Mandatumilta nyt tänään vuoden ensimmäisen neljänneksen numerot. Numeroissa on aika paljonkin seliteltävää tällä kertaa. Oli markkinahässäkkää, mikä näkyi teidän numeroissa, mutta jos lähdetään keskustelusta liikkeelle, miten tuo vuosi lähti sun mielestä käyntiin teillä?

No itse asiassa vuosi oli taas, niin kuin tälläkin kertaa, niin kuin vuonna 25, niin kuin ykkönen, niin tota vähän kaksijakoinen. Eli tammi-helmikuu oli tosi hyviä, markkinasentimentti oli tosi hyvä, ja tota oikeastaan kaikissa omaisuusluokissa oli positiivista menoa, kunnes sitten maaliskuussa Iranin sodan myötä niin tuli markkinaan tota... Sanotaan, muuttui kovin erilaiseksi. Mutta olen hirveän tyytyväinen siitä, että Mandatum pystyi taas osoittamaan sen, että taas yksi kvartaali positiivinen nettorahavirta, itse asiassa aika kova nettorahavirta, lähes 250 miljoonaa euroa markkinatilanteessa, joka varsinkin maaliskuun osalta oli aika haastava. Ja tota, kyllä mä oon tosi tyytyväinen. Sit toinen iso tyytyväisyyden aihe on tietysti toi meidän pääomakevyen liiketoiminnan niinku erittäin raju tuloksen kasvu, 35 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Niin tota, mun mielestä kun katsoo lukujen alle, mitä siellä tapahtuu, ja oikeasti arvioi sitä sen yrityksen arvoa kohinasta forwardiin, mun mielestä me tehtiin just oikeita asioita, itse asiassa aika hyvin niitä myöskin.

Jes, tartutaan noihin useampiin teemoihin tuossa, mutta aloitetaan siitä. Jos sanot, että katsotaan lukujen alle, lukujen alle, niin katsotaan sen lukujen päälle.

Joo.

Joku saattoi aamulla säikähtää, kun katsoo, että teillä oli aika hurjat numerot, oli miinusmerkkinen tulos, niin avaaksä vähän tätä logiikkaa, että minkä takia oli näin,

Joo.

koska tämä oli kirjanpitoteknistä, mistä tässä puhuttiin.

Niin toi nettorahoitustulos muutoinkin on usein aika niinku kirjanpidollista voittoa ja tappiota, esimerkiksi sijoitustoiminnan tulos, että me ei mitään myydä tai osteta, niin ne tappiothan syntyy niinku kirjanpidossa. Eli meidän sijoitustoiminnan tulos maaliskuun takia ei mennyt kovin hyvin. Eli korkojen nopea nousu tietysti löi meidän korkosalkkuun. Se ei toki ollut hirveän iso, mutta koska sitä on aika paljon sitä rahaa, niin kuin se sitten euroiksi muuttuu pienikin prosentti, niin aika isoksi. Mutta ennen kaikkea meidän osakesalkku, joka ei seuraa mitään indeksiä, se ei ole hajautettu salkku, se ei ole US-indeksi, se ei ole globaali indeksiin verrannollinen, vaan se on legacy-portfolio. Meillä oli yli miljardi vielä listattuja osakkeita ennen Mandatumin listautumista. Nyt niitä on sata miljoonaa oli tuossa kvartaalin lopussa. Niin siellä on paljon osakkeita, joiden sanotaan likviditeetti ja muu mahdollisuus luopua niistä on aika haastavaa. Ja sen eteen tehdään töitä. Eli kyllä me pyritään pienentämään. Meidän näkemys on, että noin puoleen päästään vielä normaalin markkinan kautta, että sitten se loppu voi olla niin kuin hankalaa, mutta sit sitä onkin jo tosi vähän. Mutta sata miljoonaa, kun tullaan kymmenen pinnaa alas, niin se on kymmenen miljoonaa, jos näin siis kirjanpidollisesti luvun. Mutta ei se niin kuin kassavirtamielessä ollut tappiota. Ja sitten se toinen iso asia, mistä me toki markkinoille varoteltiin meidän tiedotteella ennen tämän päivän tulosjulkistusta, oli tietysti tämä diskonttokorkokäyrän muutos. Joka me nähdään kyllä, sanotaan sijoittajille varsinkin niitä, jotka meitä analysoi, niin hyväksi, ja meitä onkin kiitelty tästä muutoksesta. Eli nyt tämän jälkeen jatkossa analyytikot pystyvät arvioimaan meidän nettorahoitustulosta merkittävästi paremmin ja täsmällisemmin ja todennäköisesti osumaan aika hyvin sen haarukkaan, koska he pystyvät... He tietää se, miten se lasketaan, se diskonttokorkokäyrä. Se on niinku normaali EIOPA-käyrä. Ja tää vanha käyrä periytyy meille Sammosta, ja siihen on omat syynsä, miksi se on aikoinaan valittu. Nyt me vaihdettiin se siihen, että siitä syntyi kertaluontoinen kulu, kun tultiin korkeammalta käyrältä matalampaan käyrään. Ja se on taas teknistä. Sillä ei oo vaikutusta meidän vakavaraisuuteen eikä kassavirtoihin, ja mikä on varmaan kaikille tärkeintä, sillä ei oo vaikutusta myöskään meidän osingonjakoon. Kaikki kyllä kestää mikään.

Joo, voin allekirjoittaa tältä puolelta pöytää, että on erittäin toivottu muutos, että sen yhden black boxin saa poistaa ennustemallista.

Mä luulen, että se on teille aika paljon mukavempi.

Se on huomattavasti mukavempaa. Sitten siihen tärkeimpään asiaan, palkkiotuottoihin. Se on tässä bisneksessä arvon driveri. Me tiedetään se. Se kasvoi vertailukaudesta ihan kivasti, mutta se tuli neljännestä kvartaalista kuitenkin alas. Voitko sä avata sitä, että miksi se tuli neljännestä kvartaalista alas, kun teidän AUMit oli kuitenkin ennätyskorkealla läpi ton ensimmäisen... neljänneksen.

AUMit olivat korkeimmat, ja marginaalit olivat about the same, ja meidän cost-income ratio oli melkein about the same. Ja loppujen lopuksi sehän on euroissa ehkä konsensusta noin pari miljoonaa, vajaa kaksi miljoonaa konsensusta alle. Ja kyllä sanoisin, että yhden sanan alle tämä menee. Miksei se kasvanut niin kuin konsensus odotti, oli seasonality. Elikkä meiltä esimerkiksi tuli loppuvuoden Q4:lta siirto Q1:lle tiettyjä hyvin menneestä myynnistä johtuvia korkeampia komissioita, mitä emme olleet osanneet varata emmekä varanneet, ne siirtyivät maksettavaksi Q1:lle. Eli ne, sanotaan positiivinen ilmiö johti negatiiviseen ilmiöön siinä mielessä. Ne kulut, jotka oli syntyneet Q4:n aikana, niin ne tuli sitten tähän Q1:een maksettavaksi. Sitten siellä oli myöskin tämmöinen, niin kuin kaksikin päivää on paljon, kun lasketaan, eli tässä on pari päivää vähemmän laskentaa kuin Q4:llä, ja sekin on jo merkittävästi yli puoli miljoonaa euroa vähemmän palkkiotuottoa. Siellä oli siis monta tämmöistä itemiä, että ei mitään yksittäistä syytä. Mä ehkä sanoisin sen, että meidän marginaalitaso on pysynyt ihan semmoisena, kun meillä ei mitään softenemista ole meidän hinnoissa. Mielestäni marginaalitaso on tullut alas, nyt se oli se 112, ja se on ihan luonnollista, koska myydään jatkuvasti enemmän näitä varainhoitotuotteita, jossa on matalampi fee-taso kuin meidän korkorahastoreiteissä. Ja AUM kasvaa, ja meidän kustannustehokkuus on myös hyvä. Yksi semmoinen tietysti on selvää, että me ollaan nyt myöskin investoitu. meidän nimenomaan varainhoitosegmenttiin ja corporate-segmenttiin, jotka on niitä, mistä me kasvua haetaan, ja ne investoinnit esimerkiksi uusiin myyjiin ei tuota heti meille tuottoa. Eli kyllä meidän jonkun verran on kulut kasvanut, ja meidän storyn kautta myöskin niillä investoinneilla on sitten takaisinmaksua, eli kasvanutta myyntiä näiden myyjien kautta, että meidän on myöskin pakko tehdä tulevaisuuden kasvun vuoksi sitä. Mutta sanoisin, että tässä tulee ehkä tällainen tietty siirtymähetki, että sulla on vaan investoinut, mutta ei vielä sitten investoinneista saatavia hyötyjä. Mutta eiköhän toi tosta korjaannu tulevien kvartaalien myötä.

Jes. Tuosta vastaakin siihen kulutuottosuhteeseen. Me tiedetään, että myynnin puoli teillä on pitänyt jo pidempään tosi hyvin. Ja nyt tämä kulutuottosuhde on tullut alas todella paljon viimeisen parin vuoden aikana. Teillä on nyt siinä 50 prosentin tuntumassa se. Jos me haetaan vähän referenssiä maailmalta, niin jos katsotaan maailmalta näitä isoja isoja varainhoitajia, ne pääsee sinne plus 60 hulinään, mutta ne on valtavia toimijoita. Sitten Suomessa teidän relevantista verrokista, meillä on yksi talo, mikä on päässyt yli 60:n, mutta se tehtiin vaan muutamalla tuotteella, eli tosi kapealla tuotekärjellä ja sekä isolla tuottopalkkiolla. Niin kysytään näin päin, että mitä teillä on rakenteellista eroa näihin muihin toimijoihin, mikä mahdollistaisi sen, että te pääsette, voisitte ylittää heitä korkeampiin marginaaleihin kuin se 50 pinnaa. Teillä on nyt se 50 pinnaa. Vai ollaanko me kuinka lähellä sitä, että tätä alkaa olla se taso, koska tämähän on sekä Suomen mittakaavassa että kansainvälisessä mittakaavassa, 50 pinnaa on hyvä taso Se kannattavuudessa, on hyvä taso, joo. varsinkin ilman tuottopalkkijoita.

Joo, joita meillä ei kovin paljon ole meidän rakenteellisesti, että me ei rakenneta tätä meidän tulosta eikä palkkiotuottoja tuottopalkkioiden varaan, mikä on tietysti sijoittajallisesti, että se on helpompaa arvioida sitä kehitystä meidän tulevaisuudessa. No siis ne syyt on tietysti, että tota meidän nää retail- ja corporate-portfoliot on, kun ennenkin, markkinajohtajan menneisyydessä luotuja, jotka osittain selittää vähän korkeampaa marginaalitasoa siellä, mutta sitten ehkä se iso on edelleen se, että jos katsoo sitten näitä erikoistuneita taloja, niin kuin EQT ja muita maailmalla, niin kyllä niillä on aika hyvät tuottotekijät.

Niin ei se, että se on vähän, mihin sä vertaat meitä. Että jos sä teet tommoista plain vanilla -niinkuin IG- ja valtion bond -korkotuotteita, teet niinkin indeksituotteita ja tämän tyyppisiä, niin kyllä siinä aika vaikea on kuitenkin päästä tiettyihin lukuihin. Sitten kun sä oot erikoistuneessa omaisuusluokissa, jossa marginaalit...

Ne ovat korkeampia, koska sinulla on tiettyä erikoisosaamista. Jos pystyt sitä skaalaamaan, niin se johtaa parempiin kulutottoihin. Että kyllä jos hakee verokki sieltä puolelta, niin kyllä me vielä on vähän parannettavaa.

Mm. Joo, taitaa parhaimmillaan alkaa seiskalla se liikevoittomarginaali.

Mä tarkotan, että kyllä niin kuin se on vähän mihin sä vertaat meidän taloa, että minkälainen toimija me ollaan. Mutta jos miettii mitä me myydään meidän asiakkaille, niin kyllä me ollaan aika niin kuin kuitenkin tänne vähän erikoistunut talo. Esimerkiksi korkopuolella myydään kuitenkin kredit-tuotteita, high yieldiä, jotka on hyvin eri tason tuotteita kuin sitten sitten tota sanotaan money market, valtionlainat ja tämän tyyppiset. Kaiken tässä näin, niin kyllä me koetaan olla kovin tehokkaita. Ja sitten se yksi tietysti niinkun, uskaltaa väittää, että jos ei ensimmäinen Euroopassa, niin ainakin ensimmäisten joukossa, on irti mainframeista. Eli meillä ei ole mainframea enää, tätä vanhaa ollenkaan, vaan meidän modernit järjestelmät, joista kulut on maksettu pääosin Sammon aikana. Mitään ei ole aktivoitu, meillä on siis taseessa 109 miljoonaa aktivoitu, joka meidän tase huomioon on nothing. Eli me ollaan tehty ne isot investoinnit, mitä monella meidän kilpailijalla on päällä tällä hetkellä jatkuvasti. Ja jatkuu edelleen, ja ne on tosi isoja IT-kuluja. Meidän IT-kuluthan on laskusuunnassa.

Niin eli kuulostaa edelleen siltä, että näette skaalautuvuuspotentiaalia tässä, kunhan marginaalit pitää, mikä taas vaatii sen, että tuotteiden pitää performoida sitten hyvin.

Joo, jos sanoisin ehkä näin, että sanotaan, että jos pitää valita kumpaa kautta haetaan niinku cost-income ration paranemista, niin nyt kyllä haetaan tuottojen kautta, että loputtomiin me ei voida kuluja vähentää myöskään, koska meidän täytyy niinku nyt myöskin investoida siihen kasvuun. Et nyt haetaan tuottojen kasvua enemmän kuin sanotaan.

Mutta ehkä iso osa löysistä on otettu nyt pois.

Jes.

Tuotteethan sitä CMD:lläkin annettua tavoitetta, että erittäin maltillisesti kulukasvu, olikohan noin viitattu.

Joo, noin prosentti neljä. Siis hyvin maltillinen.

Kyllä. Kun puhutaan noin inflaatiosta. Joo. Uusi myynti veti hyvin, absoluuttisesti ja suhteellisesti olitte ihan kaupungin parhaiten myyneitä varainhoitajia, ainakin meidän papereissa ensimmäisellä kvartaalilla. Ja sanoit itsekin, että olit tyytyväinen tuohon kehitykseen. Avaatko vähän, mitkä segmentit siellä veti ja miten se jakautui Suomen ja ulkomaiden välillä?

En tiedä. Joo, sanotaan, että nyt parhaiten veti, mistä mä oon tosi iloinen, koska se on yksi meidän iso tavoite strategiakaudella, on kasvattaa meidän markkina-asemaa Suomessa, eikä pelkästään markkina-asemaa vaan tietysti tuottoja ja profiittia sitä kautta, eli suomalainen varainhoito, nimenomaan yksityisvarainhoito, puhutaan sitten Private Wealthista tai ultra varakkaista henkilöistä ja siinä me ollaan nyt onnistuttu. tuossa viimeisen yhdeksän kuukauden ajan siitä, kun me pääomamarkkinapäivässä asetettiin tavoite tuplata meidän markkina-asema, joka tarkoittaa rahassa noin neljä miljardia, niin me ollaan onnistuttu sillä puolella erittäin hyvin. Päätässä asetettiin tavoite tuplata meidän markkinaasema, joka tarkoittaa rahassa noin neljä miljardia, niin me ollaan onnistuttu sillä pulla erittäin hyvin. Elikkä meidän tuotteet ja palvelut on käynyt erittäin hyvin kaupaksi. Me on saatu merkittävästi uusia asiakkaita, ja sitä markkina-asemaa on parannettu hyvin voimakkaasti. Et siellä meillä oli korkein kasvu, eli 17 prosentin sillä alueella. Ja toinen, mikä kasvoi myöskin 12 prosenttia verrokkiajasta, niin hän oli oli kansainvälinen puoli. Siellä ehkä vähän rassas, niin kuin mä sanoin, markkinahäiriö tässä maaliskuun aikana, mutta tota mä oon confident siinä, että siellä ollaan oikealla polulla ja tehdään oikeita asioita, että siellä alla olevassa ei ole mitään probleemaa.

Käytännössä mielestäni myynti on laaja-alaista.

Myynti on laaja-alaista ja myöskin, me on saatu myöskin, et me ei olla niinku yhden tuotteen varassa, et joku, kyl mites sit kun Nordic High Yield tulee täyteen tai siitä ei enää tule kauppaa aikaan, me myydään paljon muutakin meidän asiakkaille. Ja tietysti iso onnistuminen oli tää niin sanottu maailman kokoinen kakkonen, eli tää Opportunity Credit Fund II, jossa me kerättiin yli 300 miljoonan euron commitmentit. Ja niin se on osoitus siitä, että se osaaminen mikä meillä on sillä alueella pystytään myöskin myymään se asiakkaille.

Tuosta on ehkä hyvä muistuttaa vaan kuulijoita, että toi 300 miljoonaa ei näy teillä vielä

Se

ja

on commitmentti

ole vielä näin.

ja sitten kutsutaan sitä mukaan kun sijoitetaan.

Jes.

Tulee näkyviin sitten nettorahavirta sitä mukaan kun kutsuja tulee asiakkaille.

Sitten markkinatilanne. Meillä oli jälleen keväällä melkein jo vuotuiseksi muodostunut tämmöinen markkinahässäkkä, kun Iranin sota alkoi. Vuosi sitten, kun puhuttiin sun kanssa, niin silloin teillä oli maaliskuu tosi ruma. Siellä näkyi ihan reipas dyykkaus silloin sen jälkeen, kun asiakkaat säikähtäneet sitä tullihässäkkää silloin. Mutta nythän asiakkaat on ollut ilmeisen rauhallisia näin ainakin, kun te itse sanoitte, kun on fasiin niiden verrokista. Raportitkin on sanonut, että voitko vähän kuvailla sitä asiakkaiden tunnelmaa ja mistä tämä johtuu, että me ei nähty samanlaista lunastusaaltoa, mikä vuosi sitten nähtiin.

Joo, en mä tiedä, ehkä tää on se niin normaali, että sijoittajat ja asiakkaat on tottunut siihen, että tämmöistä nyt vaan tulee ja menee. Ja nämä periodit, mitkä ne markkinat reagoi niihin, on mun mielestä tullut koko ajan myöskin lyhyemmiksi. Eli se palautuminen on tosi nopeaa. Ja sitten tietyllä tavalla niin kuin...

Juna kulkee, tai karavaani kulkee ja koirat haukkuu, että tässä on tullut ehkä vähän tämmöinen, että en mä tiedä miten sanoisi, niin kuin teflonia markkinoille näille asioille, mitä politiikassa tapahtuu ja globaalissa ympäristössä. Vaikkakin tietysti täytyy muistaa, että tietysti energian hinta, inflaatio, kaikki muut tulee vaikuttamaan ja on vaikuttanut omaisuuslajien arvoihin.

Mutta sitten toisaalta, kun tämmöistä hässäkkää on markkinoilla, niin kyllä sitten aika moni sijoittaja myöskin haluaa kuulla meidän mielipidettä, että mitä me tehdään ja ehkä antaa niitä varoja myöskin meidän sijoitettavaksi siinä tilanteessa. Sellaisessa tulvassa, jossa kaikki ympäristössä menee vaan kohti koillista, niin on tietysti helpompaa vaan sijoittaa jonnekin ja sekin nousee. Kyllä.

Tohon mainitsit inflaation ja energian ja näin, että se vaikuttaa moneen asiaan. Yksi asia, mihin tämä on vaikuttanut, on korot. Korkotaso on mun mielestä se pysyvin asia, mikä tässä on tapahtunut. Korkotaso on noussut. Joo, ei puhuta yhtä dramaattista kuin silloin kun lähdettiin nollakoroista. No kuitenkin korot on noussut semmoisen 50 korkopistettä ylös ja näin. Teillehän tämä korkovarainhoitajana varsinaisesti ei ole huono asia. Sanoit itsekin katsauksessa tätä, että uskon, että tämä tukee teidän myyntiä. Miten sä näet, että kuinka paljon... Paljon tämmöinen liike todellisuudessa vaikuttaa niihin asiakkaiden alla oleviin allokaatioihin ja korkotuotteiden suhteelliseen houkuttelevuuteen, kun siinähän sä viittaat totta kai siinä katsauksessa.

Ja

kai siinä katsauksessa.

Olisi lähtökohtaisesti korkeammat korot, kunhan ne ei ole ylikorkeita, niin jarruttaa todella ikävästi talouskasvua. Niin sanotaan, kohtuullisen korkeat korot on aina Mandatumille positiivinen asia. Se kahta kautta. Toinen on meidän oma tase. Eli meidän oman taseen korkoriski, korkeammat korot parempi. Ja siinä kun tapahtuu se muutos, eli tulee... Nopea korkonousu niin tietenkin kun me tiedetään korkosijoitusten arvo laskee sillä hetkellä. Mutta sitten aika nopeasti siirtyy maailma jossa sä hyödyt siitä korkeamasta korkotasosta. Tämä on niin kuin meidän oman taseen kautta. Sitten toinen juttu on tietysti mitä me myydään meidän asiakkaille, sitä korko-osaamista, minkä kanssa me on edetty koko meidän historiamme. Niin kyllä isompi numero on parempi kuin pieni numero. Just tämä, vaikka reaalikorkokehitys on merkittävä tekijä, mutta meillä esimerkiksi meidän Nordic High Yieldissä nyt eteenpäin katsova korkotaso on about 7 prosenttia. Se on sijoittajan maailmassa enemmän kuin kuusi. Mm-hmm. Eli sitten se saadaan aika nopeasti tuotteeseen erilaisena eteenpäin katsovana arviona siitä korkotasosta, niin kyllä se sanotaan sitä

myyntiä helpottaa. Uskotko sä, että tämä korkojen suosio, jos se kasvaa, tuleeko se osakkeiden kustannuksella vai vaihtoehtoisten kustannuksella? Jonkun kustannuksellahan se aina pitää kuitenkin tulla sitten, jos mietitään allokaation näkökulmaa. Eh. No joo, se on vaikea sanoa, mistä asset-luokasta raha tulee, mutta

Tämähän on nyt jo pitkään jatkunut tietynlainen shift siitä, että meillähän oli paljon nollakorkoaikana, meillä luonnollisia korkosijoittajia joutui menemään osakkeisiin, mutta kun ei oikein siitä käynytkään, niin sitten kun he tarvittiin kaikennäköisiä vaihtoehtoja, niin he tarttui mieluummin niihin, koska he luonnollisesti ei pitänyt olla osakkeissa. Ja sitten vakavaraisuusmuista syistä, niin se oli erinäköisissä vakavaraisuuskehikoissa, niin yritettiin löytää malli, missä... nollakoroista päästäisiin johonkin jostain muualta ilman, että se syö hirveästi vakavaraisuutta. Ja kyllä näillä sijoittajilla, jotka on pääsääntöisesti eläkeyhtiöitä ja eläkerahaa sijoittavia, niin heti jos siellä korkopuolella, joka syö vähemmän pääomaa, on järkeviä tuotteita suhteessa siihen liabilityyn, mitä heillä on, niin sinne tulee rahaa kyllä kaikista.

Kyllä.

Eli on se sitten missä heillä onkaan, equityssä tai vaihtoehdoissa, niin sitä pankkia sitten siirtyy sinne.

Ja tämähän on vaan hyvä asia, näinhän sen pitää ollakin. Sehän on epäluonnollinen tilanne, että ne on pakotettu. Keskuspankit on pakottanut heidät vääriin varikoihin siinä mielessä. Kyllä näinhän heidän talouden pitää toimia.

Pyritään optimoimaan koko ajan sitä tietysti tämän vakavaraisuuskehikon riskituottosuhdetta, mutta sanotaan, että se tulee varmaan monistakin eri paikoista. Tietysti jos sä oot komittoitunut illiquidityyn niin sitä ei tule vaikea pakittaa, mutta... Itse asiassa se on kysymys, miten sä manageeraat sitä vaihtoehtoista positiota.

Vakavaraisuudesta puheen ollen. Tätä kysyttiinkin tämän päivän konfessakin useampaa kertaa jälleen. Eli teidän vakavaraisuus on jo reippaasti yli tavoitetta, se on nyt, kun Saksan osakkeet on myyty. Tämä vakavaraisuus huomioi jo sen osingon, mitä ei vielä ole toki jaettu, vaan mikä jaetaan sitten ensi viikon yhtiökokouksen jälkeen. Muistuta sijoittajia vielä, että mitä pitäisi nyt ajatella, kun ollaan tilanteessa, että teidän vakavaraisuus on reippaasti yli tavoitetasojen, teette sitä pääomaa taikuritemppu mihinkään, te olette sanonut, että te palautatte sen, niin onko teillä työkalu pakissa mukana mahdolliset ylimääräiset pääoman palautukset tai osingot vai onko se hyvä perusolettamus se, että te tarkastelette voitonjakoa sitten seuraavan kerran vuoden päästä silloin uuden tilinpäätöksen yhteydessä.

Päästään sanotaan vähän aikaa aikaisemmin eli No joo toki, tämä mutta... hallituksen osinkoehdotushan tulee alkuvuonna

Joo, totta kai tilinpäätöksen jälkeen.

minä sanoisin, että tota kyllä tämä on hyvä johtopäätös ja arvio siitä, että tota me tuskin tullaan jakamaan ylimääräisiä osinkoja tai jotain muuta. Omien osakkeiden ostohan meillä on mahdollista, mutta sanotaan, että se on tähän meidän positiiviseen ongelmaan kovin pieni lääke. Eli nämä määrät on sen tyyppisiä, että omien osakkeiden esimerkiksi järkevällä siten, että niiden teet vaikuttais kurssiin, niin tota ostaminen on erittäin hankalaa. Ja tota kyllä vuotuinen voitonjako pääosin osinkojen kautta on se tällä hetkellä näköpiirissä oleva tapa toimia.

Jes, se oli harvinaisen selkeä. Sitten viimeinen kysymys, vähän isomman kuvan kysymys, niin kuin meillä on tapana. Tekoäly muuttaa myös meidän toimialaa. Salkunhoidon puolelle tekoäly on ehkä helpompi ymmärtää. Siellä kuitenkin ainakin sijoittamisen tuotoissa loppupeleissä on se, että millä tavalla sä teet hyviä tuottoja, niin se voittaa sen pelin. Mutta mites pankkiiripuoli sitten? Miten sä näet, että tämä tekoäly vaikuttaa siihen pankkiirimaailmaan, missä kuitenkin puhutaan asiakasrajapinnasta ihan konkreettisesti. Vai vaikka vähän kärjistää ja provosoivasti kysyä, että minkä takia jatkossa asiakas maksaa pankkiirille 50 korkopistettä tai vaikka prosentin? Kun samat kysymykset voi kysyä kohta Claudelta tai Chat

No

GPT:ltä.

Se on hyvä kysymys, mutta sanoisin näin, että ensinnäkin meidän pitää joka päivä pystyä kuvaamaan meidän asiakkaalle, mikä meidän lisäarvo on. Ja tekoälymaailmassa voi olla erilainen se kuvaus tai se voi olla hankalampaa. Mutta jos emme sitä pystytä tekemään, tietysti kysymys on, mitä meidän pitää tehdä, jos emme tuota kenellekään lisäarvoa. Toinen kysymys on se, että me, jotka istutaan tässä pöydän ääressä, niin me ollaan tietysti niin kuin sanottu hifistelijöitä.

Elikkä kaikki ihmiset eivät kuitenkaan elä sijoittaakseen ja tuijottaakseen ruutuaan päivän päivät pitkät. Sinäkin osaat maalata sun mökkejä ja naulata lauteet, mutta saattaa olla, että sä silti otat siihen jonkun toisen tekemään sen,

Hmm.

vaikka sä voisit tehdä sen itse.

Kyllä.

Ja ihmiset haluaa elämässä tehdä niitä asioita, missä ne on tosi hyviä, tai viettää vapaa-aikaa, antaa jonkun toisen hoitaa maksua vastaan asioita,

joissa itse ei koe olevansa niin hyvä. Ei se tekoälyn käyttäminen kuitenkaan täysin aikaa vievätöntä ole. Että täytyhän siinäkin kuitenkin pinnistellä, osata kysyä oikeita kysymyksiäkin ja rakentaa sitä. Mutta semmoiselle ihmiselle, jotka on hyvin markkinassa kiinni ja itse tekee, niin mä luulen, että monet eivät ole tälläkään hetkellä meidän varainhoitoasiakkaina. Ne käyttää meidän treidiä. Ne tekevät treideiksi yksittäisiä itsenäisiä päätöksiä, mihin sijoittaa sen 40 000 instrumentin joukosta. Nyt sitten vaan tekoäly avustaa heitä siinä päätöksenteossa enemmän. Ne ovat independent advisereita itsellensä. Sitten tässä on tämmöinen generation shift varmaan, että sitä voi miettiä, että mulla on 14-vuotias poika, jolle tekoäly on semmoinen, siis se on sillä ihan niin kuin, se ei enää ole siinä mitään epänormaalia, se on vähän luonnollinen osa hänen toimintaansa. Nyt jo hän käyttää sitä koko aika kaikessa. Kun mä kysyin jotain, niin hän oli vähän, että mikä niin kuin, että se ei ole hänen mikään side issue. Ja hänen maailmassaan, kun hän on joskus päättämässä joistain asioista, niin voi olla hyvin erilainen suhtautuminen eri asioihin. Mutta sitten täytyy muistaa, että tämä taas niin kuin ne, joilla varallisuutta on merkittävästi, haluaa ehkä toimia toisin. Mutta varmasti tekoäly tulee aivan varmasti muuttamaan sekä pankkiliiketoimintaa, varainhoitoliiketoimintaa, henkivakuutusliiketoimintaa, ihan kaikkea. Kysymys on vaan siitä, että millä aikajänteellä ja kuinka paljon. Vielä samalla mietitään vielä sitä pankkiirin

työtä, niin siinä kuitenkin monesti unohtuu just tässä meidän maailmassa, missä kaikki on sitä indeksin jahtaamista ja indeksin voittamista, niin siihen sisältyy valtavasti henkilösuhteisiin liittyviä pehmeitä asioita, se luottamuspääoma, se voi olla sama pankkiiri vuosikymmenestä toiseen, ja se, että sulla on joku kenen kanssa sparrata kasvotusten ja näin, niin näähän on asioita, mitä kuitenkin, mitä, sehän on toinen asia, mitä hyvä pankkeeri tekee.

Kyllä, ja se voi sparrata tekoälyn kanssa niitä ruudun ääressä. Se on niin inhimillistä, että sä haluat jonkun luottohenkilön, johon sä oot myöskin luottanut pitkään. Ja varainhoitohan nimensä mukaisesti pitää sisällään paljon muitakin asioita kuin omaisuuden hoito. Elikkä Mandatumkin toimii Suomen ulkopuolella omaisuudenhoitajana, eli asset managerina eli myy sijoitustuotteita. Ja sitten taas Suomessa me toimitaan varainhoitajana, eli me hoidetaan esimerkiksi perheen kokonaisvarallisuutta, huolehditaan perintösuunnittelusta, tehdään testamentteja asiakkaiden kanssa, mietitään osakassopimuksia ja ylisukupolven meneviä asioita. Siellä on paljon pehmeämpiä arvoja kuin vaan se kova, että mikä oli performanssi viime viikolla. Ja se on kokonaisuus, joka on vähän erilainen kuin se, mitä. Mutta se tietysti tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että esimerkiksi me toimijana kyllä meidän lisääntyy erittäin kovaa vauhtia sitten meidän palvelutarjonnan kehittämisessä myöskin tekoälyn käyttöä. Ei pelkästään meidän portfolio managementissa, vaan myöskin meidän varainhoidossa. Että miten me saamme asiakastapahtumasta ja palvelusta paremmin.

Just näin. Jäädään katsomaan mitä siinä keksitte. Kiitos Petri haastattelusta ja oikein hyvää kevään jatkoa.

Kiitos samoin.