Morjensta pöytään Puuilosta. Mä kerron vähän, mikä Puuilo on. Mikä on meidän markkina-asema? Hieman meidän historiaa. Sitten mennään meidän strategiaan. Meidän tavoitteisiin. Puhutaan Suomen laajentumisesta. Puhutaan Ruotsin laajentumisesta ja sitten tietysti siitä, miksi Puuilo on hyvä sijoituskohde.

Puuilo on varsin tunnettu yhtiö jo Suomessa. Me. Me. Meidät tunnetaan tietysti meidän myymälöistä. Meidän markkinointi on aika erottuvaa. Me ollaan konkreettinen yhtiö, minkä voi kokea, minkä voi haistaa, minkä voi maistaa. Meidän liiketoiminta on varsin ymmärrettävää, konkreettista. Ja kuten sanoin, meidät voi tuntea käymällä meidän kaupoissa tai meidän verkkokaupassa.

Tässä hieman viime vuoden tilikauden loppuun mennessä. Me ollaan yksi Suomen suurimmista halpakauppaketjuista. Viime vuonna liikevaihto 442 miljoonaa. Tänä vuonna kasvu jatkunut. Mennään kohta siihen. Me ollaan tunnettuja siitä, että me myymme edullisen hintaisia tarvikkeita hyvin laajasti. Nimestä huolimatta Puuilo ei myy puutavaraa. Meillä ei ole rakennusmateriaaleja, eristeitä. Me emme myy kodin elektroniikkaa, meillä ei ole leluja, meillä ei ole urheiluvälineitä. Meillä ei ole muotia. Me emme myy ruokaa.

Oikeastaan kaikki nämä viimeistä lukuun ottamatta ovat varsin syklisiä tuotealueita. Tuotekategorioita, ja meillä näitä ei ole myynnissä. Yksi erittäin merkittävä asia siinä mielessä, että koskeeko erilaiset taloussuhdanteet meitä niin paljon kuin ehkä toimialaa ylipäätään. Meidän keskimääräinen ostoskori on 27,3 euroa, joka on varsin matala. Se koostuu edullisista tuotteista. Meidän kassakuitilta löytyy noin 5 kappaletta tuotteita, jolloin keskimääräinen tuotteen hinta on alle 6 euroa. Tarkoittaen jälleen kerran sitä, että meidän liiketoimintamalli ja konsepti on varsin defensiivinen tilanteissa. Esimerkiksi milloin halutaan elää säästellen, ja kun emme myy kalliita tavaroita, niin tällaiset tilanteet ei meitä koske siinä määrin.

Meidät tunnetaan hyvin laajasta valikoimasta. Meillä oli 300 000 tuotenimikettä. Kuten sanoin tuossa, arkeen ja pienyritykseen liittyviä tarvikkeita, työkaluja, sähkö-, LVI- tai kodin tarvikkeita, lemmikkituotteita, myös hevostarvikkeita. Kaikenlaista sellaista, mitä siinä arjessa, kotona ja töissä tarvitaan. Me kasvatetaan meidän omien merkkien osuutta, niin kutsuttuja private label -tuotteita. Niiden osuus meidän kokonaismyynnistä oli viime vuonna 23,6 prosenttia. Tämä on erittäin tärkeä tekijä meidän kannattavuuskehityksen näkökulmasta.

Sitten markkina-asemaa. Meidän oman mittauksen mukaan halpakauppamarkkina Suomessa oli viime vuonna noin 3,7 miljardia. Tässä näkyy nyt myös meidän keskeisiä kilpailijoita tai ainakin toimijoita, jotka luetaan jollakin kriteeristöllä halpakauppiaiksi. Puuilon markkinaosuus on kasvanut vuosi vuodelta. Tässä näkyy viimeisen viiden vuoden track ja viime vuoden perusteella ja myynnin perusteella meidän markkinaosuus oli hieman yli 12 prosenttia.

Puuilo on halpakauppa, vaikka me ei aivan klassinen halpakauppa olekaan. Itse asiassa se onkin yksi meidän kilpailuerottautumis- ja kilpailutekijöistä. Puuilo ei ole aivan klassinen halpakauppa, vaikka halpakaupan liiketoimintamallia noudatammekin. Kaupan liitto on muutaman vuoden jo rekisteröinyt ja tilastoinut halpakaupan myynnin kehitystä, ja kun katsotaan koko vähittäiskauppasektoria, mukaan lukien erikoiskauppa, niin voidaan todeta, että halpakauppa kasvaa näistä kaupan alalajeista tai kategorioista nopeammin. Tämä ei ole pelkästään Suomi-ilmiö, vaan tätä tapahtuu Pohjoismaissa. Tätä tapahtuu. Muissa Euroopan maissa tätä tapahtuu myös USA:n markkinoilla. Tämä on globaali ilmiö, ja Puuilo on osa tätä.

Meillä on konsepti erottuu, mikä onkin tärkein asia menestyäkseen kilpailussa. Meille tärkein konseptielementti on valikoima. Meillä on erilainen ja laaja valikoima, yli 300 000 nimikettä, ja se ei ole klassista halpakauppaa. Me pyritään keskittymään valikoiman dynamiikassa siihen, että ymmärrämme meidän asiakaskunnan elämää, arkea paremmin kuin kilpailijat, ja sisällytämme meidän valikoimaan jatkuvasti uusia tuotteita, mitä uskomme meidän asiakkaittemme tarvitsevan. Meiltä löytyy hyvin erikoista tavaraa. Meidän valikoiman pitkähäntä on hyvin, hyvin pitkä. Meiltä löytyy erikoisia tavaroita, sellaisia mitä tyypillisesti ostetaan erikoisliikkeistä. Me voidaan myydä ne halvemmalla. Meiltä ne löytyy helpommin.

Me myydään niin kuin halpakauppa tekee, poikkeuksetta edullisesti. Me. Meidän hinnoittelu perustuu siihen, että meillä on aina edulliset hinnat. Luotettava hintataso. On varmasti tapauksia, että meidän hinta ei ole markkinoiden halvin, mutta ei näin ole tarkoituskaan. Ne, mitkä ovat hintatiedostettuja tuotteita, niissä tietysti meidän täytyy olla siellä markkinoiden halvimpien tasolla tai jopa halvin. Ostamisen helppous. Tässä me erotutaan ehkä tällaisesta perinteisestä rautakaupasta tai isoista tavarataloista. Meidän myymälät on varsin kompakteja kooltaan, vaikka tavaraa on paljon. Myymme, ja valikoimassa on syvyyttä, niin siitä huolimatta asiointi on varsin nopeaa. Meidän myymälät pyritään rakentamaan samanlaisiksi. Se helpottaa asiointia, tehostaa tilankäyttöä. Verkkokauppa tukee meidän asiointia meidän tavarataloissa. Meillä vuonna 25 vertailukelpoisissa myymälöissä asiakasmäärä kasvoi lähes 5 % ja kokonaiskasvu 16 %.

Sitten hieman historiaa, vielä historiallista statistiikkaa. Tässä näkyy viisi vuotta. Liikevaihto kasvanut vuodesta toiseen, myyntikate parantunut viimeisten kolmen vuoden aikana ja EBITA on myöskin parantunut, ja meidän kannattavuus oli viime tilikauden päättyessä 17,5 prosenttia suhteessa liikevaihtoon. Me ollaan meillä. Meillä on käynyt kauppa, meillä on hyvä kannattavuus, joka tarkoittaa myös sitä, että meillä tulos muuttuu tehokkaasti rahaksi. Meillä on kassavirta hyvin vuolas.

Meidän strategia 26 vuoteen. 30. Me laajennetaan Suomessa myymäläverkostoa. Laajentuminen jatkuu. Me tavoitellaan 90 myymälää. Tänä vuonna on aloitettu kansainvälistä, joka viime vuonna aloitettiin projekti. Tänä vuonna avataan ensimmäinen myymälä Ruotsiin alkuvuodesta. Seuraava tavoitteena on avata pilottimyymälöitä Ruotsiin tulevien vuosien aikana. Me jatketaan meidän vertailukelpoisen myynnin kehitystä. Kehitetään meidän konseptia, meidän valikoimaa. Säilytetään. Hintakilpailukyky. Puuilo on markkinoiden tämän toimialan kannattavin yhtiö. Meillä on edelleenkin eväitä parantaa meidän kannattavuutta, kuten parantamalla myyntikatetta. Huolehtimalla meidän liiketoimintakustannusten tasosta. Monikanavainen asiointikokemus on tässä bisneksessä ja tällä toimialalla tärkeää. Sitä tietysti osaltaan tukee verkkokauppa. Meillä myös vastuullisuustyö korostuu. Me halutaan toimia vastuullisena työpaikkana. Kannamme ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta eri tavoin.

Tavoitteet. Yli 10 %:n liikevaihto. Vuotuinen liikevaihdon kasvu tulevina vuosina. Tavoitteena yli 800 miljoonan euron liikevaihto vuoden 2030 loppuun. Kannattavuuteen me tavoitellaan, että meidän oikaistu EBITA on yli 17 prosenttia meidän liikevaihdosta. Voitonjako. Tarkoitus on, että jaetaan osakkeenomistajille vähintään 80 % tilikauden nettotuloksesta. Viime tilikauden perusteella jaetaan koko tulos eli 100 prosenttia. Nettovelka. Nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde alittaa 2,5 kertaa. Näihin tavoitteisiin liittyen oikeastaan ollaan kaikessa muussa paitsi tuo. Tietenkään tuo liikevaihto, 800 miljoonaa, ei vielä ole voinut toteutua, mutta muut mittarit tällä hetkellä on yli noiden tavoitteen.

Laajentuminen jatkuu Suomessa, eli tänä vuonna me ollaan avattu kolme myymälää: Hollola, Jyväskylä-Vaajakoski ja Espoonlahti. Espooseen tehtiin yksi muutto. Vantaan Virkamiehen myymälä muutti Vantaan Tammistoon. Ensi viikolla avataan Lahteen, Holmaan ja Kangasalan myymälä samana päivänä. Sitten tulee Raasepori, Kurikka ja Turku. Ensi vuonna on tulossa sama määrä avauksia. Me ollaan näistä tiedotettu. Ylivieska. Jämsä, Valkeakoski. Kaksi muuttoakin siellä on. Kajaanin myymälä muuttaa uusiin tiloihin ja Jyväskylän Seppälän myymälä uusiin ja isompiin tiloihin.

Sitten Ruotsista. Tosiaan ensimmäisten pilottimyymälöiden valmistelut etenee suunnitellusti, ja me ollaan kerrottu, että meidän ohjeistukseen sisältyy noin miljoona euroa perustamiskustannuksia Ruotsiin, ja tässä tullaan pysymään. Ja se, mikä on tärkeää nähdä, että me etenemme Ruotsiin käytännöllisesti, rauhallisesti, testaten, omalla nimellä, omalla konseptilla, ja tämä ei sido paljon pääomaa. Ja myöskin riskit ovat hyvin hallinnassa. Örebron myymälä avataan tämän vuoden lopulla ja Sundsvallin myymälä alkuvuodesta. Me kerrotaan näistä tulevista Ruotsin myymälän avauksista samalla tavalla kuin ollaan Suomessa tehty.

Sitten nopeasti vielä katsaus tänään julkaistuun meidän tulosraporttiin. Eli meidän alkuvuosi tänä vuonna helmikuusta heinäkuuhun: liikevaihdon kasvu 14 % ja vertailukelpoinen kasvu lähes 7 %, ja kannattavuuden puolella myyntikate nousi 30,9:ään ja EBITA-marginaali lähes 20. Tässä näkyy vasemmalla puolella kolmen edellisen vuoden Q2:n myynnin kehitykset ja samoin näkyy H1. Sen kehitykset. Voidaan todeta, että myynnin kasvu on ollut jo pitkäkestoista.

Sitten tuloskehityksestä. Eli siinä näkyy, että meidän oikaistu EBITA se on myös kasvanut kaikkina näinä Q2:ina edellisinä vuosina ja myös tilikauden ensimmäisinä vuosipuoliskoina. Sen jälkeen kassavirta. Tämä on tärkeää. Tämä kassavirta. Me pystytään toteuttamaan tämä meidän nykyinen kasvu tai jopa nopeampi kasvu sekä Suomessa että Ruotsissa tulorahoituksella. Puuilon hyvä myynnin kasvu. Hyvä kannattavuuskehitys muuttuu kassaan, rahaksi.

Miksi Puuilo on hyvä sijoituskohde? Puuilo ollut pörssiyhtiönä vuodesta 21 alkaen ja. Ja voidaan todeta, että hyväksi todistettu ja skaalautuva konsepti. Meillä on selkeästi oma paikkamme. Me otamme markkinaa. Vähittäiskaupan markkina ei ole vuosiin juurikaan kasvanut. Mutta Puuilon myynti on kasvanut ja markkinaosuus kasvanut, jolloin me saamme markkinaa kilpailijoilta. Meillä on toimiva strategia, ehkä yksinkertainen, ehkä tylsä, mutta joka tapauksessa toimiva. Ja myös nykyisessä strategiassa meillä on kansainvälisen markkinan pilotointi käynnistynyt, ja tämä jos mikä avaa uusia mahdollisuuksia. Kuten tuossa totesin aiemmin, niin meidän liiketoimintamalli monesta syystä on varsin defensiivinen. Menneet vuodet, mitkä ovat olleet Suomen taloudessakin hankalia ja toimialalla muuten varsin haastavia. Puuilo on kuitenkin saanut uusia asiakkaita, pystynyt kasvattamaan myyntiä ja jopa samanaikaisesti parantamaan kannattavuutta. Meillä on kasvava asiakaskunta. Yhä useampi suomalainen on käynyt Puuilon myymälöissä, mutta valtavasti vielä on niitä ihmisiä, jotka eivät ole käyneet. Nimi on tuttu, mainos on kuultu, mutta ei olla vielä käyty. Meillä on toimialan paras kannattavuus, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö meillä kannattavuuskehitys myös tulevina vuosina ole varsin hyvää. Meillä on vakaa ja kilpailukykyinen osinkotuotto. Kiitos.

Kiitos. Tervetuloa! Juha Saarela tänne sohvalle hetkeksi istahtamaan. Kiitos. Se on nyt tulospäivä ja aika haipakkaa. Mutta mikäs on toimitusjohtajalla? Tulospäivän tunnelmat.

No kyllähän tällaiset päivät tietysti, kun saa kertoa hyviä uutisia, niin onhan ne tietysti helpompia päiviä. Nämä on ammatillisesti todella hienoja päiviä. Näistä pitää muistaa nauttia. Ja nämä ei. Nyt haluan korostaa. Nämä ei missään tapauksessa ole yhden ihmisen aikaansaannoksia, vaan kyllä se koko Puuilon porukka, ketkä siellä taustalla tekee paljon töitä ja venyy niissä kiiretilanteissa, niin kyllä se kiitos kuuluu heille.

Viime viikolla saatiin positiivinen tulosvaroitus, ja tulosraportti oli niin kuin tuossa esittelit, niin vahva. Eli meno on vahvaa. Mutta puhutaanko siitä Ruotsista vähän lisää? Eli miten te nyt aiotte varmistaa, että siellä lähtee sujumaan hyvin?

Ruotsissa meidän tietysti on. On tärkeää, että tunnetaan markkina. Me tehtiin puolitoista vuotta sitten aika kattava markkinatutkimus bisnescaset eri markkinoille ja saatiin siitä tietysti ymmärrystä, että mikä Ruotsi on tai mikä Norja on tai mikä Tanska on tai muut maat meidän näkökulmasta sekä kysyntäympäristönä, kilpailutilanteeltaan ja mikä ostovoimakehitys. Näin päin pois. Mutta siis meillä on Suomessa hyvin toimiva konsepti. Sellainen konsepti, mitä ei oikeastaan löydy mistään päin maailmaa. Me ollaan myöskin työmatkoja tehty paljon ja luokkaretkellä käyty eri puolilla maailmaa katselemassa, että voisiko olla opittavaa. Opittavaa on, opittavaa ollaan löydetty, mutta tämän tyyppistä ehkä ei löydy. Joitain tulee lähelle, mutta ei ole.

Ja se on tietysti osittain antanut uskoa siihen, että meillä on sellainen kauppatyyppi ja kauppakonsepti täällä meillä. Mikä tässä valossa on erilaista muihin maihin, muille markkinoille? No tietysti pitää, niin kuin sanoin tuossa, että miten varmistaa, niin jos joku toimii erittäin hyvin, niin se on tietysti hyvä lähtökohta, niin pitää olla kyllä tarkka, että kannattaako sitä muuttaa. Mennessään toiseen maahan. Tekee sitä mitä osaa, pyrkii tekemään sitä paremmin, etenkin jos siitä näyttöä on suunnilleen vastaavassa kilpailuympäristössä niin kuin meillä täällä Suomessa on. Kyllä se kilpailutilanne on varsin samanlainen. Yhtään väheksymättä sitä, että monelle meidän kilpailijalle Ruotsi on kotimarkkina ja heidän brändin tunnettuus on varsin hyvä. Heidän historia ulottuu kymmenien vuosien taakse. Se on täysin, täysin selvää, että haastajana mennään. Mutta toinen asia on se, että me mennään omalla konseptilla. Kuten tuossa sanoin, niin mikä tiedetään ja osataan, osataan sitä ylläpitää ja kehittää, mutta sitten mennään harkiten, mennään testaten. Mennään pilotilla niin kuin ollaan tuossa kerrottu. Säädetään mitä pitää säätää ja hallitaan riskejä tällä tavalla.

Eli viettekö te suoraan tämän Suomessa hyvin toimineen mallin vai vaatiiko se konsepti kuitenkin muutoksia vielä?

Peruskonsepti ei vaadi, että on se. Muutokset mitä tulee varmasti on se, että ei voi aivan kaikkia samoja tavaroita myydä Ruotsissa toimivassa myymälässä. Siinä tulee muun muassa verokysymyksiä, että ei kannata Suomesta ehkä viedä samoja tavaroita. Voi olla logistisia eli rahtikustannussyitä, että myydäänkö Ruotsissa jotain eri merkin vastaavaa tavaraa, mutta eri merkillä. Sitten tällainen pieni nyanssi, minkä voisi heittää. Tässä voi olla esimerkiksi, että ihan samanlaista juomavalikoimaa ei voi. Kuten tiedetään, niin Ruotsissa ei voi vaikka samanlaista olutta myydä kuin Suomessa, että tulee näitä lainsäädännöllisiä näin. Mutta siis lähtökohta on se, että kyllä sama valikoima niin pitkälle kuin mahdollista, samanlainen toimintamalli, samanlainen konsepti.

Selvä. Otetaanko yleisöstä välikysymys?

Otetaan ihmeessä. Täällä yleisössäkin Ruotsiin laajeneminen ja kilpailutilanne kiinnostaa kovasti. Tässä on tosiaan mielenkiintoinen tilanne, että teidän ruotsalaiset kilpailijat hakevat sitä kasvua Suomesta ja suomalaiset halpakauppaketjut hakevat sitä Ruotsista. Täällä on kysymys, että Rusta, Jula ja Biltema ovat laajentuneet Suomeen. Kuinka kovia kilpailijoita nämä ovat?

Menemättä nyt sitten kilpailijoiden yksityiskohtiin muuten ja syihin, miksi he laajentuvat Suomeen? Kyllä minä suunnilleen tiedän, miksi he sitä tekevät, mutta parempi kun en lähde sitä arvioimaan. Suomessa nämä kilpailijat ovat olleet jo pitkään. Meillä on paljon kilpailijoita. Kaikki nämä äsken mainitut, mutta sitten myöskin perinteinen rautakauppa on meidän kilpailija. Jossain määrin jopa hypermarketit. On meidän kilpailijoita. Eli tämä on hyvin pirstaleinen. Keskeiset kilpailijat ovat Suomessa olleet jo pitkään. He ovat laajentaneet täällä liiketoimintaa, osa on kiihdyttänyt. Osa on ehkä vähän himmaillut. Me ollaan totuttu toimimaan heidän kanssaan.

Meillä on varsin hyvä kokemus ja statistiikka siitä, että miten kilpailijan laajentuminen vaikuttaa meidän myynnin kehitykseen. Ihan päivänselvää on se, että vaikuttaa. Ei, kukaan meistä ei ole immuuni kilpailulle, mutta kysymys on siitä, että kuinka paljon se vaikuttaa. Se on vaikea sanoa. Huolimatta siitä, että meidän keskeiset kilpailijat on Suomessa avanneet uusia kauppoja ja kasvattaneet kokoaan, niin meidän myynti on kuitenkin kasvanut myös vertailukelpoisesti varsin suotuisasti. Ja minusta se, että meillä kasvaa asiakasmäärä tässäkin tilanteessa, osoittaa meidän konseptin vahvuutta.

Selvä. Täällä on vielä, Ruotsista kysytään, ja täällä on itse asiassa ihan aiheellinen havainto, että Helsingin pörssin yhtiöillä on mennyt siellä melkein kaikilla tosi huonosti. Tässä kysytään, että miksi Puuilo laajentuu Ruotsiin, mutta se on meille varmaan aika selvää, miksi te sinne menette, mutta ymmärrätte varmaan myös riskit. Ei tarvitse kauhean kaukaa hakea. Myös ainakin joillain osa-alueilla kilpailijalla, Tokmannilla.

Me ymmärrämme riskit varsin hyvin ja tiedämme. No tietysti on se, että meillähän on tilanne, että meillä on varsin hyviä kasvun vuosia Suomessa vielä edessä. Niin kuin me ollaan kerrottu, meillä on nyt 60 myymälää. Me tavoitellaan 90:tä Suomessa, jopa enemmän, seuraavan neljän vuoden aikana. Meillähän ei ole mitään sellaista erityistä kiirettä, että tarvitsee rynniä uudelle markkinalle etenkään suurella riskillä, vaan me voidaan tehdä. Kuten sanoin, niin tässä rauhallisesti pilotoiden, testaten, riskejä halliten. Niin palaan ehkä siihen, että. Jos kuvailisin näin, että yhtään Puuiloa ei vielä Ruotsissa ole ollut Suomen rajojen ulkopuolella. Ei ole ollut. Ja ei tietenkään historiallinen menestys ole tae tulevasta, mutta kyllä sitä yleensä historiallinen menestys ja se liiketoimintaympäristön samanlaisuus kuitenkin jotain kertoo.

Minusta tärkeintä on se, että kun mennään uudelle markkinalle, niin kysymys on se, että mitä uutta tarjottavaa sillä brändillä tai konseptilla on. Jos ei ole, niin todennäköisesti se menestyminen on paljon, paljon epävarmempaa. Mutta jos on, joka on melkein ehdoton edellytys sille, että uutta markkinaa saa, meidän pitää pystyä tarjoamaan syy tässä tapauksessa ruotsalaiselle asiakkaalle vaihtamaan kauppaa kilpailijakaupasta meille, ja me uskotaan, että meillä on tarjota jotain erilaista ja uutta. Keskeisimpänä siinä on selkeästi laajempi valikoima.

Selvä, nämähän se pian, että miten tässä käy.

Milloin te arvioisitte tämän Ruotsin toiminnan alkavan näkyä tuloksessa selkeästi ja mikä siellä on myymälätavoite pitkällä aikavälillä?

No me mennään nyt hyvin rauhallisella vauhdilla, että miten se näkyy tuloksessa, niin se näkyy tietysti lähitulevaisuudessa. Kuinka paljon, se on hyvä kysymys. Tietysti me pyritään siihen, että se ei näy juuri ollenkaan, että kasvavana myyntinä, mutta sillä tavalla, että tulostulossa suhteellinen kannattavuus säilyy varsin samalla tasolla. Me ollaan realisteja tietysti tässä asiassa, että kyllä se vaatii meiltä investointeja. Kulurakenne varmasti on ensimmäisinä vuosina korkeampi. Se on ihan päivänselvää. Niin meillä täällä Suomessakin, kun me avataan uusi myymälä. Se uusi myymälä ei ensimmäisenä tai toisena vuonna ole ihan yhtä kannattava kuin ne vanhat myymälät, vaikkakin kannattavia ne ovat. Mutta tämä on ihan ymmärrettävää. Nyt hukkasin sen toisen kysymyksen.

Se myymälämäärä. Joo, Ruotsissa.

No vielä ei. On ennenaikaista. Minä oon todennut joissain haastatteluissa, että onnistuessaan Ruotsi voi olla yhtä suuri. Siellä voi olla yhtä suuri verkosto kuin Suomessa, kun mietitään markkinan kokoa. Niin. Ei se ole poissuljettua, että jos me Suomessa saadaan 90 myymälää, niin voiko Ruotsissa olla joku päivä 90 Puuiloa? Niin, on se mahdollista. Mutta menemättä nyt tai lupaamatta nyt vielä tässä vaiheessa sen enempää, mutta avaan vaan sitä potentiaalia.

Olette positiivisia. Kuitenkin hypätään kotimaahan hetkeksi. Miltäs täällä kotimaassa nyt näyttää? Kuluttajien ostovoima ja halukkuus. Keskiostos on vähän hiipinyt ylöspäin ja.

Tämä kuluttajaluottamus on viimeisen kolmen vuoden mittausjaksolla. Muistaakseni kolmen vuoden mittauksella nyt korkeammalla tasolla. Ei ole huipussa. Mutta siis selkeästi on nyt noussut, ja uskon, ja me tiedetään kyllä, että mekin hyödytään siitä. Tosin on myöskin niin, että kun katsoo viime vuotta tai toissa vuotta, milloin kuluttajaluottamus on ollut paljon, paljon alempi, niin ihan hyvin on kauppa käynyt ja uusia asiakkaita saatu. Että halpakauppa ja meidän tyyppinen kauppa kyllä hyötyy myös siitä tilanteesta. Että silleen tämä kuluttajaluottamusasia ei ole. Meille ei ole sillä tavalla kriittinen kysymys, koska tämä meidän konsepti on varsin defensiivinen, kuten tuossa esityksessä toin esille ne syyt, mistä se johtuu.

Nyt meillä nousi hivenen keskiostos. Nyt se oli kolmas kvartaali peräkkäin, ja se kyllä kielii siitä, että asiakkaat ostavat vähän enemmän. Jos kuitilla oli ennen 5 tavaraa, niin nyt siellä voisi ruveta olemaan 5 ja puoli tavaraa, että ostetaan vähän enemmän. Saatetaan ostaa hieman kalliimpia tavaroita. Mehän myymme. Myymme myös siis bränditavaroita, ja tässä mielessä ei olla aivan klassinen halpakauppa myöskään. Mutta kyllä meidän oma arvio on, että nyt piristymistä on tapahtumassa ja me kyllä ilolla sitä tervehditään.

No, kuulen jostain loppuvuodelle nyt kolme toivomusta, niin mitä ne olisivat?

No tietysti ensimmäinen olisi siis se, että tässä maailman myllerryksessä ei tapahtuisi nyt mitään sellaista, että ihmisten usko tulevaisuuteen horjuisi. Toinen on se, että jatkettaisiin tätä samanlaista kehitystä nyt, niin kuin lainsäätäjien puolelta. Nyt näyttää hyvältä, että ei lähdettäisi tekemään mitään. Mitään sellaisia, jotka voisi nyt sitten lyödä ostovoimaan tai voisi aiheuttaa esimerkiksi yritysten investointihalukkuuteen lommoja. Ne nyt ainakin tässä. Ja sitten, että ei tehtäisi nyt lähitulevaisuudessa mitään. No se on. Tosin loppuvuonna varmaan ei tapahdukaan, mutta että ei ainakaan mitään sellaisia päätöksiä, mitkä haittaisivat työllistämistä tai haittaisivat tuota. Tai että työn tekeminen olisi kannattavaa, niin sellaisista päätöksistä pitäisi pidättäytyä.

Selvä. Annetaan yleisön kysyä vielä lyhyesti.

Otetaan yleisökysymyksiä. Täällä on ihan relevantti kysymys nimimerkiltä Osinko. Miksi jakaa noin paljon osinkoa, jos teillä on hyviä kasvuaihioita?

Me ollaan. Me ollaan pystytty kasvamaan kaikki nämä menneet vuodet tulorahoituksella, ja se on meille riittänyt. Meillä on ollut varoja tehdä kaikki ne investoinnit, mitä tämä nykyinen kasvuvauhti on edellyttänyt. Tämä on myös kasvunhallintaa. Kysymys varmaan voisi kääntää niin päin, että miksi ette avaa Suomeen 20 myymälää? Tai miksi ette lähde yritysostoille tai miksi? Miksi? Miksi sinne Ruotsiin mennään tuolla tavalla hiippailemalla, niin kysymyksen varmaan voi kääntää näin päin. Kyllä kyse on kasvun hallinnasta ja siitä, että kasvetaan maltilla. Ollaanhan me kiihdytetty kasvua, mutta että kasvetaan maltilla ja huolehditaan siitä, että ne yhtiön sisällä olevat rakenteet ja resurssit kestää sen, ettei ala syntyä haitallisia lieveilmiöitä.

Meillä on ollut. Meillä on hyvä kassavirta ja kassan tilanne on ollut hyvä. Ja niin kuin tuossa mainitsin aiemmin, niin me ollaan voitu jakaa se ylimääräinen raha, joka tässä tapauksessa tietysti kuuluu omistajille. Tietysti on muitakin voitonjakomekanismeja olemassa.

Sehän on täydellistä, että raha riittää sekä osinkoon että kasvuun. Puuilo, Juha Saarela, kiitos haastattelusta. Tässä vaiheessa meidän täytyy lopettaa. Meillä on seuraava esitys vuorossa.