Euro tippui elokuussa alle pariteetin dollaria vastaan, ja on siellä sittemmin myös pysytellyt. Vuoden alusta yhteisvaluutta on luisunut jo yli 15 % dollaria vastaan, mutta vahvistunut muita eurooppalaisia valuuttoja, kuten Ruotsin kruunua ja Ison-Britannian puntaa, vastaan. Valuuttakurssimuutokset olivat rajuja myös Q3:lla, usein dollarin eduksi.

Lähde: Inderes

Tässä tekstissä keskitytään EUR/USD-valuuttapariin, jossa euroa painaa nyt moni tekijä: valuutan kysyntää laskee tyypillisesti heikentyvä talouskasvunäkymä ja matala korkotaso, ja molemmat toteutuvat täysimääräisesti euroalueella. Vaikka EKP on ottanut jo askelia elvytyksessä, korkoero Federal Reserveen on kasvanut suurimmaksi yli kahteen vuoteen eikä sen odoteta kapenevan lähiaikoina.

Rahapolitiikkaerojen myötä markkinakorot ovat Yhdysvalloissa nousseet, mikä nostaa rahan tuottoa Atlantin tuolla puolen. Tällöin tuottoa hakevien sijoittajien kannattaa vaihtaa euronsa dollareiksi ja siirtää sijoituksensa USA:han, jolloin sille saa paremman tuoton kuin euroalueella. Samalla kysynnän kohdistuessa dollareihin sen valuuttakurssi vahvistuu euroon nähden. Valuuttakurssiero näyttäytyy myös tuontihinnoissa ja tätä kautta inflaatiossa, sillä dollarimääräiset tuotteet kallistuvat euroalueella EUR/USD-kurssin heikentyessä. Toisaalta heikko valuutta pönkittää hintakilpailukykyä ulkomailla ja tätä kautta vientiä. Tosin euromaissa vaikutus on rajattu, sillä merkittävä osa kaupasta tapahtuu euroalueen rajojen sisällä.

Loppuvuosikin eurolle kivikkoinen

Euroopan edessä oleva kylmä taloustalvi ja rahapolitiikan kiristysodotukset huomioon ottaen euron loppuvuosi näyttää kivikkoiselta. Ennusteissakaan euron voittokulkuun ei oikein uskota, sillä Refinitivin valuuttaennusteissa EUR/USD-kurssin povataan olevan 3 kuukaudenkin kuluttua alle pariteetissa.

Kysyin analyytikoiltamme EUR/USD-kurssin hyötyjistä ja kärsijöistä Helsingin pörssissä (ceteris baribus, eli muiden tekijöiden pysyessä ennallaan). Kuten vastauksista näkyy, valuuttakurssit vaikuttavat moneen yhtiöön, ja ne ovat kootusti alla.

Vahvasta dollarista hyötyvät yhtiöt:

Revenio. Revenion liikevaihdosta n. 50 % tulee Yhdysvalloista, minkä takia EUR/USD-suhde vaikuttaa voimakkaasti raportoituihin lukuihin. Q2:lla kurssimuutokset toivat noin 2 MEUR enemmän liikevaihtoa, mistä noin 60 % valuu liikevoittoriville, kun eliminoimme Revenion dollarimääräiset kulut. Valtaosa kuluista on puolestaan euromääräisiä.

Rovio. Yhtiön liikevaihdosta 67 % tuli viime vuonna Pohjois-Amerikasta, mikä tuloutuu pääosin dollareina. Kulut muodostuvat samaan aikaan pääasiassa euroissa.

Qt. Yhtiön liikevaihdosta lähes 2/3 on dollarimääräistä. Myös Neste hyötyy ison dollarimyyntinsä ansiosta.

UPM, Stora Enso, Metsä Board. Metsäjäteillä on paljon dollarikauppaa, mutta kulut euroissa. Myös Huhtamäki hyötyy ison Yhdysvaltain liiketoimintansa vuoksi.

Nokian liikevaihto saa tukea vahvistuvasta dollarista, mutta tänä vuonna tulosvaikutus on neutraali.

Konepajat. Konepaja-analyytikkomme Erkki Vesola kokosi valuuttakurssivaikutukset ao. taulukkoon. Tarkastelluista yhtiöistä Konecranes näyttää hyötyvän suhteessa eniten USD:n vahvistumisesta ja myös Metso Outotecissa positiivinen tulosvaikutus on merkittävä.

Huomioitavaa taulukosta: Luvut tulosvaikutuksesta perustuvat yhtiöiden 2021-vuosikertomuksissaan esittämiin herkkyysanalyyseihin. Arvioitu tulosvaikutus on suuntaa antava ja perustuu 1) muiden asioiden pysymiseen ennallaan (ceteris paribus) ja 2) tilanteeseen ilman valuuttakurssisuojauksia (esim. valuuttatermiinit). Wärtsilä kertoo, toimintojensa olevan valuuttasuojattuja eikä näin odota merkittäviä vaikutuksia valuuttakurssimuutoksista 2022.

Vahvasta dollarista kärsivät yhtiöt:

Tietyt ohjelmistoyhtiöt (esim. LeadDesk), sillä osalla on pilvilaskentakapasiteetissa sopimuksissa dollarihinnat.

Finnair. Lentoyhtiöllä on paljon dollarimääräisiä kuluja, mikä on negatiivista yhtiölle.

Yhtiökohtaisten kommenttien takana ovat Antti Luiro, Juha Kinnunen, Atte Riikola, Antti Viljakainen, Petri Gostowski ja Erkki Vesola.