00:00Tervehdys Vartin katsojat. Pörssit on kaikkien aikojen huipuissaan. Spekulaatioaikaa. Sijoittajia huolestuttaa tekoälyosakkeet ja ties muut, mutta itse asiassa osakkeet ovat ainakin optisesti halventuneet viime aikoina. Ovatko osakkeet halpoja, pohditaan tässä vartissa. Monia sijoittajia saattaa yllättää, kun katsoo hinnoittelukertoimia etenkin Yhdysvalloissa, että ne ei näytä lainkaan niin pahoilta, mitä mielikuvat ihmisillä saattaa olla. Kun lukee päivittäisiä vaikka uutisotsikoita siitä, miten osakkeet vaan rallattelee ylöspäin tekoälyn siivittämänä. Käydään tässä vartissa tosiaan läpi tarkemmin hinnoittelukertoimia Yhdysvalloissa. Muutamia ajatuksia siitä, mikä niitä oikeuttaa ja onko itse asiassa nykytaso optisesti itse hieman harhainen, koska jos katsotaan kassavirtoja, maalautuu ihan toisen näköinen kuva. Ihan viimeiseksi haluan maalata sellaisen maailmanlaajuisen kuvan siitä, miten käytännössä osakemarkkina on arvokkaampi kuin koskaan. Tämän vartin jälkeen olisi loogista tehdä toinen Vartti otsikolla This time is different. Argumentit kootusti. Voi olla, että tarvitsen sen valmisteluun kokonaisen viikon, mutta sellaista mä oon miettinyt. Kommentoikaa ihmeessä! Kiinnostaisko teitä kuulla erilaisia argumentteja siitä, minkä takia nyt tällä kertaa olisi kaikki toisin? Se näillä näkymin ilmestyisi sitten ensi viikon alussa tuttuun tyyliin. PyDNP-koetta varten, ja se piristää mieltä sekä algoritmeja.

01:22Sijoittajat ovat innostuneempia kuin koskaan, kuten aluksi totesin, ja sitä voi tuoda esille monenlaisilla eri indikaattoreilla. Ei siinä, tuossa vasemmalla on Bank of American tuollainen härkä-karhuindikaattori, joka on yhdellä historian korkeimmalla tasolla eli siis indikoi sitä, että sijoittajat on aivan överi-innostuneita. Tuossa oikealla ehkä vähän kansankielisempi ilmaus näkyy vuorostaan, kuinka paljon hedge fundeilla ja yksityissijoittajilla on sijoituslainaa suhteessa Yhdysvaltain bruttokansantuotteeseen. Tai ehkä tuttavallisemmin limiittiä. Jos te olette nostaneet vaikka Nordnetistä limiittiä, limiitin ja lainan määrä on paisunut tosi roimasti viime aikoina. Itse asiassa tällä hetkellä sitä on yksityissijoittajilla yli 4 prosenttia suhteessa koko Yhdysvaltain bruttokansantuotteeseen. Sijoituslainaa, ja se on reilusti jo yli sen tason, mikä oli tuossa hulivilivuotena 2021. Mielestäni tavallaan fiksumpi verrata bruttokansantuotteeseen. Hetki sitten katsoin näitä lainamääriä suhteessa vaikka koko pörssin markkina-arvoon, ja se ei näytä lainkaan huolestuttavalta. Mutta jos pörssissä on jonkinnäköistä hulivilimeininkiä, niin silloinhan se lainamäärän vähäisyys ei välttis kerro ihan koko totuutta. Plus jos nämä positiot menee ruvelle, niin kuin Etelä-Koreassa monella on mennyt viime aikoina, niin sehän pitää ihan tilittää oikeista palkoista ja tilipusseista. Ja sitähän toi BKT kuvaa itse paljon paremmin.

02:36Kaiken kaikkiaan voidaan kyllä todeta, että sijoittajilla on valtava innostus päällä, mutta tämä innostus ei näytä ainakaan pintapuolisesti tarkasteltuna tarttuneen hinnoittelukertoimiin. Nimittäin S&P 500 -indeksi, maailman mahtavin ja seuratuin osakeindeksi, jossa on kaikki nämä upeat Nvidiat, Applet, Amazonit, Metat ynnä muut, treidaa tällä hetkellä 20 kertaa ennustetun tuloksen verran. Ja näin intuitiivisesti ajateltuna se ei kuulosta hirveän paljolta. Jos katsotaan tosi pitkiä historiallisia aikasarjoja, niin se on enemmän kuin normaalisti. Mutta samaan aikaan täytyy muistaa, että itse asiassa tämä indeksi on kannattavampi myös kuin koskaan. Ne tulokset kasvaa vauhdilla, ja verrattuna vaikka viimeiseen seitsemään vuoteen, niin tämä hinnoittelutaso ei näytä mitenkään epätavalliselta. Mihin halusin erityisesti kiinnittää katsojan huomion. Se seikka, että S&P 500:n hinnoittelukerroin on tullut alas samaan aikaan kun pörssi on kuitenkin noussut tosi voimakkaasti, ja sen takana on nimenomaan se todella voimakas tuloskasvu, jota on nyt tapahtunut ja jota odotetaan jatkossakin tapahtuvan, kuten kävin läpi viime vartissa. Nimittäin yleensä kun hinnoittelukertoimet laskee, niin se tapahtuu silloin kun pörssikin tulee alas. Mä merkkasin tuohon kolme kohtaa punaisilla katkoviivoilla, ja siinä mielessä tämä viime aikojen liike on. Jos se nyt ei ole lähestulkoon ainutlaatuinen, niin sellainen, mitä ei näe hirveän usein. Tämä voi toki kertoa myös syklin kypsyydestä, että sijoittajat ei jaksa pitää ikään kuin osakkeita vaan ylempänä vaan. Näin herkullisessa syklin vaiheessa tulokset kasvaa paljon nopeammin.

03:54Jos S&P 500 on maailman mahtavin, niin ehkä siitä on olemassa vielä teräksisempi versio. Tietysti Nasdaq 100 -indeksi, johon voi sijoittaa myös ihan ETF:n kautta. Se treidaa 22 kertaa ennustetun tuloksen verran. Tuossa oikealla näette vaikka iSharesin Nasdaq 100 ETF:n sisällön, ja näkyy siellä on Nvidia, Apple, Microsoft ja muut korkeimmalla painolla. Eli maailman parhaimpia huippufirmoja saa tällä hetkellä 22 kertaa ennustetun tuloksen verran, mitä ei voi pitää missään nimessä sinänsä ihan överitasona. Esimerkiksi 2021 hulivilivuotena tämä sama porukka treidasi 30 kertaa ennustetun tuloksen verran. Tai tämä vastaava indeksi, josta löytyy dataa 2000-luvun alkuun asti, treidasi jopa 70 kertaa ennustetun tuloksen verran tuossa IT-kuplassa. Toki nämä ei ole mitään sellaisia tasoja kuin P/E alle 15 tai jopa 10. 2010-luvun alkupuolella voi kaiken kaikkiaan sanoa historiaa nähden neutraali tai jopa edullinen taso, ottaen huomioon kuinka dominantteja, mahtavia ja kannattavia firmoja tässä indeksissä on. Tämä muuten heittää ihan näin sivuhuomiona ison haasteen myös, kun monet tiedän katsojat ja Inderesin yhteisöläiset poimii yksittäisiä osakkeita Suomesta, Pohjoismaista ynnä muualta, niin voi miettiä, että maksaako jostain keskivertoa vähän paremmasta firmasta vaikka P/E 20, kun kerran saa maailman parhaita firmoja yhtenä klönttinä edullisen ETF:n kautta 22 kertaa ennustetun tuloksen verran. Siinäpä kysymys.

05:04Kuten viime vartissa mainitsin, tuloksethan kasvaa tällä hetkellä ihan raivolla. Tässä näkyy tuon mainitun Nasdaq 100 -indeksin ennustettu tuloskasvu, ja tällä hetkellä se on vuositasolla jopa 56 %. Erityisesti siinä on tietysti nämä loistavat muistiyhtiöt. Sitten toisaalta nämä Amazonin, Alphabetin massiiviset ylöskirjaukset, kun ne omistaa näitä Anthropiceja ynnä muita, jotka on vielä listaamattomia, mutta joita voidaan kirjailla ylös kivasti paperilla ja siten parantaa omaa tulosta ainakin teknisesti. Jos tulokset kasvaa tällaista vauhtia. Ei mikään ihme, että hinnoittelukertoimet putoaa samaa vauhtia, mikäli se osakkeiden nousu ei pysy siinä mukana. Jälleen kerran, kuten viime vartissakin huomautin, tämmöinen tuloskasvuvauhtihan ei tietysti ole missään nimessä kestävää, eikä historiassa ole nähty 50 %:n kasvuvauhtia kestävän hirveän pitkään aikaan. Siinäkin mielessä osakkeiden arvostus nojaa itse asiassa tällä hetkellä tosi paljon noihin voimakkaisiin tuloskasvuennusteisiin, joiden on siis parempi tulla läpi ihan oikeasti, koska jos katsotaan S&P 500 -indeksissä vaikkapa ihan toteutunutta tulosta, eli ei katsota noita analyytikoiden optimistisia ennusteita, vaan katsotaan toteutuneella tuloksella, niin tällä hetkellä osakkeesta maksetaan 26 kertaa tuloksen verran ja se on itse asiassa aika hikinen taso. Koko 2000-luvun eli viimeisen neljännesvuosisadan keskiarvo on noin 19, ja esim. 2021 huipulla käytiin parhaimmillaan tai pahimmillaan 30-tasoilla. Samoin IT-kuplassa käytiin jossain 30–40 kantturoissa. Mutta joka tapauksessa jos tuota katsoo, niin kyllä sitä tuloskasvua onkin pakko tulla.

06:24Mulla on hirveän paha tapa rönsyillä näissä Varteissa, siksi nää monesti vähän venyy enemmän kuin vartiksi. P/E-lukuhan on hirveän simppeli tavallaan, multippeliä mä olen paljon kritisoinut vuosien varrella Varteissa ja Inderesin foorumilla sen käytön osalta, mutta se on ehkä näin kommunikaation kannalta paras hinnoittelukerroin, koska se on suhteellisen ymmärrettävä tosi monelle. Vaikka loppupeleissähän se on yksinkertaistus kassavirtamallista. Mutta ei mennä siihen keskusteluun tässä vartissa. Mutta jos joku miettii, että aika naiivia argumentointia Verneriltä, kun puhutaan jostain P/E-multippelista, niin kyllä tiedän ne kaikki heikkoudet ja olen siitä paljon kirjoittanut vaikka Inderesin foorumilla. Mutta ei mennä siihen sen enempää tässä vartissa ihan pituutta säästelläksemme.

07:00S&P 500 on verrattain hintava myös vapaalla kassavirralla katsottuna. Tässä te näette S&P 500:n hinnan suhteessa sen ennustettuun vapaaseen kassavirtaan. Lyhyesti kertauksena vapaa kassavirta tarkoittaa siis sitä kassavirtaa, joka firmoille jää käteen kaikkien investointien jälkeen. Eli teoriassa tuon kassavirran firmat pystyisi jakamaan ulos omien ostoina tai osinkoina tai käyttää sitten vuorostaan velanlyhennykseen. On sanonta, että siinä missä tulos on kirjanpidollinen mielipide, niin kassavirta on fakta, ja siinä mielessä on mielenkiintoista katsoa vapaata kassavirtaa. Yleensä vapaa kassavirta ja P/E-luku, tai siis hinnan suhde vapaaseen kassavirtaan ja P/E-luku, on itsessään olleet aika lähellä toisiaan. Tuossa oikealla näette kuvaajan, mikä niiden erotus on ollut, ja yleensä on ollut niin, että jos P/E-luku on vaikka sanotaan 15, niin vapaa kassavirta -kerroin on ollut ehkä 15–17 kertaa eli tosi lähellä siis toisiaan. Mutta nyt se ero on revennyt tosi suureksi. Eli P/E-luku on tällä hetkellä noin 20. Ennustetun tuloksen, niin ennustetulla tuloksella nimenomaan. Siinä missä kassavirtaluku hipoo jo melkein 30:tä eli historiallisen suuri railo.

08:02Pitkässä juoksussahan nettotulosten ja vapaan kassavirran pitäisi olla ihan sama asia, mutta varsinkin lyhyellä aikavälillä ne voivat poiketa toisistaan tosi voimakkaasti. Tässä on syynä se, että ihan hatusta heitetty esimerkki, mutta jos Amazon investoi vaikka 200 miljardia dollaria datakeskuksiin, niin se 200 miljardiahan lähtee pois sen kassasta. Tai se on sen kassavirrasta, joka on myös melkein vuositasolla 200 miljardia. Mutta sen tulokseen ei siis tietenkään tule 200 miljardin lovea, koska se aktivoidaan taseeseen. Se investointi. Onhan sillä datakeskuksella, siruilla, betonilla, seinillä ynnä muilla jokin arvo, jos oletetaan vaikka, että keskimäärin silloin koko datakeskus poistettaisiin vain 10 vuodessa. Jälleen kerran siis ihan vain esimerkinomaisesti hatusta heitetty tasapoistoon. Se olisi 20 miljardin lovi tulokseen per vuosi. Eli tämän takia vapaat kassavirrat itse kehittyy tällä hetkellä tosi paljon heikommin, varsinkin noilla hyperskaalajilla, joilla vapaa kassavirta alkaa olla jo negatiivinen. Mutta tulokset näyttävät paperilla samaan aikaan tosi hienoilta, koska se poistomassa, mikä syntyy noista datakeskuksista, on vasta tulossa tulevaisuudessa.

09:00Te voitte miettiä tavallisen ihmisen elämässä, että jos ostatte vaikka uuden auton, niin jokainen ymmärtää, että kun ajatte ulos sen auton sieltä autoliikkeestä, niin se auton arvo alkaa romahtaa. Ihan hirveätä vauhtia, niin sitten kertoisitte kotona teidän puolisolle, että okei, se auto maksoi sanotaan vaikka 300 000 euroa. Ja on totta, että teidän kassasta, lompakosta lähti se kolmekymmentätuhatta euroa heti. Mutta te voitte käyttää samaa kieltä kuin pörssiyhtiöt. Eli sanotte, että itse asiassa tulosvaikutus on vaikka vaan sanotaan 10 000 euroa. Sen verran siitä arvosta poistui, ja sillä tavalla te saatte häivytettyä puolisolle sen viestin. Eli oikeasti yritätte viestiä ikään kuin 30 tonnia olisi lähtenyt lompakosta, vaan te sanoitte, että te hankitte 30 tonnin arvoisen asian, jonka arvosta tosin nyt heti lähti kymppitonni. Mutta kymppitonnihan on tietysti vähemmän kuin se 30 tonnia, jotta sitä oli mahdollisimman selkeä rautalankaesimerkki. Palataan tähän vapaaseen kassavirtaan. Niin, onhan.

09:47Kun tätä katsoo, niin osakkeet ei ole itse asiassa kertaakaan 2000-luvulla, kun tätä dataa löytyy vuoteen 2008 asti, olleet näin arvokkaita. Tämä myös paljastaa hyvin sen, koska monesti kuulee sitä argumenttia, että hyperskaalajien investoinnithan muuttuvat Nvidian ja Micronien ja muiden vapaaksi kassavirraksi, mutta selkeästi se ei ihan täysin muutu kuitenkaan, koska nuo kaikki investoi hirveästi sitten vuorostaan muualle, mikä näkyy siinä, että osakkeet on kallistuneet merkittävästi sen takia, että itse ne pystyy tekemään paljon vähemmän ehkä vapaata kassavirtaa. Tai se vapaa kassavirta kasvaa paljon hitaammin tällä hetkellä kuin mitä osakkeet ovat nousseet. Tämä on hyvin mielenkiintoinen mittari seurata. Muutamia yleisluontoisia ajatuksia amerikkalaisosakkeiden hinnoittelusta, mitä pohdin viime viikon lopulla ja viikonloppuna. Osakkeiden hinnoitteluhan perustuu niiden arvauksiin tulevista kassavirroista, eli kuinka nopeasti ja kannattavasti ne voi kasvaa ja toisaalta sitten kuinka paljon sijoittajat vaatii vuorostaan tuottoa historiaan nähden. Me eletään nyt aikaa, missä a) tulokset kasvavat keskivertoa nopeammin, kuten olen kertonut viime Varteissa, ja b) S&P 500 on ennätyskannattava. Esimerkiksi oman pääoman tuotto on noussut ennätystasolle ja samoin liikevoittomarginaali on noussut tällä hetkellä ennätystasolle. Se on sitten eri kysymys, että tapahtuuko tuossa joskus paluuta keskiarvoon. Ja c) sijoittajathan ovat hyvin suopeita osakkeita kohtaan. Eli vaikka nyt ei olla ennätyshinnoittelukertoimien tasolla sentään, äsken näytin, niin voisi ehkä yleisesti ottaen sanoa niistä ekoista indikaattoreistakin, mitä vilauttelin, että onhan sijoittajien sentimentti osakkeita kohtaan hyvin myönteinen.

11:16Ja vaikka tietysti nykyisyys on aina tosi voimakas ja vääristää paljon meidän ajattelua siitä, miten ihmisten mielipiteet vaihtelee, niin onhan historiassa ollut ajanjaksoja, kun osakkeet on ollut jopa inhottu omaisuusluokka. Tälläkin hetkellä jotkut osakkeet ja sektorit on inhottuja, eikä se ole mitenkään poissuljettu ajatus. Tekoälyn nopea kehitys on jo muokannut uusiksi sijoittajien käsitystä ylipäätään, mitä ohjelmistoyhtiöstä kannattaa maksaa, jos käytetään niitä esimerkkeinä. Ja mä vähän kysyisin, että jos tekoäly tulee muovaamaan ihan älyttömästi ehkä maailmaa, saa nähdä, niin miksi näin ei voisi käydä yhä useammalle itse sektorille? Tuossa oikealla te näette mitä S&P 500:n softaindeksin P/E-luvulle, eteenpäin katsovalle P/E-luvulle, on käynyt. Eli se treidasi yhdessä vaiheessa melkein 35 kertaa tuloksen verran ja se romahti tuonne parikymppiin. Nyt se on noin 25 kertaa ennustetun tuloksen verran. Eli sijoittajia rupesi stressaamaan se, että hetkinen, nämä on upeita firmoja, ohjelmistoyhtiöt. Ne printtaa rahaa, mutta jos tekoäly kehittyy näin nopeasti, niin tekeekö nämä enää sitä rahan printtausta 10 vuoden päästä ja sen takia niistä joudutaan maksamaan vähemmän? Jos tekoäly on sellainen mullistava voima, niin eikö periaatteessa yhä useammalle firmalle pitäisi tulla tuollainen epävarmuuden varjo sen päälle, minkä pitäisi laskea sijoittajan himoa siihen, paljonko ne on valmiita niistä oikeasti maksamaan.

12:21Tätä mä oon miettinyt paljon softafirmoissa, mutta nyt kun tekoäly vaikuttaa ihan useampaan alaan niin kuin vakuutusyhtiöistä, ja annanpa jopa fyysisiin bisneksiin, jos alkaa tulemaan kaikenmaailman robotteja ja muita enemmän. Ja niitähän toki siis on jo miljoonittain, kymmenittäin miljoonia maailmassa. Mutta kun teknologia kehittyy, niin eikö tämä epävarmuuskin pitäisi levitä yhä laajemmalle? Ehkä toinen seikka: kasvava pääomaintensiivisyys ja kiristyvä kilpailuhan ei yleensä ole herkullinen yhdistelmä sijoittajille. Nämä suuret teknologiayhtiöt, Amazonit, Metat, Microsoftit, on siinä mielessä historiallisia, että nehän investoivat ihan loputtomasti kasvuun sen sijaan että ne muuttuis semmoisiksi perussuomalaisiksi osinkomörnijöiksi. Ja aiemmin se ei ole ehkä haitannut, koska ne ei ole törmännyt kilpailussa keskenään niin voimakkaasti. Joo, on totta, että Amazon on tullut vaikka vähän mainostontille. Metaa ja Googlea, eli Alphabetia siis, sohimaan, ja Alphabet ja Metahan kilpailee sosiaalisessa mediassa siitä, kumpi saa enemmän mainostuloja. Ja totta kai, vaikka Alphabet haastaa Microsoftin Azure Cloudia tai Amazonia, AWS:ää, mutta kuitenkin noille kaikille on riittänyt tilaa. Mutta mitä enemmän meillä on yhä suurempia yhtiöitä, jotka ampuvat ne massiiviset kassavirrat aina uusiin liiketoimintoihin, ja ne alkaa itse törmäämään yhä enemmän toisiinsa pilviliiketoiminnassa. Yksi on tekoäly erityisesti, missä ne törmäävät ihan täysin toisiinsa ja noin päin pois. Mitä jos tässä käykin vain niin, että ne alkaa tuhoamaan toistensa kannattavuutta, kun ne joutuu yhä enemmän ampumaan rahaa sinne liiketoimintaan? Isoja kysymyksiä. Valitettavasti heitän tän enemmän tällaisena ajatuksena katsojalle miettiä, koska sitten jos lähdettäisiin miettimään joka yhtiötä vaikka yksikseen, niin tähän venyisi viiden tunnin vartiksi. Jos jollekin on semmoiselle tilausta, niin mä voin yrittää semmoista syksyn aikana tehdä. Olisi mielenkiintoista pohtia noiden yhtiöiden kilpailudynamiikan muutosta, mutta tätä mä olen paljon miettinyt, että just nyt tällä hetkellä se on tosi siistiä, kun vaikka joku SpaceX aikoo ampua kaikki rahat aina uusiin ongelmiin, mitä se aikoo ratkaista ja tehdä sillä rahaa. Mutta jos tommoset kasvaa tosi isoiksi, niin lopultahan nuo väistämättä ratkoo niitä samoja ongelmia samalla tavalla, ja silloin tulee yhteentörmäys.

14:07Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä. Osakkeet ovat arvokkaampia kuin koskaan. Tässä te näette kaikkien maailman osakemarkkinoiden markkina-arvon suhteessa koko maailman bruttokansantuotteeseen eli ns. Buffett-indikaattorin. Mä oon näyttänyt tätä vuosien varrella ihan nopeasti. Kerrataan kritiikki tätä kohtaan tietysti ensimmäisenä. Yksi on se, että kaikki maailman yhtiöt ei ole listattuja, joten tämä lukema voi nousta yksinkertaisesti sillä, jos maat kuten Kiina vaikka pakkolistaa sen valtio-omisteisia yhtiöitä. Eli tämä ei välttis nouse vaan sen takia, että pörssiyhtiöiden markkina-arvo kasvaa. Tai jos pörssiin listautuu uusia yksityisiä yhtiöitä esim. SpaceX toisi yksistään tuon pari biljoonaa tuohon lukemaan lisää, kun nyt kaikkien maailman osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo on siis 165 biljoonaa dollaria.

14:50Mutta silti mun mielestä sellaisena hehtaarimittarina tämä on aika hyvä, koska viime kädessä osakkeet on tosiaan osuus niistä kassavirroista, joten te voitte miettiä, että tällä hetkellä sijoittajat maksaa kaikista maailman osakkeista 25000 dollaria, ja se on jonkinnäköinen. Ei nyt velkakirja, mutta semmoinen oikeus. Mihin kassavirtoihin? Sijoittajat siis olettaa, että nämä pörssiyhtiöt tulee tekemään seuraavina vuosikymmeninä vähintään 165 000 miljardia voittoa? Ja itse asiassa paljon enemmänkin, koska sijoittajathan vaatii tuottoa näille sijoituksilleen. Tässä mielessä on mielenkiintoista, että nämä tuloksethan tehdään vuorostaan reaalitaloudessa eli maailmantaloudessa. Ja kuitenkaan pörssiyhtiöt ei voi olla 100 % maapallon bruttokansantuotteesta, koska muuten koko bruttokansantuote menisi niiden voittoihin, vaan se on itse asiassa joku osuus, joka on paljon vähemmän kuin vaikkapa 10 prosenttia tai jopa paljonkin alle sen. Ja sen takia tää on mun mielestä karkeana ylätason mittarina hyvä kuumemittari. Tällä hetkellä osakkeiden arvo BKT:hen on 140 %, ja 2021 hulluna vuotena toi kohosi 120:een, tai finanssikriisissä käytiin lukemassa 100 % -pohjalukema. Mitä täältä löytyy 2000-luvulta. Historiaa tässä käppyrässä käytiin, että osakkeet oli vain 50 % koko maapallon bruttokansantuotteesta, eli halvemmallakin on joskus saanut. Tämä on toki sellainen, että ei välttis tarkoita mitään. Tämähän on ollut tavallaan huutanut punaista tämä mittari jo pidemmän aikaa, ja se voi huutaa punaista vaikka seuraavat 5 tai jopa 10 vuotta, mutta on ehkä näin hyvä yleensä ottaen tiedostaa, että sijoittajien optimistisuus suhteessa siihen, kuinka paljon voittoa pörssiyhtiöt pystyy ekstraktoimaan maailmantaloudesta, on tällä hetkellä ennätyskorkealla.

16:25Tällaisia ajatuksia tässä vartissa. Toivottavasti osasin selittää aihetta jälleen kerran oikein kansankielisesti ja messevästi, että pysyit mukana. Tosiaan seuraava Vartti, näillä näkymin ensi viikolla. Pohdin rauhassa näitä legendaarisia tällä kertaa toisin -argumentteja. Tässä on viikon meemi, tällä kertaa mun kollegalta Iikka Nummiselta. Kuvassa on 30 €:n lappu, ja mikä ero onkaan fiiliksessä tammikuun ja elokuun välillä, on aina hauska. Kun osake putoaa alaspäin jostain rajapyykistä, niin tunnelma on suorastaan surkea. Siinä missä nyt kun ollaan menty toiseen suuntaan, niin äkkiäkös se sentimentti muuttuu osakkeissa. Näin se hinta muuttaa mieltä, kuten sanotaan. Kiitos Vartin katsomisesta. Lukuanalyysit ehkä vie osakepoimintaa, ehkä hyvin. Osakemyyntejä, jos myyntipaikkoja ilmenee.