Mandatumin tänään toisen kvartaalin numerot. Väitän, että päivän päähuomio meni kuitenkin tähän yrityskauppaan Ruotsissa. Mutta käydään nyt ensin nuo numerot nopeasti läpi. Niin miten toi toinen kvartaali meni toimitusjohtajan silmiin?

No, jos ekan kvartaalin jälkeen olin tyytyväinen tulokseen, ja vaikka se ei ollut niin hyvä kuin tämä nyt, niin minun täytyy sanoa, että olen kyllä erittäin tyytyväinen tähän tulokseen. Itse olen tietysti subjektiivinen arvioimaan tuota, mutta mun mielestä erittäin hyvä tulos, ja vaikea löytää heikkoa kohtaa meidän tuloksesta.

Ensimmäisen kvartaalillahan ihmeteltiin sitä, kun nettorahoitustulos meni markkinan mukana silloin alaspäin ja raportoidut numerot oli aika hurjannäköisiä, ja nyt taas ne oli hurjannäköisiä toiseen suuntaan. Sitten kun nettorahoitustulos tuli, mutta se alla oleva palkkiotulos, niin sehän kehittyi varmaan pitkälti odotusten mukaan.

Erittäin hyvin. Se meni meidän odotusten mukaisesti ja ehkä vähän paremminkin vielä. Eli kyllä tämä, mikä on arvokasta ja laatutulosta, niin sen kasvu oli todella hyvä. Eli palkkiotuloksen ja pääomakevyen liiketuloksen kasvu oli 32. Ja 21. Ne ovat kovia lukuja ja sen mukaisia, mitä me tavoitellaan ja mihin pyritään. Nyt ollaan kyllä tyytyväisiä tuohon kasvuun.

Uusmyynti, joka videolla käydään läpi, koska se on se yksittäinen tärkein numero sieltä raportista, kuitenkin viime vuoden tasolla. Samaan aikaan teillä on kuitenkin noin 400 miljoonaa, voisi sanoa, takataskussa commitmenteja eli sijoitussitoumuksia tuleviin tai nykyisiin tuotteisiin. Niin miten? Miten sä ajattelit tuon toisen kvartaalin myynnin? Oliko se semmoinen, mitä sä odotit?

No sanotaan näin, että kuka toimitusjohtaja sitä ei enemmän haluaisi myyntiä, mutta myynti veti hyvin. Itse asiassa meidän myynti on kasvanut, mutta kuten tuossa jo tulosjulkistuksessakin kerroin, niin kyllähän se on fakta. Myös meidän pitää tehdä vielä enemmän kuin ennen. Meidän pitää kasvattaa myyntiä. Sen takia me on tehty paljon rekrytointeja myöskin. Ne ei vain heti tuo tulosta. Kukaan ei voi odottaa, että kun tulee uusi varainhoitaja, niin se myy saman verran kuin ne vanhat, joilla on asiakassuhteet ja niin sanotusti pipeline valmiina. Eli siinä menee oma aikansa näiden investointien kanssa, kun ne kääntyy luvuiksi. Se, mikä on tietysti varmaa, on se, että jos sulla on ennen esimerkiksi. 10 miljardia, esimerkin vuoksi 20 miljardia, sulla on koko ajan sama outflow, mikä on matala. Asiakkaat ovat tyytyväisiä, mutta isommasta numerosta se on isompi summa rahaa. Ja se on tietysti se, mikä tietyllä tavalla. Näkyy tuossa myöskin, että meillä on erittäin tyytyväisiä asiakkaita, mutta ne välillä tarvitsee rahaa erinäköisiin hankintoihin ja niin poispäin. Että semmoista asiakasvuotoa, että ne asiakkaat vaihtaisi kilpailijaa tai muuta, me ei nähdä. Toisaalta meidän myynti käy hyvin, mutta tuo on yksi selittävä tekijä. Meillä oli yksi isompi outflow. Eli asiakas otti rahojaan instituutiosta, mutta tämä liittyi täysin heidän omiin struktuureihinsa ja tiettyihin juridisiin muutoksiin, joille me ei voida mitään. He olivat pahoillaan, mutta. Eli tämmöisiä tulee välillä, ja sitten kun meidän bisnes on kuitenkin. Mitä mä sanoisin? Me ei olla tuossa omaisuudenhoidossa, varsinkaan retail-tyyppisessä. Se tulee tosi pienistä ja valtavista määristä asiakkaita. Vaan on usein yksittäisiä isoja asiakkaita, niin sitten joku diili, joka ei tule maaliin ennen kvartaalin loppua tai tulee, niin se heiluttaa. Sitten kun meille kuitenkin normaali on kymmenien miljoonien tiketit, niin se heiluttaa aika paljon. En mä ole huolestunut. Meillä oli erittäin hyvä myyntiaktiviteetti ja muuta, että olisi se. Voinut olla isompi, mutta en mä ole huolissaan. Mitään fundamentaalista muutosta ei ole tapahtunut meidän myynnissä.

Niin edelleen se perussetuppi, että teidän tuotteet performoi edelleen hyvin ja korkotuotteiden kysyntä on hyvällä tasolla. Kyllä, sehän se siellä toimii pohjana. Totta kai myyntikone pyörii siinä kyllä.

Ja sitten jos katsoo muihin toimijoihin, niin me ei nyt siihenkään nähden kovin huonosti pärjätty.

Juu, ihan Suomessa tällaisista ei-pankeista tehän olitte kovin nettomyyntivoimainen toisella kvartaalilla. Ainakin meidän laskelmien mukaan. Kansainvälinen myynti. Otetaan se vielä. Se on ollut strategian keihäänkärkenä jo pidempään ja jatkuvasti lisää panostuksia. Luxemburg-operaatio. Operaatiotkin on nyt pystyssä. Ilmoititte tänään, että saitte Italiasta ensimmäisen symbolisen päänavauksen, niin otatko lyhyen tilannekatsauksen siitä, miten tämä teidän kansainvälisen myynnin laajentuminen on edennyt tässä koko alkuvuoden aikana?

No joo, siis kansainväliseen kuuluu myöskin tämä Ruotsi ja tämä lähialue. Tietyllä tavalla tämä skandinaavisia kieliä puhuva alue. Että siinähän meillä on tietysti, kun me ollaan pisimmällä, me on oltu kauiten Ruotsissa jo toistakymmentä vuotta. Ja sen tietysti näkyy siinä, kun me ollaan erilaisissa stabiileissa Mandatum Ruotsi -toiminnoissa. Ja se meni erittäin hyvin siellä tietyllä tavalla. Vaikka olet luonut ne suhteet ja muuta, niin se kulkee eri lailla muualla. Me ollaan aika alkuvaiheessa kuitenkin, kun puhutaan Italiasta, Ranskasta, Saksasta, Itävallasta ja Benelux-maista. Mutta näitä päänavauksia me saadaan auki, niin kuin eräs analyytikkokin sanoi. Että miten ihmeessä saitte Italiasta rahaa, kun hänkin oli Italialla.

Oli italialainen.

Niin, Italiassa mietitään, että miten te täältä saitte. Niin joo, sitten kun sulla on tarjottava jotain semmoista, mikä on kiinnostavaa, ja sulla on näyttää sijoitusprosessitiimi, joka on ollut kauan, joka tekee sitä samalla lailla, jolla on pitkäaikainen track record. Ja sitten tietenkin ei se haittaa, että me ollaan listayhtiö, mikä on tietynlainen leima myöskin siinä, että me ollaan trustworthy partner. Siis markkinassa, joka on kaukana meistä. Sitten meidän tuotteet erityisesti korkopuolella. Ne on myöskin semmoisia, missä ei ole ehkä sitä jonoksi asti tarjoajia oven takana, ja jotka täydentää monen instituution salkkua hyvin. Nämä on siis instituutioasiakkaille edelleen, siis ammattisijoittajille. Mutta sitten sanotaan, että kun me mennään uusiin maihin ja luodaan, mitä me on tehty Luxemburgiin, sitä verkostoa, koska yksinään parilla myyjällä me ei pystytä Keski-Eurooppaa kattamaan, vaan tämän tehtävä on luoda näitä placement agent -suhteita, platform-suhteita, joita kautta sitten me päästään sinne end clientille pitchaamaan.

Ainakin ulospäin kun katsoo. Te kuitenkin saatte yksittäisiä voittoja sieltä täältä ja uusilta markkinoilta, niin ulospäin vaikuttaa, että se mitä te teette, niin te teette jotain oikein.

Siellä selkeästi me tehdään oikein, ja sanotaan vain, että minä olen kärsimätön, varmaan markkina ja analyytikot kärsimättömiä. Minä olen ehkä kuitenkin vielä kärsimättömämpi. Niin, totta kai se vain ottaa aikansa, että ei me tuota Ruotsiakaan. Kyllä sitäkin jallitettiin tietyllä tavalla sitä bisnestä aika kauan ennen kuin se oikeasti lähti kulkemaan kovaa. Just näin.

Niin ja Ruotsihan oli. Se oli se, mistä se isoin osa tuota myyntiä taisi tulla. Tosin kvartaalilla kyllä. Sitten jatketaan Ruotsista. Se päivän iso uutinen ainakin meidän papereissa oli tämä, että te laajennatte. Voisi sanoa ehkä vihdoin kansainvälisesti ostamalla tämän ruotsalaisen varainhoitajan ja ennen kaikkea tuotetalon Cliensin. Niin kertaanko katsojille, että mitä te oikein ostitte sieltä?

No me ostettiin yksi Ruotsin, meidän due diligencen mukaan, yksi arvostetuimpia osakevarainhoitajia. Se on siis osakerahastoja ja eri. Ja he ovat keskittyneet vain Ruotsiin. Eli heidän asiakkaat ovat ruotsalaisia ja heillä on. Heillä on monta rahastoa, mutta erityisesti lippulaiva ja osaaminen on keskittynyt sinne small mid cap -markkinaan, joka on ollut aika vaikea markkina suomalaisille toimijoille, norjalaisille, ruotsalaisille, kaikille toimijoille, vaikea markkina. Ja heillä on ihan uskomaton track. Kun katsoo esimerkiksi. 10 vuoden trackia alusta alkaen, miten he on lyöneet indeksin. Tämä markkina, mikä me on nähty viimeisten kahden kolmen vuoden aikana, on ollut todella vaikea tehdä indeksin ylittävää tuottoa koko markkinan käyttöön. Osittain markkina on aina tehokas, mutta se on ollut haastava markkina monella tapaa.

Tuossa spacessa kyllä.

Ja myös. Sitten uskotaan, että ehkä nyt on oikea aika myöskin ostaa tämän tyyppistä toimijaa, ja mikään ei ole fundamentaalisesti muuttunut heidän sijoitusprosessissaan eikä ihmisissä. Ja nämä ihmiset ovat jatkossakin sitoutuneita tähän projektiin tämän omistuksen kautta. Se oli meille hirvittävän tärkeä, että emme osta 100:tä prosenttia, vaan he ovat mukana myöskin, skin in the game.

Eli tietyllä tavalla, jos miettii tätä strategista logiikkaa, niin te saatte lisää jalansijaa Ruotsissa ja vahvistatte teidän osakepuolta ennen kaikkea siinä.

Joka on ollut meille, sanotaan. Jos katsoo meidän omaisuuslajit läpi, niin todella pieni tuosta lähes 17 miljardista, ja se vahvistuu kertaheitolla todella paljon, ja me saadaan todella kovaa osaamista. Sinulla on siinä markkinassa, Skandinavian suurimmalla markkinalla. Tämä on todella arvostettu yhtiö, ja AUMihan on 36 miljardia Ruotsin kruunua, noin 3,2 miljardia euroa, joka sitten konsolidoidaan kokonaan meidän hallinnoitaviin varoihin.

Jes, henkilöriskit mainitsit. Se oli ensimmäisenä, kun katselin vähän tarkemmin, minkä yhtiön te ostitte. Se pisti silmään. Yhtiö kun käyttää paljon jakelukumppaneita, niin se on ihan äärimmäisen tehokas. Vain 26 henkilöä töissä. Työntekijä per AUM -numero on ihan tähtitieteellisen korkea. Miten te olette varmistaneet sen jatkuvuuden, ettei jalat nouse pöydälle siellä, kun pankkitilille kilahtaa rahat vastapuolelta?

Sillä, että he komittoituvat tähän omistamiseen. Myöskin tämän transaktion jälkeen, että tämä on rakennettu niin, että he laittoivat rahaa myöskin, eli he on omistajina jatkossakin, eli heillä on omat rahat pelissä. Se on ollut osa tätä diilin logiikkaa, koska ei me nyt olla ekaa kertaa pappia kyydissä. Niin kuin sanotaan, että me ymmärretään tämä logiikka siihen, että heille pitää pysyä palo tähän asiaan. Kyllä pysyy tämän transaktionkin jälkeen.

Jos konferenssipuhelusta oikein muistan, niin sanoitte, että omistus, se 21,6 prosenttia kun se on, niin se on jakautunut hyvin laajasti sinne henkilökunnalle. Se ei ole mikään siellä yksi pääjehu omistaja.

Se on jakautunut laajasti, mutta ei tietenkään tasaisesti.

Joo, no se harvoin tässäkään bisneksessä.

Sanotaan esimerkiksi portfolio managerit, jotka on meille hirveän tärkeä osa. Se on se, mikä tekee sen trackin, niin ne on tietenkin hyvin merkittävästi insentivoitu tämän omistuksen kautta.

Kyllä. Sitten se toinen riski. Tämä on tosi keskittynyt tämä heidän portfolio. Heillä on kahdessa rahastossa yli 80 prosenttia hallinnoitavista varoista. Se isoin on tämä pienyhtiöihin sijoittava. Ja sitten se toinen on Ruotsin markkinaan ylipäänsä sijoittava osakerahasto. Niin miten? Miten sinä ajattelet tästä? Totta kai tässä merkittävää tuoteriskiä otetaan kuitenkin yritysoston yhteydessä.

No, ajattelen sen vähän toisinpäin. Mun mielestä on hyvä, että yhtiöllä on isoja rahastoja eikä tosi vähän rahaa tosi monessa rahastossa, koska se on taas sitten tehokkuuden kannalta tosi huono. Eli eli. Se brändiarvo, se luottamus heihin ruotsalaisessa instituutiomarkkinassa on tosi syvällä ja hyvä, ja me nähdään, että tietenkin pitkäaikainen huono sijoitustoiminta voi tietysti vaikuttaa, mutta se on sitten asia, mitä meidän pitää manageerata. Mutta heillä ei ole meidän mielestä mitään ongelmaa sen asian suhteen. Heidän track on ihan hyvä ja varsin pitkäaikainen, track erinomainen. Ja se, että kun tätä katsoo Mandatumin kokonaisuudessa, niin onhan meillä sitten tosi diversifioitunut portfolio, kun katsoo koko meidän vajaata 17 miljardia, että ei tämä siinä kuitenkaan. Me tiedettiin, mitä me hankitaan. Me nimenomaan hankittiin tämän markkinan osaajia. Ja se, että meidän mielestä on parempi, että se on enemmänkin isoissa rahastoissa kuin monessa pienessä tehokkuuden kannalta.

Joo, se on toki selvä. Mites sitten integraation puoli? Te sanoitte ja teette hyvin selväksi tiedotteessa ja konfassa, että tämä ei ole mikään kulusynergiacase. Te annatte heidän operoida omalla brändillään ja he jatkavat itsenäisenä. Te ette mene sinne käskemään, että näin tehdään asiat jatkossa. Mutta miten te? Kuitenkin ennen kaikkea myyntisynergiat on. Totta kai haette tästä ne samat. Vähän sitä logiikkaa.

Eli tietenkin closing. Täytyy ensin odottaa ennen kuin voidaan tehdä tiettyjä asioita tai suurinta osaa asioista. Mutta sen jälkeen kun meillä on luvat tulleet ja on klousattu tämä, niin tässä on tehokkaasti operoiva yhtiö. Sanoit juuri niin kuin on, vähän työntekijöitä ja tosi tehokkaat prosessit, että tästä voi helposti saada myös dissynergioita, kun rupeaa hirveästi yrittämään löytää synergioita. Että tämän takia me nähdään, että tämä ei ole se asia, mihin me ruvetaan aikaa käyttämään, vaan mihin me aikaa tullaan käyttämään, on tietenkin se, että vaikka me ollaan molemmat instituutiovarainhoitajia. Ensinnäkin tuotepaletit on täysin erilaiset ja toisiaan täydentävät. Samaan aikaan me on myös nähty, että vaikka ollaan molemmat instituutiotoimijoita, Ruotsissa on instituutioita niin paljon, että yllättäen meillä on aika eri instituutioita myöskin puolin ja toisin. Eli me ollaan vahvoja tietyssä segmentissä ja he on vahvoja tietyissä. Segmenteissä. On toki samojakin asiakkaita, mutta ei niin paljon kuin joku voisi kuvitella. Ja sitten. Me kyllä nähdään, että meidän synergioita. Ja tätä. Case perustuu myöskin siihen, että me saadaan molempien bisnestä kasvatettua toistemme avulla, ei pelkästään Cliensin rahastoja meidän jakelukanavien kautta, vaan myöskin meidän osaamista heidän kontaktien kautta.

Kummassa sä näet alustavasti isomman potentiaalin kuin se, että heidän rahastojen tuonti teidän myyntikoneeseen vai sitten teidän. Kärkituotteiden vienti sinne heidän asiakkaille, mitkä on kuitenkin isoja asiakkaita sitten?

Joo, en mä ole analysoinut tätä niin pitkälle. En osaa sanoa, kumpi hyötyy enemmän. Meille on tärkeää, että Mandatum ja meidän partnerit hyötyvät kaikki yhtä lailla.

Just, jes. Jäädään odottamaan, että kauppa klousaantuu tuossa vuoden toisella puoliskolla, niin katsotaan sitten tarkemmin.

Se on tavoite, tavoite ja meidän uskomus, että vuoden 26 aikana tämä klousaantuu. Täytyy muistaa, että Cliens on vain Ruotsissa, eli tarvitaan vain kahdelta valvojalta luvat, niin se on vähän eri kuin jos olisi kovin monessa maassa.

Kyllä luulisi olevan kohtalaisen nopea prosessi. Sitten hypätään takaisin Suomeen. Suomen taloudesta kuuluu pitkästä aikaa oikeinkin positiivisia uutisia. Talous. Voi sanoa, että vetää oikein kunnolla tällä hetkellä. Nyt on ihan eri ääni kellossa kuin vuosi sitten. Jo vuosia on puhuttu, että Suomen talous on surkeassa jamassa. Niin nyt kun tämä talous vetää ja oletettavasti kestää tämä veto, niin miten se vaikuttaa varainhoitomarkkinaan Suomessa sun mielestä?

No me kuullaan esimerkiksi nyt. Ja siis nähdään myös, että jos meidän toimintamme kautta esimerkiksi. Emme tee. Eli yritysjärjestelymarkkina on kovimmassa vedossa pitkään aikaan. Eli tullaan varmasti näkemään, ja julkisuuteen tulee tulemaan erinäköisiä yrityskauppoja. Se tuo uutta sijoitettavaa varallisuutta, tuo meille uutta asiakaspotentiaalia, ja se on meidän tyyppiselle yhtiölle, joka on edelleen näihin kaikkein isoimpiin toimijoihin nähden esimerkiksi. Haastajan asemassa, niin erittäin hyvä uutinen, koska on helpompaa kuitenkin voittaa uusia sijoituksia kuin yrittää siirrellä toiselta vanhoja. Se on meille erittäin hyvä asia, että Suomen taloudella menee hyvin. Kuitenkin Mandatumin tuloksesta edelleen suurin osa tulee Suomesta, ja Suomen kansantalous on meille supertärkeä. Sitten toinen asia on tietysti, kun me ollaan Suomen suurin lisäeläketoimittaja, henkilöriskien johtava toimija eli henkilöriskivakuuttamisen johtava toimija, niin suomalaisten yritysten, miten niillä menee, on tietysti meille tärkeä. Me ollaan sanottu aikaisemmin, että kovin vähän on näkynyt meidän bisneksessä kuitenkaan tämä heikkous, mikä on nähty Suomen kansantaloudessa. Yritykset on pärjänneet hyvin, varsinkin vientiyritykset edelleenkin. Mutta on aivan selvää, että me ei ole voitu tietää sitä potentiaalia, mikä olisi, jos menisi vielä paljon paremmin tai menisi paremmin niissä yrityksissä. Eli kyllä, tämä on selkeä superpositiivinen asia Mandatumille, joka on erityisen vahva suomalaisessa yritysvakuuttamisessa.

Niin onhan se tavallaan just se varainhoitomarkkinan kasvu. Se on selvää, että kun talous vetää, niin vaurautta, varallisuutta syntyy enemmän ja se varallisuus valuu varainhoitomarkkinan piiriin, ja siitä taistellaan sitten siellä areenalla.

Ja se on meidän kyvykkyyksistä ja muidenkin kyvykkyyksistä. Kuka sen voittaa ja kuka saa, ja tietenkin kaikki saa, kun raha lisääntyy. Silloin kun varallisuus ei kasva ja menee alaspäin, se näkyy esimerkiksi siinä, että kaikki haluaa pärjätä. Esimerkiksi hintaerolla, siis myydä hinnalla millä hyvänsä, että pidetään asemat ja niin poispäin. Tämä on good news kaikille toimijoille.

Siinä ei ole kahta sanaa. On vaikea keksiä negatiivista puolta talouskasvusta tälle.

Eikä tämä talouskasvu. Meille suomalaisille on anyway erittäin positiivinen asia, että ollaan iloisia siitä eikä yritetä löytää syitä, että ehkä se ei olekaan totta tai sitä ja tätä. Ehkä välillä kuulee. Nyt suomalaiset rakastaa pessimismiä, että ollaan nyt oikeasti positiivisia.

Kyllä sitten. Hei. Viimeisenä. Tällainen vähän isompi teema. Sä olet pidempään ollut jo puolestapuhuja tälle ns. Ruotsin mallille eläkejärjestelmässä. Eli tiivistetysti se, että jokainen ihminen saisi halutessaan sijoittaa pienen osan eläkevaroistaan itse. Ja nyt kesällähän me kuultiin, että meillä hallitus on aloittanut selvitystyön aiheen tiimoilta, että olisiko tämä järkevää tuoda Suomeen tämä malli. Niin ajatellaan. Jos näin kävisi, että tämä Ruotsin malli tulisi käyttöön, otetaan yksinkertaisin. Että se olisi täysi kopio siitä mallista, joka on ihan hyvä ja toimiva, niin miten se vaikuttaisi sun mielestä varainhoitomarkkinaan täällä?

Ennen kuin mä vastaan tuohon, niin mä oon tietysti henkilökohtaisesti äärimmäisen iloinen, että tehty työ on kantanut hedelmää. Eli mun mielestä on positiivista selvittää jotain. Me usein kopioidaan Ruotsia asioissa ja muuta, mutta tässä asiassa jostain syystä ei ole kauheasti haluttu edetä. Nyt onneksi edetään. Miten se vaikuttaisi suomalaiseen varainhoitomarkkinaan? Näen sen kansankapitalismin kannalta äärimmäisen tärkeänä asiana. Uskon sen legitimiteetin meidän lakisääteisen eläkejärjestelmän kannalta olevan äärimmäisen tärkeä. Nämä on tällaisia isompia asioita, ja kansankapitalismi. Mä uskon, että se, että tuotaisiin mahdollisuus kaikille, pakottaisi nekin suomalaiset, jotka ei vielä ole pakotettuja tai halua tai mieti sijoittamista tai osakesijoittamista. Minä näkisin, että me 20 vuoden päästä, 10 vuoden päästä jo ehkä, meillä olisi samanlainen tilanne kuin Ruotsissa, jossa kaikki juttelee osakemarkkinoista riippumatta sosiaalisesta asemasta tai missä ne on töissä. Sekin on aktiivinen päätös, että sinä et tee sitä päätöstä itse valinnasta, vaan se menee siihen kollektiiviin. Mitä se tarkoittaa suoraan varainhoitomarkkinalle, niin se toisi tietenkin sen, että meillä olisi varmaan PPM:n tyyppinen järjestelmä, missä saattaisi olla esimerkiksi Mandatumin rahasto tai sitten ei, riippuen siitä miten me pärjättäisiin. Siellä olisi ne parhaat skriinattu ja hyvin edulliseen hintaan. Ihmiset saisi sijoittaa niitä omia varojaan, että joillekin se, joka ei pärjää, niin se ei olisi hyvä. Jollekin, joka pärjää. Se on hyvä. Mun mielestä se on markkinataloutta.

Siis niin yksinkertaista. Sehän kasvattaisi lyhyellä tähtäimellä merkittävästi varainhoitomarkkinaa, koska se tietty eläkekakku tuotaisiin suoraan sinne varainhoidon piiriin. Ja sitten pitkällä aikavälillä tämä sun puhuma kansankapitalismi, että se varmasti vauhdittaisi entisestään tätä sijoitusintoa ja sijoituskulttuurin kehittymistä käytännössä.

Kyllähän se tarkoittaisi sitä, että suomalainen omaisuudenhoito- ja varainhoitomarkkina jalostuisi. Tänne tulisi myös kansainvälisiä toimijoita lisää, aivan varmasti, Ruotsiinkin tuon mukana tuli. Se pakottaisi meidät kilpailemaan kovemmin. Joka auttaisi meitä pärjäämään myös ulkomailla. Suomalaisilla toimijoilla, viittaisin siihen, että jotkut on valittanut, että siellä tulee ulkomaisia toimijoita. Sehän on kysymys siitä, kuinka hyvä sinä olet sitten lopuksi.

Joo.

Me ei uskallettaisi sinällään tätä. Mä olen ajanut tätä enemmänkin tällaisena legitimiteettikysymyksenä ja kansankapitalismin kysymyksenä, koska Mandatumin luvuissa, että tuleeko tuo vai ei, ja kun siihen voi mennä niin paljon aikaa, niin sitä ei kannata mennä osakkeen arvoa millään tavalla laskemaan. Ja kuinka paljon Mandatum siitä hyötyy. Se on aika näyttää, on toinen kysymys. Mutta mun mielestä on tärkeä uskoa siihen, että ihmiset ovat kykeneviä päättämään edes pienestä osasta omia eläkevaroja. Mä uskon siihen. Mulla on positiivinen ihmiskäsitys.

Niin, uskon minäkin tuohon. Tähän on hyvä päättää, ja toivotaan, että tuo selvitys etenee ja että siellä eduskunnassa päästään tekemään fiksuja päätöksiä. Kiitos Petri haastattelusta.

Kiitoksia.