Hyvää maanantai-iltapäivää! Mun nimi on John Ojanperä ja mä oon United Bankersin toimitusjohtaja. Mä oon ollut meillä toimitusjohtajana nyt kaksi vuotta, mutta UB-kokemusta mulla on jo takana 12 vuotta, eli voi kutsua UB-konkariiksi. Mä tulen seuraavan noin 15 minuutin aikana kertomaan teille, millainen yhtiö United Bankers on. Tässä vähän päivän agendaa. Eka vähän meidän historiaa ja sitten sitä, millainen yhtiö me tänä päivänä ollaan. Sitten vähän avainlukuja ja lopuksi yhteenveto, minkä takia kannattaa sijoittaa meidän osakkeeseen.

Nimestään huolimatta United Bankers on suomalainen yhtiö ja tänä päivänä ennen kaikkea varainhoitoyhtiö. Meidät perustettiin 1986, eli täytetään tänä vuonna 40 vuotta. Tämä pitkä historia on meille ihan valtava etu. Kaikki maailmalla puhuu tällä hetkellä tekoälystä ja miten se tulee muuttamaan maailmaa, niin silloin on hyvä muistaa, että meillä on 40 vuotta historiaa. Niin me ollaan koettu vastaavat muutokset. Meidät perustettiin noin 10 vuotta ennen kuin internet tuli Suomeen. Me ollaan myös nähty erilaisia markkinoita, ollaan nähty nousukausia ja laskukausia, ja ollaan opittu, miten eri markkinoissa kannattaa toimia. Tämä on varainhoitajille tosi tärkeä ominaisuus. Varainhoitajia on erilaisia. Meidän fokus on omaisuudenhoidossa ja rahastoissa.

Me ollaan listayhtiö. Meidät listattiin First Northiin vuonna 2014 ja sitten koronan. Pahimpina korona-aikoina vuonna 2020 siirryttiin päälistalle. Tänä päivänä ollaan keskisuurten listayhtiöiden joukossa ja meidän markkina-arvo on noin 300 miljoonaa euroa. Meillä on, tai me ollaan hybridikäytännössä listayhtiötä ja partnershipia. Ja mun mielestä meillä on molempien tyyppien parhaat puolet. Meillä on listayhtiön hallinnointi, eli paperit on kunnossa, mutta sitten meillä on partnershipissä. Meidän tiimi on tosi sitoutunut ja yrittäjähenkinen. Meidän työntekijöistä yli 75 prosenttia omistaa yhtiön osaketta ja yli 50 prosenttia yhtiön osakekannasta on UB-tiimin hallussa. Tällä varmistutaan, että UB-tiimi ja muut osakkeenomistajat, niin ollaan kaikki samassa veneessä, ja tämä on tosi tärkeä asia.

Meillä on tänä päivänä 200 sijoitusalan ammattilaista. Ne on työntekijöitä ja sidonnaisasiamiehiä. Hallinnoidaan noin kuutta miljardia euroa varoja. Meillä on toimistoja kaikissa Suomen suurissa kaupungeissa ja Ruotsissa, Tukholmassa. Asiakkaita meillä on noin 20 000 kappaletta. Meillä on iso määrä rahastoja. Meillä on 38 rahastoa, ja tämä punainen lanka tässä meidän rahastotarjoamassa on, että me halutaan olla mukana aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa, sellaisissa rahastoissa, jotka tarjoavat lisäarvoa meidän sijoittajille.

Tässä on meidän 40-vuotiasta historiaa kuvattuna. Itse ajattelen meidän historian neljänä eri aikakautena, ja jokainen aikakausi oli noin 10 vuotta. Ensimmäiset 10 vuotta perustamisesta lähtien tehtiin lähinnä arvopaperinvälitystä. Vuonna 1995 me ostettiin yksi yhtiö, ja sen mukana meille tuli omaisuudenhoitoliiketoiminta. Meidän kolmas aikakausi alkoi vuonna 2006, kun me perustettiin meidän ensimmäinen rahasto. Tämän aikakauden aikana meille tuli yrityskaupan mukana myös reaaliomaisuusosaaminen. Meidän neljäs aikakausi alkoi vuonna 2014, kun me listauduttiin pörssiin, ja tätä aikakautta on kuvannut se, että me ollaan kasvettu tosi kovaa. Ja meidän fokus on siirtynyt yhä enemmän ja enemmän omaisuudenhoitoon ja rahastoihin. Ja arvopaperien välitys, joka aikoinaan oli se suurin liiketoiminta, on tänä päivänä hyvin, hyvin pientä.

No miltä meidän tulevaisuus näyttää? Ihan lähiajat. Me tullaan fokusoitumaan kahden juuri ostetun yhtiön integraatioon. Me ostettiin tässä ensimmäisen puolen vuoden aikana kaksi yhtiötä, Fourton Rahastoyhtiö ja Fondeita Rahastoyhtiö. Ja tullaan nyt panostamaan niiden onnistuneeseen integraatioon. Jos katsoo vähän laajemmin, niin meidän fokus tulee jatkossakin olemaan kasvussa. Me halutaan kasvaa Suomessa. Mutta me halutaan kasvaa myös kansainvälisesti. Me halutaan kasvaa orgaanisesti, mutta me halutaan myöskin tehdä edelleen yritysjärjestelyitä.

Meillä on kaksi segmenttiä. Meillä on varainhoitosegmentti ja pääomamarkkinapalvelut. Varainhoitosegmentti on se suurempi näistä, se on yli 98 prosenttia meidän liikevaihdosta. Suurin liiketoiminta siellä on rahastot ja toiseksi suurin liiketoiminta on omaisuudenhoito. Nämä ovat myös ne asiat, mihin me halutaan jatkossa panostaa, joten mä keskityn tänään näihin kahteen.

Varainhoitoalalla tärkein yksittäinen mittari on hallinnoitavat varat, ja tässä on meidän reilun 12 vuoden kehitys. Kuten näkyy, niin kehitys on ollut hyvää ja se on kiihtymään päin koko ajan ollut, ja se on ollut tasaista. Vaikka taustalla olevassa markkinassa on tapahtunut kaikennäköistä. On ollut sotia ja on ollut koronaa. Syy, miksi me ollaan silti onnistuttu koko ajan kasvamaan. Meidän hyvä tiimi. Meidän tiimi on toiminut tosi pitkään yhdessä ja se on tässä vuosien varrella kasvanut, mutta juurikaan meiltä ei ole avainhenkilöitä lähtenyt. Syy, miksei avainhenkilöitä ole lähtenyt, on se, että vaikka meillä tehdään töitä kovaa ja suurella integriteetillä ja laadulla ja tehdään pitkää päivää ja välillä on stressaavaa. Mutta me muistetaan aina, aina pitää pilke silmäkulmassa. Pitää olla hauskaa, me halutaan kasvaa. Me halutaan, että tämä jatkuu tästä ja että se kiihtyy. Ja meidän julkilausuttu tavoite on, että me halutaan, että meillä on 10 miljardia euroa hallinnoitavia varoja vuoteen 2028 loppuun mennessä. Tämä on haastava tavoite, mutta samalla tämä on ihan realistinen tavoite. Tämä tulee vaatimaan orgaanisen kasvun lisäksi myös yritysjärjestelyitä, ja osan tästä kasvusta pitää tulla Suomen ulkopuolelta.

Niin kuin sanoin, meidän suurin liiketoiminta on rahastot, ja tämän genren sisällä meidät tunnetaan parhaiten reaaliomaisuudesta, minkä takia reaaliomaisuuteen kannattaa sijoittaa. Siinä saat hajautushyödyn, inflaatiosuojan, matalan volatiliteetin ja alhaisen korrelaation muihin omaisuusluokkiin. Jos miettii esimerkiksi metsärahaston arvoa, niin se perustuu ennustettaviin tosi tosi pitkäaikaisiin kassavirtoihin, ja sen takia sen arvo ei heilahtele päivätasolla kuten osakkeiden. Jos pörssi huomenna romahtaisi, niin mä veikkaan, että puut metsässä silti kasvaisivat.

Meillä on reaaliomaisuudessa kolme tukijalkaa. Meillä on ensinnäkin meidän metsärahastot, tänä päivänä 850 miljoonaa euroa hallinnoitavia varoja siellä, sillä me ollaan yksi Suomen suurimmista metsänomistajista, mutta globaalistikin yksi suurimmista metsämanagereista. Me hallinnoidaan reilua 150 000 hehtaaria. Tämä on iso alue. Tämä vastaa kaksi kertaa pääkaupunkiseudun maa-alueiden kokoista aluetta. Tuotot metsäpuolella on ollut ihan todella hyvät ja asiakkaat on olleet tosi tyytyväisiä. Meidän toinen tukijalka on kiinteistöt. Meillä on seitsemän kiinteistörahastoa, joista neljä sijoittaa listattuun markkinaan ja kolme listaamattomaan markkinaan. Kiinteistösektorin viime vuodet on olleet tosi hankalia, mutta uskon, että kiinnostus näihin kyllä palaa. Tämä on maailman suurin omaisuusluokka.

Meidän kolmas tukijalka on infrastruktuuri ja uusiutuva energia. Täällä meillä on kolme rahastoa. Kaksi rahastoa sijoittaa listattuun infraan, ja siellä meidän strategia on sijoittaa monopolistiseen infraan, kuten satamiin ja lentokenttiin. Ja sitten meillä on listaamattomaan uusiutuvaan energiaan sijoittava rahasto. Se sijoittaa tuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Datakeskuksista on ollut paljon puhetta, koska tekoäly niitä tulee vaatimaan, mutta nämä datakeskukset vaativat todella suuren määrän sähköä, ja tämä sähkö tullaan tuottamaan uusiutuvalla energialla, joten uskon, että tällä rahastolla on erittäin loistava tulevaisuus edessä.

Muutama sana meidän varainhoitomallista. Meidän yksi vahvuus on aktiivisesti hoidetut rahastot ja meidän toinen vahvuus on omaisuudenhoito, joka me tosiaan silloin aloitettiin vuonna 95, eli yli 30 vuotta. Meillä on kokemusta sieltä. Me yhdistettiin nämä vahvuudet kuusi vuotta sitten, ja silloin syntyi meidän nykyinen varainhoitomalli UB360:n. Tämä on niin sanottu ydin-satelliittimalli, eli on ydin, jonka ympärillä on sitten satelliitteja. Tämä ydin on kaikille sama. Se on passiivista, kustannustehokasta sijoittamista laajalla hajautuksella, ja tämän tarkoitus on, että asiakkaat voi nukkua yönsä hyvin. Ytimen lisäksi asiakkaat voi valita itse satelliitteja tähän, ja satelliittien tarkoitus on parantaa riskikorjattua tuottoa. Nämä satelliitit on alan parhaita aktiivisesti hoidettuja rahastoja, ja asiakas voi valita esimerkiksi metsäriskiä, kiinteistöriskiä, private equity -riskiä tai nykyään Fondeitan loistavia small cap -rahastoja tai Fourtonin loistavia Aasia-rahastoja. Lopputulemana, kun tämän ytimen ja nämä satelliitit yhdistää, niin asiakas saa aidosti yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen salkun. Tämä toimii teoreettisesti, sille on paljon akateemista tutkimusta, joka tätä tukee, ja esimerkiksi nämä kuuluisat Harvardin ja Yalen mallit muistuttaa hyvin pitkälle tätä mallia. Mutta se, että se toimii teoriassa, niin se on tietenkin mukava asia, mutta tämä toimii myöskin käytännössä. Ja me ollaan huomattu se viimeisen kuuden vuoden aikana ja meidän asiakkaat ovat huomanneet sen ja olleet todella tyytyväisiä.

Vähän tuloslaskelman lukuja. Kuten näkyy, liikevaihto on kasvanut tasaisesti ja se on seurannut hallinnoitavien varojen kasvua. Kuten olettaa saattaa, kuten alalle on tyypillistä, niin meillä on liikevoittomarginaali tosi korkealla tasolla. Mutta meidän tavoite on nostaa se vielä yli 40 prosenttiin vuoteen 2028 loppuun mennessä. Me ollaan panostettu viime ajat paljon kasvuun, ja siksi tämä on tilapäisesti vähän laskenut, mutta me ei optimoida puolenvuoden tulosta, vaan katsotaan paljon pidemmälle ja luotetaan, että nyt tehdyt kasvupanostukset näkyvät kyllä tulevaisuudessa kasvuna. Meillä on 40 vuotta nyt takana, ja olen ylpeä siitä, että yhtiö ei ole vielä koskaan tehnyt tappiollista tilikautta, eli ollaan tasainen suorittaja ja hyvin vakavarainen yhtiö.

Miksi ottaa meidän osakkeeseen kolme syytä. Ensinnäkin tämä toimiala, jolla me operoidaan, niin tämä on kannattava ja lupaava varainhoitotoimi. Alana tulee kasvaa. Yhä useampi haluaa, että ammattilaiset hoitaa heidän varojaan. Sitten tämä on myöskin tosi skaalautuvaa ja kasvu ei sido pääomia. Eli suurimman osan tuloksesta voi jakaa ulos osinkoina, ja markkinoille pääsyn kynnys, se on tosi korkea. Kiinteät kulut on korkeat, niin uusia kilpailijoita ei juurikaan enää tule. Toinen syy, minkä takia sijoittaa meidän osakkeeseen: meillä on laadukkaat palvelut ja valtavirrasta erottuvat tosi hyvät tuotteet. Kolmas syy: meillä on osaava ja sitoutunut tiimi. Meidän tiimi on tehnyt tätä pitkään yhdessä ja me ollaan todistettu se, että me pystytään toimittamaan kannattavaa kasvua, ja tiimi on tosi sitoutunut. Meillä on omat rahat tässä pelissä, eli oma nahka on pelissä samoilla ehdoilla mukana muiden osakkeenomistajien kanssa.

Tässä viiden vuoden kokonaistuotto. Ollaan voitettu indeksi aika reilusti, ja nämä tulokset ei ole syntyneet mitenkään sattumalta, vaan pitkäjänteisellä, määrätietoisella kovalla työllä. Meidän osakkeen kokonaistuotto on nyt ollut kahdeksan vuotta peräkkäin positiivinen, ja kun katsoo kaikkia suomalaisia pörssiyhtiöitä, niin tämä on pisin meneillään oleva jakso. Minä ja koko UB-tiimi ollaan sitoutuneita tähän ja tullaan tekemään kaikkemme, että tämä putki tästä vielä jatkuu. Ja lopuksi vielä yhteyshenkilöiden nimi. Jos on jotain kysymyksiä, muhun voi aina olla yhteydessä. Tässä vaiheessa haluaisin kiittää, ja toivottavasti moni kuulija sijoittaa UB:n osakkeeseen tai meidän tuotteisiin ja palveluihin tai sitten molempiin. Itse olen näin tehnyt ja todennut, että tämä on todella toimiva kombo. Kiitoksia. Kiitos.

Tervetuloa tänne haastatteluun. Tervetuloa!

Kiitti.

United Bankersin toimitusjohtaja John Ojanperä. UB tunnetaan muun muassa metsä- ja kiinteistörahastoista. Tänä vuonna olette ostanut osakerahastoista tunnettuja pienempiä varainhoitajia. Voitko vääntää yleisölle vielä rautalangasta, että mikä on United Bankersin kilpailuetu tässä kokonaisuudessa?

No se missä me halutaan, tai miten mä näen nämä kaikki rahastot, on että ne on aktiivisesti hoidettuja rahastoja ja me halutaan olla mukana aktiivisesti hoidetuissa. Me halutaan tehdä lisäarvoa ja me käytetään meidän varainhoitomalleja. Kyllä, passiivisia ratkaisuja, mutta. Se ei ole se, minne me tehdään omia tuotteita, vaan halutaan olla mukana niissä, mitkä antaa lisäarvoa. Oli se sitten osakerahastoja. Jos me poimitaan rahastoja, hyviä osakkeita tai sitten metsärahastoja tai kiinteistörahastoja tai uusiutuvan energian rahastoja.

Muistutan tässä vaiheessa taas katsojia, että lähettäkäähän niitä kysymyksiä tulemaan, ja niitä muutama on tullut. Otetaan pari tähän väliin. Peter kysyy, että UB:n vahvuus on pitkään ollut reaaliomaisuudessa, erityisesti metsä- ja kiinteistösijoituksissa. Kuinka suurena riskinä näet, että UB:n historiallinen vahvuus onkin tulevina vuosina kasvun rajoite, jos sijoittajien kiinnostus reaaliomaisuuteen jää pysyvästi aiempaa matalammalle tasolle?

No, meillä on ollut, tai markkina on antanut meille lähinnä vastatuulta. Nyt sitten varmaan 4–5 vuotta. Mutta kuten luvuista näkyy, niin me ollaan silti pystytty toimittamaan hyvää kasvua. Eli en ole niin huolissani siitä, että jos se olisi vain yksi tukijalka, niin se olisi tietenkin vaarallista. Mutta meillä on monta tukijalkaa ja ollaan panostettu moneen eri asiaan. Eli viime vuosina tosiaan reaaliomaisuus on ollut vaikea. Siellä on ollut vaikea saada lisää varoja, mutta se mikä meillä on kasvanut tosi kovaa, niin on omaisuudenhoito. Eli en ole niin huolissaan siitä, koska tukijalkoja on tosiaan monia.

Otetaan vielä toinen kysymys. Mainitsit tuossa, että UB:n henkilöstö omistaa kyllä yhtiötä paljon, mutta omistavatko ne myös yhtiön? Rahastoja kysytään täällä.

Omistaa toki, toki omistaa, että me yritetään kannustaa siihen. Ja koska ne on hyviä rahastoja, niin itsekin olen sijoittanut suurimpaan osaan eli. Eli kyllä insentiivit pitää aina olla kohdillaan. Ja meillä tosiaan tässä vähän aikaa sitten lähti tällainen strukturoitu tuote liikkeeseen, ja varmaan suurin osa henkilökunnasta, kenen kanssa olen puhunut, on sijoittanut tähän, että me uskotaan meidän tuotteisiin ja sijoitetaan niihin itsekin rahaa.

Jes! Tuota. Kuten mainitsit, tässä korkojen nousu on ollut melkoinen vastatuuli. Koko vaihtoehtoisissa sijoituskohteissa omaisuusluokkana. Tällä vuosikymmenellä esimerkiksi kiinteistöissä ja tänä vuonna. Nyt nämä korkonäkymät on taas kiristyneet, niin voitko vähän kuvailla tätä sijoittajakysyntää ja millaisia keskusteluja käydään isompien asiakkaiden kanssa, kun tässä on tämä korkonäkymä kiristynyt? Ja sitten nämä vaihtoehtoiset on vähän paineessa yleensä olleet korkojen noususta.

Kyllä se korkojen nousu alkuun vaikutti paljon, mutta kyllähän pitkällä aikavälillä kun katsoo, niin onhan näissä reaaliomaisuusrahastoissa paljon hyötyjä. Antaa hajautushyötyä ja inflaatiosuojaa sun muuta, että kyllä mä näen niillä tosi tärkeän paikan. Kaikissa hyvin hoidetuissa salkuissa, vaikka korot onkin vähän korkeammalla, tai tuottovaatimukset on nyt vähän nousseet. Mutta. Sehän on vaan nyt niihin sijoittaviin hyvä uutinen kuulla.

Tästä sijoittajakysynnästä ollenkaan, sanotaan. Minkälaisia asiakaskeskusteluja käydään?

No kyllä kysyntää on edelleen, mutta. Kiinteistöpuolella tosiaan on ollut haasteita, niin kuin koko markkinassa Suomessa, että se on ollut syväjäässä. Mutta kyllä tällä hetkellä, jos katsoo tilastoja, niin koko ajan nähdään, että transaktiopuolella Pohjoismaissa aktiviteetti oli H1:llä 24 % ylös viime vuodesta, niin kyllä se tulee takaisin siellä. Ja kuten sanoin, niin kiinteistöt on maailman suurin omaisuusluokka, niin se, että se vähän aikaa on ollut syväjäässä varsinkin Suomessa, niin en usko, että se on pysyvä olotila, että on nähty jo muissa Pohjoismaissa, että siellä on lähtenyt markkina vetämään.

Joo. Osaatko sanoa, mikä teillä yhtiön sisällä on odotus tästä kiinteistömarkkinakehityksestä?

No kyllä me uskotaan, että pohja on nähty ja suunta on ylöspäin. Ja me tuotiin tässä viime vuonna markkinoille uusi asuntorahasto, johon itsekin sijoitin, koska uskon siihen, että nyt on oikea hetki sijoittaa asuntoihin, näin halvalla ei ole saanut pitkiin, pitkiin aikoihin. Niin nyt on hyvä paikka iskeä kiinni.

Voidaan ottaa pari yleisökysymystä väliin. Mikko kysyy, että mikä on tuottosidonnaisten palkkioiden osuus UB:n tuloksesta tällä hetkellä ja mikä on odotusarvo näille palkkioille tulevaisuudessa.

Tuottosidonnaisten osuus on suuri osa meidän operatiivisesta liikevoitosta, ja välillä Inderesin Sauli antaa tästä kritiikkiä, mutta kun mä itse ajattelen, niin se on oikeasti sijoittajan kannalta todella hyvä asia. Että me tehdään, me tehdään, pysytään hengissä. Meidän hallinnointipalkkioilla ja tuottosidonnaisilla palkkioilla tehdään se tulos. Eli jos asiakkaalla menee hyvin, niin meilläkin menee hyvin. Mun mielestä tämä on tosi tärkeä asia, että insentiivit ovat samat meillä ja asiakkailla. En näe sitä huonona asiana ollenkaan, että me ollaan riippuvaisia tuottosidonnaisista. Toki nyt koko ajan kasvatetaan bisneksiä, muita liiketoimintoja, kuten esimerkiksi omaisuudenhoitoa, jossa on enemmän kiinteätyyppiset palkkiot kuin tuottosidonnaisia. Eli kyllä se meidän riippuvuus tuottosidonnaisesta tulee laskemaan, mutta mun mielestä se ei ole mitenkään negatiivinen asia, että on riippuvainen tuottosidonnaisista.

Eikö se toisaalta sijoittajan näkökulmasta tuo vähän semmoista turvaa ja ennustettavuutta, jos ne palkkiot on ikään kuin jatkuvia ja vähän ennustettavampia kuin tuottosidonnaiset palkkiot.

Näin se on. Tarkoitin lähinnä niitä sijoittajia, jotka sijoittaa meidän tuotteisiin, että he tietävät, että me saadaan rahaa silloin kun he saavat rahaa.

Näinpä. No, otetaan toinen kysymys. Peter kysyy teidän uusiutuvasta energiarahastosta. Hän kysyy, että eikö tässä ole riskinä, jos rakennetaan valtavasti aurinko- ja tuulivoimaloita, niin niiden tuotanto osuu yhä useammin samoihin tunteihin ja tällöin sähkömarkkinan hinnat laskevat juuri silloin, kun aurinko- ja tuulivoima tuottavat eniten. Tämä taas voisi iskeä uusiutuvien projektien tuotto-odotukseen. Oletko tästä huolissasi?

No se on varmaan tällä hetkellä juurikin noin. Mutta. Tällaista säätövoimaa tulee koko ajan lisää. Eli mekin omistetaan tällaisia todella suuria akkuja, jotka tasaavat sitä kysyntää. Ja sitten se on myöskin niin, että kun Suomessa tuulee, niin se ei ole silleen, että koko Suomessa tuulee, vaan tietyissä osissa Suomea tuulee ja muualla ei. Eli kyllä se tulee tasaantumaan, että en ole pitkällä aikavälillä hirveän huolissani tästä kylläkään.

No tuota, tästä teidän 10 miljardin tavoitteesta. Eli kesäkuun lopussa hallinnoitte 5,8 miljardin euron varallisuutta ja tuossa kahden ja puolen vuoden päästä pitäisi olla 10 miljardin euron potti kasassa, niin miten tänne päästään?

Matka on 4 miljardia, ja jos mietin miten me voitaisiin sinne päästä. Me ei olla mitään tarkkoja lukuja hakattu mihinkään, mutta jos me yritysjärjestelyin saataisiin vaikka kaksi miljardia, niin se jättäisi orgaaniselle kasvulle kaksi miljardia, niin niissä olisi varmaan semmoinen, mistä me oltaisiin orgaanisesti tyytyväisiä. Osa tästä kasvusta pitää tulla Suomen rajojen ulkopuolelta kylläkin, ja siihen me ollaan panostettu ja tullaan panostamaan nyt jatkossa koko ajan enemmän. Tullaan laittamaan nyt enemmän johdon fokusta tuohon kansainväliseen kasvuun ja tullaan tekemään rekrytointeja sille puolelle myöskin.

Joo, yrityskaupat on alalla muutenkin aina iso teema, niin millaiset ostokohteet teitä voisi kiinnostaa?

No ei ole mitään kiveen hakattua, että millainen sen pitää olla, mutta me katsotaan kolmea asiaa, kun me tehdään yrityskauppoja. Me katsotaan, että se on strategisesti järkevä, ja sillä tarkoitan, että sen pitää viedä bisnestä eteenpäin. Ja nyt me ostettiin nämä muutamat, jotka teki just aktiivista osakerahastonhoitoa, niin ne sopi meille esimerkiksi tosi hyvin strategisesti. Eli pitää olla strateginen match. Mutta se tärkein asia on se kulttuuri, josta äsken äskeinenkin tuota Mandatumin edustaja täällä puhui, että kyllä se kulttuurin pitää matchata. Se on se tärkein asia muuten tällä alalla. Kun sä et osta oikeastaan mitään muuta kuin ihmisiä, niin niiden pitää matchata, muuten. Muuten se kyllä epäonnistuu. Niin, se kulttuuri on varmaan se tärkein asia. Kolmas mitä me sitten katsotaan on tietenkin hinta, ja hintakin on hyvä. Nyt jos miettii näitä juuri tehtyjä kahta järjestelyä, Fondeitan ja Fourtonin ostoja, niin se hinta mikä on siinä sovittu siinä kaupantekotilaisuudessa, niin se on varmaan aina silleen, että ostaja ja myyjä molemmat on vähän pettyneitä. Mutta se mikä tulee ratkaisemaan sen, että oliko tämä oikeasti hyvä ostos, on se miten me integroidaan, miten me onnistutaan, ja se on meidän omissa käsissä, mikä on hieno asia.

Mitä sinä mainitsit tuossa tuon kansainväliset ambitiot ja nyt teit pari kauppaa kotimaassa. Niin tuota, onko teillä vielä paukkuja lähteä sinne seuraaviin ostoihin kansainväliselle areenalle, että ainakin hieman nyt puhut siihen suuntaan, että ehkä uusiakin kauppoja voisi olla vielä luvassa.

No kyllä me halutaan tehdä yritysjärjestelyitä, ja jos ulkomailta semmoinen löytyy, niin se olisi ihan loistavaa. Mutta. Se on pitkä ja vaikea prosessi. Aina löytää semmoinen, että ei olla hakattu mitään kiveen, että pitääkö se meidän ulkomaan kasvun tulla yritysjärjestelyjen kautta vai orgaanisesti, mutta katsotaan koko ajan yhtiöitä, mutta se ei ole. Se ei ole aina niin helppoa, että vastapuolen pitää ostaa meidät ja meidän pitää ostaa heidät, että siitä tulisi kauppa. Niin. Mutta joo, katsotaan. Ja olisi mukava sellainen tehdä.

Mutta onko paukkuja vielä?

On, on, on, että meillähän on. Ollaan listayhtiö, niin voidaan tehdä kauppoja omalla osakkeella, vaikka tuota ei olisi kassassa juuri silloin. Rahaa, ja rahaahan saa pankista.

Jes, voidaan ottaa väliin. Yleisökysymys. Juha kysyy, että mitä lisäarvoa UB tuo verrattuna omaan sijoittamiseen.

No riippuu hyvin pitkälti asiakkaasta ja mitä, mihin haluaa sijoittaa, mutta esimerkiksi metsäpuolella tuodaan paljon lisäarvoa. Siellä on paljon skaalaetuja. Me ollaan tehty ihan huikeita tuottoja siellä metsäpuolella, että exitoitiin meidän edellinen rahasto. Niin sijoittajat saivat 13 %:n vuotuisen tuoton ja melkein kolminkertaisesti rahansa takaisin. Joten. Joten sillä puolella tietenkin voidaan tuoda paljon apuja. Sitten omaisuudenhoitopuolella, niin siinä koko idea on, että asiakas pystyy keskittymään muihin asioihin ja ammattilaiset hoitaa salkkua. Eli pystytään monella tapaa auttamaan asiakkaita, ja se on syy miksi me ollaan olemassa.

Otetaan vielä toinen osittain tähän. Ehkä vastasitkin jo, mutta Jori kysyy, että voiko toimitusjohtaja paljastaa mitä UB:n rahastoja itse omistaa?

No, omistan melkein kaikkia meidän rahastoja, mutta mitkä se olisi? Suurimmat? Suurimmat? Olen sijoittanut meidän private equity -rahastoon. Olen sijoittanut. Olen sijoittanut esimerkiksi tähän uusiutuvaan energiaan, josta äsken puhuttiin. Ja sitten uusin sijoitus taitaa olla tämän yhden strucsin lisäksi, niin sijoitin tähän UB Megatrendit -rahastoon, joka just vähän aikaa sitten tänä vuonna lanseerattiin, jota Pasi Havia vetää. Ja sitten me lanseerattiin tänä vuonna meidän ensimmäinen private equity -rahastojen rahasto ja sijoitin myös siihen.

Joo, näistä rahastoista kysyisin kai sitten. Niin kuin mainitsit, 38 eri rahastoa, niitä riittää. Niin mitkä on tällä hetkellä teidän keihäänkärkiä uusien pääomien keruussa?

Kyllä, kyllä se keihäänkärki, millä me lähdetään esimerkiksi ulkomaille, niin on meidän metsärahasto ja uusiutuvan energian rahastoja. Ja sitten kiinteistörahastot, ja varsinkin metsärahasto on tällä hetkellä se ykköstuote, kun mennään esimerkiksi ulkomaille. Se on riittävän kokoinen. Meillä on tosiaan 850 miljoonaa euroa meidän metsärahastoissa yhteensä. Niissä on semmoinen kokoluokka, millä pystyy menemään jo tosi isoille asiakkaille. Ja sitten meidän näytöt metsäpuolella on niin huikeat. Se on luonnollinen tällainen flagship-tuote.

Joo, osaat tästä metsäsijoittamisesta pikkasen avata, että jos sijoittaa eri pörssiosakkeisiin, niin siellä menestys tulee siitä. Yhtiö menestyy hyvin, mutta miten tätä metsärahastossa voi salkunhoitaja tehdä huipputuottoja, että mitä se oikein vaatii?

No miten me tehtiin meidän edellisessä rahastossa? Niin toki hoidetaan ammattimaisesti ja hoidetaan. Pyritään hoitamaan paremmin kuin muut, mutta se mikä on se ehkä, millä me tehtiin eniten tuottoja, on kumminkin meidän build strategy. Eli ostetaan halvalla pieniä kokonaisuuksia, myydään suurempi kokonaisuus pois. Se toimii metsäalalla silleen, että tosiaan se ostoprosessi ei ole mitenkään helppo, mutta me ollaan tästä. Olisiko se vuodesta 2014, niin keskimäärin tehty yksi kiinteistökauppa per päivä. Eli ollaan hiottu tätä ostoprosessia ihan viimeisen päälle, se on. Se on varmaan se syy, millä ollaan pystytty tekemään normaalia biologista kasvua enemmän tuottoja.

Otetaan vielä yksi yleisökysymys. Nimimerkki Aummies kysyy, että maksaako UB:n väki matalampia hallinnointipalkkioita rahastoista.

Kyllä meillä lähtökohtaisesti mennään samoilla palkkioilla kuin muut. Meillä on joitain henkilöstöetuja, että joihinkin sarjoihin pääsee. Mutta. Me ollaan tehty se niin, että meillä ei ole mitään muita oikeastaan tällaisia. Tai pyritään aina sijoittamaan samoilla ehdoilla kuin kaikki muutkin, ja vastaavasti myös UB:n osakkeeseen, niin olen itse ostanut merkittävän määrän UB:n osakkeita suoraan pörssistä ilman mitään kommervenkkejä. Niin pyritään olemaan aina samassa veneessä meidän osakkeenomistajien kanssa ja asiakkaiden kanssa, niin se on tärkeä asia.

Kiitos John.