00:00Tervehdys vartin katsojat. Teknologia-ala ei ole sellainen kultakaivos pörssissä kuin saattaisi pintapuolisesti nopeasti olettaa. Kuten huomata saattaa, tässä vartissa ei välttämättä ole videokuvaa. Olin suunnitellut kuvaavani tämän ulkona, mutta sääolosuhteet eivät ole tällä hetkellä kovin armollisia tietoteknisille laitteille. Tämän vartin tekemiseen mua inspiroi mun kollega Iikan loistava Uber-video, jonka hän julkaisi Inderesin alustalla viime viikolla. Kannattaa ehdottomasti katsoa hänen Uber-analyysinsä. Aivan loistavaa settiä! Tosi mielenkiintoinen yhtiö. Se herätti myös paljon ajatuksia, joita mä jaan nyt tässä vartissa. Mä laitan linkin ekaan videoon kuvauksen alle. Tuttuun tyyliin pyydän peukut vaan vartille, se piristää mieltä sekä algoritmeja.

00:39Ennen aiheeseen hyppäämistä on hyvä pohtia aluksi, mikä on teknologiayritys. Monesti kun arkikielessä nää voivat mennä vähän sekaisin. Ja totta kai monet yhtiöt yrittävät promota itseään teknologiayhtiönä, koska se kuulostaa niin hienolta. Vähän niin kuin vielä muutama vuosi sitten moni yhtiö yritti määritellä itsensä ohjelmistoyritykseksi, koska ohjelmistoyhtiöt olivat kuuminta hottia. Tänä päivänä niitä vääntämisiä ohjelmistoyrityksiksi jostain syystä näkee hieman vähemmän näin tekoälydisruption aikakaudella. Joka tapauksessa esimerkiksi Oxfordin sanakirja määrittää teknologian niin, että se on tieteellistä tietoa sovellettuna käytännön tavoin jollain teollisuuden alalla, esimerkiksi uusien koneiden suunnittelussa. Tai sitten meillä on näitä globaaleja erilaisia indeksejä, esim. S&P Global, joka teettää muun muassa tätä S&P 500 -indeksiä ja liudan muita tunnettuja indeksejä. Siltä löytyy tämmöisiä alakategorioita kuin Information Technology, jossa on nimenomaan ohjelmisto- ja informaatioteknologiayhtiöitä. Teki ne sitten fyysisiä tuotteita tai palveluita. Sitten meillä on toisaalta vaikka Communication Services. Alasektori, jossa on kommunikaatio- ja viestintäalan yhtiöitä, mutta tosi monethan niistä itse asiassa ovat ytimeltään silti teknologiayrityksiä. Ei mennä överin syvälle tähän kategorisointiin. Periaatteessa jokainen pörssiyhtiö on aina yksilö ja raa'at kategorisoinnit eivät tee kenellekään täysin oikeutta. Mutta totta kai, kun näissäkin varteissa käsitellään asioita aika ylätasolla, niin on pakko jollain tavalla jakaa ne omenat, appelsiinit ja saappaat eri koreihin. Tässä vartissa teknologiayritykseksi kelpaa yritys, jonka pääasiallinen tulonlähde tai liiketoiminnan moottorin ydin nojaa teknologiatuotteeseen, alustaan tai aineettomaan pääomaan. Kotimaisella Sammolla, varmasti kaikille tutulla pörssiyhtiöllä, on noin 2000 kehittäjää, mutta onhan Sampo tietysti ytimeltään vakuutusyhtiö. Kukaan ei siitä puhu teknologiayhtiönä. Toisaalta kotimainen Qt Group kehittää ohjelmistotyökaluja devaajille. No, se on ihan selkeästi teknologiayhtiö tämän vartin hengessä. Esimerkiksi Amazon on mun mielestä teknologiayhtiö, koska merkittävä osa sen yhtiön arvonluonnista syntyy esimerkiksi AWS:n kautta ja AWS:ssä. Ja tuollainen teknologia on käytännössä myös sen verkkokaupankin ytimessä, eli Amazon. Itse kelpuuttaisin myös teknologiayritykseksi.

02:39Teknologiaosakkeilla on valtava hohde tällä hetkellä, eikä ihmekään, onhan ne tuottaneet viime vuosina ihan älyttömästi, paljon paremmin kuin keskimäärin muut yhtiöt pörssissä. Ja toisaalta kukapa meistä ihmisistä, kun me olemme sosiaalisia eläimiä, ei haluaisi olla sen seuraavan suuren hittikeksinnön ja trendin kyydissä. Kukapa ei haluaisi poimia sitä huomisen Microsoftia tai huomisen Nvidiaa jo tänään omaan salkkuunsa ja olla tuossa parhaassa kyydissä mukana. Ja on totta, että viimeiset 15 vuotta tätä suurta nousumarkkinaa sitten finanssikriisin on värittänyt teknologiaosakkeiden ylivoima. Tuossa vasemmalla näkyy kuvaaja koko 2000-luvulta, miten eri S&P 500 -indekseillä on mennyt. Ja tuo oranssi on teknologiaindeksi. Tuo violetti on vuorostaan S&P 500 ilman tuota äsken mainittua Information Technology -sektoria ja tuo sininen vuorostaan S&P 500:n finanssi-indeksi, johon kuuluu muun muassa pankkeja. Tuosta voi kertoa kahta tarinaa. Ensinnäkin 2000-luvun alkupuolella teknologiasektori ei ollut itse asiassa pörssin kuningas, vaan teknologiayhtiöt olivat IT-kuplan jäljiltä aika halveksuttuja ja koko sektori käytännössä mörni ja oli paljon vaimeampi tuossa taantuman jälkeisessä nousumarkkinassa ennen finanssikriisiä. Ja tuo oli enemmänkin nimenomaan pankkien sellaista reaalitalouden ja kehittyvien markkinoiden aikaa kuin pankit olivat maailman kuninkaita ja hallitsivat käytännössä rahamarkkinoita, mutta finanssikriisin jälkeen tilannehan on muuttunut: pankkisektori ja finanssiyhtiöt yleensäkin pitkään mörnivät käytännössä vaan paikallaan ja pohtivat sitä valtavaa krapulaa. Finanssikriisin jälkeen, ja sen sijaan teknologiasektorilta, nousivat ne voittajat: Applet, Amazonit, Alphabetit, Microsoftit ynnä muut. Tuo voi havainnollistaa myös tuossa oikealla puolella niin, että katsoo vuonna 2006 maailman arvokkaimpien yhtiöiden listaa. Tuossa on top 10, ja on jokseenkin kuvaavaa, että maailman arvokkain yhtiö markkina-arvolla mitattuna oli Bank of America kahden ja puolen sadan miljardin dollarin markkina-arvolla. Heti seuraavaksi sveitsiläinen UBS ja kolmantena vuorostaan mikäs muukaan kuin ExxonMobil. Tämä öljy-yhtiö, ja neljäntenä tuttu nimi ehkä nykykatsojille, Microsoft. Ja sitten tulee taas pankkeja. General Electric, joka oli... Nythän se on hajonnut siis, tai pilkottu osiin pörssissä. Mutta oli siihen aikaan tietysti iso teollisuuskonglomeraatti, mutta itse asiassa yhä enemmän muuttunut salakavalasti finanssiyhtiöksi. Jos katsotaan taas vuoden 2026 suurimpia yhtiöitä, niin kaikki tietävät, että Nvidia, maailman arvokkain yhtiö vartin kuvaushetkellä, Applea, Microsoftia ja Amazonia. Ne ovat tuttuja nimiä. Käytännössä kaikki top 10 -yhtiöt ovat tällä hetkellä teknologiayrityksiä paitsi Saudi Arabian Oil Company eli Aramco Saudi-Arabiassa, joka pitää öljy-yhtiöiden puolta, mutta muuten kaikki käytännössä ovat puhtaasti tech-firmoja. Eli jos mietitään tätä viime vuosien kontekstia, niin ei mikään ihme, että monelle ihmiselle on syntynyt varmasti mielikuva. Teknologia on se paras sektori ja siellä pitää ihan väkisinkin olla. Ja näinhän se on ollutkin viime vuodet. Mutta kuten historia näyttää, näin ei aina välttis ole.

05:20Eikä teknologiasektori ole pelkkä kultakaivos. Itse asiassa siellä on ihan hirveästi huonoja mätämunia, kuten mä aion osoittaa tässä vartissa. Teknologia-ala osaa olla tosi hohdokas ja ehdottomasti uutisotsikoita yleensä dominoivat ne räikeimmät voittajat. Voittaja. Esimerkiksi tällä hetkellä Nvidian Jensen Huang pyörii jatkuvasti eri uutiskommenteissa ja podcasteissa kertomassa meille tekoälyvallankumouksen ilosanomaa. Ihan syystäkin. Ja Nvidiahan on siis ihan huikea firma. Plus tuo nahkatakki, siitä tulee aina ehdottomasti pisteet kotiin, tai monet ihailevat Elon Muskia. Käytännössä hullu nero, mutta ehdottomasti todella aikaansaava kaveri, vaikka jakaakin tosi paljon mielipiteitä. Hän on silti luonut kaksi maailman arvokkaimpia yhtiöitä, kuten vasta listattu SpaceX ja sitten toisaalta Tesla, mutta Jensen Huangia tai Elon Muskia vastaan on varmaan kymmeniä, satoja, itse asiassa varmaan kymmeniä tuhansia yrittäjiä ja vetäjiä, jotka ovat epäonnistuneet. Tuossa on ihan vaan muutamia. Tuossa oikealla Theranoksen toimari on tunnettu siitä, että hommahan oli itse asiassa ihan huijaus. WeWork. Hyvin samankaltainen, ei kuitenkaan ehkä ihan huijaus, mutta aikamoinen mielikuvapuolustus. Näin voisi sanoa. Esimerkkejä on tosi helppo löytää loputtomasti epäonnistuneista tapauksista, vaikka ne roikkuvat otsikoissa vaan paljon vähemmän ja meillä syntyy ehkä herkemmin kuva nimenomaan Jensenien ja Elon Muskien ja muiden kautta. Teknologia-alahan täytyy olla pelkkää onnistumista rajujen yritysten jälkeen, ja useinhan tosiaan vetäjät ovat tosi karismaattisia evankelisteja, jotka osaavat myydä sijoittajille maailmaa muuttavan visionsa. Mutta kannattaa silti muistaa, että hyvä tarina tai hyvä teknologia harvemmin muuttuu kuitenkaan myytäväksi tuotteeksi tai palveluksi, joka ratkaisee ihan konkreettisesti tosielämän ongelmia.

06:52Ja sitten pitää aina muistaa, että ennen kuin teknologiayhtiö muuttuu voitolliseksi, se on täysin riippuvainen sijoittajan rahoituksesta, joten on käytännössä syntynyt kokonainen ekosysteemi, joka vaan pumppaa rahaa sijoittajilta. Eka ovat tietysti ne yrittäjät, jotka yrittävät myydä mahdollisimman hyvän tarinan niille alkuvaiheen sijoittajille, noille VC-fundeille ja muille. Ja sitten toisaalta kun ne alkuvaiheen sijoittajat sijoittavat noihin yrityksiin, niin heidän intressinsä on vaan pumpata niiden yritysten näkymiä ylöspäin, koska jossain vaiheessahan pitää päästä niistä eroon myymällä ne jollekin toiselle rahastolle tai sitten listaamalla se itse yhtiö pörssiin. Eli aika monelle henkilölle tuolla alalla on intressi vain pumpata, pumpata, pumpata, hypettää kursseja korkeammalle. Niin kauan kuin ne eivät pysty itse tekemään vielä sitä kassavirtaa, millä rahoittaa sitä liiketoimintaa. Ja itse asiassa tilastollisesti aika moni teknologiayhtiö on tosi pitkään tappiollinen. Suurin osa teknologiayhtiöistä on tappiollisia tai heikosti kannattavia. Esimerkiksi listautuneista yksisarvisista 85 % oli Yhdysvalloissa. Tappiollisia vuonna 2022. Miten tilastoja näin? Ja sitten täytyy miettiä myös sitä, että tappiothan kasautuvat historiallisesti. Eli jos joku firma tekee vain 10 miljardia sen koko toimintahistorian aikana tappiota, niin eihän se hirveästi lohduta, jos se jonain vuonna tekee sen miljardin voiton. Kuten kohta nähdään, ei välttämättä teknologia-alalla kestä hirveän kauaa sekään voittojen vuoleminen. Eli keskimäärin teknologia-ala ei ole ihan niin kannattava kuin itse luulisi. Tai mä katsoin Companiesmarketcap.comin 1127 teknologiayhtiön listausta, mitkä oli listattu liikevoittomarginaalin mukaan, ja keskiarvo oli 38 %, siinä missä keskiverto pörssifirmalla se on noin 10 pinnaa. Eli siis tosi hyvä alan keskiarvo, mutta itse asiassa tuosta yli tuhannesta firmasta vain 375 yhtiötä teki yli 10 %:n marginaalia. Eli tuolla on ihan hirveästi myös tappiollisia yhtiöitä.

08:27Tuossa oikealla näkyy vuorostaan New Constructsin analyytikkotalon laskelmia siitä, miltä näyttäisi vaikka teknologiasektori ilman Magnificent Fivea eli mahtavia viittä teknologiayhtiötä, jotka tekevät hirveästi voittoja. Viisi teknologiayhtiötä, jotka tekevät hirveästi voittoja. Jos ne viisi putsaisi pois, niin tuo nettotulos jopa puolittuisi ja käytännössä taloudellinen tulos, eli se tulosmassa, mikä tällä lailla kansankielisesti selitettynä luo sijoittajille arvoa, oli se sijoitettu pääoma tavalla, joka ylittää pääoman kustannukset, eli yhtiö saa rahoilleen parempaa tuottoa kuin mitä sijoittaja saisi vaikka sijoittamalla ihan vain pörssi-indeksiin. Näin vielä kansankielisemmin selitettynä, niin se putoaa jo lähemmäs melkein nollaa. Ja jos katsotaan vapaatakin kassavirtaa eli sitä oikeaa rahavirtaa, mitä jää siitä liiketoiminnasta ihan aikuisten oikeasti käteen. Tuloksethan ovat aina vaan kirjanpidollisia mielipiteitä, mutta kassavirta on fakta. Kuten tykätään sanoa, niin itse vapaa kassavirta putoaisi näissä laskelmissa jopa negatiiviseksi. Eli meillä on käytännössä ihan muutama huipputeknologiayhtiö, joka tekee satoja miljardeja tulosta. Se koko lopputeknologiasektori pikemminkin. Ei nyt, ei ehkä ihan nollatulosta, mutta ei tämä kyllä hirveän leveitäkään marginaaleja, mikä myös saattaa vääristää sijoittajan kuvaa teknologia-alasta, on se, että mehän näemme pörssissä muutenkin jo vain suurimmaksi osaksi selviytyneitä yhtiöitä. Totta kai pörssiin listautuu varsinkin vaikka Suomessa tosi pieniä teknologiayhtiöitä, mutta kyllä nekin vaihtavat jo useita miljoonia euroja, että me emme näe niitä ihmisten autotalleissa pöriseviä pieniä firmoja, jotka tekevät jotain kymmeniä tuhansia tai satojatuhansia euroja liikevaihtoa. Tästä liikkuu hirveästi arvioita ja netistä voi poimia mitä vaan lukuja, koska tätä on niin vaikea laskea, mutta startupeista lainausmerkeissä epäonnistuu eri arvioiden mukaan noin 79 %. Tai esimerkiksi Yhdysvalloissa information-alan yhtiöistä 30 % on päässyt 10 vuoden jälkeen niiden perustamisesta. Suurimmalla osalla yleisesti rahat loppuvat, ne ostetaan pois. Ehkä joku isompi firma ostaa ne. No, tavallaan se voi olla myös onnistuminen tai sitten ei, sijoittajalle riippuen. En tiedä, missä vaiheessa sijoittajat ovat päässeet sen kyytiin tai sitten ne jäävät sinnittelemään eivätkä pääse ikinä edes pörssiin asti. Ja sekään ei välttämättä taas ehkä sijoittajavinkkelistä ole se paras lopputulema. Jos siitä yhtiöstä joskus haluaisi eroon.

10:19Se voi olla sille yrittäjälle kiva, mutta ei välttämättä kuitenkaan sijoittajille. Huolimatta siitä, että tällä alalla suurin osa yhtiöistä tuhoutuu tai ei ole millään tavalla tyydyttäviä sijoituskohteita. Varsinkin jos otetaan huomioon myös se valtava hautausmaa firmoja, joka majailee tuolla tavallaan pimeässä laaksossa sijoittajavinkkelistä. Eli siis tuolla pörssin ulkopuolella, niin siltihän pörssissä monesti teknologiafirmoista maksetaan aika korkeita hinnoittelukertoimia. Mä olen käyttänyt tossa esimerkkejä, mutta esim. Price-to-sales eli hinnan suhde yhtiön liikevaihtoon saattaa olla herkästi 5, jopa 20, jopa enemmänkin kertaa, koska yhtiössä on niin sanotusti potentiaalia. Mutta jos keskivertofirma epäonnistuu tosi rumasti arvonluonnissa ja muutos on arvaamatonta, niin pitäisikö kuitenkin hinnoittelun olla keskimäärin maltillisempaa? Tätä olen pohtinut vuosien varrella tosi paljon, että miksi ihmiset maksavat teknologiayhtiöstä lopulta niin paljon, kun niissä kuitenkin iso osa epäonnistuu. Ehkä sitä pitäisi miettiä enemmän todennäköisyyksien kautta, koska ne voi miettiä lottolappuina ja sä voit maksaa siitä raaputusarvasta vähän enemmän, varsinkin jos sijoitat niihin ryhmänä. Jos olettaa, että jos sijoittaa vaikka 100 firmaan ja niistä 90 menee nurin, mutta jos edes yksi onnistuu loistavasti ja 9 suunnilleen sinne päin, niin saattaa silti kokonaistuotto olla tosi hyvä, jolloin se ehkä kannattaakin. Silloin olet valmis maksamaan niistä kaikista arvoista vähän enemmän, vaikka on totta samaan aikaan, että keskivertoarpajaisissa ei tuota yhtään mitään sinne, missä meille pumpataan usein eri teknologioita maailmaa muuttavina ja vallankumouksellisina ja semmoisina, missä on pakko olla mukana.

11:38Itse asiassa useat teknologiat kypsyvät tosi hitaasti tai ne eivät kypsy ollenkaan tai ne ovat ihan täysin turhia. Tässä on ihan vain muutamia esimerkkejä vaikka viimeiseltä 15 vuodelta 2010-luvulta, jolloin puhuttiin muun muassa 3D-teknologiasta, puhuttiin paljon 3D-elokuvista tai Amazonilta tuli Fire-puhelin, jossa oli 3D-näyttö. Puhuttiin paljon 3D-tulostuksesta himassa, että kaikkia tulostusta ei kykenemätet. Teollisuusfirmatkin menevät kohta nurin, koska ihmiset vaan tulostavat kaiken himassa. On ihan totta, että 3D-tulostimet ovat yleistyneet, mutta eivät ne yhtiöt ole olleet kultakaivoksia, kuten sijoittajat ovat olettaneet. Elokuvat kelpaavat edelleen ihan hyvin myös ilman 3D:tä ja näin päin pois. Applen menestyksen myötä älypuhelinkisa sai tosi paljon uusia ja vanhoja tulokkaita. Windows Phone, BlackBerryn paluu ja näin päin pois. Eipä niistä puhuta enää hirveästi. VR-lasit. Yksi ikuisuusongelma on se, miten ihmisten pahoinvointi oikeasti saadaan pois, esim. Pelialalla on puhuttu pitkään, että VR-pelit yleistyvät tosi rajusti. Mun käsittääkseni suurin osa ihmisistä, jotka pelaavat, eli miljardit ihmiset maapallolla, pelaavat ihan perinteisesti edelleen telkkariruudulla tai ihan tietsikan ruudulla. Googlelta eli siis Alphabetilta tuli tämä Google+ -sosiaalisen median palvelu haastamaan Facebookia. Ei siitä ole kuulunut mitään sen jälkeen. Pandemian aikana meillä oli vuorostaan Facebookin osalta tämä metaverse-seikkailu. Sitten ovat nämä humanoidirobotit. Nyt niistä hypetetään jälleen. Mutta humanoidirobotithan ovat sellainen teema, jota on hypetetty jopa itse asiassa kymmeniä vuosia. Ne nousevat aina enemmän ja vähemmän tapetille aina välillä, mutta teatraalisia videoita niistä näkee. Mutta mun käsittääkseni se käytännön edistyminen edelleen alalla on melko hidasta. Lentävät taksit. Siitä on puhuttu pitkin 2010-lukua. Onhan niitä tavallaan viritelty jo teknologisesti, mutta että niitä olisi massakäytössä, niin aika pitkään saa odottaa.

13:06Sitten on teknologioita, mitkä voivat olla ihan turhia. Esimerkki oli tämmöinen firma kuin Juicero, joka myi tuollaisia 400... Anteeksi, 400 dollarin wifi-yhdistettyä puristinta ja siihen nimenomaan ihan erityistä tuollaista säkkiä, mistä pystyt puristamaan sun appelsiinimehun. Mutta sitten ihmiset huomasivat, että sä et tarvitse sitä 400 dollarin puristinta, vaan että sä voit puristaa tuon mehupussin ihan itse lasiin, ja siitä tuli jopa enemmän silloin mehua, jolloin tuo firma meni tietysti nurin. Mutta se vetäjä oli tosi karismaattinen, vakuutti monet sijoittajat. Yhtä kaikki siinä matkalla, että ainahan vallankumouksena juttu, joka pitäisi löytyä jokaisen ihmisen kotoa. Bioteknologia-alalla. No, Theranos oli tietysti huijaus, mutta meillä on monia, monia, monia yrityksiä, Human Longevity Inciä ynnä muita, jotka pitkään tuolla pörisevät ja yrittävät saada läpimurtoa sillä omalla tontillaan, mutta ei siitä lopulta tule mitään. Tai katsokaa vaikka Helsingin pörssin noita pieniä bioteknologiayrityksiä. Suuri osa niistä lopulta tekee vain loputtomia uusia rahoituskierroksia ja itse ne lääkeaihiot eivät välttis etene mihinkään. Ja totta kai se ei ole mikään tuomio tai se ei ole mikään vika, vaan se on siis ominaisuus. Se on yksinkertaisesti ala, jossa pelataan todennäköisyyksiä vastaan. Jos joku oikeasti tekee läpimurron, niin se tulee tuottamaan kuin lottovoitto. Silloin sijoittajille. Mutta onhan se tosi epätodennäköistä. Eli tämä ei ole mikään siis kritiikki, paitsi Theranos. Se oli huijaus. Se on tietysti paha asia, mutta periaatteessa on. Alan yhtiöt ovatkin sellaisia, että suurin osa niistä tulee yksinkertaisesti epäonnistumaan. Segway on hauska esimerkki. Miten tuosta sitten piti tulla iällä massojen liikennevälineet? Ihmiset eivät enää ikinä kävelisi mihinkään, vaan kaikki menevät niillä Segway-kärryillä. Aika dystooppinen tulevaisuus meidän kävelylihaksille, mutta kuitenkin. Mutta itse asiassa siitä tuli tavallaan menestys, mutta paljon spesifimmin esim. Vartijoiden kulkupelinä sitä saattaa nähdä tai joillain muilla hyvin spesifeillä aloilla, mutta sitä teknologiaa hyödynnettiin myöhemmin mm. Sähköpotkulaudoissa, eli se kyllä sai uuden elämän uudessa muodossa, mutta semmoisena vallankumouksena, mitä sitä pitchattiin. Joskus vuosia vuosia sitten sijoittajille, niin sellaista siitä ei kuitenkaan tullut.

14:46Sen lisäksi, että suurin osa teknologiayhtiöistä on siis lopulta sijoittajille huonoja sijoituksia ja tavallaan ne tuotot tulevat ihan kourallisesta firmoja, joiden poimiminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Yksi negatiivinen ominaisuus vielä monissa teknologiayhtiöissä on se, että jatkuva ja arvaamaton muutos pakottaa investoimaan ihan loputtomasti. Mietitään vaikka Uberin tapausta, josta tosiaan mun kollega Iikka puhui sille ihan loistavalla Uber-videolla. On. Kannattaa ehdottomasti katsoa, mä laitan tän linkin kuvaukseen alle. Uber on tosiaan tämä ride-sharing-palvelu, te voitte tilata jonkun taksin. Itselleni Uberin kautta, varmasti jokainen on käyttänyt tai ainakin tietää tapauksen. Ja Uberhan teki miljarditolkulla tappiota monta vuotta putkeen, koska on ollut tosi kova taistelu siitä, kuka saa ne kuluttajat, on Lyftiä ja nyt tulee vuorostaan muitakin kilpailijoita jatkuvasti tontille, ja sen takia Uber joutuu käyttämään ihan hirveästi subventointiin rahaa. Eli siis kyydit olivat paljon halvempia kuin mitä niiden oikeasti pitäisi olla, kannattaako se taloudellisesti, ja toisaalta rahaa markkinointiin? Me voidaan katsoa tilinpäätöksestä tietoja. Nämä voivat näyttää vähän kuivilta, mutta antakaa mun kertoa. Uber on yhteensä nostanut rahaa sijoittajilta eri muodossa 40 miljardia dollaria historiansa aikana ja tehnyt kumulatiivisesti tappiota 18 miljardia dollaria. Eli vaikka tällä hetkellä yhtiö tekee melkein kymmenen miljardia dollaria nettotulosta, voittoa 12 kuukauden liukuvalla summalla. Kun katsotaan asiaa, niin edelleen. Historiallisesti yhtiö on kumulatiivisesti tappiolla, ja juuri kun Uberin osalta ollaan voitu todeta, että huhhuh, nyt tämä näyttää voittavan sen sodan. Tästä tulee se dominantti palvelu ja alusta, minkä kautta ihmiset tulevat tilaamaan sen taksin. Niin eikös tässä ole tulossa suora muutos? Nimittäin Waymot ynnä muut robotaksit Teslalta. Eli itseajavat autot ovat uudelleen haastamassa tuota koko toimialaa, ja miltä se tulee näyttämään. Ja ehkä Uber joutuu jälleen kerran sellaiseen teknologia- ja markkinaosuustaisteluun, missä se joutuu polttamaan ihan hirveästi rahaa teknologiseen kehitykseen ja markkinointiin uudelleen. Eli just kun yhtiö on päässyt makeille voitoille. Alan tulevaisuus näyttääkin ihan kysymysmerkiltä. Tämmöisiä tapauksia voi kaivaa tosi paljon. Voi kaivaa vaikka monista ohjelmistoyhtiöistä, jotka ovat tehneet vuosikausia. Aluksi tappiota, koska niillä on ollut etupeltoon tosi paljon kustannuksia, ja sitten ne ovat hetken tehneet voittoa. Ja nyt vuorostaan tekoälyn tuoma disruptio haastaa kokonaan niiden tulevaisuudenkuvan. Tuleeko se tehdä niin ohjelmistoilla riittävästi rahaa maksaakseen niitä historiallisia tappioita koskaan takaisin? Sekin ehkä teknologiayhtiöissä on, että monethan näistä saattavat olla pääomakevyitä, niin kuin vaikka tämmöiset alustatalouden yhtiöt, Uberit tai monet ohjelmistoyhtiöt. Mutta eihän pääomakeveys tarkoita sitä, etteikö ne joutuisi polttamaan rahaa. Kyllähän devaajien palkat maksavat. Markkinointikustannukset ovat ihan todellisia kustannuksia, jotka menevät kustannuslaskelmaan. Eli monet yhtiöt, vaikka niillä ei sinänsä olisi välttis tehtaita niin paljon tai jotain fyysistä pääomaa, joutuvat silti pistämään etupeltoon rahaa palamaan ihan tolkuttomasti ja ottamaan riskiä tuotekehitysrintamalla.

17:18Joka tapauksessa summa summarum teknologiayhtiöt ehdottomasti. Ne ovat tosi hohdokkaita. Sieltä voi löytää tosi mielenkiintoisia pohdintoja. Minäkin tykkään, mutta samaan aikaan kannattaa olla aika kriittinen alaa kohtaan näin yleisesti ottaen. Ja keskiverto firma sieltä tulee todennäköisesti olemaan todella surkea sijoitus. Siinä on vielä myös se, että putoaviin puukkoihin tällä alalla on tosi varovainen, koska siinä vaiheessa kun jostain yhtiöstä tulee teknologisesti irrelevantti, niin silloin noutaja voi tulla vielä todella nopeasti. Siinä missä ehkä perinteisemmillä toimialoilla yhtiöillä on paljon enemmän aikaa sopeutua siihen muutokseen. Kiitos vartin katsomisesta, toivottavasti tämä toimi tällä tavalla ilman videokuvaakin tällä kertaa. Tässä on viikon ensimmäinen meemi. Smart-sijoittajat tänään. Missä lätkämaila? Hyvä esimerkki meillä kaikilla varmaan. Itselläni ei juuri tuota ole, mutta meillä kaikilla on varmasti ollut, myös itselläni, vastaavanlaisia tapauksia, missä on odottanut sitä lätkämailaa tulevaksi. Eli siis sellaista huikeaa räjähtävää kasvua. Mikä on ennusteissa aina, ja sitten sitä ei tulekaan. Sitten ihmetellään, minkä takia se osake sulaa kuin kesällä jäätelö suoraan syliin. Tähän meemiin. Varmasti meistä jokainen katsojista, minä mukaan lukien, pystyy samastumaan tosi hyvin. Ja tosiaan meemi X:ssä sen J-nimimerkiltä. Kiitos vartin katsomisesta, lukekaa analyysia. Tehkää hyviä osakepoimintoja. Tehkää myös hyviä osakemyyntöjä, jos myyntipaikkoja ilmenee, ja olkaa kriittisiä, kun teknologiayhtiöiden johtajat visioivat teille, miten juuri heidän teknologiansa tulee mullistamaan maailman.