Helsingin pörssin metsäyhtiöiden kohdalla Q2 tuloskausi on ohi ja viime videoistakin on reilu vuosi, niin nyt on aika hyvä hetki katsoa vähän, että miten sektorilla tällä hetkellä näyttää. Monesta on.

Terve. Mikael.

Tosiaan nyt on tuloskausi metsäyhtiöiden kohdalla saatu pakettiin sen tiimoilta vähän kun katsoin. Myös kun valmistaudun tähän videoon niin kurssikehityksiä tänä vuonna niin ei kaksisia ole sektorilla ollut, niin onko siinä potkittu vaan tölkkiä eteenpäin vai onko tässä mitään tapahtunut?

No kyllähän niitä katsoo, varsinkin niitä kemiallisenpuolen yhtiöitä. Niin paranihan ne tulokset hieman tässä Q2:lla ja itse taas parantuva kuin ykköselläkin pääosin verrattuna vertailukauteen, että hyvin lievää semmoista pientä elpymistä. Mutta mutta. Arvostuksessa ei ehkä nyt niin kuin tuossa varsinkin viime vuoden loppupuolella oli, oli railakkaampaa syklistä käännetyn, jota nyt ei todellakaan ole ole tässä tässä saatu. Että kyllähän se kokonaiskuva metsäsektoriin liittyen on, että niin kuin edelleen, että hyvin hyvin vaikeata vaikeata on. Yksityinen kulutus on ollut ollut vaisua. Vaikuttaa tuonne kartonkibisneksiin ja muihin pakkaamisen arvoketjussa kiinni oleviin liiketoimintoihin. Rakentaminen on alhaisella tasolla globaalisti vaikuttaen etenkin puutuoteyksiköihin ja koskiseen, joka on on tietysti kiinni pelkästään. Näissä mekaanisen metsäteollisuuden tuotteissa. Kuitupuun hinta tuli tuossa viime talvena jonkin verran alaspäin, mutta on edelleen korkealla tasolla. Tukki on aika kallista monessa tuoteryhmässä, varsinkin tämä vaisu on kysyntään nähden Niin. kapasiteettia on vähintäänkin tarpeeksi. Mikä sitten häiritsee sitä, että näitä tiettyjä kustannuspaineita pystyttäisiin paikkaamaan hinnoittelulla? No, tämä Iranin sota on nostanut etenkin logistiikkakustannuksia tässä vaiheessa ja luo painetta tiettyihin muihin kustannuseriin, eriin. Ja sitten vielä viimeisimpänä niin no, suojatut valuuttakurssit. Vaikka tuo spottikurssi on tässä nyt jonkun verran elänyt edes taas. Mutta mutta. Suojausten takia se viime vuoden dollarin heikentyminen on puskenut sinne numeroihin jossain määrin läpi, niin on hyvin, hyvin hankalaa edelleen tuloksen tuloksen tekeminen päivittäisessä liiketoiminnassa. Ja se tietysti selittää noita heikkoja kurssikehityksen.

Just näin se näkyy. No jos vähän pureksitaan just esimerkiksi tota ylikapasiteettia ja myöskin tätä kilpailun lisääntymistä mitä Kiinasta on tullut, niin etenkin juuri kartonkituotannossa niin Kiinan valtion tukema se on ollut pitkään. Sieltä on saatu aika paljon tuotantoa ylös ja nyt sitä valuu myös Eurooppaan. Sitä myötä mitä USAn kohdalla on tulleja Kiinaan, niin sitä kautta se ajautuu myös Eurooppaan. Niin miten? Miten paljon tässä on nyt metsäyhtiölle tyypillistä syklisyyttä versus markkinan kautta toimintaympäristön muutosta? Että tavallaan tässä on kuitenkin tämä dynamiikka vähän muuttunut viime aikoina.

Joo, kyllähän nämä. Nämä ongelmat. Vuosi vuodelta ne on alkaneet näyttää yhä rakenteellisemmilta mitä tulee tähän kiristyneeseen kiristyneeseen kilpailuun sekä sitten toisaalta myöskin puumarkkinaan Pohjoismaissa. Tuo on iso muutos mitä Kiinassa on tapahtunut, että siellä on tosi paljon investoitu kartonkituotantoon, mutta myöskin sellun sellun tuotantoon, jolla sitten korvataan tämä osto sen luo, mitä Kiinaan on kelkottu Pohjoismaista ja ja myöskin. Etelä-Amerikasta. Eli globaalit kauppaverot on muuttumassa. Kiinan oma talous, yksityinen kulutus ei myöskään erityisen hyvässä hapessa ja myöskään piristyvässä hapessa ole tässä ollut. Niitä kiinalaiset joutuu etsimään niille tuotteilleen sitten vientimarkkinoita jostain muualta. No se nyt on sitten ehkä kyseenalaista, että minkä verran ne suoraan kilpailee suomalaisten metsäyhtiöiden kanssa tuolla Euroopan Keski-Euroopan päämarkkinoilla. Mutta kun sitä tavaraa tulee tuonne reunamarkkinoillekin, niin ne on omiaan sotkemaan sitä kysyntä tarjontatasapainoa ja löysentämään sitä hinnoittelutilannetta. Kiinalaiset pelaavat oman taloutensa säännöillä hyvin erilaisilla tuottotavoitteilla ja tuotto odotuksilla kuin pohjoismaiset pörssiyhtiöt. Niin niin, kyllähän se sitä dynamiikkaa. Melko melko rakenteellisen tuntuisesti on on muuttanut. Ja tietenkin tällaisessa valmiiksi on heikossa suhdanteessa, niin se sitten lyö lyö yhä voimakkaammin läpi.

Kun mietitään näitä sopeutuksia ja tehostamisia, mitä yhtiöllä on ollut tässä heikossa heikossa ympäristössä, niin miten sä näet kuinka paljon siellä on edelleen vyössä kiristettävää, jos tämä tilanne ei nyt merkittävästi tule parantumaan?

Jos mietitään. Tilannetta sille, että nykyiset rakenteet jäisivät operoimaan suurin piirtein sellaisella tehdasportfoliolla, joka nyt on niin niin tietysti se kiristysvara on huomattavan paljon, paljon pienempi kuin tässä nyt on. Jo ne matalimmalla olevat hedelmät poimittu ja tehostustoimia jonkin verran tehty, tehtyjä ja valmiiksikin. Niin metsäyhtiöt tuli kuitenkin. Aika tai pitkä matokuuri on takana sieltä finanss finanssikriisistä lähtien, että erinäisiä ohjelmia on pyöritetty pyöritetty, niin sitä kiristysvaraa on jossain määrin vähemmän. Mutta tietenkin sitten jos kapasiteettia leikattaisiin pysyvästi, niin totta kai se avaa uusia uusia mahdollisuuksia sitten niin kuin alentaa, alentaa kiinteitä kustannuksia ja nostaa olemassa olevan kapasiteetin käyttöastetta ja ja näin näin poispäin. Että ehkä niin kuin yleisellä tasolla toteaisin, että siihen nähden, että miten miten pitkään tämä syklisti heikko tilanne on jatkunut ja miten niin kuin rakenteellisilta nuo ole ongelmat osittain vaikuttaa, niin niin ei tämä teollisuuden kapasiteetin leikkaaminen Suomessa ja Pohjoismaissa mitenkään erityisen aggressiivista ole. Olen mun mielestä ollut.

Jees. Sitten jos vielä katotaan vähän tuota kustannuspuolen kehitystä, niin tosiaan nämä Iranin sodan makro heijasteet. Ne on näkyneet marginaaleissa energian ja siten myös öljyn hinnan ja sitä kautta logistiikan kustannukset. Ne on nousseet raaka aineissa. Puun korkea hinta esimerkiksi iskee just ne sahateollisuuteen koskiseen muun muassa. Niin miten? Mitä nämä yhtiöt kamppailee näiden kanssa, että kuinka paljon sinä näet, että yhtiöllä on kykyä viedä näitä nousseita kustannuksia hintoihin?

No, tämän tyyppisessä markkinatilanteessa, mikä nyt monessa tuote tuoteryhmässä on, että kysyntä kysyntä on vaisua, tarjontaa on vähintäänkin tarpeeksi vallitsevaan kysyntään. Lähde. Niin eihän ne ihan helpolla näe kustannusten nousut nousut sinne myyntihintoihin siirry, varsinkaan niin että ne parantavat marginaalia. Toki jossain vaiheessa on sellainen tilanne, että että. Kannattavuus häviää kokonaan, niin silloin ehkä kustannusten nousu voi jonkunnäköisen nosteen tuoda sille myyntihinnalle, Mutta se, että nostaako se sitä marginaalia tämän tyyppisessä tilanteessa niin tyydyttäväksi tai tavoitteiden mukaiseksi, on mielestäni kyseenalaista ja epätodennäköistä. Toki tuoteryhmittäin on jonkin verran jonkin verran vaihtelua siinä, että mikä millainen se markkina markkinatilanne tilanne on. Että ehkä, ehkä jos tuoteryhmittäin miettii, niin sahatavara ja ja havusellu on ehkä niitä haastavimpia segmenttejä tällä hetkellä, kun taas sitten tiettyjen pakkauskartonkia, vaikka vain erien hinnat ovat nousseet jo jonkun verran. Kun kun markkinatilanne on on kireämpi, niin totta kai siellä on on jo jonkun verran vaihtelua, mutta noin isossa kuvassa tarkasteltuna niin niin niin nämä löysään markkinatilanteeseen kustannusten nousu, niin ei se mikään automaattinen automaattinen hinnankorotusautomaatti ole. Varsinkaan niin, että se parantaisi ja korjaisi niitä. marginaaleja sitten. Että että tosiaan kuva on vähän niin kuin kaksijakoinen metsäyhtiöiden osalta, että kuitupuun laskenut hinta nyt jonkun verran tuo helpotusta varsinkin noille kolmelle isolle yhtiölle, mutta toisaalta sitten taas tukki tukki on edelleen edelleen varsin kallista eli eli tämä iskee Koskisen. Ja sitten noiden konsernien konsernien vuo mekaanisen metsäteollisuuden divareihin. Sitten taas niin kuin sanoit, niin varsinkin logistiikassa on ollut merkittävää merkittävääkin nousupainetta tuon öljyn hinnannousun osalta. Ja huomautan, että tämä myös koskee sitä puunkorjuukustannusta, eli ei pelkästään sitä tavaraa mikä lähtee tehtaalta, vaan vaan sitten niin kuin. Myös siihen vaikuttaa puun tehdashintaan ja metsäyhtiöiden kannalta on relevanttia on nimenomaan se tehdashinta, eikä niinkään se pysty kauppahinta tuolla, tuolla Metsä. Metsää ostettaessa. Jos tämä korkea öljyn hinta jatkuu, niin se sitten valuu myöskin tuonne Kemikaal kemikaalipuolelle energian osalta. Suomalaisyhtiöt on suhteellisesti hyvissä hyvissä asemissa, että kaikilla on on energian tuotantoa suurin piirtein varsinkin Pohjoismaissa niin suurin piirtein kulutusta vastaava vastaava määrä. Mikä on merkittävästi parempi tilanne kuin keskieurooppalaisilla kilpailijoilla energian suhteen, niin joku muu ajautuu vaikeuksiin ensin ennen kuin hän tuota.

Suomalaiset yhtiöt tosiaan vielä tähän alkuvuoden tuloksiin, niin katseiden alla on myös yhtiöiden kommentit nimenomaan tulevaisuudesta. Niin millaisia kommentteja yhtiöt antoi? Ja toisaalta, onko tämä nyt ennustelaskut taas? Kuka senkin jälkeen jatkuu niin kuin ne on pitkään tehnyt?

No kyllähän kokonaiskuvaltaan kommentit oli varsin varovaisia, varovaisia, että mitään selkeää nopeaa käännettä sen paremmin yksityisen kulutuksen kuin rakentamisenkaan osalta osalta tähän haastavaan markkinatilanteeseen, mistä tässä nyt on juteltu, ei ole varsinaisesti näköpiirissä. Meidän ennusteet tämän tuloskauden aikana pysyy pääosin muuttumattomina noin karkealla pensselillä maalattuna lähes kaikkien kaikkien metsäyhtiöiden osalta, että enää nyt ei ole tarvetta tehdä ole merkittäviä laskuja. Niihin ennusteisiin, jotka on tässä totesivat valunut jo jonkun jonkun aikaa, mutta kaikkia konsensusennusteita en ole vielä vielä nähnyt ja tarkastellut, että en en kommentoi niitä.

Jes! No sitten jos vähän katsotaan arvostuskuvaa yhteinen kohdalla, niin muutoksia viime kerrasta kun kuvattiin, niin tosiaan tällä hetkellä meillä ainoana positiivisena suosituksena on Stora Enso. Siellä toki vielä on tämä metsien metsäomaisuuteen irrottaminen myös erikoistilanteena. Muuten ollaan negatiivisella puolella. Onko tämä arvostuskuva hirveästi muuttunut viime kerrasta?

No ei se oikeastaan ole. Että Stora Enso ja Metsä Board heiluu siellä oman pääoman tasearvon alapuolella ja ja UPM Koskinen ja Koskisen taas pikkuisen pikkuisen yläpuolella. Ja suurin piirtein tämän kaltainenhan se tilanne oli. Oli noin vuosi sittenkin. Sitten jos tulospohjaisilla kertoimilla katsotaan, niin tämän vuoden kertoimet ovat korkeat tai kohollaan ja sitten taas ensi vuoden, niin jos ne niin kuin parannusodotukset tulee sieltä läpi, niin puhutaan minun vinkkelistäni. Ehkä semmoista neutraalilta tai tai korkeintaan. No ehkä ne neutraaleilla kertoimilla. Ei ne huomattavan halpoja noilla meidän meidän ennustella ja ensi vuodenkaan tuloskertoimetolla. Ja se selittää tietenkin sitä, että miksi ollaan varsin varsin varovaisia tuon sektorin kokonaisnäkemyksen. Vinkkelistä tässä vaiheessa. Hyvin pitkälti sama tilanne kuin kuin vuosi sittenkin, että luultavasti lievästi alemmilla kursseilla, mutta myös alemmilla ennusteilla. Sieltähän se, niin kuin suurin piirtein muuttumaton arvostuskuva muodostui.

Just näin tosiaan, kuten nyt tässä ollaankin jo videon aikana pitkälti käyty tätä vaikeaa tilannetta mikä sektorilla on, niin kuitenkin Stora Ensossa on positiivisella puolella. Siellä on tämä metsäomaisuus keissi, mikä siinä arvostuksessa tällä hetkellä houkuttelee, kun se on kuitenkin lisää puolella.

No joo, se on pitkälti tämä erikoistilanne Stora Enson A-osien summassa voisi olla mun mielestä arvoa pörssikurssiin verrattuna ja siellä on tulossa tämä osittaisjakautuminen, joka voi siis tämän jutun arvoa arvoa purkaa. Niin tästä syystä Stora Enso on meidän sektori sektorin suosikki. Lisää suosituksella, mutta ei tietenkään jos raportin tekstit lukee, niin erityisen vahva vihreä keissi Stora Ensossakaan Ensossakaan ole. Että että en nyt ihan valtavia eroja eroja näiden näiden yhtiöiden arvostuksissa tai tai tuotto odotuksissa tällä hetkellä nämä varsinkin jos katsotaan noita kolmea isoa yhtiötä Koskisen aa. Ehkä sitten pikkuisen erityyppinen stoori, kun kun he on pelkästään siinä mekaanisen metsäteollisuuden markkinassa, jota ajaa sitten rakentaminen ja tuolla levyn puolella logistiikka.

Toinen erikoistilanne vielä mikä on tulossa, on tämän UPMn kohdalla tämä Plywood liiketoiminnan irrottaminen omaksi yhtiöksi Wisaksi, jossa kaupankäynti alkaa näillä näkymin vuoden lopulla. Vähän siihen vielä kiinni, että millainen kokonaisuus jää UPMssä jäljelle sitten tämän irrottamisen jälkeen.

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin näillä näkymin Visa Visa Groupin irtoaminen UPMssä tapahtuu tuossa lokakuun lopussa ja olisiko sitten ensimmäinen kaupankäyntipäivä Visa Groupin osakkeella ensimmäinen marraskuuta, Jos. Jos UPMn ylimääräinen yhtiökokous tai järjestelyn. Hyväksyy ja kun hyväksyy. Ja sitten toteutuminen etenee. No, Wisa Group on ollut niin kuin taitaa. Plywood liiketoiminta ollut UPMn pienin pienin divisioona, muistaakseni semmoinen. 3 4 prosenttia. Joka tapauksessa alle 5 prosenttia liikevaihdosta ja ja viime vuosien oikaistusta liikevoitosta irtoaa irtoaa UPMstä, niin ei edistä jäljelle olevaa uutena sijoitusprofiilia mitenkään radikaalisti. Minun vinkkelistä muuta. Mutta mutta. Tietysti kiva, että saadaan Helsingin pörssiin niin puhtaasti vaneriliiketoimintaan keskittynyt keskittynyt yhtiö, että sijoittajille keskimäärin on kuitenkin kivempaa, kun pääsee sijoittumaan yhteen teemaan. UPMssäkin on ollut tämä moni alan rakenne ja joka joka.

Onko se semmoinen joka kantaa vai onko se semmoinen mitä. Jossain kohtaa pilkottaisiin se.

No kyllä se ihan relevantti kysymys minun mielestä on, että onko, onko tai ovatko nämä UPMn osat osa arvokkaampia yhdessä vai vai erikseen? Nythän tätä. Tämmöistä nämä. Osittaisjakautumisjärjestelyä tässä Visa Wordin kautta. Plywood liiketoiminnan osalta koeponnistetaan. Ei sinällään ole mitään syytä, että miksi samanlaista toimenpidettä ei voitaisiin soveltaa esimerkiksi energialiiketoimintaan tai tai tai tähän adhesssimateriaal tarra tarraliiketoimintaa. Nämä ovat tietysti huomattavan paljon suurempia osia UPMn liiketoiminnasta ja myöskin oletettavasti osakkeen arvosta, että sitten jos vastaavia liikkeitä näille liiketoiminnalle ne vaikuttaisivat ja myöskin tuo. Jäljelle jäävä UPMn kokonaisuuteen aika aika merkittävästi ja. Ja sitten myöskin arvostuksen vinkkelistä niin huomattavan paljonkin mielenkiintoisempi, että ei sitä missään tapauksessa voi voi poissulkea, että jos tästä, tästä ensimmäisestä jakautumisesta. Kokemukset ovat myönteisiä, niin että etteikö sitä sovellettaisi sitä samaa työkalua sitten noihin isompiin ja arvokkaampiin palasiin myöhemmin. Kun kuitenkin iso kuva on se, että orgaaninen arvon luonti metsäsektorilla on aika vaikeaa, niin silloin yleensä näen nämä. Tämän tyyppisissä tilanteissa erityyppiset yritysjärjestelyt alkavat kiinnostaa enemmän kuin toimivan johdon ja hallituksen. Kuitenkin pitää sitä arvoa osakkeenomistajille luoda.

Se on juuri näin. Tähän on hyvä lopettaa. Kiitos Antti haastattelusta. Kiitos myös videon katsojille. Laita ihmeessä tykkäysvideolle, jos tykkäsit kommentoida myös alas omia ajatuksiasi. Löytyykö sulta metsäsektorin yhtiöitä salkusta? Laita myös yhtiöt seurantaan entresse.fi:stä niin että missä olet. Tuleviakaan uutisia niihin liittyen. Muuten lukekaa analyyseja, Tehkää hyviä osakepoimintoja.