Blogisarjassa pohditaan pörssielämää yhtiön näkökulmasta

Inderesin listautumisen jälkeen sain jatkuvaa negatiivista palautetta yhtiömme osakkeen heikosta likviditeetistä. Yhtiöstä kiinnostuneita oli jonoksi, mutta osakkeen muutaman tuhannen euron päivävaihto pörssissä oli kaikille esteenä. Listautumisessakaan kukaan sijoittaja ei päässyt ottamaan järkevää omistusta osakkeesta, sillä 5,7 miljoonan euron listautumisanti ylimerkittiin yli 8-kertaisesti reilussa 20 tunnissa. Instituutioantia ei ollut, joten suurimmatkin uudet omistajat saivat korkeintaan muutamalla tuhannella eurolla osakkeita.

Jotkut vaativat, että likviditeettiongelman ratkaisemisen pitäisi olla nyt toimitusjohtajan ykkösprioriteetti. Minua kiinnosti liiketoiminnan rakentaminen enemmän, enkä nähnyt sillä hetkellä operaatiossa järkevää linkkiä strategian edistämiseen. Enkä rehellisesti sanottuna edes tiennyt, miten asian voisi ratkoa tilanteessa, jossa valtaosa omistuspohjasta on lukittuna.

Totesin, että aika kyllä korjaa asian, kun omistusrakennettamme katsoo. Niinhän siinä lopulta kävi, vähän liiankin hyvin.

Tällä viikolla Tukholmassa järjestettiin Nasdaqin First North Day, jossa juhlistettiin 20-vuotista kasvuyhtiöiden First North -listaa. Inderesillä oli ilo olla tapahtumassa kumppanina. Viime vuosien masennuskrapulan jälkeen minulle itsellekin tuli Nasdaqin puheenvuorosta hieman yllätyksenä, että pitkällä aikavälillä First North on tuottanut varsin hyvin, vaikka indeksin laskennassa tuottolukuja heikentävät yhtiöiden päälistasiirtymät (erinomaisesti tuottavat osakkeet siis hyppäävät indeksistä päälistalle, ja mörnijät jäävät kyytiin).

Nasdaqilla on monta muutakin syytä hehkuttaa pohjoismaista First Northia. Historian aikana sinne on listattu 561 yhtiötä, kerätty 32 miljardia euroa pääomaa ja 150 yhtiötä on siirtynyt päälistalle. Se on tuottanut selvästi paremmin kuin kasvuyhtiölistat muissa Euroopan pörsseissä. Ruotsi on Euroopan pääomamarkkinan ihailtu tähti, mutta Suomenkaan ei tarvitse vertailussa hävetä. First North -listoilla jopa 40 % osakkeiden päivävaihdosta tulee yksityissijoittajilta, eli lista on mahdollistanut koko kansan pääsyn aikaisemman vaiheen kasvuyhtiöihin. First Northin likviditeetti on piristynyt selvästi vuoden 2025 pohjista, mikä on hyvä signaali. Myös listautumisuutisia on viime viikkoina nähty lisää niin Helsingissä kuin Tukholmassa.

Nykyhetki tuntuu silti masentavan synkältä niin listan yhtiöiden kuin sijoittajien vinkkelistä. First North Helsinki rikkoo jälleen kaikkien aikojen alimpia lukemia, eikä Tukholmassa näytä paremmalta. Viiden vuoden tuotto on -69 %. Sattumalta Inderes muuten juhlii juuri samaan aikaan viisivuotissynttäreitä First North -listalla. Indeksin huippu osui melkein listautumispäivään.

Yksi syy krapulaan on siinä, että raha pakenee edelleen joukolla pienyhtiörahastoista, kuten rahoituksen professori Vesa Puttonen kirjoittaa Sijoitustiedossa. Kun ohuen likviditeetin osakkeita pakkomyydään, tulee rumaa jälkeä osakekursseihin, jollei yhtiön tulos ole rajussa nousukiidossa. Eräs tukholmalainen pankkiiri totesi minulle puoliksi nauraen, että First North -yhtiöiden tulosjulkistukset ja uutiset ovat ”pelkkiä likviditeetti-ikkunoita, joissa nämä pakenevat omistajat pääsevät myymään osaketta”. Se on hyvin sanottu. Hyvien uutisten kohdalla ainoastaan osakkeen vaihto nousee, ja kurssi polkee paikallaan.

Puttonen toteaa, että pienten yhtiöiden ei kannata odottaa osakerahastoja sijoittajaksi. Jos nyt omistajalistalla on pienyhtiörahasto, se on todennäköisesti ennemmin myyntilaidalla.

Hesulin pienyhtiölistasta löytyy toimitusjohtajia, jotka ovat ”ranteet auki” tämän kanssa, kertoo tuntemani hallitusammattilainen. Jos yhtiösi sattuu olemaan markkinalla lokeroituna surkimuskategoriaan, jota sijoittajat tällä hetkellä hyljeksivät, on siinä vähän tehtävissä. Voi olla turhaa ajankäyttöä panostaa sijoittajasuhteissa rahastokohderyhmään, joka on joka tapauksessa myymässä.

Jotain kuitenkin on tehtävissä, jos kärsivällisyys kestää. Omat vinkkini korjaussarjaksi ovat seuraavat:

• Omien osakkeiden ostamisen pitäisi olla itsestäänselvyys. Jostain syystä monen pienyhtiön hallitus arkailee tätä.
• Panosta yksityissijoittajiin. Sielläkin sentimentti on surkea, mutta ensimmäiset harjaantuneet tupakantumppien poimijat ovat jo liikkeellä.
•  Pohdi sijoittajatarinaan uusia teemoja tai kulmia, joilla saisi herätettyä kiinnostusta ja asemoitua yhtiön kasvukategoriaan.
• Vahvojen lukujen toimittaminen on lopulta varmin tapa saada sijoittajien kiinnostus, vaikka sekin vaatii aikaa. Muutama hyvä neljännes ei riitä.
• Ole kärsivällinen. Syklisyys kuuluu elämään pääomamarkkinoilla.
• Älä syytä ”pörssiä”, se ei ratkaise mitään.

Inderesin osakkeen alkuvaiheen likviditeettiongelma on rytäkässä ratkennut, kun entuudestaan hajautunut omistajapohjamme on alkanut uusiutua. Olemme yksi pienyhtiölistan likvideimpiä osakkeita. Yhden viikon aikana parhaimmillaan prosentti omistuksesta vaihtaa omistajaa. Jos joku haluaisi nousta suurimpien omistajien joukkoon, siihen ei nykyvaihdolla montaa kuukautta tarvittaisi. Sijoittajien kiinnostuksen virittäminen tuntuu kuitenkin vaikeammalta kuin koskaan, ja moni yhtiö jakaa haasteen. Ilokseni olen huomannut, että omistajalistalle on alkanut ilmaantua uusia sijoittajia. Ja Inderes itse on noussut omistajalistan kärkipaikoille omien osakkeiden osto-ohjelman myötä.

Sijoittajana pyrin välttämään hypetrendejä ja tonkimaan roskakoreja. Rakastan sijoittaa teemoihin, jotka masennus on vallannut. Olen innoissani First Northista ja pienyhtiöistä juuri sen takia, että sentimentti on niin hapan, vaikka toimitusjohtajana se tuntuu toisinaan raskaalta. Salkustani olen myynyt kaikki myytävissä olevat suurempien yhtiöiden osakkeet ja sijoittanut kaiken pienyhtiöihin (sekä tietenkin Inderesin osakkeeseen). Jos professori Puttosen luennoilla aikanaan oppimani rahoitusteorian perusteet pitävät tänä päivänä enää yhtään paikkaansa, ei nykyinen krapula voi jatkua loputtomiin, jos pienyhtiöiden tulokset yhtään kehittyvät oikeaan suuntaan.

Ehkäpä jotain aikamme latistuksen ilmapiiristä kertoo muuten sekin, että yhden yhtiön toimitusjohtajan massiivisesta sijoituksesta omaan yhtiöönsä onnistutaan veistämään ivallinen lehtiotsikko. Sentimentti ei voi tästä enää huonommaksi mennä, vai voiko?

Blogin aiemmat osat:

Elämää pörssissä – Osa 1 | Mitä maksaa olla listalla? Laskin euron tarkkuudella

Elämää pörssissä – Osa 2 | Onko ohjeistamisessa mitään järkeä? Tulosvaroitus 50 tuhannen euron takia

Elämää pörssissä – Osa 3 | Olin väärässä! Osakemyynnit listautumisessa eivät olekaan syntiä

Elämää pörssissä – Osa 4 | Aloimme raportoida liikevaihtoa kuukausittain. Sitten tapahtui jotain yllättävää.

Elämää pörssissä – Osa 5 | Community Adjusted EBITDA