Finanssisektori paaluttaa osinkolistojen kärkisijat myös ensi keväänä

Finanssiyhtiöille vuosi 2025 on ollut toimintaympäristön puolesta hyvin myönteinen, pääomamarkkinan kehityttyä vahvasti ja korkotason vakiinnuttua. Yhtiöiden tuloskehitys on kuitenkin ollut vaihtelevaa, ja moni seuraamamme yhtiö on kärsinyt etenkin vaihtoehtoisten sijoitustuottojen vaisusta kehityksestä (uusmyynti sekä tuottopalkkiot). Pankit ovat puolestaan pelanneet puolustustaistelua korkojen laskiessa. Kokonaisuutena sektorin tuloskehitys on kuitenkin ollut vahvaa, vaikka mistään ennätystuloksista ei voidakaan sektorin mittakaavassa puhua.

Varainhoitajat ovat tunnetusti hyviä osingonmaksajia, sillä niiden liiketoiminta sitoo pääosin hyvin maltillisesti pääomaa, ja investointitarpeet sekä mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Näin ollen yhtiöt voivat jakaa valtaosan tuloksistaan vuosittain omistajille. Pankeilla liiketoiminta on sen sijaan hyvin pääomaintensiivistä, mutta voitonjako on varainhoitajien tapaan vuolasta orgaanisten kasvumahdollisuuksien ollessa vaatimattomia toimialan kypsästä luonteesta johtuen. Valtaosa seuraamistamme yhtiöistä käyttää osinkoja voitonjaon muotonaan, ja omien osakkeiden ostoissa ovat kunnostautuneet suuremmassa mittakaavassa vain Sampo sekä Nordea.

Ensi kevään osinkonäkymä sektorilla on tuttuun tyyliin vuolas, ja yhtiöt kiilaavat kärkisijoille korkeimpien osinkotuottojen listalla Helsingin pörssissä.

Evlin operatiivinen tulos on jatkanut vahvaa kehitystään 2025 aikana, ja yhtiö kilpailee yhdessä Madatumin kanssa varainhoitosektorin suurimman onnistujan tittelistä 2025 osalta. Evlin tase on erinomaisessa kunnossa ja lievästi ylikapitalisoitunut. Kun tulosnäkymä ensi vuodelle on myös erinomainen, ei yhtiöllä ole mitään syytä kitsastella voitonjakonsa kanssa. Odotammekin yhtiön jakavan tuttuun tyyliin valtaosan tuloksestaan ulos osinkoina. Lähivuosien voitonjakonäkymä on myös positiivinen ja odotamme osingolta tervettä kasvua yhdessä tuloksen kanssa.

Vuolaasta voitonjaostaan tunnettu eQ jatkanee tutulla voitonjakolinjallaan, ja odotamme yhtiön jakavan ulos koko tuloksensa. Osinko kuitenkin laskee reippaasti edellisestä vuodesta tuloksen mukana. eQ:n likviditeettiasema on kiristynyt viimeisen kahden vuoden aikana, kun yhtiö on jaksottanut tuottosidonnaisia palkkioita tulokseensa, ja näiden kassavirrat ovat viivästyneet private equityn hiljaisen irtaantumismarkkinan johdosta. Näiden kassavirtojen pitäisi vihdoin alkaa realisoitua Q4:n aikana ja tämän myötä myös likviditeettiin liittyvän riskin pitäisi hälventyä nopeasti. Lähivuosien osinkonäkymä riippuu täysin tuloskasvun kulmakertoimesta emmekä odota alkuvuodesta julkaistavan strategiapäivityksen aiheuttavan muutoksia yhtiön pääoman allokaatiopolitiikkaan.

Alexandria on jakanut viimeiset kolme vuotta koko tuloksensa ulos osinkoina. Yhtiön tase on erittäin vahva ja mielestämme varsin selvästi ylikapitalisoitunut. Tämä johtuu arviomme mukaan siitä, että yhtiö haluaa säilyttää merkittävää liikkumavaraa yrityskauppoja silmällä pitäen. Taseen vahvistaminen nykytasolta ei ole mielestämme enää perusteltua, joten koko tuloksen ulos jakaminen on käytännössä selviö. Pidämme myös hyvin mahdollisena, että yhtiö käyttää ylivahvaa tasettaan osinkonsa symbolisessa kasvussa pitämiseksi. Mielestämme tämä olisi enemmän kuin perusteltua, etenkin kun ensi vuoden tulosnäkymä on vahva ja 2025 tulosta painaa H1:llä saatu Finanssivalvonnan seuraamusmaksu.

Titanium on jakanut läpi historiansa käytännössä koko tuloksensa ulos osinkoina. Historiallisesti yhtiö on jakanut tuloksestaan noin 70 % perusosinkona sekä loput lisäosinkona, ja mielestämme Titaniumin tapauksessa lisäosinko on tulkittavissa osaksi normaalia voitonjakoa. Titaniumin tulos on tullut viime vuodet reippaasti alas, kun Hoivarahaston tuottopalkkiot ovat laskeneet ja yhtiö on tehnyt uuden strategiansa puitteissa kasvupanostuksia. Titaniumin taseasema on edelleen hyvin vahva ja tase tarjoaa jonkin verran liikkumavaraa yritysjärjestelyjä ajatellen. Pidämmekin edelleen todennäköisenä, että yhtiö jakaa koko tuloksensa osinkoina. Näemme kuitenkin pienen riskin siitä, että yhtiö haluaa kasvattaa taseensa puskureita nykyisessä tilanteessa, jossa se ajaa uutta strategiaa ylös ja päätuote Hoivarahasto menettää edelleen pääomia.

United Bankersin tulos laskee kuluvana vuonna selvästi, kun tuottopalkkiot laskevat vertailukauden hurjalta tasolta.  Yhtiön osinkopolitiikkana on jakaa vähintään 70 % tuloksestaan osinkoina, mutta taseen ollessa erittäin hyvässä kunnossa ei yhtiöllä ole syytä kitsastella voitonjakonsa kanssa. Vaikka yhtiö ei olekaan tätä julkisesti sanonut, niin arviomme mukaan se tavoittelee kasvavaa osinkoa, mikä heijastuu myös voitonjakopäätöksissä. Esimerkiksi 2024 ennätysvuodelta voitonjakosuhde jäi karvan alle 70 %:iin. Odotamme voitonjakosuhteen olevan lähivuosina keskimäärin korkea, noin 90 %, mutta sen vaihtelevan vuosittain tuloksen mukana. Kokonaisuutena UB:llä on mielestämme erinomaiset edellytykset pitää osinko kasvu-uralla tulevina vuosina vahvan taseen ja kasvavan tuloksen turvin.

Taaleri poikkeaa muista sektorin yhtiöistä siinä, että osinko näyttelee sen sijoittajatarinassa vain sivuroolia. Pääoman allokaatiossa yhtiön fokus on oman taseen sijoituksissa sekä yrityskaupoissa. Yhtiön osinkopolitiikkana on jakaa vähintään 50 % tuloksestaan osinkoina ja arvioimme voitonjaon olevan lähivuosina ennemmin tavoitteen ala- kuin ylälaidassa. Kommentoimme voitonjakoa tarkemmin syyskuun alun CMD:n jälkeen.

CapManin tavoitteena on jakaa osinkoina vähintään 70 % tuloksesta ilman käyvän arvon muutoksia, ja lisäksi yhtiö tavoittelee osingon kasvua ajan kuluessa. Yhtiön tase on vuoden takaisen CaPS:n myynnin seurauksena hyvässä kunnossa, etenkin kun huomioidaan konsernin valtava sijoitussalkku. Vaikka pitkällä aikavälillä osingolla on erinomaiset edellytykset kasvaa, liittyy osinkoon lyhyellä aikavälillä epävarmuutta. Yhtiön tulos jää kuluvana vuonna vielä vaisuksi ja se tulee isoilta osin käyvän arvon muutoksista. Lisäksi yhtiö joutunee tekemään uusiin lippulaivarahastoihinsa merkittäviä sijoituksia, ja tämä saattaa kiristää likviditeettiä hetkellisesti. Ennustamme edelleen osingon kasvavan ensi keväänä, mutta tämä on riippuvainen yhtiön näkemyksestä sen seuraavan vuoden likviditeetistä. Pitkällä aikavälillä osingon kasvulle on hyvät edellytykset, kunhan nykyinen kasvustrategia etenee suunnitellusti.

Sammon voitonjakopolitiikka on kristallinkirkas. Yhtiö jakaa tuloksestaan noin 70 % ns. ”perusosinkoa”, ja tämä halutaan pitää kasvussa tilanteessa kuin tilanteessa. Yhtiön liiketoiminta tarvitsee pääomia hyvin rajallisesti ja näin ollen yhtiö kykenee jakamaan valtaosan tuloksestaan omistajilleen. Näin ollen perusosingosta ylijäävä osa sekä mahdolliset taseesta vapautuvat muut pääomat kanavoidaan omien osakkeiden ostoihin. Yhtiöllä on viime vuosina ollut systemaattisesti käynnissä omien osakkeiden osto-ohjelma ja uskomme tämän jatkuvan myös tulevaisuudessa. Sammon tapauksessa voitonjakoa onkin hyvä tarkastella osingon sekä omien ostojen kokonaisuutena.

Nordean voitonjakopolitiikka on niin ikään selkeä yhtiön jakaessa 60–70 % tilikauden tuloksestaan osinkoina ja täydentävän tätä omien osakkeiden ostoilla. Myös Nordean voitonjakoa tulee siis tarkastella osingon sekä omien ostojen kokonaisuutena. Oma osinkoennusteemme odottaa vuodelta 2025 hieman alle 70 %:n osingonjakosuhdetta, jolloin omien osakkeiden takaisinostot huomioiva voitonjakosuhde nousisi reiluun 85 %:iin. Tulevina vuosina odotamme osingon kasvavan tasaisesti tuloksen mukana.

Mandatum on profiloitunut lyhyen pörssihistoriansa aikana toimialan avokätisimmäksi osingonmaksajaksi. Tästä on kiittäminen listautumisen aikaan pullistellutta tasetta, jota jatkuvasti supistetaan. Näitä taseesta vapautuvia varoja Mandatum jakaa osinkoina omistajilleen varsinaisen vuosittaisen tuloskertymän päälle. Vuodelta 2025 odotamme 1,0 euron kokonaisosinkoa, joka sisältää Saxo Bankin sekä Enenton osakkeiden myynnistä vapautuvat varat. Näin ollen tämän tasoista voitonjakoa on turha odottaa tulevina vuosina, joskin taseen tyhjennystalkoot pitävät ennusteissamme osingon tulosta korkeampana vielä pitkään.

Oma Säästöpankin tulos on ollut selvässä paineessa, kun kulutaso on kasvanut huomattavasti riskienhallinnan panostuksista johtuen ja korkotaso on laskenut tuottoja. Lisäksi lainakannan laatuun on liittynyt haasteita, minkä takia odotamme yhtiön jatkavan varovaista voitonjakoaan viime vuoden tapaan ja jakavan noin 30 % tilikauden tuloksestaan osinkoina. OmaSp:n tase on kuitenkin nykytasollaan jo varsin vahva, joten odotamme lähivuosilta kasvavaa voitonjakoa. Tuloskehityksen pitäisi myös vakautua, mikä tukee voitonjaon näkymää.

Aktian tuloksen odotamme säilyvän viime vuoden tasolla. Vaikka operatiivinen kannattavuus on laskenut korkotason mukana, tukevat matalammat kertakulut tuloskehitystä. Osinkoon odotamme kuitenkin nimellistä sentin korostusta, mikä vastaisi noin 80 %:n voitonjakosuhdetta. Aktian voitonjakopolitiikkana on jakaa noin 60 % tilikauden tuloksesta osinkoina, ja tätä yhtiö voi täydentää lisäosingoilla tai omien osakkeiden takaisinostoilla. 60 %:n voitonjakosuhteella pankin tase kuitenkin vahvistuisi jatkuvasti, mitä emme pidä todennäköisenä vakavaraisuuden ollessa jo tavoitetason yläpuolella.

Alisa Pankin emme odota jakavan lähivuosina osinkoa, sillä yhtiö on tällä hetkellä vahvassa kasvuvaiheessa ja liiketoiminta on yhä matalista volyymeistä johtuen tappiollista. Ylimääräistä vakavaraisuutta yhtiöllä toki on, mutta tämän yhtiö aikoo käyttää liiketoimintansa kasvun mahdollistamiseksi. Alisan kohdalla osinko ei olekaan olennaisessa roolissa, vaan sijoittajien kannalta merkityksellistä on laskurahoitukselle asetettujen korkeiden kasvutavoitteiden saavuttaminen.