Hyvää aurinkoista keskiviikkoa InderesTV:n katsojat. Toivo Group julkaisi tänään Q1'26-raporttinsa, ja meillä on haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja Markus Myllmäki. Tervetuloa haastatteluun Markus.

Kiitos Frans-Mikael. Mukava olla täällä ja tervehdys myös kaikille katselijoille, myös minunkin puolestani.

Lähdetään liikkeelle Q1:n pääkohdista. Miten vuosi lähti liikkeelle? Biggie's birthday.

No vähän niin kuin me otsikoitimmekin tuon meidän raporttiin, että kelpo aloitus vuoteen. Me vähän kasvatettiin liikevaihdolla mitattuna, mutta sitten se, että meille ei tuohon kvartaalille tuloutunut yhtään noita omistusasunto- kautta sijoittajaluovutuskohteita. Sitten liiketuloksen mielessä jäätiin hiukan pienemmäksi, mutta sitten kuitenkin siellä näkyy hyvin sellainen hyvä peruspohjakannattavuus. Ja sitten nyt mitä me ollaan tuossa maalis-huhtikuun aikana kerrottu, että me ollaan tehty yli 300 miljoonalla kauppaa myös vaikka markkinassa on aika paljon turbulenssia, niin semmoinen hyvä seesteinen steady fiilis kaikesta huolimatta.

Ja näet nämä parhaat sitten loppuvuoden näkymiin. Aloitetaan Q1-raportista. Hankekannattavuus vaikutti olevan aika hyvällä tasolla, huomioiden, että näitä hyväkatteisia omistusasuntohankkeita ei valmistunut Q1:lle, mutta sitten siellä oli... 300 000 euron noin negatiivinen kehitysvoitto sijoituskohteesta liittyen, niin voisitko avata vähän tota, että oliko tämä oikea johtopäätös, että hankekannattavuus oli hyvällä tasolla, ja sitten taas että mihin tämä negatiivinen kehitysvoitto liittyy ja onko kyse kertaluonteisesta tapahtumasta?

Kiitos. Tärkein tästä poikkeuksien kertaluonteinen tapahtuma oli juuri sellainen, eli kun me ollaan tehty 10 miljoonilla euroilla näitä kohteita omaan taseeseen, niin nyt niiden kohteiden tavallaan arvot eivät liikkuneet mihinkään, mutta sieltä kirjautui pieni jälkikustannus, puhutaan ihan prosenteista suhteessa niiden hankkeiden kokonaisvolyymiin. Se oli kertaluonteinen. Sitten taas vastaavasti nyt kun on tällainen kvartaali, mihin ei tuloudu näitä koko kerralla valmiina tuloutettavia hankkeita, niin totta kai sinne myös sitä kiinteiden kustannusten painoa, koska ne jaksataan joka kvartaalille, tuli hiukan enemmän. Sieltä kun katsoo sitten näiden lukujen taakse, niin näkee tavallaan tämä meidän perustekemisen kannattavuus eli toisin sanottuna. Kustannukset on pysynyt tosi hyvin kasassa ja läjässä, ja yhtiön perusoperatiivinen jokapäiväinen tekeminen on erittäin korkealla tasolla.

Vai tuntuuko, että teillä on aika selkeä kolmijako liiketoiminnassa: omistusasunnot, sijoittajille tehtävät asuntokohteet ja sitten yhteiskuntakiinteistöt. Ja kommentoitte, että näiden paino on aika tasapainossa strategiassa, mutta jos mietitään lähivuosien tulosnäkymää, niin onko siellä myös näiden kolmen tavallaan tasapaino myös tulosnäkymässä? Näin niin kuin jos miettii sijoittajan mielestä.

Juu, mm. Ja sanoisin varmasti näin, että gryndi ja sitten yhteiskuntakiinteistöt lähtökohtaisesti tulee olemaan hyvin samantyyppisiä. Totta kai kuluttajaluottamus voi, me nähdään nyt kuluttajaluottamuksessa se, että miten me pystytään lanseeraamaan näitä uusia gryndikohteita markkinaan. Niin siellä on nähtävissä jotain tosi nopeitakin nytkähdyksiä. Sen osalta se voi muuttua varsin nopeasti, koska me puhutaan tavallaan tästä meidän asuntojen ylitarjonnasta, niin pitää muistaa myös, että se ylitarjonta on hyvin pistenmäistä. Esimerkiksi Espoon länsimetron varrella on yksiöitä ja kaksioita ihan liikaa, mutta vastaavasti taas järkevän hintaisia, mutta erittäin haluttavilla asuntopohjilla ja sisustuksilla olevia perheasuntoja tietyissä Helsingin mikrolokaatioissa on yksinkertaisesti aivan liian vähän. Ja me ollaan havaittu tämä tarve esimerkiksi Oulunkylän alueella ja sitten Kalasatamassa ja sitten Verkkosaaressa ja Sompasaaressa. Nämä ovat vaikka yhtenä mikrosijaintina. Eli siellä on olemassa sellaista mahdollisuutta myös, että se gryndi lähtee vetämään hieman enemmän. Tämä suuri kysymysmerkki on näissä sijoittajille toteutettavissa asuinportfolioissa. Mehän ollaan siellä aktiivisesti tehty kauppaa, mutta me ollaan aika harvoja, jotka markkinassa on ylipäätään pystyneet liikkumaan tässä segmentissä. Eli tämmöisiä puhtaita diilejä rakennettavista kerrostaloista ja rivitalokohteista sijoittajien ja kehittäjien välillä on varsin vähän, joka johtuu siitä. että markkinoilta on saatavissa valmiita kohteita alle rakennuskustannuksien. Ja totta kai se haastaa sitten näiden sijoittajakohteiden myyntiä eli niihin kohdistuva tuottovaatimus ja sitä kautta tuottovaatimus on aika korkea, minkä me olemme pystyneet selättämään tietyissä hankkeissa ja kohteissa. Mutta tavallaan jos katsotaan sitä näkymää näiden kolmen tuotteen kohdalta, meidän operatiivinen kyvykkyys, hankesalkku, asiakkuudet on kaikissa hyvin samantasoiset. Mutta näiden yhden kolmasosan, eli näiden sijoittajaportfolioiden näkymä on selkeästi sumuisempi mitä näissä kahdessa muussa.

Huhtikuussa te allekirjoititte 17 miljoonan KVR-urakkasopimuksen VAV-yhtymän kanssa, ja eikö kyseessä ollut yhtiön historian ensimmäinen puhdas urakointihanke ilman teidän omaa kehityspanosta, ja ehkä ei niin strateginen alue tämä ole, niin millainen johtopäätös sijoittajien tästä kuuluisi tehdä, ja haetteko myös lisää tämän tyyppisiä hankkeita jatkossa?

Joo, tässä Aviapoliksen hankkeessa on hyvä muistaa se, että me ollaan toteutettu sinne Aviapolikseen tämän käytännössä viereiselle tontille tuommoinen 50 miljoonan euron aluekokonaisuus, joka on kokonaisuudessaan valmis. Eli alue, sinne tehtävät suunnittelu- ja ratkaisut, tämähän on meille KVR-urakka, ei voisi enää olla tutumpi, ja meillä on kaikki resurssit ja resursointi olemassa valmiina luonnollisesti tästä korttelista. Ja sitä kautta se muodostaa meille erittäin turvallisen jatkumon tavallaan tähän tehtyyn kohteeseen. Sitä kautta meillä on ehkä muihin toimijoihin liittyen kilpailuetua. Me ei nähdä tässä, me haluamme tehdä, me haluamme rakentaa myös muille. mutta se missä me emme halua olla, niin me emme halua olla siinä, että toimijan valinta tapahtuu puhtaan hinnan asettaman perusteella eli se on se kaikista ratkaisevin kriteeri ja tekijä. Mutta sinänsä se, että me käymme silloin tällöin katsastamassa meidän auton eli katsomassa se, että mitä se meidän tuotannon puhdas kilpailukyky verrattuna muihin toimijoihin on, ja kyllähän taas tämä VAV:n hanke on hyvä esimerkki siitä, että meillä sitä kilpailukykyä löytyy varsinkin kovaa. Meidän koneisto on rasvattu ja se on huippukunnossa, mutta totta kai me haluamme kohdistaa sen meidän ihan priimatuotannon sillä tavalla, että me saisimme sillä mahdollisimman paljon kannattavuutta. Ja yleensä se silloin kannattaa yhdistää joko hankkeeseen, joko tonteihin, asiakkuuksiin tai viedä jollain tavalla sitä pidemmälle. kuin myydä sitä tavallaan pelkästään hintaperusteisena resurssina ulos.

Kyllä. No, teillä on käynnissä useampia omistusasuntahankkeita tällä hetkellä ja nyt myös Sompasaareen isompi Genma-hanke on tulossa ennakkomarkkinointiin. Miten näiden käynnissä olevien hankkeiden myynti on sujunut?

Kokonaisuudessa voidaan sanoa niin, että meillä ei ole valmiita myymättömiä asuntoja. Pääsääntöisesti meidän kohteiden myyntiaste liikkuu siellä kuuden, seitsemän, kahdeksankymmenen prosentin osalta. Just luovutettiin vaikka tuolla Pohjois-Helsingissä sellainen kuin Himmelin Mainio, taisi olla viime viikolla, ja ensi viikolla allekirjoitamme viimeisen kauppakirjan tästä kyseisestä kohteesta. Eli kokonaisuudessaan voisi sanoa näin, että olen hyvin levollisella mielin tavallaan tämä meidän. gryndihankkeiden myynnin suhteen. Pitää kuitenkin muistaa, että jos mennään vuoden 19-20-21, milloin tuotettiin tämmöisiä 50-100 asunnon hyvin samantyyppisiä kerrostalokohteita metroasemien vierellä. Ne ajat eivät ole täällä eivätkä ole tulossa vielä myöskään vähän aikaan tänne. Toisaalta taas Toivon vahvuus on ehkä myös se, että meillä ei ole tällaisia hankkeita luvitettuna meidän portfoliossa, jotka odottavat merkittävää markkinan muutosta, jotta ne voidaan käynnistää.

Hyvä. Eli me pystymme kehittämään tavallaan tähän uuteen markkinaan ja uuteen vaatimustasoon juuri sitä mitä markkinat haluaa, ja toistaiseksi meillä on ollut ihan hyvä kyvykkyys ymmärtää sitä myös, että mitä ihmiset haluavat. Tässä Sompasaareen nyt ensimmäisenä tulee Genma, mutta tämä on kuitenkin ihan merkittävän kokoinen hanke teille, niin miltä tämän hankkeen näkymä näyttää ja miten Genma on nyt otettu vastaan, missä vaiheessa siinä mennään ennakkomarkkinoinnissa tai markkinoinnissa ylipäätään?

Joo, siin tossa, se kannattaa käydä katsomassa, jos vaan sunkin katsojilla on aikaa, www.sompasaari.genma.fi Siinä Suomen rakennusteollisuuden historiassa ensimmäistä kertaa asunnon sisäpuoli ja ulkona oleva meri puhuvat samaa kieltä niin, että sitä pääsee katsomaan lattiasta kattoon olevista täysistä ruuduista. Mistä tällainen innovaatio kautta ajattelu syntyi? Se syntyi siitä, että kun me voitettiin tuo tontti Helsingin kaupungilta, niin me suoritimme ensimmäisenä tällaisen Nyt saa toivoa -vaiheen. Sompasaaressa, missä noin tuhat ihmistä antoi palautetta siitä, että minkälaisia asuntoja he toivoisivat näkevänsä tälle paikalle ja mitä tältä alueelta puuttuu. Ja se, että ihmiset haluavat kertoa näin sankoin joukoin, että mitä he haluavat, niin se kertoo ehkä siitä, että alalla ei ole ollut kyvykkyyttä kysyä tätä asiaa historiassa aikaisemmin. Me otimme nämä asiat huomioon meidän suunnittelussa, ja nyt olemme käynnistäneet siinä tällaisen pre-pre-vaiheen, eli ennakkomarkkinoiden ja edeltävän vaiheen. Ja kokonaisuudessaan meillä on nyt noin yli tuhat ihmistä, jotka odottavat, että me lanseeramme tänään kohteen markkinoille, ja he pääsevät varaamaan näitä asuntoja, joissa heidän toivomukset ollaan otettu huomioon. Pidän tästä toimintatavasta ja mallista todella paljon, että tehdään ihmisen kanssa yhdessä, sitoutetaan jo heitä hyvin aikaisessa vaiheessa, kuunnellaan, luodaan sitä asiakasrekisteriä sille kohteelle ja tehdään juuri sellaisia tuotteita, siis sekä pohjien, näkymien, speksien, hinnoittelun ja muun puolesta, mitä ihmiset toivovat näille paikoille saavansa.

Siirrytään näkymiin. Nyt Suomen bruttokansantuote kehittyi hyvinkin positiivisesti alkuvuonna Q1:llä, mutta sitten Iranin konfliktin eskalaatio ja myös ehkä kiinteistömarkkinan kannalta keskeinen noussut korkotaso ja inflaatiohuolet on totta kai vähän heittänyt hiekkaa eteen. Mutta miten te näette, mikä tämän... Tämä vaikutus on ollut kiinteistömarkkinaan ja pienempiin käytyihin keskusteluihin.

Ja kokonaisuudessaan meidän ensimmäinen fiilis oli tuo Iranin sota ja Hormuzin salmen ja muun tilanteen kautta se, että miten käy rakennuskustannuksille ja rakennuskustannusinflaatiolle. Nyt voidaan ehkä kokonaisuudessaan sanoa niin, että ei se vaikutus ole niin merkittävä. Totta kai kuinka pitkää kriisi kestää ja kuinka totaalinen se on, niin totta kai se vaikuttaa. Mutta enemmän me olemme ehkä huolissaan siitä, että miten tämä vaikuttaa kuluttajan luottamukseen ja miten tämä vaikuttaa sijoittajan luottamukseen. Toisaalta taas voidaan sanoa, että kyllä me olemme tehneet kauppaa tosi hyvin siltikin siitä huolimatta. Mutta hiukan siinä harmittaa se, että alkuvuonna tunnelmat alkoi olla hyvinkin positiiviset jo tosi monessa suunnassa. No eihän se tarve sieltä, tarve sijoittaa, tarve ostaa asuntoja ole kadonnut mihinkään. Mutta... Kun se luottamus on tavallaan tosi epävarma, niin se kyvykkyys kestää tavallaan tällaista epävarmuutta sen investointipäätöksen yhteydessä, niin kyllä minä ymmärrän, että se vaikuttaa tavallaan siihen.

Kyllä. te kommentoitte ja ihan odotattekin, että teillä enemmän hankkeita käynnistyy H2:lla tänä vuonna, niin onko, kuinka hyvä näkymä teillä on tällä hetkellä, että hankkeet päästään käynnistämään ja onko tällä nyt nähdyllä kehityksellä vaikutusta tähän käynnistämismahdollisuuksiin?

Oikeastaan tavallaan nämä viimeaikaiset tapahtumat eivät vaikuta niin kuin. meidän vuoteen 2026, eli me puhutaan sitten toiminnan ja numeroiden valossa. Me puhumme vuodesta 2027 niin kuin näiden osalta. Me ollaan kehitetty ja viety meidän yhtiötä koko ajan siihen suuntaan, että meidän ei ole pakko tehdä mitään. Me voimme koko ajan katsoa ja toimia rauhallisesti ja me teemme asioita hyvin pitkällä aikajänteellä, joka tuo siihen liiketoimintaan koko ajan yhä parempaa ennustettavuutta. ja visibiliteettiä ja näkymää. Eli jos markkinassa on paljon sumua ja harmautta ja jos katsoo tuolta vuodesta 2020 saakka, niin tässä on ollut monenlaista pandemiaa, sotaa ja kriisiä, niin silloin sitä omalla toiminnalla pitää muuttaa niitä liiketoimintamalleja, strategioita ja tekemistä koko ajan niin, että sitä sumua olisi meidän osalta mahdollisimman vähän.

Kiitos, Markus, haastattelusta ja tsemppiä tähän vuoteen.

Kiitoksia.