin olet saman tien jäsen, ja KPYllä. Valinta oli sitten se, että se tehdään vähän vaikeamman kautta. Mutta me ollaan tehty kaikkemme silloin listautumishetkellä, että meidän omistaminen ja meidän ostaminen ja myyminen on ihan yhtä helppoa kuin osakeyhtiölläkin. Että ei tule semmoista osuuskuntarasitetta, jos sellaista kokisi olevan ilmassa.

Kyllä. Hei, kiitos Jari näistä.