Osavuosikatsaus varainhoito- ja rahastomarkkinaan
Varainhoito- ja rahastomarkkinan kolmas kvartaali jatkoi alkuvuonna nähtyä kehitystä, jossa erityisesti kiinteistötuotteiden myynti on muuttunut selvästi aiempaa haastavammaksi. Korkotuotteet näyttävät puolestaan päätyvän kuluvan kalenterivuoden voittajiksi, sillä lähes 80 % tammi-lokakuun sijoitusrahastojen nettomerkinnöistä suuntautui joko pitkän tai lyhyen koron rahastoihin.
Varainhoitosektorilla uusmyynti korostuu
Varainhoitosektorilla uusmyynti on mielestämme selvästi tärkein yksittäinen indikaattori, jonka kehitykseen sijoittajan tulee kiinnittää huomiota. Tämä johtuu siitä, että kulurakenteet ovat tyypillisesti useaan muuhun sektoriin nähden verrattain kiinteitä ja investointitarpeet hyvin vaatimattomia. Näin ollen arvonluonnin komponenteista liikevaihdon kasvu nousee selvästi tärkeimmäksi. Rahastomyynnin merkitystä kasvattaa se, että rahastopalkkiot muodostavat valtaosan pörssin varainhoitajien tuloksista, minkä lisäksi transaktiovetoiset palkkiot korreloivat varsin hyvin uusmyynnin kanssa.
Negatiiviset arvonmuutokset peittivät sijoitusrahastojen uusmyynnin alleen
Sijoitusrahastojen hallinnoimien asiakasvarojen kasvu jäi Q3:lla nollaan, sillä rahastojen negatiiviset arvonmuutokset erityisesti osake- ja vaihtoehtorahastoissa peittivät terveellä tasolla olleen uusmyynnin alleen. Huomautamme, että muiden kuin sijoitusrahastojen (osake-, korko-, yhdistelmärahastot sekä erikoissijoitusrahastoiksi luokiteltavat avoimet vaihtoehtorahastot) osalta markkinatilastoja ei ole saatavilla kuin vuositasolla. Yhdistelemällä sijoitusrahastojen tilastoja Helsingin listattujen varainhoitajien muiden tuotteiden myyntilukuihin voidaan kuitenkin saada varsin hyvä yleiskuva markkinan kysyntätilanteesta. Käymme tässä katsauksessa läpi havaintojamme koko markkinan osalta, ja linkit yhtiökohtaisiin tuloskommentteihin on löydettävissä katsauksen lopusta.
Korkorahastot ovat kasvattaneet selvästi suosiotaan
Sijoitusrahastoissa erityisesti lyhyen koron tuotteet herättävät nyt kiinnostusta kotimaisten varainhoitajien asiakaskunnassa. Näitä käytetään tyypillisesti käteisen korvikkeena muun muassa likviditeetin hallintaan. Korkojen nousun vaikutus suosioon ei varsinaisesti yllätä, sillä nousseen inflaation myötä pankkitilillä olevien varojen reaalituotto on painunut selvästi pakkaselle. Kuluvana vuonna lyhyen koron rahastojen suosio on ollut koko markkinan tasolla huimaa, sillä yhteenlasketut nettomerkinnät vastaavat lähes 15 %:n kasvua vuodenvaihteen pääomiin.
Pitkien korkojen tuotteisiin varsinaista ryntäystä ei suomalaisten varainhoitajien asiakkaiden keskuudessa ole puolestaan nähty. Tämä voi selittyä yhä varsin matalalla reaalikorolla, joka voi puoltaa riskinottoa esimerkiksi osakesijoituksista. Toisaalta instituutiopuolella suomalaiset varainhoitajat keskittyvät tarjoamaan erityisesti yrityslainarahastoja. Mikäli sijoittajat haluavat hyötyä korkeammista koroista ottamatta luottoriskiä (esimerkiksi selvästi heikentyneiden talousnäkymien takia), voi korkosijoitusten painopiste tällöin olla matalariskisissä valtionlainoissa. Hypoteesille saadaan jonkin verran tukea myös tilastoista, joiden mukaan pitkän koron rahastoista selvästi positiiviset nettomerkinnät kuluvana vuonna ovat vain euroalueen valtiolainoihin sekä euroalueen matalariskisiin yrityslainoihin sijoittavilla rahastoilla. Erityisesti valtiolainoihin on tarjolla runsas valikoima matalakuluisia indeksirahastoja, joissa suomalaisten, kansainvälisiin verrokkeihin nähden pienten, varainhoitajien kilpailukyky ei ole erityisen vahvaa pienemmästä skaalasta johtuen.
Osakerahastojen suosio on puolestaan jäänyt varsin vaatimattomaksi, vaikka Q3:lla kysyntä myös näiden osalta hieman piristyikin. Nettomerkinnät ovat rahastoluokassa kuitenkin selvästi plussan puolella vuoden 2023 ajalta.
Vaihtoehtorahastojen myynti on kohdannut huomattavaa vastatuulta
Vaihtoehtopuolella myynti on taas selvästi hidastunut, eivätkä tuotteet käy tällä hetkellä kaupaksi lähellekään viime vuosien tapaan. Kantavana teemana Q3-tulosraporteilla oli, että asiakkaat ovat selvästi pienentäneet sijoitussitoumustensa kokoja, ja jotkut sijoittajat eivät toistaiseksi tee lainkaan lisäsijoituksia epälikvideihin tuotteisiin.
Tähän selitykseksi annettiin muun muassa ylikomittoitumiset, kun osa asiakkaista on virheellisesti olettanut, että näistä rahastoista palautuu kassavirtaa kohteiden myynnistä jo ennen viimeisiä pääomakutsuja. Irtaantumismarkkina on kuitenkin selvästi hidastunut, mikä on voinut johtaa lyhyen aikavälin haasteisiin likviditeetinhallinnassa. Lisäksi osalla sijoittajista vaihtoehtosijoitusten painot ovat voineet nousta jo tavoitetason yläpuolelle, sillä listattujen korko- ja osakesijoitusten arvot ovat laskeneet reilusti huipuistaan. Vastaavan kokoluokan laskua arvostuksissa ei ainakaan toistaiseksi ole nähty listaamattomalla puolella, mikä on johtanut vaihtoehtosijoitusten painoarvon nousuun keskimääräisessä sijoitussalkussa.
Kolmantena syynä voidaan nähdä erityisesti kiinteistösektorin haastava tuottonäkymä, sillä kohteiden arvostustasoihin liittyvä epävarmuus voi tällä hetkellä lisätä niidenkin sijoittajien varovaisuutta, joilla muutoin olisi salkussaan tilaa vaihtoehtosijoituksille. Myöskään kiinteistörahastojen kohdalla ei olla nähty vielä vastaavaa uudelleenhinnoittelua kuin listattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeissa. Kohtalaisen vakaina pysyneet tuottovaatimukset yhdessä korkeampien rahoituskustannusten kanssa luovat haastavan yhtälön.
Erityisesti avoimien kiinteistörahastojen pääomat paineessa
Avoimien rahastojen puolella on puolestaan nähty nettolunastuksia kvartaalitasolla ensimmäistä kertaa vuosiin. Lunastukset erityisesti avoimista kiinteistörahastoista alkoivat vuoden toisella kvartaalilla ja jatkuivat myös Q3:lla. On kuitenkin syytä huomioida, että useampi rahastoyhtiö on rukannut kiinteistörahastojensa lunastusehtoja uuteen uskoon esimerkiksi pidentämällä lunastusikkunaa, jolloin tilastoidut lunastukset eivät anna realistista kuvaa todellisesta tilanteesta. Arviomme mukaan lunastuspaineet kiinteistörahastoissa ovatkin jatkuneet myös vuoden loppua kohden, emmekä yllättyisi uusista rajoituksista vielä tämän vuoden aikana, sillä aneemisena pysytellyt kiinteistökauppojen aktiviteetti ei näytä tarjoavan nopeaa helpotusta tilanteeseen. Suomalaisten kiinteistörahastojen velkavivut ovat pääsääntöisesti kuitenkin maltillisia, jolloin suurempien markkinahäiriöiden riski jää varsin pieneksi, emmekä näe esimerkiksi laajamittaisia pakkomyyntejä kovinkaan todennäköisinä. Merkittävä osa kiinteistörahastojen varallisuudesta tulee lisäksi instituutiosijoittajilta, joiden pääomien pysyvyys on verrattain hyvää sijoitussuunnitelmien ja tavoiteallokaatioiden muuttuessa verkkaisesti.
Vaihtoehtorahastot eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään, ja sijoitusluokasta löytyy myös omaisuuseriä, joiden kysyntä säilyi vähintään kohtalaisena. Esimerkiksi infrarahastoja (kuten Taalerin SolarWind III, CapManin Infra II ja Evlin Infrastructure Fund I) ja listaamattomiin velkapapereihin sijoittavia rahastoja (kuten Evli Leveraged Loan) on myyty kelvollisesti myös korkotason selvän nousun jälkeen.
Ennustemuutokset jäivät pääosin negatiivisiksi
Suurimmat ennustemuutokset seuraamiemme yhtiöiden kohdalla kohdistuivat Q3-tuloskaudella tuottosidonnaisiin palkkioihin, kun on käynyt selväksi, ettei valtaosa kiinteistörahastoista tule yltämään riittävän korkeisiin tuottoihin ainakaan tämän vuoden osalta. Myös muissa listaamattomissa omaisuuslajeissa irtaantumismarkkinan jäähtyminen on laskenut tuottosidonnaisten palkkioiden ennusteita sekä siirtänyt kassavirtoja kauemmas tulevaisuuteen. Tuottosidonnaisten palkkioiden ohella ensi vuoden uusmyyntiennusteemme ovat pääsääntöisesti laskeneet, joten kokonaisuudessa Q3-tuloskausi toi tullessaan aiempaa heikommat lyhyen aikavälin näkymät. Uusmyynnissä ennustelaskut jäivät kuitenkin selvästi tuottosidonnaisten palkkioiden ennustelaskuja maltillisemmiksi, ja odotamme ensi vuodesta myynnillisesti jo varsin normaalia.
Evlin Q3-tuloskommentti luettavissa täällä.
eQ:n Q3-tuloskommentti luettavissa täällä.
CapManin Q3-tuloskommentti luettavissa täällä.
Mandatumin Q3-tuloskommentti luettavissa täällä.
Taalerin Q3-tuloskommentti luettavissa täällä.
Aktian Q3-tuloskommentti luettavissa täällä.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille