Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla.
Blogisarjassa pohditaan pörssielämän menoa yrityksen näkökulmasta.
Tulosvaroittaminen on yksi jokaisen pörssiyhtiön partiolaistaidoista, koska prosessin sössiminen voi johtaa sakkoihin, julkiseen häpeään ja sijoittajien luottamuksen rapautumiseen. Kauppalehti kirjoitti viime viikolla, kuinka Finanssivalvonta ja Nasdaq ovat kiinnittäneet huomiota ilmiöön, jossa yhtiöt julkaisevat varoituksia juuri ennen tulosjulkistusta. Menettelyssä ei ole oikein tehtynä mitään väärää, mutta etenkin edellisenä iltana julkaistavat varoitukset ovat toisinaan hämmentäneet sijoittajia. Valvojat korostavat, että tavoite ajoittaa tiedottaminen taloudellisen raportin kanssa samanaikaiseksi ei ole hyväksyttävä syy lykätä tulosvaroituksen julkistamista.
Jokaisella pörssiyhtiöllä on velvollisuus antaa tulosvaroitus myös riippumatta siitä, onko yhtiö itse antanut markkinoille ohjeistusta liikevaihtonsa ja tuloksensa kehittymisestä. Tulosvaroitus on annettava, jos näkymissä tapahtuu olennainen muutos. Tämä tekee tulosvaroittamisesta toisinaan tulkinnanvaraista. Etenkin jos yhtiöllä ei ole analyytikkoseurantaa tai julkistettua ohjeistusta, voi olla arvailua pohtia, ovatko ulkoiset markkinaodotukset linjassa yhtiön omien näkymien kanssa vai eivät. Jos tulospäivänä osake heilahtaa poikkeuksellisen paljon, voi odottaa perästä kysymystä siitä, miksei yhtiö ollut julkaissut tulosvaroitusta.
Pohdin aiemmassa blogissa kriittisesti tulosohjeistamisen sudenkuoppia ja järkevyyttä liiketoiminnan johtamisen näkökulmasta. Tällä kertaa lähestyn aihetta puhtaasti sijoittajaviestinnän ja sääntelyn näkökulmasta. Mitä yksiselitteisempi tulosohjeistus nimittäin on, sitä selkeämpää on vetää raja siihen, milloin tulosvaroitus on annettava. Jos ohjeistus on hähmäinen tai sitä ei ole, on vaikeampaa sanoa, milloin tulosvaroitusvelvoite laukeaa. Perustana ovat tulosohjeistus ja selkeät siihen kytkeytyvät sisäiset taloushallinnon prosessit. Pörssin sääntöjen mukaan luotettava raportointi on edellytys listalla olemiselle.
Inderes on soveltanut ohjeistamisessaan mahdollisimman yksiselitteistä ja siten turvallista linjaa, eli olemme tyypillisesti ohjeistaneet liikevaihdon ja tuloksen kehitystä haarukalla. Koviin lukuihin pohjaava ohjeistus ei jätä tulkinnanvaraa siihen, milloin ollaan tulosvaroitusrajan yli tai alle. Ohjeistuksen seuranta on kytketty suoraan taloushallinnon prosesseihin ja raportointiin.
Vuoden alussa teemme ennusteen koko vuoden liikevaihdolle ja tulokselle. Tilinpäätöksen yhteydessä julkaistava markkinaohjeistus perustuu tuohon ennusteeseen, epävarmuustekijät huomioiden. Esimerkiksi tänä vuonna aloitimme vuoden ohjeistamalla koko vuoden oikaistun EBITA-%:n olevan 10–13 % ja liikevaihdon kasvavan edellisvuodesta.
Sisäinen koko vuoden ennusteemme on jatkuvasti päivittyvä, eli jokaisen kuukauden toteutunut luku voi muuttaa ennustetta. Hallitukselle meneviin kuukausiraportteihin jää mustaa valkoiselle joka kuukausi siitä, että operoimme ohjeistushaarukan mukaisella näkymällä. Niin kauan kuin lukemat ovat ohjeistuksen haarukassa, kaikki on lähtökohtaisesti kunnossa.
Jatkuvasti päivittyvän ennusteen lisäksi teemme liiketoimintojen kanssa syvemmän ennustepäivityskierroksen toukokuussa ja syyskuussa. Ennustekierroksen pohjalta syntyvä päivitys on tyypillisesti se hetki, jolloin lukema voi heilahtaa yli tai alle ohjeistushaarukan, jos on heilahtaakseen.
Viime syyskuussa päivitimme loppuvuoden ennustetta normaalin prosessimme mukaisesti. Syyskuu on meillä usein kriittisin ennustekierros, koska loppuvuoden projektimyynti ja tarjouskanta alkavat tarkentua kesälomien jälkeen. Ennustepäivitysprosessimme on rakennettu niin, että hallituksen pikakokous ennusteen läpikäyntiä varten ajoitetaan heti, kun ennuste tulee uunista. Hallitusta ei tarvitse tällöin hätäisesti kutsua koolle erikseen, jos tulosvaroituslamppu syttyy.
Prosessi on rakennettu niin, ettei ennusteen valmistumisen ja hallituksen arvion väliin jää turhaa aikaa. Jos ennuste valmistuisi päivää aiemmin ja odottaisimme hallitusta, tulosvaroitus voisi viivästyä, ja sen panttaaminen on kiellettyä. Prosessi voi kuulostaa listaamattoman yhtiön talousjohtajan korvaan erikoiselta listayhtiökoreografialta. Ymmärrän kuitenkin sääntelyn perusteet, ja askelmerkit on tehtävä sääntelyn mukaan.
Tänä syksynä aikataulutimme ennusteen valmistumisen aamupäivälle ennen lounasaikaa 28.9.2026. Päivitetyn ennusteen perusteella olimme menossa ohjeistuksen 10–13 %:n oikaistun EBITA-marginaalin haarukan yli. Oma periaatteemme on, että rajan ylitys on olennainen muutos, minkä lisäksi asiaa tarkastelleen kokonaisuuden kannalta. Hallituksen kokouksessa esittelimme talousjohtajan kanssa tuoreen ennusteen sekä ehdotuksen uudelle ohjeistukselle. Kävimme nopean keskustelun uudesta ohjeistuksesta, jossa haarukka nostettiin 12–14 %:iin.
Kun pöytäkirjaan on minuutin tarkkuudella leimattu ajankohta, jolloin tulosvaroituksen tarve on hallituksessa todettu, kello alkaa tikittää. Lainsäädännön edellyttämä mahdollisimman pian on tässä avainkäsite. Kuulemma Ruotsissa joku yhtiö oli saanut seuraamuksen, koska yhtiön johto oli todennut aamupäivällä tulosvaroitustarpeen, mutta mennyt ensin lounaalle ja laittanut tiedotteen vasta sitten ulos. Kuvittele lounasravintolassa tilanne, jossa kuulet sivukorvalla viereisestä pöydästä ”muistetaanpa laittaa se tulosvaroitus sitten ulos, kun päästään toimistolle!”
Yhtiön viestinnän pitää myös olla valmiudessa. Tässä kohtaa ei voi alkaa miettiä, mitenkäs tätä tiedotejulkaisujärjestelmää käytetään ja kuka voisi tiedotteen julkaista. Viilasimme tiedotteen loppuun hallituksen kanssa käydyn keskustelun pohjalta ja pyysimme viestintää julkaisemaan tiedotteen. Tilanne on kuumottava, koska tällaiseen tiedotteeseen ei missään nimessä saisi tulla virheitä, mutta kellon tikittäessä tiedotetta ei voi myöskään loputtomiin hieroa. Onneksemme Inderesin tiedotejulkaisujärjestelmän tekoälyapuri IRIS tekee lopputarkistuksen vielä ennen julkaisua ja varoittaa, jos tiedotteessa on mitään outoa. Fivan tulkinnan mukaan aikaa saa kulua vain sen verran kuin faktojen tarkistaminen ja tiedotteen viimeistely vaativat. Bisneslounas Östermalmilla ei siihen mahdu.
Tulosvaroituksemme julkaistiin kello 12.43. Tiedotetta ei ajasteta jollekin kellonlyömälle, vaan se julkaistaan suoraan.
Kauppalehden artikkelissa kerrotaan, että jos valvoja epäilee yhtiön toimineen varoituksen julkaisussa sääntelyn vastaisesti, se lähettää yhtiölle selvityspyynnön, jossa pyydetään esimerkiksi ennusteiden taustalaskelmia sekä hallituksen kokouksen pöytäkirjoja. Finanssivalvonta myös seuraa pörssiyhtiöiden tulosvaroituksia omatoimisesti ja saa kansalaisilta viestejä, jos he epäilevät tulosvaroitusten tulleen liian myöhään. Tämä tekee tästä ainakin itselleni yhden kuumottavimmista osista listayhtiöelämän, mutta selkeään prosessiin nojautumalla ja asiat huolellisesti dokumentoimalla ei asiaa tarvitse liikaa jännittää.
Sarjan aiemmat blogit:
Elämää pörssissä – Osa 1 | Mitä maksaa olla listalla? Laskin euron tarkkuudella
Elämää pörssissä – Osa 2 | Onko ohjeistamisessa mitään järkeä? Tulosvaroitus 50 tuhannen euron takia
Elämää pörssissä – Osa 3 | Olin väärässä! Osakemyynnit listautumisessa eivät olekaan syntiä
Elämää pörssissä – Osa 5 | Community Adjusted EBITDA
Elämää pörssissä osa 6 – Masennus valtasi pienyhtiölistan, mutta muutos voi olla kulman takana
Elämää pörssissä – Osa 7 | voisiko Helsingin pörssin yhtiömäärä tuplaantua?